Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto

23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Elämänkatsomustiedosta ja sen arvioinnista lukion opetussuunnitelman perusteissa

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedossa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.

Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi

Reaaliaineen ylioppilaskokeen arvioinnissa on otettava huomioon tehtävän kognitiivinen vaativuus. Tehtävänlaadinnassa on otettu huomioon Bloomin kognitiivisia oppimistavoitteita koskeva taksonomia sekä Andersonin ja Krathwohlin siitä kehittämä muunnelma. Niiden perusteella tehtävässä vaadittavan kognitiivisen prosessin vaativuutta arvioidaan kuusiportaisella hierarkkisella asteikolla: muistaa/palauttaa mieleen, ymmärtää/käsittää, soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda (syntetisoida). Kaksi ylintä tasoa ovat taksonomioissa eri järjestyksessä.

Elämänkatsomustiedossa käsitellään osin hyvin abstraktejakin periaatteita, kuten ihmisoikeudet, joiden syvällinen ymmärtäminen edellyttää kykyä analysoida ja arvioida niitä. Siksi pelkkä asian ymmärtäminen voi olla hyvin vaativa suoritus. Tämän takia mainittuja Bloomin taksonomian luokituksia ei pidä elämänkatsomustiedon arvioinnissa pitää kaavamaisen hierarkkisina. Tiedollisen osaamisen eri ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa usein limittäisiä, vaikka määrittelyä, kuvailua ja selittämistä vaativat tehtävän osiot ovat pääsääntöisesti suppeampia kuin erittelyä, pohdintaa ja arviointia vaativat.

Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.

Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus on hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.

Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenee vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.

Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.

Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.

Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_reaaliaineiden_kokeiden_maaraykset.pdf). On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.

Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.

Arvioinnin ulottuvuus/Pistemäärä
0
25 %50 %75 %100 %
OsuvuusVastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin.Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta.Tehtävään vastataan asiaan­kuuluvasti.Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävän­annosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat.Vastauksessa ilmenee erin­omainen ymmärrys tehtävän­annosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne.
EheysVastaus on hajanainen ja sekava.Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia.Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelo­maiseksi.Tehtävänantoon kuuluvia näkö­kulmia on liitetty toisiinsa johdon­mukaisesti ja moni­puolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen.Vastauksessa tehtävän­antoon liittyvät relevantit aineisto­elementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdon­mukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihto­ehtoisia lähestymis­tapoja.
VakuuttavuusVastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin.Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi.Vastausta on perusteltu siten, että lähtö­kohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johto­päätöksen välillä on selvä yhteys.Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein.Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa oma­peräistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta.

Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät

Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.

Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet

Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.

Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista, esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”, kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys voi olla suurempi.

Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Huomattava merkkimäärän ylittäminen vähentää pisteitä. 25–50 %:n ylitys aiheuttaa 1 pisteen vähennyksen, yli 50 %:n ylitys 2 pisteen vähennyksen. Vähennys ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 50 % tehtäväosion maksimipistemäärästä. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.

Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Katsomuskäsitteet 20 p.

Tehtävän aiheena ovat elämänkatsomustiedon peruskäsitteet. Hyvän vastauksen piirteet on laadittu nojautuen Ilkka Niiniluodon tunnetuksi tekemään kolmijakoon maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus. Hyvässä vastauksessa voidaan hyödyntää jotakin muutakin lähestymistapaa, kunhan käsitteet on selkeästi määritelty.

Niiniluodon määritelmiä on kritisoitu siitä, etteivät ne huomioi riittävän hyvin esimerkiksi ajattelu- ja toimintatapoja. Hänen määritelmänsä korostavat kolmen käsitteen niitä puolia, jotka ovat ilmaistavissa kielellisesti. Niiniluoto tuntuu ikään kuin ajattelevan, että maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus ovat jäännöksettä ilmaistavissa lauseina, joiden totuuteen yksilöt ovat sitoutuneet. Viime aikoina uskontotieteessä on kuitenkin korostettu esimerkiksi elettyä uskontoa, jolla tarkoitetaan sitä, miten uskonto toteutuu arkielämässä. Eletyssä uskonnossa eivät välttämättä ole tärkeintä tietyt opinkappaleet vaan se, miten yksilöt ajattelevat ja suhtautuvat asioihin sekä millaisia käytäntöjä, toimintatapoja ja kokemuksia heillä on. Katsomuskäsitteet voidaan määritellä myös niin, että määritelmissä huomioidaan paremmin katsomusten toiminnalliset ja kokemukselliset puolet ja korostetaan niitä.

1.1 Määrittele maailmankuvan käsite. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.

Ilkka Niiniluodon määritelmän mukaan maailmankuva kattaa käsityksen todellisuudesta. Se vastaa kysymyksiin: millainen maailma on, ja mitä on olemassa? Maailmankuvaan kuuluvat muun muassa käsitykset siitä, millaisia ovat ihminen, yhteiskunta, kulttuuri ja luonto sekä miten ne suhteutuvat toisiinsa.

2 pisteen vastauksessa kokelas esittää ymmärrettävän ja pääpiirteissään oikean määritelmän maailmankuvasta.

4 pisteen vastauksessa kokelas esittää selkeän määritelmän, josta tulee ilmi, millaisiin kysymyksiin käsite vastaa.

    1.2 Määrittele maailmankatsomuksen käsite. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.

    Maailmankatsomus koostuu kolmesta osa-alueesta. Siihen sisältyvät (1) maailmankuva, (2) tietoteoria sekä (3) käsitykset arvoista ja moraalista. Tietoteoria vastaa seuraaviin kysymyksiin: miten tietoa saadaan tai hankitaan, ja millainen tieto on luotettavaa? Arvot ja moraali puolestaan kertovat, mikä on oikein ja väärin, mikä on tärkeää tai arvokasta ja miten asioiden pitäisi olla. Maailmankatsomus voi olla esimerkiksi tieteellinen, uskonnollinen tai arkikokemukseen perustuva.

    2 pisteen vastauksessa kokelas luonnehtii maailmankatsomuksen käsitettä kuvaamalla oikein kaksi kolmesta maailmankatsomuksen osa-alueesta.

    4 pisteen vastauksessa kokelas esittää selkeän määritelmän, josta käyvät ilmi kaikki kolme maailmankatsomuksen osa-aluetta.

      1.3 Määrittele elämänkatsomuksen käsite. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.

      Elämänkatsomus on yksilön henkilökohtainen maailmankatsomus. Yleensä elämänkatsomukset ovat muodostuneet useista erilaisista maailmankatsomuksista. Hyvin harvoin, jos koskaan, kuuluminen esimerkiksi johonkin tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön tai poliittiseen liikkeeseen määrittää yksilön koko elämänkatsomusta. Lisäksi elämänkatsomuksiin sisältyy monesti tiedostamattomia ja ristiriitaisia osia.

      2 pisteen vastauksessa kokelas esittää ymmärrettävän ja pääpiirteissään oikean määritelmän elämänkatsomuksesta.

      4 pisteen vastauksessa kokelas esittää selkeän määritelmän, josta käy ilmi elämänkatsomuksen mahdollinen moniaineksisuus.

