Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Huomattava merkkimäärän ylittäminen vähentää vastauksesta saatavaa pistemäärää kunkin tehtävän hyvän vastauksen piirteiden yhteydessä erikseen mainitulla tavalla.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muitakin olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukai­suuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävän­antoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomai­suutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukai­seen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukai­seksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymis­tapoihin.

Kohta 1.13 korjattu 29.9.2021.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

1.1 Viron apostolinen ortodoksinen kirkko kuuluu 1 p.

  • Puolan ortodoksiseen kirkkoon.  (-1 p.)
  • Bulgarian patriarkaatin alaisuuteen.  (-1 p.)
  • Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.  (1 p.)

1.2 Ukrainassa toimii 1 p.

  • kolme hallinnollisesti erillistä ortodoksista kirkkoa.  (1 p.)
  • yksi hallinnollisesti yhtenäinen ortodoksinen kirkko.  (-1 p.)
  • nykyään ainoastaan Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko.  (-1 p.)

1.3 Kyproksen ortodoksinen kirkko 1 p.

  • kuuluu Jerusalemin patriarkaattiin.  (-1 p.)
  • on autokefaalinen kirkko.  (1 p.)
  • on osa Kreikan ortodoksista kirkkoa.  (-1 p.)

1.4 Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) 1 p.

  • on Konstantinopolin patriarkaatin tunnustama autokefaalinen kirkko.  (-1 p.)
  • kuuluu Amerikan ortodoksiseen patriarkaattiin.  (-1 p.)
  • on Moskovan patriarkaatin tunnustama autokefaalinen kirkko.  (1 p.)

1.5 Antiokian ortodoksisen patriarkaatin toimintaa on vaikeuttanut 1 p.

  • ekumeenisten yhteyksien puute.  (-1 p.)
  • alueella vallitseva sotatila.  (1 p.)
  • alueella voimakkaasti yleistynyt kirkosta eroaminen.  (-1 p.)

1.6 Vuonna 2021 on kulunut 100 vuotta siitä, kun 1 p.

  • Moskovan patriarkaatti tunnusti autonomisen aseman Suomen ortodoksiselle kirkolle.  (1 p.)
  • Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti tunnusti Suomen ortodoksisen kirkon autokefalian.  (-1 p.)
  • Suomen senaatti antoi asetuksen Suomen ortodoksisesta kirkosta.  (-1 p.)

1.7 Ennen toista maailmansotaa 1 p.

  • Suomen ortodoksisen kirkon keskuspaikka sijaitsi Sortavalassa.  (1 p.)
  • Valamon luostari siirrettiin Heinävedelle.  (-1 p.)
  • Petsamon luostari päätettiin lakkauttaa.  (-1 p.)

1.8 Ortodoksisen kirkon järjestöistä diakoniatyötä ulkomailla tekee 1 p.

  • Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta.  (-1 p.)
  • Filantropia ry.  (1 p.)
  • Ortodoksisten opettajain liitto.  (-1 p.)

1.9 Karjalan hiippakunnan piispaa kutsutaan virkanimikkeellä 1 p.

  • Karjalan ja koko Suomen metropoliitta.  (-1 p.)
  • Kuopion ja koko Suomen metropoliitta.  (-1 p.)
  • Kuopion ja Karjalan metropoliitta.  (1 p.)

1.10 Lintulan luostari sijaitsi alun perin 1 p.

  • Pudasjärvellä.  (-1 p.)
  • Kivennavalla.  (1 p.)
  • Petsamossa.  (-1 p.)

1.11 Suomalaiset herätysliikkeet, kuten rukoilevaisuus ja herännäisyys, 1 p.

  • ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivia liikkeitä.  (1 p.)
  • ovat tulleet lähetyssaarnaajien mukana 1100-luvulla.  (-1 p.)
  • ovat osa suomalaista vapaakristillisyyttä.  (-1 p.)

1.12 Kannattajamäärältään maailman suurin kristillinen kirkko on 1 p.

  • katolinen kirkko.  (1 p.)
  • luterilainen kirkko.  (-1 p.)
  • anglikaaninen kirkko.  (-1 p.)

1.13 Helluntaita vietetään 1 p.

  • Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi.  (-1 p.)
  • Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi.  (1 p.)
  • Kristuksen hautaamisen muistoksi.  (-1 p.)

