Hyvän vastauksen piirteet: FI – Äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe (näkövammaiset)

Kaksiosaisen tehtävän aineistona on Tiina Vahteran kirjoittama Seura-lehdessä vuonna 2020 ilmestynyt reportaasi. Seura on kerran viikossa ilmestyvä, lähinnä viihdyttävyyteen pyrkivä yleisaikakauslehti, jonka pääkohderyhmä on suomalaiset aikuiset. Reportaasin tavoitteena voi pitää lukijoiden viihdyttämisen ohella myönteisen kuvan rakentamista eläinten kohtelusta luomutiloilla.

Tehtävän aineistona on kaksi Helsingin Sanomien etusivuillaan julkaisemaa mainosta, joissa käytettyjä mainonnan keinoja pyydetään analysoimaan. Analyysin voi esitellä mainos kerrallaan tai tekemällä yhteisistä keinoista tiivistyksen. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa esimerkiksi keinojen yhdistäminen mainoksen tekstilajipiirteisiin, ja kriittistä keinojen tulkinta ja ymmärtäminen osana markkinointiviestintää ja laajempaa yhteiskunnallista kontekstia.

Mainosten tavoitteena on saada lukijat ostamaan tiettyä tuotetta (Muujauhista) tai palvelua (Synlabin palvelut) sekä tehdä tuotemerkkiä tai brändiä tunnetuksi. Helsingin Sanomien painetun lehden etusivu tavoittaa erityisesti hyvin toimeentulevan keski-ikäisen tai vanhemman lukijakunnan, jonka kulutustottumuksia mainokset haluavat herätellä.

Molempien mainosten kohderyhmiä yhdistää kiinnostus hyvinvoinnin ylläpitoa kohtaan. Poutun mainos on suunnattu kasvissyöntiä mahdollisesti harkitseville ja ilmastonmuutoksesta huolestuneille. Synlabin mainos taas on suunnattu henkilöille, jotka ovat mahdollisesti huolestuneita omasta terveydentilastaan tai kiinnostuneita sen tarkkailusta.

Esimerkkejä yhteisistä keinoista:

• huomion ja kiinnostuksen herätys (esimerkiksi otsikot Mikään ei Muutu, jos mitään ei Muuta; Itsepetosten tutkija palveluksessasi)
• halun, toiveen tai tarpeen herätys (yhä useampi suomalainen haluaa syödä lihatonta ruokaa; Kasvipohjainen ruoka kun kuormittaa niin elimistöä kuin ympäristöä vähemmän; Terveysasioissa ajoissa havahtuminen voi ehkäistä monia terveysongelmia)
• ongelman nimeäminen (hyvältä maistuvia kasvispohjaisia ruokia ei vain ollut tarjolla; Meillä on taipumus selitellä, hieman vääristellä ja toisinaan ihan suoraan valehdella itsellemme kaiken olevan hyvin; Jos pysähtyisit edes hetkeksi miettimään, huomaisit, ettet oikeasti tiedä)
• mainostettavan tuotteen tai brändin esittäminen ratkaisuna nimettyyn ongelmaan (toimme kauppoihin lihattomat Muu-tuotteet: suomalaisille tuttuja herkkuja kasvisjauhiksesta burgerpihveihin ja pyöryköihin; Synlabissa voit teettää tarkkoja magneetti- ja laboratoriotutkimuksia, joista selviää, mitä sinun terveydellesi kuuluu)
• toimintaan kehottaminen (Maista ja muutat käsityksesi siitä, kuinka hyvää lihaton ruoka voi olla; Kannattaa tutustua (Syblabin palveluihin)
• helppouden korostaminen (helppo valmistaa aterioita totuttujen lihapohjaisten reseptien mukaan; Oman terveydentilan pystyy selvittämään. Yllättävän helposti sekä nopeasti; Tutkimukset on paketoitu selkeästi eri tarpeisiin)
• tunteisiin vetoaminen (esim. halu pitää huolta itsestä ja ympäristöstä, liittyä muutosta tekevien joukkoon Poutun mainoksessa; pelon ja epävarmuuden tunteiden herättely Synlabin mainoksessa)
• järkeen vetoaminen (Kasvipohjainen ruoka kun kuormittaa niin elimistöä kuin ympäristöä vähemmän; Maailma muuttuu ja lihatalo sen mukana monipuolisemmaksi ruokataloksi; lopettaa itselle narraamisen terveysasioissa, koska tiedät totuuden mustaa valkoisella)
• kielellisiä keinoja: puhuttelut, kysymykset.