        1.4 Kuvaile lyhyesti, miten Mohandas Gandhin elämänkatsomus ilmenee hänen väitteessään: ”Pyhä kirja ei voi olla korkeampi kuin järki. Sen tehtävä on selventää järkeä ja valaista totuutta.” Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.

        Gandhin lainauksessa ilmenee, että hän ilmeisesti pitää järkeä ja jotain pyhää kirjaa tai joitain pyhiä kirjoja tiedonlähteinä. Lisäksi hän mahdollisesti kokee, että totuus on arvokas. Nämä ovat hänen maailmankatsomuksensa osa-alueita. Lainauksen perusteella Gandhi näyttäisi ajattelevan, että pyhän kirjan ilmaisemat totuudet eivät ole ristiriidassa järjen kautta saavutettavien totuuksien kanssa, vaan pikemminkin valaisevat niitä. Hänellä näyttäisi myös olevan ainakin jollain tavoin uskonnollinen maailmankuva. Vaihtoehtoinen tulkinta korostaa sitä, että Gandhi nostaa järkiperäisen ymmärryksen uskonnollisten totuuksien yläpuolelle ja mahdollisesti torjuu jälkimmäiset, mikäli ne ovat ristiriidassa järjen kanssa.

        2 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin perustellun huomion Gandhin elämänkatsomuksesta hänen väitteensä pohjalta.

        4 pisteen vastauksessa kokelas esittää väitteen pohjalta Gandhin elämänkatsomuksesta selkeän tulkinnan, josta tulee ilmi sekä uskonnollisten kirjoitusten että järjen käytön tärkeys totuuden etsinnässä.

          Lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2015 (LOPS15) tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöön ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa”.

          2. Sukupuoli, vapaus ja hyvä elämä 20 p.

          Queen on vuonna 1970 perustettu englantilainen rockyhtye. Yhtye toimi aktiivisesti vuoteen 1991, jolloin sen laulaja ja keulakuva Freddie Mercury kuoli aidsiin. 2010-luvulla yhtye on keikkaillut Adam Lambertin kanssa.

          Videossa kuvataan parodioiden rivitaloelämän yksitoikkoisuutta ja siihen liittyviä jähmettyneitä sukupuolirooleja. Vapautta edustaa muun muassa ahtaasta huoneistosta avautuva ovi, jonka takana avautuu toisenlainen maailma. Vapaus tarkoittaa myös valheista vapautumista. Vapaus liitetään rakastumiseen ja ennen kaikkea oikean rakkauden löytämiseen. Videon loppupuolella rakkaus muuttuu kuitenkin myös kahleeksi, josta kertoja haluaa vapautua. Vapaus esitetään hyvän elämän ehtona, jonka saavuttaminen edellyttää irrottautumista totunnaisesta.

          2.1 Erittele, miten video 2.A kuvaa vapautta ja sen puutetta. 10 p.

          I Want to Break Free” -video on monitulkintainen, ja hyvä erittely voi siten kiinnittää huomiota moniin eri seikkoihin. Sukupuoleen liittyvien rajoitusten lisäksi vapautta rajoittaa myös massayhteiskunta: samanlaiset talot ja otsalampuin varustettu kaivostyöläisten massa. Vapauden puute yhdistyy valheeseen ja yksitoikkoisuuteen. Hyvässä vastauksessa hyödynnetään identiteetin käsitettä ja eritellään, miten identiteetin rajoitukset rajoittavat ihmisen vapautta.

          3 pisteen vastauksessa kokelas löytää videosta yhden piirteen, joka kuvaa vapautta, ja yhden piirteen, joka kuvaa sen puutetta.

          5 pisteen vastauksessa kokelas erittelee useita videossa esitettyjä näkökohtia, jotka kuvaavat vapautta ja sen puutetta.

          8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti videossa esitettyjä käsityksiä vapaudesta ja sen puutteesta.

            2.2 Pohdi vapauden ja hyvän elämän suhdetta. 10 p.

            Hyvästä elämästä on esitetty monenlaisia ja myös keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Varsinkin länsimaissa korostetaan usein vapauden merkitystä hyvän elämän välttämättömänä ehtona. Samalla on myös huomattu vapauden ja siihen liittyvän vastuun ihmisen omista valinnoista synnyttävän ahdistusta, joka heikentää elämän laatua.

            3 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion vapaudesta, hyvästä elämästä ja niiden välisestä suhteesta.

            5 pisteen vastauksessa kokelas pohtii vapauden ja hyvän elämän suhdetta osoittaen, että hän ymmärtää molempien käsitteiden merkitystä.

            8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti vapauden ja hyvän elämän suhdetta. Hän osoittaa ymmärtävänsä molempien käsitteiden monimerkityksellisyyttä ja kulttuurisidonnaisuutta.

              LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus” sekä ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä”.

              3. Elämän hinta 20 p.

              Tehtävässä tulee tarkastella erilaisia näkökohtia, joita kalliisiin lääkehoitoihin liittyy niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Vastauksessa on mahdollista keskittyä perusteellisemmin muutamaan valittuun näkökohtaan tai tarkastella suppeammin mahdollisimman monia erilaisia näkökulmia.

              Yksilön näkökulmasta tärkeä seikka on elämän laatu. Elinvuosia ei välttämättä ole edes yksilön omasta näkökulmasta syytä kasvattaa, mikäli elämänlaatu jää lääkehoidonkin jälkeen heikoksi. Toinen näkökulma on yksilön osallisuus yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yksilö kykenee toimimaan aktiivisena kansalaisena. Siihen liittyy myös kyky tehdä työtä ja sitä kautta osallistua yhteiskunnan kuluihin veronmaksajana eikä ainoastaan verojen ”nettosaajana”.

              Elämän laatu ja lääkkeistä saatu hyöty ovat myös yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä seikkoja. Aineistossa puhutaan ”laatupainotetuista elinvuosista”, joilla arvioidaan lääkehoidon kannattavuutta. Yhteiskunnan näkökulmasta rajallisten resurssien mahdollisimman tehokas käyttö on tärkeää paitsi lääketieteessä myös muilla aloilla. Rajallisten resurssien maailmassa on pakko priorisoida. Keskeinen kysymys tällöin on, millaisin perustein priorisointi tehdään. Priorisointiin liittyvät myös muiden yhteiskunnan jäsenten tarpeet ja oikeudet. Voi kysyä, missä määrin ja mihin rajaan asti verovaroja voi tai tulee osoittaa erittäin kalliisiin lääkehoitoihin. Kaikkia yhteiskunnan varoja ei voi sijoittaa pelkästään terveydenhoitoon, sillä yhteiskunnassa on myös muita yksilöiden elämän ja toimeentulon kannalta olennaisia kustannuseriä, kuten koulutus ja sosiaalipalvelut.