1.14 Luterilaisen kirkon oppi ihmisen pelastumisesta tarkoittaa, että ihminen pelastuu 1 p.

  • seitsemän sakramentin avulla.  (-1 p.)
  • yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.  (1 p.)
  • Pyhän Hengen antamien armolahjojen kautta.  (-1 p.)

1.15 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on saanut alkunsa 1 p.

  • Israelissa.  (-1 p.)
  • Yhdysvalloissa.  (1 p.)
  • Intiassa.  (-1 p.)

1.16 Hanukka-juhlaa vietetään 1 p.

  • kristinuskossa.  (-1 p.)
  • juutalaisuudessa.  (1 p.)
  • islamissa.  (-1 p.)

1.17 Vedakirjat kuuluvat keskeisesti 1 p.

  • islamiin.  (-1 p.)
  • hindulaisuuteen.  (1 p.)
  • buddhalaisuuteen.  (-1 p.)

1.18 Gangesjoessa puhdistautuminen on osa uskonnon harjoittamista 1 p.

  • juutalaisuudessa.  (-1 p.)
  • hindulaisuudessa.  (1 p.)
  • buddhalaisuudessa.  (-1 p.)

1.19 Sikhiläisyys on syntynyt 1 p.

  • Intiassa.  (1 p.)
  • Borneossa.  (-1 p.)
  • Sri Lankassa.  (-1 p.)

1.20 Sumopaini liittyy 1 p.

  • šintolaisuuteen.  (1 p.)
  • islamiin.  (-1 p.)
  • hindulaisuuteen.  (-1 p.)

2. Ortodoksisen kirkon esineet 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas nimetä ortodoksiseen kirkkoon liittyvät esineet ja selittää niiden käyttötarkoituksen. Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Ohjepituuden ylittäminen yli 100 merkillä vähentää pistemäärää yhdellä pisteellä.

2.1 Nimeä esine A (kuva 2.A) ja esittele sen käyttötarkoitus. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kokelas saa kaksi pistettä nimeämällä esineen A matkaikoniksi. Esineen käyttötarkoituksen kuvaamisesta hän saa enintään kolme pistettä. Matkaikonia käytetään rukouksen välikappaleena, kun muita ikoneita ei ole käytettävissä.

2.2 Nimeä esine B (kuva 2.B) ja esittele sen käyttötarkoitus. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kokelas saa kaksi pistettä nimeämällä esineen B vihmimeksi. Esineen käyttötarkoituksen kuvaamisesta hän saa enintään kolme pistettä. Vihmintä käytetään suuressa tai pienessä vedenpyhityksessä papin vihmoessa sillä pyhitettyä vettä. Kohteena voi olla kirkkokansa, kirkon ikoneita tai jotakin muuta (esim. auto).

2.3 Nimeä esine C (kuva 2.C) ja esittele sen käyttötarkoitus. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kokelas saa kaksi pistettä nimeämällä esineen C kirkossa olevaksi vainajien muistelupöydäksi. Esineen käyttötarkoituksen kuvaamisesta hän saa enintään kolme pistettä. Muistelupöydälle sytytetään tuohus edesmenneen muistoksi. Pöydän ääressä edesmennyttä muistellaan rukouksessa ja rukoillaan hänen puolestansa.

2.4 Nimeä esine D (kuva 2.D) ja esittele sen käyttötarkoitus. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kokelas saa kaksi pistettä nimeämällä esineen D kastealtaaksi. Esineen käyttötarkoituksen kuvaamisesta hän saa enintään kolme pistettä. Kasteallasta käytetään kirkossa kasteen sakramentin toimittamisessa. Kastettava upotetaan sen yhteydessä altaaseen kolme kertaa.

3. Eettiset periaatteet ja koronaviruspandemia 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas arvioi aineistossa tarkasteltuja koronapolitiikan linjauksia ortodoksisen etiikan näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi koronapolitiikkaa kahdesta ortodoksisen etiikan näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi koronapolitiikan eri ulottuvuuksia monipuolisesti ja oivaltavasti ortodoksisen etiikan näkökulmasta.