Esimerkkejä eroista

Mainosten keinoissa on myös eroja. Poutun mainoksen tyyli on kepeä ja humoristinen. Siinä leikitellään kielellä (kasvistuotteita valmistava firma tarttuu härkää sarvista, Muu-sanalla leikkiminen). Synlabin mainos on vakavampi ja negatiivisempi tyyliltään. Se luo jopa uhkakuvia ja leimaa lukijan mahdolliset käytöstavat tyhmäksi, valehteluksi ja itsepetokseksi. Synlabin mainos vetoaa ennen kaikkea henkilökohtaiseen muutoksen tarpeeseen, Poutun mainos myös yleiseen ja eettiseen muutokseen. Molemmissa mainoksissa vastaus löytyy kuitenkin yksilön käyttäytymisestä ja kulutustottumuksista, joihin mainostettavat tuotemerkit liittyvät.

Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa tarkastellaan monipuolisesti Erämajan proosan ominaisuuksia. Vastaus esittää perustellun näkemyksen siitä, mistä tekstissä on kyse. Analyyttisen erittelyn ainekset tukevat esitettyä tulkintaa. Kriittistä lukutaitoa osoittava ansio on esimerkiksi kielen keinoista ja kerronnan ominaispiirteistä tehdyt oivaltavat päätelmät. Kulttuurista lukutaitoa voi osoittaa muun muassa Haarukan yhdistäminen naisen elämästä käytävään keskusteluun tai teini-ikäisten ja heidän vanhempiensa dynamiikkaan ja stereotyyppisiin ominaisuuksiin. Myös eri tulkintavaihtoehtojen puntaroiminen voi syventää vastausta.

Tulkinta pohjautuu erittelyyn

Erittelyssä analysoidaan Erämajan tekstiä kaunokirjallisen lajin edustajana sekä tuodaan esiin proosan rakenteiden, kerronnan ja kielen keinoja, joita ovat esimerkiksi