              Ihmisten yhdenvertainen kohtelu ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ovat niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta tärkeitä seikkoja. Yhteiskunnan kannalta voi myös pohtia, kannattaako tutkimusresursseja suunnata joidenkin harvinaisten ja hyvin vaikeasti hoidettavien sairauksien hoitoon, jos ja kun odotettavissa on, että lääke tulisi olemaan erittäin hintava. Kysymys on relevantti, vaikka tutkimusta tekisi yksityinen lääkeyritys, sillä heidän pääasiakkaansa ovat kuitenkin verovaroin rahoitetut sairaalat. Olisiko mahdollista ajatella, että lääketieteen kehityksellä on tai pitäisi olla jokin raja tässä suhteessa? Jos halutaan pitää yllä hyvinvointivaltiota ja terveydenhuollon kantokykyä, kenties tutkimukselle tai ainakin tulosten hyödyntämiselle täytyy asettaa jonkinlaiset rajat. Tämäkin on pohjimmiltaan priorisointikysymys.

              Vastaus kysymykseen on essee, jossa pitää eritellä aineistoa hyödyntäen erilaisia näkökulmia kalliisiin lääkehoitoihin yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

              5 pisteen vastauksessa kokelas tunnistaa muutaman aihepiiriin liittyvän seikan joko yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta.

              10 pisteen vastauksessa kokelas tunnistaa useita aihepiiriin liittyviä seikkoja ja tarkastelee niitä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta aineistoa hyödyntäen.

              15 pisteen vastauksessa tarkastelu on monipuolista ja kattaa sekä negatiivisia että positiivisia näkökohtia tarkasteluun valituista aiheista. Valittuja aiheita käsitellään sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta ja vastauksessa hyödynnetään aineistoa.

              Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä tarkastelunsa laajemmin yhteiskunnalliseen priorisointikeskusteluun tai osoittamalla ymmärtävänsä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmien moniulotteisuuden.

              LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöihin ”yksityinen ja julkinen” sekä ”yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään”.

                4. Rasismi 20 p.

                Warda Ahmedin sarjakuvassa kuvataan asioita, joita ihmisille saatetaan sanoa esimerkiksi heidän ulkonäkönsä tai nimensä vuoksi. Puheenvuorot ovat lyhyitä, ja monesti on mahdollista, että puhuja ei ole tarkoittanut sanomallaan pahaa. On kuitenkin luonteva tulkita, että puheenvuorojen taustalla on syrjiviä asenteita ja oletuksia. Psykiatri Chester M. Pierce kehitti termin mikroaggressio kuvaamaan tällaista sarjakuvassa kuvattujen puheenvuorojen kaltaista käyttäytymistä, mutta termiä ei tarvitse tuntea. Hyvästä vastauksesta välittyy kuitenkin ymmärrys siitä, mitä sarjakuvan otsikossa esiintyvä termi ”rodullistettu” tarkoittaa asiayhteydessään. Termillä viitataan yksilöön hänen oletetun rotunsa tai etnisen taustansa edustajana, jolloin sivuutetaan hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa.

                Rasististen oletusten taustalla on usein stereotyyppisiä käsityksiä tai sellaisia normeja, että vain tietynlainen käyttäytyminen tai tietynlaiset ihmiset ovat hyväksyttäviä tai ”normaaleja”. Toisinaan oletukset voivat olla myös sellaisia kuten: ”kokemukset syrjinnästä ovat perusteettomia” tai ”ihmiset ovat eriarvoisia.” Hyvässä vastauksessa voi pohtia tämän tyyppisiä taustaoletuksia ja sitä, miten ne voivat ilmetä käyttäytymisessä.

                Rasistisen ajattelun taustalla olevat oletukset ovat ongelmallisia karkeasti ottaen kahdesta syystä. Ensinnäkin ne ovat epätosia, ja toisekseen ne perustuvat moraalisesti kyseenalaisille arvoille. Hyvässä vastauksessa voidaan osoittaa muun muassa vastaesimerkkien avulla, etteivät stereotypiat pidä paikkaansa. Voi myös huomauttaa siitä, ettei nykytieteen mukaan biologisia rotuja ole olemassa.

                Syrjinnän moraalittomuutta on perusteltu muun muassa sillä, että se nojautuu oletettuihin yhteisöllisesti jaettuihin ominaisuuksiin, jotka eivät kerro luotettavasti yksilön omista ominaisuuksista, kuten älykkyydestä tai moraalisuudesta. Lisäksi sellaiset ominaisuudet kuin ihonväri eivät ole tahdonalaisesti muutettavissa eivätkä täten perustu yksilön ansioihin. Tässä yhteydessä voi vedota esimerkiksi ihmisoikeusjulistuksiin moraalisesti kestävänä ja rasismin tuomitsevana arvopohjana, jonka puolesta puhuu se, että julistukset ovat laajasti hyväksyttyjä.

                Hyvässä vastauksessa rasismi määritellään ainakin epäsuorasti: vastauksessa on käytävä ilmi selkeä ymmärrys rasismin luonteesta. Rasismi ei välttämättä perustu oletuksiin roduista, vaan myös etninen syrjintä lasketaan rasismiksi. Täten esimerkiksi yksilöiden syrjintä kielen, kulttuurin, uskonnon, syntyperän, kansalaisuuden, identiteetin tai synnyinmaan perusteella on rasismia. Rasismi näkyy syrjintänä yksilöiden asenteissa sekä yhteiskunnallisissa valtasuhteissa ja rakenteissa. Olennaista on, että tietyt ihmisryhmät joutuvat järjestelmällisesti torjutuiksi tai heidät asetetaan jotain toista ihmisryhmää tai muita ihmisryhmiä huonompaan asemaan.

                Vastaus on essee, jossa pitää pohtia rasistisen ajattelun taustalla olevia oletuksia ja niiden ongelmallisuutta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita rasistisen ajattelun taustalla piilevistä oletuksista ja niiden ongelmallisuudesta. Vaihtoehtoisesti hän esittää ainakin yhden esimerkin rasistisesta oletuksesta ja kuvaa sen ongelmallisuutta.

                10 pisteen vastauksessa kokelas esittää vähintään kaksi rasistisen ajattelun taustalla olevaa oletusta ja osoittaa ymmärrettävästi, miten kumpikin niistä on ongelmallinen. Kokelas hyödyntää aineistoa vastauksessaan.

                15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti ja johdonmukaisesti rasistisen ajattelun taustaoletuksia ja niiden ongelmallisuutta ja esittää pohdintansa tueksi esimerkkejä. Kokelas toteaa, että oletukset ovat epätosia ja perustuvat moraalisesti kyseenalaisiin arvoihin. Kokelas hyödyntää aineistoa vastauksessaan.

                Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi pohtimalla rasististen oletusten historiallisia tai yhteiskunnallisia edellytyksiä.

                LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) sisältöön ”etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa”.