Vastauksessa tulisi tuoda esille joitakin seuraavista ortodoksisen etiikan lähtökohdista:

  • Ortodoksisen etiikan taustat ovat samat kuin kaikilla kristillisillä kirkoilla (lähtökohtana Raamatun kymmenen käskyn laki, Vuorisaarna, evankeliumi ja lähetyskirjeet).
  • Lähimmäisenrakkaus on mukana rakkauden kaksoiskäskyssä: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
  • Myös kultainen sääntö on tärkeä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
  • Paavalilla oli ajatus synergiasta eli ihmisestä ja Jumalasta työtovereina.
  • Keskeistä ortodoksisessa etiikassa on käsitys ihmisestä Jumalan kuvana, elävänä ainutlaatuisena persoonana, jolla on vapaa tahto sekä pyrkimys hyvään.

Vastauksessa voidaan tuoda esille myös joitakin seuraavista näkökulmista:

  • Eettisen näkökulman huomioon ottaminen aiheuttaa yrityksille tappiota, ja kriisin kestäessä eettinen näkökulma saatetaan asettaa kyseenalaiseksi.
  • Matkustuskielto ja karanteenimääräykset vaikeuttavat kansalaisten liikkumista, mikä kriisin jatkuessa turhauttaa kansalaisia ja tuottaa matkailuelinkeinoille tappioita.
  • Lapsissa matkailuelinkeino on tärkeä työllistäjä, ja ulkomaiset turistit tuovat sinne rahaa.
  • Kaikki rajoitustoimet voi aiheuttaa tyytymättömyyttä maan hallitusta kohtaan ja aiheuttaa esim. poliittisen kriisin.
  • Kriisin jatkuessa verorahat vähenevät ja valtio velkaantuu, koska lomautettuja ja työttömiä on yhä enemmän. Elintaso laskee.
  • Koronaviruspandemialla on myös taloudellisista syistä johtuvia mielenterveysvaikutuksia.

Vastauksessa luetaan ansioksi se, että kokelas arvioi aihetta kansantalouden näkökulmasta ja että hän pohtii, mitä uhrauksia eettisen näkökulman huomioon ottaminen aiheuttaa yksityiselle ihmiselle ja yhteiskunnalle (työttömyys, lomautukset, luopuminen vapaa-ajan matkoista, elintason lasku). Ansiona pidetään myös, jos kokelas pohtii, miten artikkelin kirjoittaja käyttää sanaa ”eettinen”.

4. Uskontojen vertailu 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas selittää asianmukaisia käsitteitä käyttäen keskeisen eron uskontojen välillä kysytyn asian osalta.

Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Ohjepituuden ylittäminen yli 100 merkillä vähentää pistemäärää kahdella pisteellä.

4.1 Selitä lyhyesti, miten tulkinta jälleensyntymisestä eroaa hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Hindulaisuuden piirissä ajatellaan, että jälleensyntymisessä (samsara) on kyse sielunvaelluksesta: kuolemassa yksilön itse (atman) syntyy uudelleen joko ihmisen tai eläimen ruumiiseen. Buddhalaisuuden mukaan mikään ei ole pysyvää eikä ihmisellä ole samana pysyvää sielua. Buddhalaisuuden mukaan jälleensyntymistä voi kuvata esimerkiksi tajunnanvirran jatkumiseksi tai olemassaolon muotojen uudelleen järjestäytymiseksi.

4.2 Selitä lyhyesti, miten tulkinta Jeesuksen persoonasta ja asemasta eroaa kristinuskossa ja islamissa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Jeesus on kristinuskon keskeisin henkilö. Kristillisen opin mukaan Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki ja Jeesus on Pojan inkarnaatio. Kaksiluonto-opin mukaan Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. Islamin opin mukaan Jeesus oli profeetta Muhammadin edeltäjä, profeetta, joka sai Jumalalta pyhän kirjan, Evankeliumin. Islamissa Jeesusta pidetään yhtenä monista Jumalan sanansaattajista, mutta ei jumalallisena.

4.3 Selitä lyhyesti, miten pääsiäisen viettämisen syyt poikkeavat toisistaan juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Juutalaiset viettävät pääsiäistä (pesah) Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Raamatun mukaan Mooses johdatti orjuudesta vapautuneen kansansa erämaan läpi kohti luvattua maata. Kristinuskossa pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Jeesus tuomittiin kuolemaan ja hänet ristiinnaulittiin ja haudattiin Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan. Kristinuskon mukaan Jeesus sovitti ristinkuolemallaan ihmiskunnan synnit ja voitti kuoleman nousemalla ylös kuolleista.

