Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Huomattava merkkimäärän ylittäminen vähentää vastauksesta saatavaa pistemäärää kunkin tehtävän hyvän vastauksen piirteiden yhteydessä erikseen mainitulla tavalla.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukai­suuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävän­antoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomai­suutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukai­seen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukai­seksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymis­tapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

1.1 Luonnonuskonnoissa tyypillinen tapa harjoittaa uskontoa on 1 p.

  • pyhien kirjoitusten resitointi.  (-1 p.)
  • luonnonvoimille ja esi-isien hengille uhraaminen.  (1 p.)
  • yksilöllinen meditaatio.  (-1 p.)

1.2 Uskoa ihmisen ja jonkin eläimen tai kasvin erityissuhteeseen kutsutaan 1 p.

  • reformaatioksi.  (-1 p.)
  • totemismiksi.  (1 p.)
  • panteismiksi.  (-1 p.)

1.3 Vodou-rituaaleihin ei tyypillisesti kuulu 1 p.

  • eläinten uhraamista.  (-1 p.)
  • possessiota eli hengen tai jumaluuden asettumista rituaalin suorittajaan.  (-1 p.)
  • ripittäytymistä.  (1 p.)

1.4 Luonnonuskonnoksi voidaan määritellä 1 p.

  • skientologia.  (-1 p.)
  • wicca.  (1 p.)
  • zarathustralaisuus.  (-1 p.)

1.5 Vodou-uskonto on syntynyt alun perin 1 p.

  • Länsi-Afrikassa.  (1 p.)
  • Itä-Afrikassa.  (-1 p.)
  • Papua-Uudessa-Guineassa.  (-1 p.)

1.6 Jainalaisuudessa tärkeitä ovat 1 p.

  • Mahaviran opetukset.  (1 p.)
  • Guru Nanakin opetukset.  (-1 p.)
  • Siddhartha Gautaman opetukset.  (-1 p.)

1.7 Intian vanhinta uskonnollista kirjallisuutta edustaa 1 p.

  • vedakirjallisuus.  (1 p.)
  • Mahabharata.  (-1 p.)
  • Guru Granth Sahib.  (-1 p.)

1.8 Intian kastittomat viittaavat itseensä nimityksellä 1 p.

  • brahmaanit.  (-1 p.)
  • dalitit.  (1 p.)
  • shaktat.  (-1 p.)

1.9 Intian uskonnoissa jälleensyntymisen kiertokulkua kutsutaan nimityksellä 1 p.

  • samsara.  (1 p.)
  • sadhu.  (-1 p.)
  • tantra.  (-1 p.)

1.10 Sikhiläisyyden keskus sijaitsee 1 p.

  • Tamil Nadussa.  (-1 p.)
  • Punjabissa.  (1 p.)
  • Sri Lankassa.  (-1 p.)

1.11 Kiinassa ei ole alun perin syntynyt 1 p.

  • kungfutselaisuus.  (-1 p.)
  • buddhalaisuus.  (1 p.)
  • taolaisuus.  (-1 p.)

1.12 Kiinassa buddhalaisista suuntauksista laajimmalle levinnyt ja vaikutusvaltaisin on 1 p.

  • mahayana.  (1 p.)
  • theravada.  (-1 p.)
  • vajrayana.  (-1 p.)

1.13 Fengshui on alun perin Kiinassa syntynyt oppi, joka koskee 1 p.

  • luostareissa harjoitettua askeesia.  (-1 p.)
  • hyvinvointia tuottavaa rakentamista ja sisustamista.  (1 p.)
  • kungfutselaisuuden, taolaisuuden ja buddhalaisuuden keskinäisiä suhteita.  (-1 p.)

1.14 Kulttuurivallankumouksen aikana Kiinassa 1 p.

  • maolaisuus kiellettiin.  (-1 p.)
  • kungfutselaisuuden yhteiskunnallista asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä.  (-1 p.)
  • Kiinan vanhat uskonnolliset perinteet pyrittiin tuhoamaan.  (1 p.)

1.15 Kiinassa syntynyt uusi uskonnollinen liike on 1 p.

  • Soka Gakkai.  (-1 p.)
  • Falun Gong.  (1 p.)
  • Yhdistymiskirkko eli moonilaisuus.  (-1 p.)

1.16 Japanilaisessa kulttuurissa šintolainen perinne ilmenee vahvasti 1 p.

  • sumopainissa.  (1 p.)
  • zenmeditaatiossa.  (-1 p.)
  • astangajoogassa.  (-1 p.)