                  5. Kuolema ja kuolemanjälkeinen elämä 20 p.

                  Ihmiskäsityksen yhtenä osana voidaan pitää käsitystä kuolemasta ja mahdollisesta kuolemanjälkeisestä elämästä. Seuraavassa esitetään huomioita joihinkin uskontoihin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin liittyvistä käsityksistä. Hyvässä vastauksessa valittuja käsityksiä esitellään seikkaperäisemmin ja osoitetaan niiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

                  Abrahamilaisissa uskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa uskotaan siihen, että ihminen voi kuolemansa jälkeen pelastua tai joutua kadotukseen. Pelastuksella tarkoitetaan Jumalan yhteyteen palaamista tai ikuista elämää yltäkylläisissä nautinnoissa, kadotuksella lopullista ja tuskien täyttämää eroa hänestä. Tällä tavalla ihmisen elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin. Uskontojen välillä ja niiden sisälläkin on kuitenkin erilaisia käsityksiä muun muassa siitä, mitä pelastuminen käytännössä edellyttää. Edelleen on erilaisia käsityksiä siitä, onko maallisen kuoleman jälkeinen mahdollinen ylösnousemus ruumiillista vai pelkästään sielullista ja miten yksilön identiteetille käy ylösnousemuksessa. Kristillisten kirkkojen piirissä tehty ekumeniatyö on pyrkinyt lähentämään kristillisiä kirkkokuntia toisiinsa. Esimerkiksi luterilaiset ja roomalaiskatoliset kirkot ovat yrittäneet sopia erimielisyytensä vanhurskauttamisesta eli iankaikkisesta pelastuksesta Yhteisessä julistuksessa vanhurskauttamisopista Augsburgissa vuonna 1999.

                  Hindulaisen käsityksen mukaan ihminen syntyy kuolemansa jälkeen uudestaan jonakin toisena elävänä olentona karman lain mukaisesti. Karman laki on oletus siitä, että yksilön kulloinenkin olotila on seurausta hänen aiemmista teoistaan joko tässä tai edellisessä elämässä. Hindulaiset ovat perinteisesti tulkinneet karman lakia sosiaalisessa kontekstissa: köyhät ovat itse syypäitä kurjaan tilaansa, mutta heidän auttamisensa voi tuottaa hyvää karmaa. Toisin kuin hindulaiset buddhalaiset eivät usko sielunvaellukseen, vaan korostavat elämän päämääränä valaistuksen eli nirvanan saavuttamista. Buddhalaisten mukaan elämä on kärsimystä, josta ihmisten tulee vapautua sammuttamalla halunsa. Tämä onnistuu kulkemalla Siddhartha Gautaman opettamaa kahdeksanosaista polkua.

                  Monissa kulttuureissa esi-isien uskotaan jatkavan elämäänsä tuonpuoleisessa. Tämä uskomus kuuluu esimerkiksi antiikin Kreikan ja Rooman, Kalevalan henkilöhahmojen ja saamelaisten uskontoon. Esi-isiä saatetaan palvoa, heille voidaan uhrata, ja heiltä saatetaan kysyä neuvoa. Elävien ihmisten ja kuolleiden esi-isien sekä jumalten suhteita hoitivat erityiset uhripapit tai šamaanit, joilla oli salattua tietoa yhteydenpidon edellytyksistä. Kirjallisuudessa on esitetty monenlaisia kuvauksia matkasta tuonpuoleiseen. Esimerkiksi Homeroksen Odysseia kuvaa Troijan sodasta palaavan Odysseuksen käyntiä manalassa.

                  1900-luvulla syntyneissä ”uusissa uskonnoissa” on tulkittu uudelleen joitakin vanhempiin uskontoihin tai hengellisyyteen liittyviä käsityksiä kuolemanjälkeisestä elämästä. Esimerkiksi 1940-luvulla Isossa-Britanniassa syntynyt wiccalaisuus on saanut vaikutteita muun muassa joistakin luonnonuskonnoista, šamanismista ja spiritualismista.

                  Teknologinen kehitys on ruokkinut myös uskoa ikuiseen elämään. Kryoniikassa eli syväjäädytyksessä säilötään ihmisiä, muita eläimiä tai elimiä siinä toivossa, että tulevaisuudessa ne voitaisiin sulattaa ja jatkaa niiden elämää kenties rajattomasti.

                  Usko kuolemanjälkeiseen elämään erityisesti sielunvaelluksen muodossa on ollut osa myös pythagoralaista ja platonista filosofista perinnettä. Sitä vastoin epikurolaisessa ja aristoteelisessa filosofisessa perinteessä ajatukseen sielun kuolemattomuudesta on suhtauduttu torjuen, koska sielun on katsottu rakentuvan aineesta tai olevan vähintäänkin riippuvainen kehosta. Kehon tuhoutumisen myötä sielunkin on katsottu tuhoutuvan. Skeptikot ovat suhtautuneet kuolemanjälkeiseen elämään epäilevästi, ja useimmat eksistentialistit ovat korostaneet tämänpuoleista elämää.

                  Kuolemaa voi lähestyä myös luonnontieteellisestä näkökulmasta. Kaikilla elävillä organismeilla on jokin lajityypillinen elinaika. Biologisesti kuolema merkitsee organismin hajoamista. Ihmisen kuollessa hengitys ja sydämen syke lakkaavat, solut eivät saa enää happea ja lakkaavat toimimasta. Keho menettää lämpönsä ja kangistuu. Ennen pitkää hajottajaeliöt alkavat käyttää kehoa ravintonaan. Kehosta tulee maatuessaan uusien elävien organismien rakennusainetta. Näin toimii luonnon kiertokulku.

                  Biologisessa mielessä yksilöt eivät ole parhaimmillaankaan yhtä pitkäikäisiä kuin lajit, jotka nekään eivät ole ikuisia. Yksilöt voivat kuitenkin lisääntyä ja siirtää siten osan geeniperimäänsä jälkeläisilleen. Tätä kautta yksilön elämä voi jatkua hänen kuolemansa jälkeenkin.

                  Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää vertailla jotakin uskonnollista ja ei-uskonnollista käsitystä ihmisen kuolemasta ja mahdollisesta kuolemanjälkeisestä elämästä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                  5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita uskonnollisesta tai ei-uskonnollisesta käsityksestä ihmisen kuolemasta tai mahdollisesta kuolemanjälkeisestä elämästä.

                  10 pisteen vastauksessa kokelas vertailee jotakin uskonnollista ja ei-uskonnollista käsitystä ihmisen kuolemasta ja mahdollisesta kuolemanjälkeisestä elämästä.

                  15 pisteen vastauksessa kokelas vertailee monipuolisesti ja johdonmukaisesti jotakin uskonnollista ja ei-uskonnollista käsitystä ihmisen kuolemasta ja mahdollisesta kuolemanjälkeisestä elämästä.

                  Huippupisteiden vastauksessa kokelas osoittaa seikkaperäistä valitsemiensa uskonnollisten ja ei-uskonnollisten käsitysten tuntemusta sekä sijoittaa ne mielekkääseen historialliseen, sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen kontekstiin.

                  LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä – – kuolema”.

                    6. Katsomukset ja trendit 20 p.

                    Hyvässä vastauksessa perustellaan, miksi käsiteltäviksi valitut ilmiöt ovat katsomusten kannalta tärkeitä. Kuhunkin aihepiiriin sisältyy jokin muutos yhteiskunnassa, teknologiassa, ympäristössä tai ihmisten kiinnostuksen kohteissa. Keskeistä on kiinnittää huomio muutokseen ja sen merkitykseen katsomusten näkökulmasta. Seuraavassa esitetään lyhyt kuvaus kustakin puheenaiheesta ottamatta kantaa sen tärkeyteen.