• aika ja paikka
  • Tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan, mihin viittaavat esimerkiksi koulu ja lukujärjestys sekä kuulokkeiden käyttö. Tapahtumat liittyvät arkiaamuun ja kestävät runsaan tunnin.
  • Tapahtumapaikat ovat arkisia: kerrostalokoti, kauppa ja katu. Miljöö tuntuu suomalaiselta (aamupuuron syöminen, kadun äänet ja ihmiset, Jaffa-keksit, kaupan ilmoitustaulun tekstit), mutta tarkka tapahtumapaikka jää epäselväksi.
• henkilöhahmot
  • Henkilöiden nimiä ei mainita. Päähenkilö on ”nainen”, kouluun lähtijä, ilmeisesti hänen poikansa, on ”poika”. Nimitykset viittaavat henkilöiden tyypillisyyteen.
  • Nainen tekee töitä kotona, sillä kaupassakäynti on hänelle ”työmatka”. Odottaessaan pojan nousemista hän taistelee ja turhautuu, tempoilee huoneesta toiseen. Hän purkaa tunteitaan tökkimällä tyynyjä väärässä paikassa olevalla arkisella aseella, haarukalla, ja viikkaa raivon vallassa muovipussin.
  • Poika on yöllä kuulokkeita käyttävä teini-ikäinen, joka yrittää huijata äitiään eikä pidä koulusta. Hänet on kuvattu melko tyypilliseksi murrosikäiseksi.
  • Kauppamatkalla nainen panee merkille ”aikuisen”, ”naisnelikon” ja ”miehen”. Pihalta kuuluu ”naapurin lasten” ääniä. Nämä maininnat eivät juuri rakenna henkilökuvia vaan toimivat ennemminkin miljöön kuvauksen osina.
• kerronta
  • Kerronnan näkökulma häilyy naisen tajunnanvirran ja ulkopuolisen kertojan välillä. Muutamassa kohdassa kertoja osoittaa kaikkitietävyyttä: nainen ei jaksa ponnistaa; nainen kiipeää optimistisena omaan kerrokseensa.
  • Kerronnan ominaispiirre on kertojan osuuksien, naisen assosioiden etenevien ajatusten ja vuoropuheluiden sulautuminen yhteen: Poika pitää silmät kiinni ja peitosta, piuhoista kiinni, sängystä kiinni, sitten nousee, menee suihkuun, laulaa, laulelee suihkussa, yrittäisi edes esittää sairasta, mutta ei, se laulelee ja suihkuttelee, on kymmenen, kaksikymmentä, puoli tuntia suihkussa. Kympin aamu? Ei todellakaan mikään kympin aamu. Nainen koputtaa oveen – –.) Fokuksen nopea siirtyily kuvaa osaltaan naisen hermostuneisuutta
  • Pojan ajatuksia ei juuri paljasteta, mikä tekee kerronnasta aukkoisen ja kuvastaa naisen hoputusyritysten kaikumista kuuroille korville.
• juoni
  • Kronologinen tapahtumaketju muodostuu irrallisista paloista, joissa nainen siirtyilee paikasta toiseen ajatusten poukkoillessa: Alku rysäyttää naisen kiireisen toiminnan käyntiin. Naisen kauppaan lähtöä voi pitää rauhoittumiseleenä. Maidon loppuminen tarjoaa hyväksyttävän syyn irrottautua hetkeksi aamun kiireestä ja teinin hoputtamisen turhauttavuudesta.
  • Paluu kaupasta on jonkinlainen käännekohta, sillä nainen on optimistinen, ja poikakin on lähes valmis lähtemään kouluun. Loppujakso kuvaa naisen ajatusten vähittäistä siirtymistä työasioihin samalla, kun hän keskustelee pojan kanssa. Aivan lopuksi hän seuraa ikkunasta koululle päin menevää poikaa havaintoja tehden ja kommentoiden. Ilmeisesti joka-aamuinen taistelu on ohi, ja nainen voi olla melko tyytyväinen.
  • Vaikka juoni on jaksotettu ja vaikka äidin ja pojan välillä on ristiriita, draaman kaari sopii huonosti kuvaamaan tekstin rakennetta. Toiminnassa ei ole draaman kaarta noudattavalle tekstille tyypillisiä nousuja eikä laskuja. Konfliktikin ratkeaa omia aikojaan, kuten ilmeisesti muinakin kouluaamuina.
• luvun nimi:
  • Luvun nimi antaa heti vihjeen tapahtumien arkisuudesta. Toisaalta naisen hermostuminen väärässä paikassa olevasta haarukasta kertoo hänen mielentilastaan. Kun nainen alkaa rusikoida tyynyjä haarukalla, syömävälineen voi tulkita turhautumisen ilmentäjäksi tai merkiksi yrityksestä ottaa oma elämä haltuun.
• kieli ja tyyli
  • Pääosin kieli on yleiskieltä. Puhekielisyyksiä on naisen ajatuksissa ja vuoropuheluissa, joissa ne viittaavat muun muassa tilanteen arkisuuteen (Äiti, sukat nopee. – – Äiti, mä en tykkää koulusta.) Äidin englanninkielisen kysymyksen do you understand? voi tulkita yritykseksi tavoittaa poika nuorisokielen avulla.
  • Valtaosin virkkeet ovat pitkiä mutta lyhytlauseisia, usein myös verbittömiä. Niiden rytmi heijastaa naisen säntäilyä ja ajatusten tajunnanvirtaa.
  • Tyylin koomiset sävyt syntyvät muun muassa kielellä leikittelystä (Mutta ei, ei se nouse, ei se poika vaan nouse, se ei sängystä nouse, vaikka kello tulee ja kello menee, tempo kiihtyy, ääni kovenee. Ei nouse, eikä teiniä niin vaan nosteta.; otanpas, vienpäs, heitänpäs tiskialtaaseen, tökinpäs matkalla vähän sohvatyynyä, noin, noin, noin.).