1.17 Kulttuurisilta vaikutuksiltaan merkittävimpiin uskontoihin Japanissa kuuluu 1 p.

  • buddhalaisuus.  (1 p.)
  • hindulaisuus.  (-1 p.)
  • protestanttinen kristinusko.  (-1 p.)

1.18 Šintolaisuus luokitellaan 1 p.

  • lähetysuskonnoksi.  (-1 p.)
  • etniseksi uskonnoksi.  (1 p.)
  • monoteistiseksi uskonnoksi.  (-1 p.)

1.19 Šintolaisuudessa pidetään yleisesti epäpuhtaana 1 p.

  • kuolemaan liittyviä asioita.  (1 p.)
  • rahan käsittelyä.  (-1 p.)
  • sake-riisiviinin juomista.  (-1 p.)

1.20 Käsitteellä kami tarkoitetaan šintolaisuudessa 1 p.

  • pyhiä kirjoituksia.  (-1 p.)
  • kunnioitettuja olentoja tai ilmiöitä.  (1 p.)
  • pappien suorittamia rituaaleja.  (-1 p.)

2. Uskontojen vertailu 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas selittää asianmukaisia käsitteitä käyttäen keskeisen eron uskontojen välillä kysytyn asian osalta.

Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Ohjepituuden ylittäminen yli 100 merkillä vähentää pistemäärää kahdella pisteellä.

2.1 Selitä lyhyesti, miten tulkinta jälleensyntymisestä eroaa hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Hindulaisuuden piirissä ajatellaan, että jälleensyntymisessä (samsara) on kyse sielunvaelluksesta: kuolemassa yksilön itse (atman) syntyy uudelleen joko ihmisen tai eläimen ruumiiseen. Buddhalaisuuden mukaan mikään ei ole pysyvää eikä ihmisellä ole samana pysyvää sielua. Buddhalaisuuden mukaan jälleensyntymistä voi kuvata esimerkiksi tajunnanvirran jatkumiseksi tai olemassaolon muotojen uudelleen järjestäytymiseksi.

2.2 Selitä lyhyesti, miten tulkinta Jeesuksen persoonasta ja asemasta eroaa kristinuskossa ja islamissa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Jeesus on kristinuskon keskeisin henkilö. Kristillisen opin mukaan Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki ja Jeesus on Pojan inkarnaatio. Kaksiluonto-opin mukaan Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. Islamin opin mukaan Jeesus oli profeetta Muhammadin edeltäjä, profeetta, joka sai Jumalalta pyhän kirjan, Evankeliumin. Islamissa Jeesusta pidetään yhtenä monista Jumalan sanansaattajista, mutta ei jumalallisena.

2.3 Selitä lyhyesti, miten pääsiäisen viettämisen syyt poikkeavat toisistaan juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Juutalaiset viettävät pääsiäistä (pesah) Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Raamatun mukaan Mooses johdatti orjuudesta vapautuneen kansansa erämaan läpi kohti luvattua maata. Kristinuskossa pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Jeesus tuomittiin kuolemaan ja hänet ristiinnaulittiin ja haudattiin Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan. Kristinuskon mukaan Jeesus sovitti ristinkuolemallaan ihmiskunnan synnit ja voitti kuoleman nousemalla ylös kuolleista.

2.4 Selitä lyhyesti, miten selitykset Jerusalemin pyhyydestä poikkeavat toisistaan juutalaisuudessa ja islamissa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Juutalaisille Jerusalem on pyhä, koska siellä sijaitsee Temppelivuori. Paikalla on sijainnut juutalaisten pyhin paikka, Jahvelle omistettu temppeli, jonka kuningas Salomo alun perin rakennutti. Nykyisin jäljellä on osa temppelialueen länsimuuria, nk. Itkumuuri. Muslimeille Jerusalem on pyhä, koska Muhammadin uskotaan nousseen nykyisen Kalliomoskeijan kohdalla sijainneelta kalliolta taivasmatkalleen. Jerusalem on muslimeille kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen.