                    Ilmastonmuutos on varmasti ihmiskunnan ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta yksi kaikkein keskeisimmistä ongelmista. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elinoloihin, ja sen torjunta vaatii toimia. Sekä elinolojen muutoksella että ilmastonmuutoksen torjunnalla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten toimintamahdollisuuksiin. Ihmisten on opittava toimimaan uudenlaisella tavalla ja ottamaan huomioon sekä omassa toiminnassaan että valtioiden päätöksissä koko maapallon näkökulma. Tämä edellyttää perustavanlaista muutosta ihmisten asenteissa ja siinä, miten he näkevät maailman ja itsensä sen osina.

                    Vegaanius ja ruokapuhe voidaan liittää sekä yksilön omaan elämään esimerkiksi terveyden korostamisen kautta että myös yhteiskunnallisiin näkökohtiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eläinten oikeuksiin. Mikäli vastauksessa tarkastellaan asiaa yksilön terveyden ja oman elämän hallinnan näkökulmasta, siinä voidaan ottaa huomioon jäljempänä kohdassa ”Treenaus ja itsensä mittaaminen” kuvattuja seikkoja.

                    Robotiikka ja tekoäly muuttavat merkittävällä tavalla ihmisten ymmärrystä omasta elinympäristöstään ja maailmasta. Ne helpottavat elämää monella sen alueella, mutta ne luovat myös uusia riskejä ja vaativat ihmisiltä paitsi uuden opettelua myös yhteiskunnallista valppautta sen suhteen, mihin teknologiaa voidaan ja halutaan käyttää, mihin suuntaan sitä kehitetään ja millä tai keiden ehdoilla.

                    Uskontojen merkityksen lasku ja new age -hengellisyyden nousu voidaan nähdä ilmiönä, jossa perinteisten uskontojen tilalle on noussut erilaisia vaihtoehtoisia hengellisyyden muotoja. Perinteisten uskonoppien sijaan korostetaan yksilöllistä kasvua ja yksilön valintoja, jotka kuitenkin useimmiten linkitetään johonkin filosofiseen tai uskonnollissävytteiseen perinteeseen. Helsingin Sanomien tekstissä suuntaus liitetään self help -oppaisiin, astrologiaan ja jopa noituuteen, mutta sen voi nähdä myös uudenlaisena henkisyyden etsintänä uskontojen tarjoaman hengellisyyden sijaan.

                    #Metoo ja kulttuurinen omiminen ovat tärkeitä aiheita sikäli, että ne kyseenalaistavat yhteiskunnassa vallitsevat ”normaaleina” pidetyt käytännöt ja oletukset. Usein ”normaalina” pidetyt tai yleisesti vallitsevat käytännöt toteuttavat etuoikeutetussa asemassa olevien ajattelutapoja ja niiden mukaista toimintaa yhteiskunnassa. Vallitsevien normien kyseenalaistaminen ja niiden muuttaminen ovat osa jatkuvaa kamppailua kohti todellista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa ja maailmassa.

                    Totuudenjälkeinen aika viittaa keskusteluun siitä, mikä merkitys tutkitulle ja todennetulle tiedolle annetaan erityisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämän tematiikan voi kytkeä esimerkiksi valeuutisiin, propagandaan ja virheellisten tietojen levittämiseen sosiaalisessa mediassa mutta myös tieteen ja totuuden merkitykseen. Olennaista tässäkin aihepiirissä on asian käsitteleminen yksilöiden katsomusten ja yhteiskunnan muutosten näkökulmasta.

                    Myös aihepiiriä Blogit, Youtube ja somevaikuttajat on mahdollista lähestyä vaikuttamisen ja todennetun tiedon näkökulmasta. Sosiaalisen median kautta voi välittää valtavan määrän tietoa, ja monissa suljetuissa yhteiskunnissa halutaankin sen vuoksi suitsia sosiaalisen median kanavia. Toisaalta myös edellä mainitut valeuutiset, vihapuhe ja monenlainen epäasiallinen viestintä leviävät somekanavien kautta. Yksinkertaisimmillaan edellä mainitut kanavat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden seurata itseä kiinnostavaa aineistoa. Toki tätäkin voi kritisoida siten, että somekanavat luovat samanmielisten kuplia, joissa toisella tavalla ajattelevia ei haluta nähdä, ymmärtämisestä puhumattakaan.

                    Euroopan pakolaiskriisi voidaan liittää osaksi laajempaa keskustelua globaalista oikeudenmukaisuudesta. Siinä tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa se, missä määrin eri yhteiskunnissa vallitseva eriarvoisuus on rakenteelliseen eriarvoisuuteen perustuvan toiminnan tulosta ja missä määrin valtioiden pitäisi kantaa vastuuta toisten valtioiden olosuhteista. Voi myös kysyä, eikö esimerkiksi sodasta tai vainosta kärsivien auttaminen ole kaikkien kansakuntien velvollisuus. Ilmastonmuutoksen vuoksi odotettavissa oleva muuttoliike on omiaan vahvistamaan pakolaisuuteen liittyvää tematiikkaa. Kenties juuri sen vuoksi pakolaisuuteen liittyvä ajattelutapa vaatii myös perustavanlaista muutosta yksilöiden ja yhteiskuntien ajattelutavoissa.

                    Treenaus ja itsensä mittaaminen liittyvät yksilön oman elämän hallinnan korostamiseen. Keskiössä on itsensä tarkkailu ja mittaaminen, tavoitteiden saavuttaminen kehonhallinnassa, terveys ja terveelliset elämäntavat. Trendi voidaan nähdä myös negatiivisesta näkökulmasta: se vahvistaa tietynlaista ulkonäköön ja elämäntapoihin liittyvää normia ja lisää normista poikkeavien pitämistä jossain mielessä epäonnistujina.

                    Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää valita Helsingin Sanomien listalta kaksi omasta mielestä erityisen tärkeää ilmiötä ja pohtia niiden merkitystä katsomusten muutoksen näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                    5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin asianmukaisen huomion jostain listaan sisältyvästä ilmiöstä tai hajanaisia huomioita kahdesta ilmiöstä.

                    10 pisteen vastauksessa kokelas tarkastelee kahta ilmiötä ja perustelee niiden tärkeyttä katsomusten näkökulmasta.

                    15 pisteen vastauksessa kokelas tarkastelee kahta ilmiötä ja perustelee monipuolisesti ja johdonmukaisesti niiden tärkeyttä katsomusten näkökulmasta. Vastauksessa korostuu muutos ja sen merkitys katsomusten näkökulmasta.

                    Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla valitsemiaan ilmiöitä yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta tai liittämällä vastauksensa laajempaan historialliseen, kulttuuriseen tai yhteiskunnalliseen kehitykseen.

                    LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisen käsitykseen maailmasta ja itsestään” ja ”tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikki tieteen uusimpien tulosten valossa”.