4.4 Selitä lyhyesti, miten selitykset Jerusalemin pyhyydestä poikkeavat toisistaan juutalaisuudessa ja islamissa. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Juutalaisille Jerusalem on pyhä, koska siellä sijaitsee Temppelivuori. Paikalla on sijainnut juutalaisten pyhin paikka, Jahvelle omistettu temppeli, jonka kuningas Salomo alun perin rakennutti. Nykyisin jäljellä on osa temppelialueen länsimuuria, nk. Itkumuuri. Muslimeille Jerusalem on pyhä, koska Muhammadin uskotaan nousseen nykyisen Kalliomoskeijan kohdalla sijainneelta kalliolta taivasmatkalleen. Jerusalem on muslimeille kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen.

5. Marttyyrius kirkon historiassa 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas määrittelee marttyyriuden ja miten monipuolisesti ja jäsentyneesti hän pohtii marttyyriuden merkityksen muutoksia kirkon historian aikana.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas osaa kertoa, mitä marttyyriudella tarkoitetaan ja miten ilmiö vaikutti kristittyihin varhaisessa kirkossa. Hän osaa nimetä yhden marttyyrin. Hän osoittaa ymmärtävänsä, että marttyyriuteen kuuluva kunnioitus ja tapakulttuuri ovat osa myös nykypäivän liturgista elämää. Hyvässä vastauksessa kokelas kuvailee vähintään kolme marttyyriuteen liittyvää seikkaa ja mainitsee nimeltä yhden marttyyrin.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas osaa lisäksi kertoa laajemmin marttyyriudesta ja siitä, kuinka se ilmenee ikonitaiteessa, liturgisessa elämässä ja kirjallisuudessa. Kokelas nimeää useita marttyyreja. Hän kuvailee marttyyriuteen kuuluvaa kunnioitusta ja siihen liittyvää tapakulttuuria osana nykypäivän liturgista elämää. Hän antaa esimerkin tämän päivän marttyyreista (esim. Syyriassa surmatut piispat, surmatut koptit). Kokelas pohtii syvällisesti marttyyriutta ja sen muutosta kirkon elämässä, ja hän tarkastelee myös uusmarttyyriuden käsitettä. Erityisansiona pidetään uusmarttyyriuden syvällistä pohtimista.

Vastauksessa voidaan tuoda esille seuraavia seikkoja:

  • Marttyyri tarkoittaa todistajaa, uskonsa tähden kuollutta.
  • Kirkkohistoriassa marttyyriaika tarkoittaa Rooman valtakunnan kristittyjen vainojen aikaa (keisari Nerosta Konstantinus Suureen).
  • Marttyyrit todistivat uskostaan kuolemalla uskonsa puolesta.
  • Marttyyrien haudat katakombeissa toimivat alttaripöytänä; nykyisin alttaripöydän sisään asetetaan reliikki.
  • Marttyyrien reliikit ovat edelleen arvostettuja.
  • Marttyyrien kuolinpäivästä tuli heidän muistopäivänsä liturgiseen kalenteriin.
  • Marttyyreille omistettiin kirkkoja, ja heidän muistopäivänsä on juhlapäivä marttyyrien nimeä kantavalle kirkolle (praasniekat).
  • Ikonitaiteessa marttyyreillä on omat tunnusmerkkinsä (esim. punainen väri, risti kädessä).
  • Kirkkokansa kunnioittaa edelleen marttyyreja, ja heiltä pyydetään esirukouksia.
  • Esimerkkejä uusmarttyyreistä ovat Helsingissäkin toiminut pappismarttyyri Aleksander Hotovitski (1872–1937) ja marttyyri Johannes Sonkajanrantalainen (1884–1918).
  • Uusmarttyyrit eivät yleensä ole halunneet kuolla todistaakseen uskoaan, vaan marttyyrikuolema on seurausta esimerkiksi sodasta, jossa valloittaja tai sodan toinen osapuoli edustaa toista uskonnollista näkemystä.
  • Marttyyreja ovat esimerkiksi Pietari, Paavali, Stefanos, Demetrios Suuri, Georgios Voittaja sekä Sofia ja hänen tyttärensä Pistis, Elpis ja Agape.
  • Nykypäivän marttyyreita ovat esimerkiksi Syyriassa siepatut piispat, papit ja kansalaiset, jotka on teloitettu uskonsa vuoksi.
  • Afrikassa Boko Harami on sieppannut ja surmannut tyttöjä ja tehnyt kopteihin kohdistuneita iskuja. Terroristien kohteena on ollut henkilöitä, joiden teloituksen syynä on ollut erilainen uskonnollinen näkemys.