3. Modern religion -kuvasarjan sanoma ja kristilliset teemat 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas perustelee kuvasarjan sanomasta esittämänsä tulkinnan. Lisäksi vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas analysoi sitä, miten kuvasarjassa hyödynnetään kristillisiä teemoja.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää perustellun tulkinnan kuvasarjan sanomasta. Lisäksi hän esittää vähintään kolme näkökohtaa, miten kuvasarjassa hyödynnetään kristillisiä teemoja. Huomiot voivat liittyä yhteen tai useampaan kuvasarjan kuvaan.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää uskottavan tulkinnan kuvasarjan sanomasta sekä pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti sitä, miten kuvasarjassa hyödynnetään kristillisiä teemoja. Vastaus sisältää jonkin oleellisen näkökohdan jokaisesta kuvasta 3.A–3.E tai syvällisen analyysin vähintään kahdesta kuvasta.

Kokelas voi esittää esimerkiksi seuraavanlaisia tulkintoja kuvasarjan sanomasta:

  • Teknologia ja virtuaalimaailma ovat nykyajan uskonto.
  • Teknologia ja virtuaalimaailma ovat nykyajan epäjumalia.
  • Teknologia ja virtuaalimaailma vievät ihmisen huomion pois tärkeistä tapahtumista.
  • Kristinusko hyödyntää modernia teknologiaa sanomansa välittämisessä.

Kuvat liittyvät seuraaviin kristillisiin teemoihin, joita kokelas voi analysoida eri tavoin suhteessa kuvasarjan kokonaistulkintaan:

  • Kuva A: kirkkoon sijoittuva kastetilaisuus; kuvassa näkyy myös alttaritaulu, joka viittaa Uuden testamentin evankeliumeissa kuvattuun tapahtumaan, jossa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordanilla.
  • Kuva B: suojelusenkeli, joka suojaa ja ohjaa ihmistä; kuva viittaa laajalti levinneisiin suojelusenkeli-tauluihin, jotka kuvaavat enkeliä ja kahta lasta sillalla; joitakin suojelusenkeleihin liittyviä viittauksia löytyy myös Raamatusta.
  • Kuva C: Jumala ja enkelit taivaassa; kuva viittaa erityisesti kristillisen taiteen taivaskuvauksiin, joissa Jumala ja enkelit esitetään usein pilvien päällä.
  • Kuva D: Itämaan tietäjien vierailu Jeesus-lapsen luona; kuvan henkilöt ovat seimessä makaava Jeesus-lapsi, Maria ja Joosef sekä kolme viisasta miestä; Raamatussa Matteuksen evankeliumissa kerrotaan itäisiltä mailta tulleista viisaista miehistä, jotka tulivat kunnioittamaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta.
  • Kuva E: Mooses ja kymmenen käskyä; kuva viittaa Vanhassa testamentissa, 2. Mooseksen kirjassa kuvattuun tapahtumaan, jossa Jumala antoi lain Moosekselle, kun tämä oli johdattamassa Israelin kansaa Egyptissä luvattuun maahan.

4. Raamatun käännösten kielellinen uudistaminen 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii syitä Raamatun käännösten kielelliseen uudistamiseen sekä siihen liittyviä haasteita.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään kaksi uskottavaa syytä siihen, miksi Raamattua halutaan uudistaa kielellisesti. Lisäksi hän esittelee vähintään kaksi uudistamiseen liittyvää haastetta. Vastauksessa hyödynnetään vähintään toista tehtävän aineistoista.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti halua uudistaa Raamatun käännöksiä kielellisesti ja tähän uudistamiseen liittyviä haasteita. Raamatun kielellistä uudistamista tarkastellaan sekä kirkon että Raamatun lukijoiden näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoja.

Raamatun käännösten kielellisen uudistamisen syiksi voi mainita esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Suomenkielisiä Raamatun käännöksiä on uudistettu vuosisatojen aikana useasti, kyseessä ei siis ole uusi ilmiö.
  • Raamattu on kristillisen kirkon opin ja etiikan keskeinen lähde.
  • Luterilaisuudessa pidetään erityisen tärkeänä, että ihmiset pystyvät lukemaan Raamattua omalla kielellään.
  • Erilaiset käännökset palvelevat erilaisissa käyttöyhteyksissä (esim. kuunteleminen tai lukeminen mobiililaitteen näytöltä).
  • Kieli muuttuu jatkuvasti, ja Raamatun lukijat eivät välttämättä enää ymmärrä aiemmissa käännöksissä käytettyjen sanojen merkityksiä.
  • Käännösten kielellinen uudistaminen saattaa houkutella myös sellaisia ihmisiä tutustumaan Raamattuun, jotka eivät aiemmin ole lukeneet sitä.
  • Käännösten kielellinen uudistaminen helpottaa tekstin ymmärtämistä ja auttaa esimerkiksi sellaisia ihmisiä, joille Raamatun tekstien ymmärtäminen on ollut vaikeaa.
  • Erilaiset käännösihanteet ja eksegetiikan uudet tutkimustulokset.