                      Osa 2: 30 pisteen tehtävät

                      7. Muumit ja yksinäisyys 30 p.

                      Tove Janssonin (1941–2001) kirjoittamaa muumikirjasarjaa on kuvailtu tyyliltään humoristiseksi, boheemiksi ja suvaitsevaiseksi, mutta teoksien teemoina ovat olleet monet vaikeat asiat, kuten kuolema, eksistentiaaliset kriisit sekä yksinäisyys. Suuren suosion saavuttanut sarja on ihastuttanut yhtä lailla sekä lapsia että aikuisia lukijoita. Muumipappa ja meri on yksi sarjan tunnetuimpia kirjoja. Sen hahmoja ja moniulotteista tarinaa on tulkittu monissa akateemisissa sekä populaareissa teksteissä ja teoksissa, joista aineisto 7.B toimii yhtenä esimerkkinä. Vuodesta 2020 lähtien sisäministeriö on suosittanut, että Tove Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta liputetaan Janssonin sekä suomalaisen taiteen kunniaksi.

                      7.1 Erittele, mitä yksinäisyys on. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia 7.A ja 7.B. 15 p.

                      Kaksi keskeistä erottelua yksinäisyyden suhteen ovat itse valittu yksinäisyys verrattuna ei-toivottuun, tahattomaan yksinäisyyteen sekä yksin oleminen verrattuna yksinäisyyden tunteeseen muiden ihmisten keskellä. Tietoisesti valittu yksinäisyys liitetään usein erakkoihin tai askeetikkoihin, kun taas yksinäisyys, josta yleensä keskustellaan, on ei-toivottua. Toisaalta luultavasti lähes kaikki ihmiset tuntevat ajoittain halua olla yksin, vaikka eivät haaveilekaan erakon elämästä. Tästä näkökulmasta ajoittainen, toivottu yksinäisyys voidaan helposti nähdä tavoiteltavana asiana sekä osana hyvää elämää, ja se on syytä erottaa yksinäisyydestä, joka ei ole toivottua.

                      Yksin voi olla myös muiden ihmisten keskellä. Tällöin kyseessä ei niinkään ole fyysinen yksinäisyys vaan yksinäisyyden tunne, joka aineistossa 7.B liitetään merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumiseen. Tätä yksinäisyyden tunnetta ovat analysoineet myös monet yhteiskuntatieteiden klassikot, kuten Émile Durkheim (1858–1917). Hänen mukaansa muiden ihmisten joukossa koettu yksinäisyys liittyy erityisesti elämään moderneissa suurkaupungeissa, jotka eivät tarjoa pienemmän kyläyhteisön tapaista sosiaalista verkostoa. Ihminen voi elää elämäänsä vilkkaassa kaupungissa nähden ja kohdaten lukemattomia ihmisiä, mutta kokea silti itsensä yksinäiseksi ja irralliseksi muiden sosiaalisesta elämästä.

                      Hyvässä vastauksessa voi myös eritellä yksinäisyyden syitä ja seurauksia. Aineistossa 7.A Mörön yksinäisyys liittyy hänen erilaisuuteensa. Ei ole ketään samanlaista kuin Mörkö, ja hänen on vaikeaa saada kontaktia muihin. Erilaisuus voi johtaa ryhmän ulkopuolelle joutumiseen ja tätä kautta yksinäisyyteen. Tämän lisäksi aineisto 7.B listaa mahdollisia negatiivisia yksinäisyyden seurauksia, kuten hylätyksi ja torjutuksi tulemisen sekä tarpeettomuuden tunteen. Myös näitä voi käyttää vastauksessa eriteltäessä yksinäisyyden luonnetta, koska negatiiviset tunteet ja kokemukset voivat nostaa kynnystä yrittää tavata muita ihmisiä ja tätä kautta edesauttaa yksinäisyyden kehittymistä.

                      Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee eritellä aineistoja hyödyntäen, mitä yksinäisyys on. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                      4 pisteen vastauksessa kokelas esittää muutamia huomioita yksinäisyydestä.

                      8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee yksinäisyyttä aineistoa hyödyntäen. Erittelyssä huomioidaan erottelu yksin olemisen ja yksinäisyyden tunteen välillä.

                      12 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen johdonmukaisen ja monipuolisen erittelyn yksinäisyyden luonteesta.

                      Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi analysoimalla ajankohtaisia esimerkkejä.

                        7.2 Pohdi, voiko yksinäinen ihminen elää hyvää elämää. 15 p.

                        Koska tehtävässä pyydetään pohtimaan yksinäisen mahdollisuutta elää hyvää elämää, tulisi vastauksesta löytyä ainakin jonkinlainen määritelmä tai kuvaus siitä, mitä hyvä elämä on. Hyvää elämää voi määritellä pohjautuen omaan kokemukseen, johonkin filosofiseen tai uskonnolliseen traditioon tai vaikkapa biologiaan ja psykologiaan.

                        Hyvä vastaus voi kallistua joko myöntävään tai kieltävään suuntaan, mutta myöntävää vastausta on todennäköisesti vaikeampi kehitellä ja siinä pitää ottaa huomioon itse valittu yksin oleminen ja tahaton yksinäisyys. Vastauksessa pitäisi pystyä esittämään vakuuttavia perusteluja sille, miksi yksinäisyys ei ole este hyvälle elämälle, koska yleensä sosiaalista kanssakäymistä ja muiden ihmisten läsnäoloa on pidetty hyvän elämän edellytyksenä. Yksinäisyydessä tapahtuvan hyvän elämän sisältöjä voivat olla esimerkiksi omistautuminen taiteille, uskonnolle tai mietiskelylle. Näissä tapauksissa yksinäisyys on kuitenkin lähtökohtaisesti itse valittua. Tahaton yksinäisyys ja hyvä elämä on vaikeampaa liittää yhteen. Tätä näkökulmaa voisi mahdollisesti kehitellä eteenpäin esimerkiksi tilanteesta, jossa ihminen ensin joutuu tahattomasti olemaan yksin, mutta tätä kautta saa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja löytää oman tapansa olla maailmassa.

                        Edellä mainittujen lisäksi mahdollisia näkökulmia ovat myös tietotekniikan avaamat mahdollisuudet erilaisiin sosiaalisen elämän muotoihin ja niiden vaikutukset yksinäisyyden tunteeseen. Voi esimerkiksi pohtia, voivatko virtuaaliset kontaktit sosiaalisessa mediassa korvata reaalisen maailman ihmissuhteita ja näin estää yksinäisyyttä ja mahdollistaa hyvää elämää. Myös yksinäisyyden vaikutus elämän eri vaiheissa on mahdollinen käsiteltävä teema.

                        Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee pohtia, voiko yksinäinen ihminen elää hyvää elämää. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                        4 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita siitä, voiko yksinäinen ihminen elää hyvää elämää.

                        8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii yksinäisen ihmisen mahdollisuutta elää hyvää elämää.

                        12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti ja johdonmukaisesti yksinäisen ihmisen mahdollisuutta elää hyvää elämää.

                        Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla sosiaalisen median vaikutusta yksinäisyyden tunteeseen.

