Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia

15.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 15.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti alustavan arvostelun tueksi. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteena ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena ovat myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.

Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.

Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.

Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 35 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 7–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 11–20 ja 21–30 pistettä.

0TyydyttäväHyväKiitettävä
Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä.
Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut.
Kriittisyys, moniperspek­tiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Naisen asema antiikin roomalaisessa perheessä 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että antiikin Rooma oli patriarkaalinen yhteiskunta, jossa sekä perheen sisällä että laajemmin yhteiskunnassa päätösvaltaa käyttivät miehet. Perheessä asioista päätti viime kädessä suvun vanhin miespuolinen henkilö. Nainen oli koko elämänsä ajan jonkun miespuolisen sukulaisen tai aviomiehensä holhouksen alainen. Hänen tehtävänsä oli synnyttää lapsia ja huolehtia kotitaloudesta. Kokelas pohtii roomalaista käsitystä ihanteellisesta vaimosta ja äidistä hyödyntäen aineistoa.

Kokelas ei esitä liian synkkää kuvaa naisen asemasta, vaan mainitsee siitä myös joitain myönteisiä puolia. Niitä ovat esimerkiksi, että naimisissa olevat naiset ja lesket saivat hallinnoida omaa omaisuuttaan, aviomiehet eivät voineet kohdella puolisoitaan miten tahansa, avioliittosopimus määritteli puolisoiden oikeudet ja myös naisella oli oikeus avioeroon. Yhteiskunnassa naiset eivät virallisesti voineet osallistua poliittiseen päätöksentekoon, sillä heillä ei ollut äänioikeutta eivätkä he voineet pitää hallussaan virkoja.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee roomalaista perhettä ja yhteiskuntaa monipuolisemmin ja syvällisemmin. Hän voi käsitellä muun muassa seuraavia asioita: eri yhteiskuntaluokkien naisten asema oli erilainen, naisen asema roomalaisessa yhteiskunnassa oli parempi kuin antiikin Kreikassa, se kehittyi paremmaksi, kun keisarit säätivät lakeja, jotka rajoittivat perheen isän valtaa. Kokelas voi myös kertoa, että naiset saattoivat harjoittaa liiketoimintaa. Vaikka heillä ei virallisesti poliittista valtaa ollutkaan, monet naiset vaikuttivat yhteiskuntaan ja politiikkaan aviomiestensä taustalla.

2. Propagandaa toisen maailmansodan aikana 20 p.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä ja sen avulla pyritään luomaan mielikuvia ja ruokkimaan ennakkoluuloja. Kokelas erittelee elokuvakatkelmassa esiintyviä sotapropagandan muotoja, kuten siinä esiintyneiden natsi-Saksan johtajien vähättelyä ja naurunalaiseksi tekemistä. Siinä kyseenalaistetaan myös arjalaisuus- tai herrakansa-ajattelu. Lopussa oman kansan paremmuutta alleviivataan, kun Aku herää unesta onnellisena kotona Yhdysvalloissa. Hyvä vastaus rajataan niin, että se kattaa sodan laajentumisen maailmansodaksi vuoden 1943 alkuun. Vastauksessa käsitellään esimerkiksi seuraavia tapahtumia: Vuosina 1941–1943 Saksan nopeat valloitukset olivat loppuneet. Yhdysvallat oli liittynyt sotaan joulukuussa 1941 (Pearl Harbor). Akselivallat olivat kokeneet ensimmäiset suuret tappiot, kuten Midwayssa, Stalingradissa ja El-Alameinissa (1942).

Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan elokuvakatkelmassa esitettyä sotapropagandaa edellistä analyyttisemmin ja huomataan esimerkiksi, että mielipiteen vapaus kyseenalaistetaan useassa kohdassa ja elokuvakatkelman lopussa on viittauksia Saksan ruokapulaan (kahvipavun uittaminen langan päässä, ruoka-aromien suihkuttaminen pullosta tai leivän sahaaminen). Kiitettävässä vastauksessa käsitellään myös toisen maailmansodan tapahtumia vuosina 1941–1943 edellistä analyyttisemmin. Länsirintamalla vuodet 1941–1943 olivat ns. välivaihetta, jonka aikana sotatoimet olivat levinneet mm. itärintamalle ja muualle maailmaan. Kiitettävässä vastauksessa voi myös huomioida, että elokuvakatkelmassa esitettävä laulu lauletaan ”saksalaisittain murtaen”.