Syitä uudistamiseen voi tarkastella eri näkökulmista (esim. kirkot, seurakuntalaiset, kirjallisuuden harrastajat jne.).

Raamatun käännösten kielelliseen uudistamiseen liittyviä haasteita voivat olla esimerkiksi seuraavat seikat:

  • Käännösten kielellistä uudistamista myös vastustetaan.
  • Raamatun alkuperäisen sanoman voidaan ajatella katoavan käännösten kielellisen uudistamisen yhteydessä.
  • Tuttujen ja merkitykselliseksi muodostuneiden muotoilujen muuttuminen saattaa vieraannuttaa Raamatun lukijaa.
  • Kääntämiseen liittyy ekumeenisia kysymyksiä, ja eri ryhmillä on omat Raamatun käännöksensä (esim. Jehovan todistajien Uuden maailman käännös).
  • Kielellisen uudistamisen yhteydessä Raamatun tekstien runollisuuden voidaan kokea häviävän tai vähentyvän.

5. Koronaviruspandemia ja uskonto 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii koronaviruspandemian vaikutuksia uskonnollisiin yhteisöihin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii koronaviruspandemian vaikutuksia uskonnollisiin yhteisöihin pintapuolisesti vähintään kolmesta näkökulmasta tai syvällisesti vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii koronaviruspandemian vaikutuksia uskonnollisiin yhteisöihin monipuolisesti ja oivaltavasti. Kokelas voi keskittyä pohdinnassaan Suomeen tai tarkastella ilmiötä laajemmin. Vastaus voi sisältää myös pidemmän aikavälin vaikutuksiin liittyvää pohdintaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Osa ihmisistä on hakenut ja saanut uskonnosta turvaa ja lohdutusta.
  • Uskonnolliset tilaisuudet ja pyhiinvaelluskohteet ovat olleet paikoin viruksen leviämispaikkoja.
  • Tartuntojen ehkäisemiseen liittyvät kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet uskonnollisten yhteisöjen toimintaan esimerkiksi rajoittamalla uskonnollisiin tilaisuuksiin kokoontuvien ihmisten lukumäärää. Joissain tapauksissa tilaisuudet on jouduttu perumaan kokonaan.
  • Osa ihmisistä on selittänyt pandemian Jumalan rangaistukseksi ihmisille ja kiinnittynyt entistä tiiviimmin omaan yhteisöönsä.
  • Joissakin uskonnollisissa piireissä on levinnyt salaliittoteorioita, joista osassa jonkin tietyn uskonnon edustajia syytetään pandemian aiheuttamisesta.
  • Kiinnostus uskontoa ja uskonnollisuutta kohtaan on joidenkin havaintojen mukaan kasvanut ja voimistunut (esim. hakusanat Jumala ja rukous näyttävät yleistyneen verkossa koronaviruspandemian alkaessa).
  • Uskonnolliset johtajat ovat jakaneet viruksen leviämisen ehkäisyä koskevaa tietoa ja siten hillinneet pandemian leviämistä.
  • Osa ihmisistä on tarjonnut uskonnollisten yhteisöjen kautta apuaan vaikeassa tilanteessa oleville.
  • Monet uskonnolliset yhteisöt ovat vahvistaneet kokoontumisrajoitusten aikana toimintaansa verkossa.
  • Pandemia on vaikuttanut uskonnollisten yhteisöjen toimintaan taloudellisesti (esim. kannattajilta uskonnollisissa tilaisuuksissa kerättävät tulot ovat voineet vähentyä tai loppua kokonaan).
  • Uskonnollisia vähemmistöjä on paikoin suljettu uskonnollisen enemmistön jakaman avun ulkopuolelle.