                          LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin ”Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä” (ET2) ja erityisesti sen sisältöihin ”ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet” sekä ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä”.

                          8. Pasifismi 30 p.

                          Tehtävän johdannossa pasifismi määritellään yhtäältä rauhanaatteena, toisaalta väkivallattomuuden ihanteena. Sanan etymologia (latinan pax ”rauha”, facere ”tehdä”) puoltaa edellistä tulkintaa, mutta monet tunnetut pasifistit, kuten Mohandas Gandhi, ovat sitoutuneet myös jälkimmäiseen. Edelleen pasifismissa voidaan erottaa erilaisia asteita: absoluuttisessa pasifismissa ei hyväksytä sotaa tai väkivaltaa missään muodossa, kun taas suhteellisessa pasifismissa vastustetaan esimerkiksi hyökkäyssotaa ja väkivaltaa siviilien kesken mutta hyväksytään valtiovallan turvautuminen tarvittaessa puolustussotaan ja yhteiskunnan sisäisen järjestyksen ylläpitäminen voimakeinoin. Hyvässä vastauksessa otetaan huomioon tehtävän johdannossa ilmaistu pasifismin monitulkintaisuus. Muita asiaankuuluvia erotteluja, kuten erottelua absoluuttisen ja suhteellisen pasifismin välillä, voidaan pitää ansiona.

                          8.1 Erittele, minkälaisilla eettisillä ja uskonnollisilla perusteilla pasifismia voidaan puolustaa. 15 p.

                          Pasifismia voi puolustaa eettisin perustein ennen kaikkea vetoamalla kunkin ihmisen yhtäläiseen ja luovuttamattomaan ihmisarvoon, joka on määritelty muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Koska sodankäyntiin liittyvät poikkeusolot ja väkivalta uhkaavat ihmisarvoa, voi sodankäynnin ja väkivallan tulkita olevan vailla oikeutusta. Hyvässä vastauksessa tarkastellaan kuitenkin myös sitä, miten pasifistin tulee suhtautua sellaisiin tahoihin, jotka eivät kunnioita ihmisarvoa ja siihen perustuvia ihmisoikeuksia.

                          Pasifismia voi tukea myös filosofisesta perinteestä tunnettujen eettisten periaatteiden pohjalta. Tällainen periaate on muun muassa Immanuel Kantilta peräisin oleva kategorinen imperatiivi. Edelleen voi vedota esimerkiksi utiliteettiperiaatteeseen tai vaikkapa viisauden, rohkeuden, kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden hyveisiin, vaikka näitä on käytetty myös oikeuttamaan sotaa ja väkivaltaa tietyissä tilanteissa. Hyvässä vastauksessa otetaan huomioon periaatteiden mahdollinen monitulkintaisuus.

                          Uskonnollisin perustein pasifismia voi tukea esimerkiksi vetoamalla juutalaisten ja kristittyjen pyhän kirjan Raamatun käskyyn ”Älä tapa” (2. Mooseksen kirja 20:13). Edelleen voi vedota Jeesuksen Vuorisaarnassaan opettamaan niin sanottuun rakkauden kultaiseen sääntöön ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matteuksen evankeliumi 7:12). Samassa saarnassa Jeesus julistaa autuaiksi eli onnellisiksi rauhantekijät (Matteuksen evankeliumi 5:9). Hyvässä juutalaisuutta tai kristinuskoa koskevassa vastauksessa edellä mainittuja periaatteita tulkitaan mielekkäässä kontekstissa.

                          Hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja jainalaisuudessa väkivallattomuuden periaate tunnetaan nimellä ahimsa. Tämän periaatteen tulkinta on osa hyvää vastausta, mikäli kokelas valitsee tarkasteltavakseen jonkin mainituista itäisistä uskonnoista.

                          Myös islam tunnetaan lähtökohtaisesti rauhan uskontona, mutta siitä, miten islaminuskoisten tulee suhtautua toisuskoisiin, on erilaisia tulkintoja. Hyvässä islamia käsittelevässä vastauksessa tarkastellaan moniulotteisesti jihad-käsitettä.

                          Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä, minkälaisilla eettisillä ja uskonnollisilla perusteilla pasifismia voidaan puolustaa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                          4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita siitä, minkälaisilla eettisillä tai uskonnollisilla perusteilla pasifismia voi puolustaa.

                          8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee, minkälaisilla eettisillä ja uskonnollisilla perusteilla pasifismia voi puolustaa.

                          12 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti, minkälaisilla eettisillä ja uskonnollisilla perusteilla pasifismia voi puolustaa.

                          Huippupisteiden vastauksessa kokelas tarkastelee pasifismia sekä rauhanaatteen että väkivallattomuuden ihanteen kannalta. Hän syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä käsittelemänsä eettiset ja uskonnolliset perusteet tiettyihin ajattelijoihin tai kirjallisiin lähteisiin sekä osoittaa tuntevansa periaatteiden alkuperäistä kontekstia tai niiden myöhempiä tulkintoja.

                            8.2 Pohdi, minkälainen toiminta voi edistää pasifismin ihanteiden toteutumista maailmassa. Hyödynnä vastauksessasi videokatkelmaa 8.A. 15 p.

                            Aineistossa 8.A presidentti Ahtisaari nostaa esille yhteiskuntien sisäiset uhat. Hyvässä vastauksessa pohditaan, mitä tällaiset uhat mahtavat olla ja miten ne voidaan torjua, jotta pasifismin ihanteet voisivat toteutua maailmassa.

                            Sisäiset uhat ovat erilaisia erilaisissa yhteiskunnissa. Autoritäärisissä yhteiskunnissa sisäisenä uhkana voivat olla esimerkiksi vallan väärinkäyttö, tuomiolaitoksen riippuvuus poliittisista päättäjistä ja korruptio, jotka aiheuttavat tyytymättömyyttä ja ruokkivat kapinamielialaa. Tyynnyttääkseen kansaa autoritääriset johtajat syyttävät ongelmista tyypillisesti ulkovaltoja, mikä saattaa johtaa jopa aluevalloituksiin, kuten Krimin tapaus osoitti. Demokraattisestikin johdetuissa yhteiskunnissa voi olla samoja uhkia, mutta tyypillisemmin niissä uhat liittyvät esimerkiksi sosiaaliseen epätasa-arvoon ja työttömyyteen, jotka voivat johtaa ääriliikkeiden suosion kasvuun ja sitä kautta poliittiseen epävakauteen ja vähemmistöjen sortoon.

                            Ilmeisesti Ahtisaaren ajatus on, että yhteiskuntien väliset jännitteet ja konfliktit saavat alkunsa yhteiskuntien sisäisistä ongelmista. Näin ajateltuna rauhan ja väkivallattomuuden edistäminen perustuu siihen, että parannetaan ihmisten elinoloja heidän omissa yhteiskunnissaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turvataan ihmisoikeuksien toteutuminen sekä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, työllisyyttä ja koulutusta.