3. Suomettuminen 20 p.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, mitä termillä Paasikiven–Kekkosen linja tarkoitetaan ja mihin historialliseen kontekstiin se liittyy. Kyse oli Kekkosen lanseeraamasta termistä, jolla hän pyrki todistamaan, että hänen ulkopoliittinen linjansa oli jatkoa Paasikiven 1940-luvulla aloittamalle ulkopolitiikalle. Paasikiven mukaan Suomen piti huomioida Neuvostoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittiset intressit, ja Kekkonen katsoi jatkavansa linjaa, jonka mukaan Suomi näin toimimalla edistää parhaiten myös omia etujaan. Hyvässä vastauksessa esitetään jokin arvio Lehtisen tulkinnan osuvuudesta. Kokelas esimerkiksi havaitsee Lehtisen väittävän, että Kekkosen linja ei ollut samanlainen kuin Paasikiven, koska Paasikivi ei antanut Neuvostoliiton vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan. Kokelas peilaa tätä väitettä muihin tietoihin Paasikiven ja Kekkosen idänpolitiikasta.

Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan syvällisemmin Lehtisen kuvaa Paasikiven ja Kekkosen ulkopolitiikan eroista. Voidaan tarkastella esimerkiksi niin sanottuja vaaran vuosia, yöpakkasia, noottikriisiä, Suomen liittymistä EFTAan ja ETYK-kokouksen järjestämistä siltä kannalta, minkälainen Suomen idänpolitiikka niistä ilmenee. Lähdekriittisesti Lehtisen kirjoitusta voidaan tarkastella muun muassa huomioimalla, että se on ilmestynyt aikana, jolloin Suomessa julkisessa keskustelussa ja historiantutkimuksessa oli jo käsitelty kriittisesti suomettumista ja Kekkosen idänsuhteiden hoitoa. Lehtinen ei ole myöskään pohtinut Paasikiven ja Kekkosen toiminnan historiallisen kontekstin mahdollisia eroja.

4. Kuningatar Kristiina 1900-luvun näkökulmasta 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas vertailee tekstejä ja havaitsee, että Käkikoski nostaa esiin Kristiinan toiminnan kielteiseksi tulkittuja piirteitä, esimerkiksi kykenemättömyyden hyvään hallintoon ja lupausten pettämisen. Käkikosken teksti heijastelee myös aikansa suomalaisen yhteiskunnan yhtenäistä luterilaisuutta, ja hän korostaa siksi Kristiinan luopumista isänsä uskonnosta. Nimimerkki Mitan tekstistä kokelas havaitsee modernin naiskäsityksen esille tuonnin. Kolben tekstistä havaitaan, että siinä korostuu 1900-luvun loppuvuosien voimakas ajatus kansallisvaltioiden rajat ylittävästä eurooppalaisuudesta. Näiden huomioiden perusteella kokelas voi viitata joihinkin 1900-luvulla tapahtuneisiin kulttuurin muutoksiin, esimerkiksi uskonnon merkityksen vähenemiseen, naisiin kohdistuvien rooliodotusten muutoksiin ja kansainvälisyyden ja eurooppalaisuuden entistä voimakkaampaan esiin nousuun. Kokelas pitäytyy vastauksessaan selvästi 1900-luvun kontekstissa.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee kaikkia tekstikatkelmia tarkemmin. Eri aikoina tietoja kuningatar Kristiinasta on käytetty painottaen ja tulkiten niitä eri tavoilla. Lisäksi vastauksessa kiinnitetään huomiota kunkin dokumentin luonteeseen lähteenä: Käkikosken teksti on tarkoitettu kouluopetukseen, Mitan teksti on aikakauslehden elokuva-arvio ja Kolben teksti elämäkertateoksesta.