6. Museosta moskeijaksi 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas erittelee Hagia Sofian uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä ja miten monipuolisesti ja syvällisesti hän pohtii Hagia Sofian muuttamista museosta moskeijaksi.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään yhden uskonnollisen, yhden poliittisen ja yhden kulttuurisen Hagia Sofian merkitykseen liittyvän näkökohdan. Lisäksi hän pohtii Hagia Sofian muuttamista moskeijaksi vähintään yhdestä näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti Hagia Sofian uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä. Lisäksi hän pohtii monipuolisesti ja syvällisesti Hagia Sofian muuttamista museosta moskeijaksi. Vastauksessa hyödynnetään ja kommentoidaan tehtävän aineistoja, ja lisäksi siinä on myös näkökohtia, jotka eivät sisälly annettuihin aineistoihin.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas osoittaa ymmärtävänsä uskonnon, politiikan ja kulttuurin näkökulmien kietoutuvan toisiinsa. Erityisenä ansiona pidetään sitä, että kokelas nostaa tarkastelussaan esiin muita vastaavia tapauksia (esim. Jerusalemin uskonnollisia kohteita koskevat kiistat, Córdoban Mezquita-katedraali, joka oli alun perin moskeija).

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Hagia Sofian historiallinen monikerroksisuus (rakennus on toiminut kirkkona, moskeijana ja museona)
  • moskeijaksi muuttaminen vs. Kemal Atatürkin sekulaari perintö
  • Turkin ortodoksikristityn vähemmistön kokemus
  • turkkilaisten erilaiset mielipiteet asiasta (esim. aineistona olevalla videolla esiintyvien ihmisten näkemykset)
  • Turkin johdon halu myötäillä sisäpoliittisista syistä islamistisia tahoja, mikä samaan aikaan vaarantaa ulkopoliittiset suhteet esimerkiksi ortodoksiseen Venäjään ja Kreikkaan
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset presidentin kansansuosioon
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset uskontodialogiin
  • moskeijaksi muuttaminen esimerkkinä ja ennakkotapauksena vastaaville toimille muualla Turkissa ja muissa maissa
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset Hagia Sofian statukseen kulttuuriperintökohteena.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Ruoka uskonnoissa ja uskontona 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Moni noudattaa nykyään tietoisesti jotakin ruokavaliota. Arvioi uskontotieteen näkökulmasta väitettä, jonka mukaan ruokavaliot ovat tämän ajan uskontoja. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 7.A. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas arvioi uskontotieteen näkökulmasta väitettä, jonka mukaan ruokavaliot ovat tämän ajan uskontoja.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas arvioi väitettä jäsentyneesti vähintään kahdesta uskontotieteeseen kytkeytyvästä näkökulmasta. Pelkkä aineiston 7.A referoiminen ei riitä viiteen pisteeseen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi väitettä monipuolisesti uskontotieteeseen liittyvistä näkökulmista. Tarkastelu kytketään uskontotieteen kysymyksenasetteluihin tai teorioihin ja/tai siinä käytetään luontevasti tieteenalan käsitteitä. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa 7.A, mutta se sisältää myös muita näkökohtia. Kokelas kiinnittää huomiota myös siihen, miten syömiseen liittyvät ilmiöt eroavat perinteisesti uskontoina tai uskonnollisina pidetyistä ilmiöistä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • uskonnon eri ulottuvuuksiin kytkeytyvä tarkastelu (esim. ruokavalioihin liittyvä myyttinen, rituaalinen, kokemuksellinen, opillinen, yhteisöllinen, eettinen ja materiaalinen ulottuvuus)
  • erilaisiin uskonnon määrittelytapoihin liittyvä tarkastelu (esim. uskonto avoimena käsitteenä ja analyyttisena työkaluna)
  • puhtaaseen ja epäpuhtaaseen liittyvät rajanvedot sekä kiellettyyn ja sallittuun liittyvät rajanvedot (esim. pyhän, profaanin, tabun ja synnin käsitteet)
  • uskonnollisen yhteisön myönteiset ja kielteiset puolet (esim. yhteisöllisyyden tunne, toisin ajattelevien ja toimivien tuomitseminen)
  • ruoasta pidättäytyminen ja askeesi (esim. anoreksian tarkastelu uskonnollisesti latautuneena ilmiönä)
  • pelastukseen ja etiikkaan liittyvät teemat (itsensä pelastaminen, maailman tai luonnon pelastaminen, elämän kunnioittaminen)
  • nykyajan länsimaiseen uskonnollisuuteen liittyvät piirteet (esim. individuaatio, uskonnon mieltäminen yksityisasiaksi, eri uskontoihin liittyvien elementtien yhdisteleminen yksilöllisesti)
  • erilaiset sekularisaatioon liitetyt ilmiöt (esim. perinteisten uskontojen merkityksen väheneminen, uskonnon luonteen muuttuminen, uskonnollisten perinteiden maallistuminen).