                            Hyvässä vastauksessa otetaan huomioon myös valtioiden välisten sopimusten, kansainvälisen yhteistyön ja eri instituutioiden, kuten YK:n, rooli pasifismin edistämisessä. On hyvä huomata, että jotkin tahot saattavat edistää rauhaa ja väkivallattomuutta ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat heidän taloudellisten intressiensä toteutumisen. Samasta syystä esimerkiksi sotateollisuudella ei ole erityistä intressiä tavoitella maailmanrauhaa, sillä sen liiketoiminta perustuu uhkakuville.

                            Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää aineistoa hyödyntäen pohtia, minkälainen toiminta voi edistää pasifismin ihanteiden toteutumista maailmassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                            4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin näkökohtia pasifismin ihanteiden edistämisestä maailmassa.

                            8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineistoa hyödyntäen, minkälainen toiminta voi edistää pasifismin ihanteiden toteutumista maailmassa.

                            12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineistoa hyödyntäen johdonmukaisesti ja monipuolisesti, minkälainen toiminta voi edistää pasifismin ihanteiden toteutumista maailmassa.

                            Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla seikkaperäisemmin ihmisoikeuksien turvaamisen merkitystä pasifismin ihanteiden edistämiselle maailmassa.

                              LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöön ”erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä”, kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet” sekä kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina”.

                              9. Elämän merkityksen etsiminen 30 p.

                              Albert Camus (1913–1960) luetaan usein eksistentialistien joukkoon, vaikka hän ei itse hyväksynyt tätä nimitystä. Hänen laajasta tuotannostaan tehtävän aineistona on katkelma esseestä ”Absurdia järkeilyä” (alkuperäinen nimi ”Sisyfoksen myytti”). Essee käsittelee kysymystä elämän merkityksestä, joka oli Camus’lle sekä filosofian että hänen oman ajattelunsa keskipisteessä.

                              9.1 Erittele tekstikatkelman 9.A avulla, mikä on Camus’n näkemys elämän merkityksestä. 15 p.

                              Camus’n tekstin keskeinen käsite on absurdi, ja hänen ajatteluaan on myös nimitetty absurdismiksi. Camus’n näkemyksen mukaan maailmalla sinänsä ja ihmisten elämällä ei ole mitään objektiivista merkitystä. Tai ainakaan tämä merkitys, jos se on olemassa, ei ole ihmisten tiedettävissä. Tieteellisen maailmankuvan meille esittämä maailmankaikkeus on kylmä ja vailla merkityksiä tai tarkoitusta. Toisaalta ihmisillä on halu ja tarve sekä etsiä että löytää merkityksiä elämäänsä. Tämä johtaa absurdiin tilanteeseen: tiedämme tieteelliseen maailmankuvaan perusteella, että merkityksiä ei ole, mutta silti haluamme löytää niitä. Tämä absurdi tilanne, ristiriita, jonka pystymme tiedostamaan, määrittää Camus’n näkemystä elämän merkityksestä.

                              Camus’n vastaus tilanteeseen on absurdin tilanteen hyväksyminen. Eikä pelkästään hyväksyminen, vaan siinä eläminen, sen tiedostaminen oman elämän valintojen taustalla. Tarkoituksettoman maailmankaikkeuden sekä omien valittujen arvojen välisen ristiriidan hyväksyminen näyttäytyy Camus’lle kapinointina tilannetta vastaan, jossa todellisuus hyväksytään sellaisena kuin se on, mutta kieltäydytään vajoamasta nihilismiin tai valittelemaan elämän tarkoituksettomuutta. Kapinointi on elämän merkityksen rakentamista itse valittujen arvojen varaan. Nämä arvot eivät lopulta voi perustua mihinkään ihmistä suurempaan.

                              Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee eritellä aineistoa käyttäen Camus’n näkemystä elämän merkityksestä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                              4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin oikeita huomioita Camus’n näkemyksestä.

                              8 pisteen vastauksessa kokelas esittää Camus’n näkemyksen pääpiirteissään oikein ja vastauksesta tulee ainakin implisiittisesti esiin absurdin ajatus.

                              12 pisteen vastauksessa kokelas esittää monipuolisen ja johdonmukaisen erittelyn Camus’n näkemyksestä elämän merkityksestä.

                              Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä Camus’n ajattelun eksistentialistiseen perinteeseen.

                                9.2 Arvioi, voidaanko elämälle löytää objektiivinen merkitys vai onko elämän merkitys jokaisen yksilön vapaasti valittavissa. 15 p.

                                Hyvässä vastauksessa esitetään oma näkemys elämän merkityksestä. Vastaus voi rakentua kohdassa 9.1 käsitellyn Albert Camus’n näkemyksen varaan tai kritisoida sitä. Vaihtoehtoisesti vastaus voi olla riippumaton Camus’n näkemyksestä. Tärkeää vastauksessa on johdonmukainen ja selkeä argumentointi.

                                Jos vastauksessa puolletaan mahdollisuutta löytää ihmisen elämälle objektiivinen merkitys, mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi tieteelliseen ihmiskuvaan tai uskontoon perustuvat vaihtoehdot. Luonnontieteisiin pohjautuvassa näkemyksessä ihmisen elämän tarkoituksena voidaan nähdä olevan esimerkiksi lajityypillinen elämä ja lisääntyminen ja sitä kautta oman geeniperimän siirtäminen eteenpäin seuraaville sukupolville. Voi myös esittää, että uskonnoissa oletetaan tyypillisesti elämällä olevan jokin määrätty objektiivinen tarkoitus, kuten esimerkiksi buddhalaisuudessa nirvana tai kristinuskossa pelastus. Hyvässä vastauksessa arvio voi perustua objektiivisen merkityksen analysointiin, mutta sitä ei pidä ottaa annettuna ilman kriittistä analyysia.

                                Muita esimerkkejä elämän merkitykselliseksi tekevistä asioista voivat olla erilaiset ideologiat, taide tai vaikkapa ekologinen elämäntapa ja luonnonsuojelu. Voi ajatella, että nämä asiat voivat antaa elämälle tarkoituksen, jos yksilö valitsee tavoitella niitä. Taustalla on oletus, etteivät nämä asiat anna elämän tarkoitusta välttämättä kaikille ihmisille. Tästä näkökulmasta voi edelleen pohtia, voiko mikä tahansa itse valittu asia tehdä elämän merkitykselliseksi.

                                Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee arvioida, voidaanko elämälle löytää objektiivinen merkitys vai onko elämän merkitys jokaisen yksilön vapaasti valittavissa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

                                4 pisteen vastauksessa kokelas esittää muutamia huomioita mahdollisuudesta löytää elämän merkitys.

                                8 pisteen vastauksessa kokelas esittää perustellun arvion mahdollisuudesta löytää elämän merkitys.

                                12 pisteen vastauksessa kokelas esittää monipuolisen ja johdonmukaisen arvion mahdollisuudesta löytää elämän merkitys.

                                Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla, miten ajatus elämän merkityksestä on muuttunut aikojen saatossa.

                                  LOPS15:ssä tehtävä liittyy kursseihin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) ja erityisesti sen sisältöihin ”erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein” sekä kurssiin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) ja erityisesti sen sisältöihin ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”.