5. Joet Suomen taloudessa 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää johdonmukaisen katsauksen jokien merkityksestä Suomen taloushistoriassa koko tehtävänannon kattavalta aikajaksolta. Kokelas käsittelee jokien merkitystä kulkuväylinä ja kauppareitteinä, joita myöten ihmiset, hyödykkeet ja innovaatiot liikkuivat rannikoiden ja sisämaan välillä. Kokelas huomioi, että tehtävän aikajaksolla tieverkko oli varsin suppea ja rautateiden rakennus alkoi vasta jakson loppupuolella. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa kalastus, tervakaupan merkitys sekä sahojen perustaminen jokisuille ja tukinuitto. Kokelas hyödyntää vastauksessaan annettuja aineistoja, joista voi löytää esimerkiksi tervaa kuljettavan veneen (kuva 5.A) ja maailmanmarkkinoille kuljetusta odottavaa sahatavaraa Kotkan satamassa (kuva 5.B). Kuvien tarkkaa hyödyntämistä ei kuitenkaan edellytetä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi jokien taloushistoriallista merkitystä kattavammin ja syvällisemmin. Hän voi käsitellä esimerkiksi tervakaupan merkitystä Suomen kaupunkien synnylle ja vaurastumiselle, sahatoiminnan merkitystä Suomen taloudelle 1800-luvun jälkipuoliskolla sekä metsätyömaiden ja tukinuiton tarjoamien ansaitsemismahdollisuuksien merkitystä rahatalouden kehittymiselle sisämaassa. Ostovoima synnytti maakauppoja ja taloudellista toimeliaisuutta sisämaan kirkonkyliin.

6. Kolonialismin ja imperialismin jäljet siirtomaavalloissa 20 p.

Hyvässä vastauksessa annetaan joitakin esimerkkejä kolonialismin ja imperialismin vaikutuksista eurooppalaisessa siirtomaita omistaneessa valtiossa. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Portugali, Espanja, Italia, Belgia, Tanska ja Ruotsi. Myös Venäjä voidaan nähdä tehtävässä tarkoitetuksi eurooppalaiseksi siirtomaavallaksi. Esimerkit voivat olla nykypäivästä tai sijoittua historiaan, 1400-luvun lopusta 1900-luvulle sijoittuvaan aikaan. Spesifisti kokelas voi tarkastella kolonialismin ja imperialismin vaikutusta esimerkiksi emämaan vaurauteen ja kuvata kolonialismin ja imperialismin jättämiä jälkiä talouselämässä ja rakennetussa ympäristössä tai niiden vaikutusta emämaan väestöön, kuten siihen, miten siirtolaisuus emämaasta siirtomaihin tai päinvastoin on heijastanut emämaan demografiaan. Siirtolaisuuteen liittyviä kulttuurisia vaikutuksia voivat olla muun muassa emämaan nykyinen kielellinen ja uskonnollinen moninaisuus, taloudellisia vaikutuksia taas siirtolaisten toiminta elinkeinoelämässä, joskus erityisesti sen joillain lohkoilla, kuten pienyrittäjinä. Kulttuurisina vaikutuksina voidaan tarkastella myös entisessä emämaassa vallitsevia ajattelutapoja, joissa emämaa, sen väestö ja sen siirtomaahistoria nähdään hyvin myönteisessä tai kielteisessä valossa. Tähän on liittynyt joissain maissa kiivaita kiistoja historian esittämisen eri tavoista, historiallisista muistomerkeistä ynnä muista historiapoliittisista kysymyksistä. Vastauksessa kuvataan ja selitetään valitut vaikutus- ja syy-seuraussuhteet historiallisesti uskottavalla tavalla.