6. Museosta moskeijaksi 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas erittelee Hagia Sofian uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä ja miten monipuolisesti ja syvällisesti hän pohtii Hagia Sofian muuttamista museosta moskeijaksi.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään yhden uskonnollisen, yhden poliittisen ja yhden kulttuurisen Hagia Sofian merkitykseen liittyvän näkökohdan. Lisäksi hän pohtii Hagia Sofian muuttamista moskeijaksi vähintään yhdestä näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti Hagia Sofian uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä. Lisäksi hän pohtii monipuolisesti ja syvällisesti Hagia Sofian muuttamista museosta moskeijaksi. Vastauksessa hyödynnetään ja kommentoidaan tehtävän aineistoja, ja lisäksi vastauksessa on myös näkökohtia, jotka eivät sisälly annettuihin aineistoihin. Vastauksessa tuodaan esille Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin näkökulma.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas osoittaa ymmärtävänsä uskonnon, politiikan ja kulttuurin näkökulmien kietoutuvan toisiinsa. Erityisenä ansiona pidetään sitä, että kokelas nostaa tarkastelussaan esiin muita vastaavia tapauksia (esim. Jerusalemin uskonnollisia kohteita koskevat kiistat ja Córdoban Mezquita-katedraali, joka oli alun perin moskeija).

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Hagia Sofian historiallinen monikerroksisuus (rakennus on toiminut kirkkona, moskeijana ja museona)
  • moskeijaksi muuttaminen vs. Kemal Atatürkin sekulaari perintö
  • Turkin ortodoksikristityn vähemmistön kokemus
  • turkkilaisten erilaiset mielipiteet asiasta (esim. aineistona olevalla videolla esiintyvien ihmisten näkemykset)
  • Turkin johdon halu myötäillä sisäpoliittisista syistä islamistisia tahoja, mikä samaan aikaan vaarantaa ulkopoliittiset suhteet esimerkiksi ortodoksiseen Venäjään ja Kreikkaan
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset presidentin kansansuosioon
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset uskontodialogiin
  • moskeijaksi muuttaminen esimerkkinä ja ennakkotapauksena vastaaville toimille muualla Turkissa ja muissa maissa
  • moskeijaksi muuttamisen vaikutukset Hagia Sofian statukseen kulttuuriperintökohteena.

Vastauksessa voi käsitellä myös seuraavia seikkoja:

  • Hagia Sofia on jakamattoman kirkon ajalta (500-luku) peräisin oleva, maailman suurin ortodoksinen kirkko.
  • Hagia Sofiassa on arvokkaita freskoja ja mosaiikkeja, mm. maailman ensimmäinen ikonoklasmin jälkeen maalattu fresko (Jumalansynnyttäjä 800-luvulta).
  • Hagia Sofia toimi noin tuhat vuotta ekumeenisen patriarkaatin kirkkona.
  • Kirkon freskoja ei poisteta, mutta ne peitetään rukousten ajaksi.
  • Kirkon symboliarvo on suuri.
  • Myös toinen ortodoksiseen perinteeseen kuuluva luostari, Khoran luostari, on muutettu moskeijaksi, jossa on arvokkaita freskoja.
  • Toimenpiteet ovat aiheuttaneet ristiriitoja kristittyjen ja islaminuskoisten välillä.
  • Hagia Sofian moskeijaksi muuttamiseen ovat reagoineet Rooman paavi ja eurooppalaiset päättäjät.
  • Ekumeeninen patriarkka on ortodoksisen maailman johtohahmo, ja hän on 50 vaikuttavimman johtajan listalla.
  • Patriarkka on ortodoksisen maailman arvostetuin piispa, ja hänen asemaansa ja vaikutusvaltaansa halutaan kaventaa. Vielä 1980-luvulla patriarkka Demetrioksen liikkumista rajoitettiin; nyt Turkin presidentti haluaa osoittaa valtaansa kirkkorakennusten (vaikkakin museoiden) kautta. Tämä on signaali myös Turkin arkkiviholliselle Kreikalle.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Ruoka uskonnoissa ja uskontona 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Moni noudattaa nykyään tietoisesti jotakin ruokavaliota. Arvioi uskontotieteen näkökulmasta väitettä, jonka mukaan ruokavaliot ovat tämän ajan uskontoja. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 7.A. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas arvioi uskontotieteen näkökulmasta väitettä, jonka mukaan ruokavaliot ovat tämän ajan uskontoja.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas arvioi väitettä jäsentyneesti vähintään kahdesta uskontotieteeseen kytkeytyvästä näkökulmasta. Pelkkä aineiston referoiminen ei riitä viiteen pisteeseen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi väitettä monipuolisesti uskontotieteeseen liittyvistä näkökulmista. Tarkastelu kytketään uskontotieteen kysymyksenasetteluihin tai teorioihin ja/tai siinä käytetään luontevasti tieteenalan käsitteitä. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa, mutta se sisältää myös muita näkökohtia. Kokelas kiinnittää huomiota myös siihen, miten syömiseen liittyvät ilmiöt eroavat perinteisesti uskontoina tai uskonnollisina pidetyistä ilmiöistä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • uskonnon eri ulottuvuuksiin kytkeytyvä tarkastelu (esim. ruokavalioihin liittyvä myyttinen, rituaalinen, kokemuksellinen, opillinen, yhteisöllinen, eettinen ja materiaalinen ulottuvuus)
  • erilaisiin uskonnon määrittelytapoihin liittyvä tarkastelu (esim. uskonto avoimena käsitteenä ja analyyttisena työkaluna)
  • puhtaaseen ja epäpuhtaaseen liittyvät rajanvedot sekä kiellettyyn ja sallittuun liittyvät rajanvedot (esim. pyhän, profaanin, tabun ja synnin käsitteet)
  • uskonnollisen yhteisön myönteiset ja kielteiset puolet (esim. yhteisöllisyyden tunne, toisin ajattelevien ja toimivien tuomitseminen)
  • ruoasta pidättäytyminen ja askeesi (esim. anoreksian tarkastelu uskonnollisesti latautuneena ilmiönä)
  • pelastukseen ja etiikkaan liittyvät teemat (itsensä pelastaminen, maailman tai luonnon pelastaminen, elämän kunnioittaminen)
  • nykyajan länsimaiseen uskonnollisuuteen liittyvät piirteet (esim. individuaatio, uskonnon mieltäminen yksityisasiaksi, eri uskontoihin liittyvien elementtien yhdisteleminen yksilöllisesti)
  • erilaiset sekularisaatioon liitetyt ilmiöt (esim. perinteisten uskontojen merkityksen väheneminen, uskonnon luonteen muuttuminen, uskonnollisten perinteiden maallistuminen).

7.2 Vertaile ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä ortodoksisessa uskonnossa ja valitsemassasi toisessa uskonnossa. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas vertailee ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä ortodoksisessa kristinuskossa ja valitsemassaan toisessa uskonnossa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas vertailee ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä ortodoksisen uskonnon ja valitsemansa uskonnon välillä vähintään kahdesta näkökulmasta. Tarkastelussa voidaan kiinnittää huomiota uskontojen välisiin eroihin, niiden yhteisiin piirteisiin tai näihin molempiin.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas vertailee monipuolisesti ja syvällisesti ruokaan liitettyjä uskonnollisia merkityksiä ortodoksisen uskonnon ja valitsemansa uskonnon välillä. Vastaus on rakennettu vertailevaksi, ja se sisältää täsmällisiä esimerkkejä kummastakin uskonnosta.