7.2 Vertaile ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä kahdessa valitsemassasi uskonnossa. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas vertailee ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä kahdessa valitsemassaan uskonnossa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas vertailee ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä kahdessa valitsemassaan uskonnossa vähintään kahdesta näkökulmasta. Tarkastelussa voi kiinnittää huomiota uskontojen välisiin eroihin, niiden yhteisiin piirteisiin tai näihin molempiin. Hyviin pisteisiin on mahdollista yltää myös vertailemalla yhden uskonnon eri suuntauksissa esiintyviä käsityksiä, mikäli tarkastelu on täsmällistä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas vertailee monipuolisesti ja syvällisesti ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä kahdessa valitsemassaan uskonnossa. Vastaus on rakennettu vertailevaksi, ja se sisältää täsmällisiä esimerkkejä kummastakin vertailtavasta uskonnosta. Vastauksessaan kokelas osoittaa myös tuntevansa uskontojen sisäistä monimuotoisuutta tai uskonnon opin ja eletyn uskonnon väliseen jännitteeseen liittyviä näkökohtia.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • kielletty ja sallittu ravinto, puhdas ja epäpuhdas ravinto (esim. halal- ja haramsäännöt islamissa, koshersäännöt juutalaisuudessa)
  • ruoat tai ruoka-aineet, joilla on erityistä rituaalista merkitystä (esim. ehtoollisleipä ja ehtoollisviini kristinuskossa, syötäväksi kelpaavat verta vuotavat uhrit vodoun sukuisissa uskonnoissa)
  • pyhien kirjojen sisältämät säädökset (esim. juutalaisuudessa Tooran ruokasäädökset ja islamissa Koraanin kiellot nauttia sianlihaa ja viiniä)
  • erityisiin juhliin ja pyhäpäiviin liitetyt ruoat (esim. sapattileipä juutalaisuudessa, uhrijuhlaan eli id al-Adhaan liittyvä eläimen teurastaminen islamissa)
  • tiettyihin ajankohtiin liittyvä paastoaminen ja paaston päättäminen (esim. ruoasta ja juomasta pidättäytyminen ramadankuukauden aikaan islamissa, pääsiäistä edeltävä paasto ja paaston päättymiseen liittyvät ruoat kristinuskossa, seitsemän vuosittaista paastopäivää ja erityisesti jom kippurina paastoaminen juutalaisuudessa)
  • ruoan valmistamiseen, sen antamiseen tai yhdessä ruokailemiseen liittyvät käytännöt (esim. vieraanvaraisuuden ja myötätunnon ihanteet useissa uskonnoissa, kastiasemaan liittyvät tavat hindulaisuudessa, kosherruokavalioon liittyvät käytännöt juutalaisuudessa)
  • käsitykset ruoan merkityksestä (esim. jumalille uhratun ruoan nauttiminen hindulaisuudessa, kristinuskossa Jeesuksen opetus siitä, ettei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se, mikä tulee suusta ulos)
  • tiettyihin ruokiin tai ruoka-aineisiin liitetyt ominaisuudet (esim. hindulaisuudessa jako kylmiin ja kuumiin ruokiin ja niihin liittyvän tasapainon ylläpitäminen)
  • syömiseen liittyvä etiikka (esim. Intian uskonnoissa ahimsa-periaatteeseen liittyvä kasvissyönti)
  • monien uskontojen ruokaan ja ruokailuun liittyvät säädökset ja käytännöt, joita uskontojen edustajat toteuttavat käytännössä vaihtelevasti.

8. Uskontojen merkitys Yhdysvalloissa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Arvioi uskontojen kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä Yhdysvalloissa. Hyödynnä vastauksessasi eri uskontojen kannatusta kuvaavia tilastoja 8.A ja 8.B. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas arvioi uskontojen kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä Yhdysvalloissa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi uskontojen kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä Yhdysvalloissa vähintään kolmesta näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään molempia tehtävän aineistoja ja tilastoja tulkitaan pääpiirteissään oikein.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi jäsentyneesti ja monipuolisesti uskontojen kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä Yhdysvalloissa. Vastauksessa hyödynnetään monipuolisesti tehtävän aineistoja ja niitä koskevat huomiot esitetään täsmällisesti ja oikein.