Tulkinta voi painottua eri tavoin

Erämajan tekstin tulkinnan painopisteitä voivat olla esimerkiksi

• äidin ja pojan suhde, jolloin tarkastellaan esimerkiksi äidin kasvatusnäkemyksiä, pelkoja, tapoja suojella poikaa, pojan suhtautumista äitiinsä ja kummankin suhtautumista kouluun
• naisen kokemus arjestaan ja sen koomisista ja arjen sankaruudenkin aineksista. Tätä puolta alleviivaavat niin luvun nimi kuin haarukkaan liittyvät naisen ajatukset ja tyynyjen tökkiminen sillä.
• kontekstualisointi yleiseen naisen rooleista käytävään keskusteluun, jossa pohditaan esimerkiksi yhteiskunnan naisille asettamia vaatimuksia
• naisen ajatusten ja elämänrytmin samaan tapaan hektinen/levoton poukkoilevuus, joka heijastuu myös tekstin rakenteessa.

Aineistona on katkelma Kerstin Johansson i Backen romaanista Näkymätön Elina, joka kuvaa 1950-luvun elämää Pohjois-Ruotsissa erityisesti kirjan päähenkilön, kouluikäisen Elinan näkökulmasta. Elinan ja opettajan lisäksi katkelmassa mainitaan myös muita lapsia ja aikuisia: Elinan sisar Irma, muut luokan lapset, muut opettajat sekä koulun keittäjä.

Tehtävässä pyydetään analysoimaan katkelmasta tehtyjen havaintojen pohjalta Elinan ja hänen opettajansa suhdetta ja siihen liittyviä jännitteitä sekä rakentamaan niistä tulkinta. Analyysissa tuodaan esille muun muassa havaintoja sellaisista sisällöistä ja kerronnan keinoista, jotka paljastavat jännitteitä. Kulttuurista lukutaitoa osoittavassa vastauksessa osataan lukea ajallis-paikallista kontekstia sekä tarkastella henkilöitä ja heidän suhdettaan tuossa kontekstissa. Kriittistä lukutaitoa taas osoittaa muun muassa taito tulkita jännitteiden syitä yhteiskunnallisen tilanteen, kulttuurin ja arvojen pohjalta.

Katkelmassa näkyy selvästi Elinan ja hänen opettajansa Tora Holmin jännitteinen suhde, jota leimaavat Elinan epävarmuus, haavoittuvuus ja kasvava viha sekä opettajan ankaruus, autoritatiivisuus ja ylemmyydentunne. Tällaisia tunteita on luettavissa erityisesti henkilöiden ajatuksia paljastavista kerronnan jaksoista.

Jännitteiden takana on yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vastakkainasetteluja, jotka 1950-luvulla olivat nykyistä jyrkemmät. Katkelmassa vedenjakajana on kieli: Elinan äidinkieli on suomi, kun taas koulun ja opettajan kieli on ruotsi, jota Elina osaa vain heikosti. Myös varallisuuserot aiheuttavat kitkaa: Opettajan mielestä olisi ollut mukavampi, jos kyläläiset olisivat osoittaneet vähän kiitollisuutta saamastaan sosiaaliavusta. Lapsillekin yhteiskunnan avun vastaanottaminen oli ilmeisen vaikeaa, koska jopa lasten kasvot muuttuivat jäykiksi ja torjuviksi, kun hän (opettaja) pyysi heitä kertomaan tarpeistaan.