Kiitettävässä vastauksessa annetaan vaikutuksesta monipuolisempia esimerkkejä, ja niiden sijoittaminen aikaan on tarkempaa. Vastauksessa voidaan myös tuoda esiin, että vaikutukset ovat voineet olla ristiriitaisia ja tuottaa emämaalle eri vaiheissa esimerkiksi taloudellisesta hyötyä mutta myös kustannuksia. Vaikutukset ovat myös saattaneet muuttua ajan kuluessa emämaan näkökulmasta myönteisiksi tai enemmän kielteisiksi kuin ne alun perin koettiin. Esimerkiksi siirtomaista emämaahan saapuneisiin siirtolaisiin on voitu aikaisemmin suhtautua myönteisesti kansantalouden työvoimaresurssina, mutta myöhemmin heihin on saatettu talouden rakenteiden muututtua suhtautua torjuvasti. Kiitettävässä vastauksessa ote on kauttaaltaan analyyttinen ja vaikutuksia käsitellään historiatiedolla perustellen.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Maatalouden ja ruokatuotannon kehitys 30 p.

7.1 Analysoi kuviossa 7.A esitettyjä vehnän hintakehityksen keskeisiä linjoja Englannissa 1200-luvulta 1900-luvun loppuun. Pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hinnan muutoksiin. 12 p.

Hyvässä vastauksessa on hahmotettu vehnän hintakehityksen trendi ja keskeiset muutokset. Hintatasoon ovat vaikuttaneet vehnän kysyntä ja tarjonta, ja vastauksessa tarkastellaan joitakin näihin liittyviä seikkoja. Sellaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu, elintason nousuun liittyvä ihmisten kulutustottumusten muutos, viljelytapojen parantuminen ja liikenneyhteyksien kehittymisen mahdollistama kansainvälinen viljakauppa. Vuosittaisten vaihteluiden syynä voidaan tarkastella esimerkiksi sotia tai joitakin sääoloihin liittyviä tekijöitä, kuten lämpötilaa ja sademäärää.

Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan kattavammin ja yksityiskohtaisemmin edellä mainittuja vehnän kysyntään ja tarjontaan liittyviä tekijöitä. Vastauksessa painottuvat pitkän aikavälin trendejä selittävät tekijät ja tarkastellut ilmiöt ja muutokset liitetään historialliseen kontekstiin. Vastauksessa selitetään, miksi vehnän hintataso pysyi pitkään vakaana keskiajalla: väestönkasvu oli suhteellisen pientä, viljelymenetelmät muuttuivat hitaasti, eikä ihmisten elintaso noussut nopeasti. Kokelas selittää myös, miksi hinta 1500-luvun puolestavälistä kasvoi jatkuvasti 1800-luvun loppupuolelle ja miksi se on sen jälkeen laskenut merkittävästi.

7.2 Miten elintarviketuotannon innovaatiot ovat kehittyneet keskiajalta nykypäivään? Hyödynnä vastauksessasi kuvia 7.B ja 7.C. 18 p.

Hyvässä vastauksessa käsitellään kuvia 7.B ja 7.C hyödyntäen joitain keskeisiä elintarviketuotannon innovaatioita kyseisenä aikana. Sellaisia ovat esimerkiksi kääntöaura keskiajalla, säilykepurkki 1800-luvun alkupuolella ja pakasteet 1900-luvun alussa. Innovaatiot ovat lisänneet tuotannon määrää, helpottaneet raaka-aineiden jalostamista tai parantaneet raaka-aineiden ja jalostettujen tuotteiden laatua. Näiden muutosten myötä elintarvikkeita on voitu tuottaa usein edullisemmin, niiden säilyvyys sekä kuljetettavuus ovat parantuneet ja väestön ravitsemustaso on vastaavasti parantunut. Elintarviketuotanto on 1800-luvun jälkeen kehittynyt teollisuudeksi, jonka tuotteilla käydään maailmanlaajuisesti kauppaa. Sen ansiosta elintarvikepulasta on tullut aiempaa harvinaisempi ilmiö, mutta paikallinen pienimuotoinen elintarviketuotanto on voinut joskus joutua ahdinkoon, kun edullisemmat tuontielintarvikkeet ovat syrjäyttäneet paikallisen tuotannon.

Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan edellä mainittuja innovaatioita kattavammin ja pohditaan niiden vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Kiitettävässä vastauksessa edellytetään koko aikajänteen käsittelyä. Vastauksessa esitetyt ajoitukset ovat täsmällisiä ja käsitellyt innovaatiot ovat merkittäviä.

8. Yhdysvallat kansainvälisessä politiikassa 30 p.

8.1 Isolaatiopolitiikka ja interventionismi ovat Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeisiä linjoja. Selitä lyhyesti, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. 8 p.

Hyvässä vastauksessa ilmenee, että interventionismilla tarkoitetaan puuttumista toisen valtion asioihin, kun taas isolaatiopolitiikalla tarkoitetaan eristäytymispolitiikkaa, jota Yhdysvallat harjoitti jo 1820-luvun alusta lähtien. Vastauksessa annetaan esimerkki kummastakin.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee käsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä analyyttisemmin ja esittää niistä käytännön esimerkkejä.

8.2 Tarkastele tekstikatkelmassa 8.A ja videokatkelmassa 8.B esitettyjä näkemyksiä niiden historiallisessa kontekstissa ja analysoi, miten isolaatiopolitiikka ja interventionismi katkelmissa ilmenevät. 14 p.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että Wilsonin puhe tammikuussa 1917 ilmentää interventionistista politiikkaa ja se ajoittuu tilanteeseen, jossa Yhdysvallat oli liittynyt ensimmäiseen maailmansotaan toukokuussa 1916. Puheessaan presidentti Wilson esittää ajatuksia maiden välisestä rauhasta, mikä myöhemmin johtaa kansainvälisen rauhanjärjestön perustamiseen. Presidentti Trumpin virkaanastujaispuhe tammikuussa 2017 puolestaan kuvaa ulkomaille tähtäävää, isolationistista politiikkaa.

Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan tekstikatkelmaa 8.A ja videokatkelmaa 8.B syvällisemmin ja tuodaan esiin mm. Wilsonin puheessa esille nousevia teemoja maiden välisestä rauhasta Euroopassa ja keskinäisen kilpailun korvaamisesta rauhalla. Wilson viittaa puheessaan parhaillaan neuvoteltavan Versaillesin rauhan ehtoihin. Toisin kuin Wilson halusi, lopulliset ehdot olivat kuitenkin kovat Saksalle. Kansainliittoa perustettaessa (1919) Yhdysvallat ei liittynyt siihen, vaan palasi isolaatiopolitiikkaan. Vastauksessa analysoidaan presidentti Trumpin virkaanastujaispuheessa esiintyviä isolationistisia viittauksia siihen, että taloudelliset ja ulkopoliittiset päätökset tehtäisiin tästedes amerikkalaisten etuja ajaen ja että maan vauraus turvataan suojaamalla maan rajoja.

8.3 Arvioi, miten Yhdysvallat lähivuosina toteuttaa isolaatiopolitiikkaa ja interventionismia ulkopolitiikassaan, ja perustele arviosi. 8 p.

Kokelas voi valita joko interventionistisen tai isolationistisen peruslinjan. Vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa Yhdysvaltojen poliittista tilannetta ja osaa laatia näihin tietoihin perustuvan loogisen ja perustellun ennusteen.

9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p.

9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. 18 p.