Kokelas voi arvioida uskonnon kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • eri uskontojen kannatus ja siinä tapahtuneet muutokset
  • uskontojen kannatuksen maantieteelliset erot (esim. nk. raamattuvyöhyke)
  • Yhdysvalloissa syntyneet uskonnot ja kirkkokunnat (esim. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko)
  • uskonnon ja politiikan suhde (esim. kirkon ja valtion erottaminen toisistaan, uskonnollinen retoriikka ja argumentaatio politiikassa)
  • kansalaisuskonto
  • paikallisseurakunnan rooli yksilön elämässä
  • uskonnolliset teemat taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Kokelas voi hyödyntää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia (aineistot 8.A ja 8.B):

  • Merkittävä osa Yhdysvaltojen väestöstä on evankelikaaleja, katolilaisia tai uskonnottomia. Kukin ryhmä muodostaa yli 20 %:n osuuden väestöstä.
  • Yhteensä alle 10 % väestöstä kannattaa jotakin muuta uskontoa kuin kristinuskoa.
  • Päälinjan protestanttien osuus väestöstä on pienentynyt merkittävästi 1980-luvulta alkaen.
  • Vastaavasti uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut merkittävästi erityisesti 1990-luvulta alkaen.
  • Mustien protestanttien, juutalaisten ja muiden uskontojen kannattajien osuudessa on tapahtunut maltillista muutosta 1970-luvulta alkaen.
  • Uskontokuntiin kuulumattomuus on sitä tavallisempaa, mitä nuoremmasta sukupolvesta on kysymys.
  • Kristinuskon kannatus on sitä pienempää, mitä nuoremmasta sukupolvesta on kysymys.
  • Muiden uskontojen kuin kristinuskon kannatus on hieman suurempaa aina sen mukaan, mitä nuoremmasta sukupolvesta on kysymys.

8.2 Analysoi tilaston 8.C pohjalta uskonnollisen vakaumuksen yhteyttä puoluekantaan Yhdysvalloissa. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja täsmällisesti kokelas analysoi uskonnollisen vakaumuksen yhteyttä puoluekantaan Yhdysvalloissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas analysoi uskonnollisen vakaumuksen ja puoluekannan yhteyttä Yhdysvalloissa esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa. Kokelas tulkitsee aineistona olevaa tilastoa pääpiirteissään oikein. Vastauksessa viitataan Yhdysvaltojen poliittisen kentän jakautumiseen demokraattisen puolueen ja republikaanipuolueen välillä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja täsmällisesti uskonnollisen vakaumuksen ja puoluekannan yhteyttä Yhdysvalloissa. Ansiona pidetään sitä, että kokelas kytkee aineiston tarkastelun laajempaan tietämykseensä Yhdysvaltojen uskonnollisesta ja poliittisesta tilanteesta. Myös vastauksen havainnollistamista konkreettisin esimerkein pidetään ansiona.

Kokelas voi hyödyntää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia (aineisto 8.C):

  • Suurempi osa valkoisista evankelikaalisista protestanteista ja mormoneista sekä valkoisista päälinjan protestanteista ja katolilaisista kannattaa republikaaneja kuin demokraatteja.
  • Ortodoksikristityt kannattavat yhtä paljon republikaaneja ja demokraatteja (26 %), mutta vielä suurempi osa heistä (43 %) on kumpaankaan pääpuolueeseen sitoutumattomia.
  • Muiden kuin edellä mainittujen uskontojen edustajat kannattavat tavallisemmin demokraatteja kuin republikaaneja.
  • Kaikkien uskontojen edustajista huomattava osa (23–47 %) on kumpaankaan pääpuolueeseen sitoutumattomia.

9. Kristinuskon painopisteen muutokset 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1

Kartassa 9.A on kuvattu kristinuskon maantieteellisen painopisteen muutosta historian kuluessa. Kartassa olevat pisteet kuvaavat arvioita siitä, missä kulloinkin mainittuna ajankohtana oli kristinuskon laskennallinen maantieteellinen painopiste. Tämä tarkoittaa sitä, että kartalle kuvatusta pisteestä pohjoiseen, etelään, itään ja länteen asui mainittuna ajankohtana yhtä suuri määrä kristittyjä. Kun pisteet yhdistetään viivalla, saadaan kuvio, joka kuvaa havainnollisesti kristinuskon maantieteellisen painopisteen siirtymistä historian kuluessa.