Elinan ja opettajan välille jännitteitä synnyttävät esimerkiksi seuraavat tekijät:

Valtasuhteet

• Katkelma sijoittuu 1950-luvun alun Tornionjokilaaksoon. Lasten asema tuolloisessa yhteiskunnassa on vähemmän itsenäinen ja aikuisille alisteisempi kuin nykypäivän Suomessa. Lasten tuli totella aikuisia kyselemättä.
• Tora Holm on opettaja ja Elina hänen oppilaansa. Tästä seuraa varsinkin kirjan kuvaamassa yhteiskunnassa voimakkaasti epätasa-arvoinen asetelma. Sama eriarvoisuus koskee yleisemminkin opettajien ja oppilaiden suhteita, mutta se tulee katkelmassa vähemmän esille.
• Opettajan ylivallan alla Elinassa alkaa kasvaa vastarinta: Mutta Elina oli vaiti. Hän ei halunnut kirjoittaa enää ainuttakaan ruotsalaista sanaa. Eikä puhua. Oppilaat alkoivat tirskua, ja Elina tunsi, miten hän vihasi.

Henkilökemiat

• Opettaja ja Elina eivät pidä toisistaan. Elinan mielestä opettaja ei haissut ihmiseltä. Opettajalla on Elinasta vain kielteisiä ajatuksia: Lapsi ei ole vain tyhmä, hän on myös niskoitteleva; Kankeampaa kakaraa ei ollut olemassakaan.
• Ammatistaan huolimatta opettaja ei pysty ymmärtämään Elinan haaveilevaa mielenlaatua (Elina säpsähti. Hän oli ollut ajatuksissaan kaukana poissa, omalla suollaan.) Elina ilmeisesti pelkää opettajaa, sillä hän ei uskalla tai tahdo kertoa, miksei hän voi syödä ruokaa, jolle hän on ilmeisesti allerginen. Opettaja puolestaan tulkitsee Elinan käyttäytymisen kiittämättömyydeksi.
• Elinan näkökulmasta luokkatilannetta kuvaava kertoja sanoo: Opettajatar oli ollut hänen kimpussaan koko ajan, korjannut ja huomautellut. Opettaja myös veti kaiken yli mustat, kovat, vihaiset viivat. Ilmeisesti Elina siis koki opettajan aggressiiviseksi.

Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot

• Ruotsin kieli on normi, jota painotetaan koulussa. Suomen kielen käyttäminen on alempiarvoista, yliopettaja Tora Holmin mielestä jopa kapinallista, ja se pitää nujertaa. Hän pyrkii pitämään yllä ruotsin kielen valta-asemaa.
• Ruotsin käyttämisen vartiointi kiteytyy yliopettaja Holmin hahmoon, joka asettuu vastakkain erityisesti suomen kieltä edustavan Elinan kanssa.
• Opettaja moittii kovasanaisesti Elinan kirjoitustehtävää ja häpäisee Elinan tämän heikon ruotsin kielen taidon vuoksi julkisesti sekä muiden oppilaiden edessä luokassa että muiden opettajien kesken ruokapöydässä. Hän vähättelee suomenkielisen Elinan henkisiä ominaisuuksia tämän heikon ruotsintaidon perusteella.
• Opettajan ajatuksista heijastuu yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan köyhän pitää olla nöyrä. Hänhän toivoisi kyläläisten osoittavan kiitollisuutta saamastaan sosiaaliavusta.
• Erityisesti taloudellisesti niukkoina aikoina vaadittiin, että ruoka syödään loppuun. Vaatimus kuului niin varakkaiden kuin köyhienkin tapakasvatukseen. Kun Elina ei pystynyt syömään ruokaansa, opettaja ei voinut joustaa, sillä hän ei päästä ketään hyppimään nenälleen.
• Keskiluokkaan kuuluvat ruotsinkieliset opettajat pysyivät erossa köyhistä kyläläisistä. Poikkeukseksi mainitaan uusi opettaja ja Irene Carlsson, josta kyläläiset sanoivat, ettei hän ollut ylpeä.

Katkelmasta tehdyt tulkinnat voivat keskittyä esimerkiksi opettajan ja oppilaan suhteeseen, yhteiskuntaluokkiin tai muuhun historialliseen tai yhteiskunnalliseen kontekstiin, erilaisiin vallankäytön ilmentymiin tai henkilöhahmojen käytökseen ja luonteeseen. Katkelmassa kuvattua ikäpolvien ja arvojen törmäystä voi tulkita myös vaikkapa yhteiskunnallisen muutoksen ilmentäjänä.