Hyvässä vastauksessa selitetään aineistojen ajallista ja poliittista kontekstia. Aineistot koskevat kysymystä, pitäisikö Ahvenanmaa Suomen itsenäistymisen jälkeen liittää Ruotsiin vai jättää Suomen alaisuuteen. Ruotsin kuningas on hyvin liikuttunut ahvenmaalaisten valtuuskunnan pyynnöstä liittää Ahvenanmaa Ruotsiin. Suomen Tukholman edustusto vastustaa sitä, että Ruotsi on lähettänyt sotilasjoukkoja Ahvenanmaalle, ja muistuttaa saarten kuuluvan Suomen valtiolle. Myös Mannerheim on järkyttynyt Ruotsin sotilasjoukoista Ahvenanmaalla ja painottaa, että Suomi pystyy vapauttamaan Ahvenanmaan omin voimin. Riita Ahvenanmaasta syntyi Venäjän romahtamisen jälkeen ensimmäisen maailmansodan lopussa, ja se ratkaistiin Kansainliiton avulla vuonna 1921. Kokelas käsittelee joitain syitä sille, miksi Kansainliitto ratkaisi riidan Suomen eduksi. Lähdekriittisinä huomioina voidaan pohtia muun muassa Ruotsin kuninkaan kannanoton motiiveja ja Mannerheimin ja Suomen Tukholman-edustajan lausunnon ajankohtaa keväällä 1918, Suomen sisällissodan ollessa vielä kesken.

Kiitettävässä vastauksessa aineistoa problematisoidaan ja kontekstualisoidaan enemmän. Ensimmäinen maailmansota oli yhä käynnissä niiden tapahtumien aikana, joita aineistot käsittelevät. Suomen edustusto Tukholmassa halusi argumentoida, että Ruotsi ei kunnioita Suomen suvereniteettia lähettäessään sotilasjoukkoja Ahvenanmaalle. Vastauksessa tulee esiin useampia syitä Kansainliiton päätökseen. Alueen demilitarisoinnilla oli pitkä historia jo vuodesta 1856, ja nähtiin parempana pitää alue Suomen osana. Länsivaltojen piirissä Suomen katsottiin voivan olla tärkeä tekijä kommunistisen Neuvosto-Venäjän vastustamisessa.

9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. 12 p.

Kysymys Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen puolustamisesta on yhteinen Rudolf Holstin (1938) ja Jussi Niinistön (2018) teksteissä niiden ajallisesta erosta huolimatta.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että Holstia huolestuttaa ensisijaisesti uhkakuva Saksan ja Neuvostoliiton aggressiivisuudesta. Hän pelkää, että konfliktissa jokin aggressiivinen valtio voisi miehittää strategisesti tärkeän Ahvenanmaan, ja siksi hän ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi yhdessä ryhtyvät suunnittelemaan Ahvenanmaan puolustusta. Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin Niinistö näkee samoja haasteita Ahvenanmaan puolustamisessa. Hän viittaa Itämeren alueen kasvaviin turvallisuuspoliittisiin jännitteisiin 2010-luvulla ja alleviivaa, että Suomi on Ruotsin kanssa keskustellut siitä, miten Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa voisi puolustaa sotatilanteessa.

Kiitettävässä vastauksessa analyysiä Ahvenanmaasta turvallisuuspoliittisena ongelmana syvennetään aineistojen pohjalta. Holstin arvion osalta voidaan nostaa esille tilanne toiseen maailmansotaan valmistauduttaessa ja viitata Saksan ja Neuvostoliiton tavoitteisiin Itämeren alueella sekä Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön toisen maailmansodan aikana. Niinistön osalta voidaan esimerkiksi viitata NATOn laajentumiseen Itämeren alueella kylmän sodan jälkeen, mikä johti Venäjän aktiivisempaan sotilaalliseen läsnäoloon alueella. Niinistö myös mainitsee ”Krimin vihreät miehet” eli tunnuksettomat venäläiset sotilaat, jotka Venäjän johdon lähettäminä aktiivisesti vaikuttivat Krimin valloitukseen. Puolustusministeri siis antaa ymmärtää, että nämä ”vihreät miehet” ovat aiheuttaneet epävarmuuden tunteita myös ahvenanmaalaisten piirissä. Ydin kiitettävässä vastauksessa on kokelaan havainto, että Ahvenanmaan demilitarisoitu asema johtuu saarimaakunnan strategisesti tärkeästä sijainnista. Toisaalta demilitarisoidun aseman puolustaminen on sinänsä sotilaallinen haaste.