Valitse kuvasta kaksi käännekohtaa ja pohdi, mikä selittää muutokset kyseisinä ajankohtina.
10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas selittää muutosten syitä kahdessa kartassa esitetyssä käännekohdassa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää kaksi kartalla näkyvää käännekohtaa yhdistäen muutoksen johonkin historialliseen tapahtumaan tai prosessiin.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti muutosten syitä kahdessa kartassa esitetyssä käännekohdassa. Ansiona pidetään historian tietojen oivaltavaa yhdistämistä kartassa kuvattujen muutosten selittämiseen.

Karttaan merkittyjen käännekohtien tarkastelussa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kristinuskon historiallinen lähtökohta on Jerusalemissa, mistä se levisi kohti Rooman valtakunnan ydinalueita. Lisäksi kristinusko levisi myös itään (esim. Persia, Intia), minkä kartassa osoittaa lännen ja idän väliä sahaava viiva 600-luvulle asti.
  • Islamin synty vaikutti siihen, että kristinuskon asema Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa heikkeni. Tätä heijastellen kristinuskon alueellinen painopiste liikkui kartan osoittamalla tavalla kohti Eurooppaa.
  • 1500-luvun reformaatio tapahtui kristinuskon painopisteen ollessa nykyisen Unkarin alueella, mutta Amerikan valloitusten vaikutuksesta painopiste liikkui 1500–1900-luvuilla voimakkaasti länteen.
  • 1900-luvun mittaan painopiste alkoi siirtyä etelään, kunnes vuonna 1970 monien syiden vuoksi tapahtui käänne kohti itää ja etelää: kristittyjen määrä kasvaa paitsi Afrikassa myös Aasiassa.
  • Nykyisin kristinuskon painopiste on Malin kohdalla, mutta tämän vuosisadan aikana se tulee kartassa esitetyn arvion mukaisesti liikkumaan vieläkin enemmän itään ja etelään. Malissa itsessään ei asu kovinkaan paljon kristittyjä.

9.2

Uusimpien tilastojen mukaan Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa asuu kummassakin enemmän kristittyjä kuin Euroopassa, ja vuoteen 2050 mennessä myös Aasian arvioidaan ohittaneen Euroopan kristittyjen lukumäärässä.

Arvioi, mitä nyt käynnissä oleva kehitys merkitsee kristinuskolle.
20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas arvioi käynnissä olevaa globaalia muutosta kristinuskon kannalta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas antaa vähintään kaksi esimerkkiä siitä, millaisia vaikutuksia muutoksella voi olla. Lisäksi hän osoittaa ymmärtävänsä, että käynnissä oleva kehitys merkitsee Eurooppa-keskeisen kristikunnan aikakauden päättymistä tai että globaalissa etelässä kristinusko voi saada uudenlaisia tulkintoja.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti erilaisia vaikutuksia, joita kristinuskon siirtymisellä globaaliin etelään on. Kokelas antaa useita uskottavia esimerkkejä kristinuskon uusista tulkinnoista ja uudenlaisista ympäristöistä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Monilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa kristityt kuuluvat uskonnolliseen vähemmistöön, eikä siteitä valtiovaltaan ole samalla lailla kuin Euroopassa.
  • Katolinen kirkko on vahva eri puolilla maailmaa, ja paavi Franciscus on ensimmäinen paavi, joka tulee Latinalaisesta Amerikasta.
  • Helluntailais-karismaattisilla liikkeillä on vahva asema erityisesti Afrikassa.
  • Kehittyvissä maissa uskoa joudutaan tulkitsemaan köyhyyden ja yhteiskunnallisen epävakauden keskellä. Esimerkiksi vapautuksen teologian mukaiset tulkinnat nousevat paikallisena vastauksena toimintaympäristön epäoikeudenmukaisuuteen.
  • Teologiaa ja kirkollista elämää sovitetaan eri puolilla maailmaa paikallisiin kulttuureihin, jolloin syntyy ns. kontekstuaalista teologiaa.
  • Aasialaiset kristityt joutuvat pohtimaan suhdettaan islamiin, hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen ja muihin uskontoihin eri tavalla kuin Euroopassa on totuttu, mikä tekee uskontodialogista välttämätöntä.
  • Kristillinen lähetystyö ei enää suuntaudu vain pohjoisesta etelään, vaan se on verkostomaista kirkkojen välistä kumppanuutta ja yhä enemmän myös ihmisoikeuksien edistämistä.