Vastauksessaan kokelas osoittaa myös tuntevansa uskontojen sisäistä monimuotoisuutta tai uskonnon opin ja eletyn uskonnon väliseen jännitteeseen liittyviä näkökohtia.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • kielletty ja sallittu ravinto, puhdas ja epäpuhdas ravinto (esim. halal- ja haramsäännöt islamissa, koshersäännöt juutalaisuudessa)
  • ruoat tai ruoka-aineet, joilla on erityistä rituaalista merkitystä (esim. ehtoollisleipä ja ehtoollisviini kristinuskossa, syötäväksi kelpaavat verta vuotavat uhrit vodoun sukuisissa uskonnoissa)
  • pyhien kirjojen sisältämät säädökset (esim. juutalaisuudessa Tooran ruokasäädökset ja islamissa Koraanin kiellot nauttia sianlihaa ja viiniä)
  • erityisiin juhliin ja pyhäpäiviin liitetyt ruoat (esim. sapattileipä juutalaisuudessa, uhrijuhlaan eli id al-Adhaan liittyvä eläimen teurastaminen islamissa)
  • tiettyihin ajankohtiin liittyvä paastoaminen ja paaston päättäminen (esim. ruoasta ja juomasta pidättäytyminen ramadankuukauden aikaan islamissa, pääsiäistä edeltävä paasto ja paaston päättymiseen liittyvät ruoat kristinuskossa, seitsemän vuosittaista paastopäivää ja erityisesti jom kippurina paastoaminen juutalaisuudessa)
  • ruoan valmistamiseen, sen antamiseen tai yhdessä ruokailemiseen liittyvät käytännöt (esim. vieraanvaraisuuden ja myötätunnon ihanteet useissa uskonnoissa, kastiasemaan liittyvät tavat hindulaisuudessa, kosherruokavalioon liittyvät käytännöt juutalaisuudessa)
  • käsitykset ruoan merkityksestä (esim. jumalille uhratun ruoan nauttiminen hindulaisuudessa, kristinuskossa Jeesuksen opetus siitä, ettei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se, mikä tulee suusta ulos)
  • tiettyihin ruokiin tai ruoka-aineisiin liitetyt ominaisuudet (esim. hindulaisuudessa jako kylmiin ja kuumiin ruokiin ja niihin liittyvän tasapainon ylläpitäminen)
  • syömiseen liittyvä etiikka (esim. Intian uskonnoissa ahimsa-periaatteeseen liittyvä kasvissyönti)
  • monien uskontojen ruokaan ja ruokailuun liittyvät säädökset ja käytännöt, joita uskontojen edustajat toteuttavat käytännössä vaihtelevasti.

Vastauksessa voi ottaa esille myös seuraavia näkökohtia:

  • Ortodoksisen kirkon opetuksen mukaan ensimmäinen paastosääntö annettiin Raamatun luomiskertomuksen yhteydessä (”kielletty hedelmä”).
  • Ensimmäiset ihmiset olivat tottelemattomia ruoan kautta.
  • Ravinto voidaan luokitella kiellettyyn ja sallittuun, puhtaaseen ja epäpuhtaaseen (Raamattu kieltää veriruokien syönnin, mutta tämä ei ole käytäntönä ortodoksisessa kirkossa).
  • Eräillä ruoilla tai ruoka-aineilla voi olla on erityistä rituaalista merkitystä:
    • leipä, viini ja vesi hengellisenä ateriana, jota ei nautita kuten leipää ja viiniä yleensä
    • ehtoolliseen valmistautuminen rukouksen ja paaston avulla
    • pyhitetty vesi sielun ja ruumiin parantamiseksi
    • koliva eli vainajien muisteluvehnä
    • kananmuna Kristuksen ylösnousemuksen symbolina
    • kirkkoleipä agape-aterialla, joka on varhaisten kristittyjen rakkauden aterian jäänne liturgian jälkeen
    • juhlavigilian viisi leipää
    • artosleipä, joka siunataan pääsiäisyönä muistutuksena juutalaisesta pääsiäislampaasta
    • Kristuksen ilmestysjuhlassa 6.8. siunattavat maan ensi hedelmät.
  • Erityisiin juhliin ja pyhäpäiviin liitetään tiettyjä ruokia (esim. blinit ennen paastoa, pasha ja kulitsa, pääsiäislammas, kala paastopäivinä, öljyn käytön kielto eräinä paastopäivinä).
  • Ruoan valmistamiseen, sen antamiseen tai yhdessä ruokailemiseen liittyy omia käytäntöjään (esim. ruoka siunataan ristinmerkillä tai ruokarukouksella; suuren paaston ristinkumartamisen sunnuntaina on tapana viedä kummille ns. ristileipä; etenkin venäläisessä traditiossa on slaavimisperinne juhla-aikoina).
  • Ruoan merkitykseen liittyy erilaisia käsityksiä (esim. paastoaikana ruoan on oltava halpaa ja helppoa valmistaa ja ruoasta säästyneet varat olisi annettava niitä tarvitseville).
  • Syömiseen liittyy oma etiikkansa (esim. paastoaikana ei syödä eläinkunnan tuotteita).
  • Ruokapaastolla on monenlaisia merkityksiä:
    • raamatullinen perusta (Jeesus paastosi)
    • itsekurin vahvistaminen (ruoka ei hallitse meitä)
    • hengen vahvistaminen ruumista kurittamalla (kirkkoisien opetus)
    • kieltäytymään oppiminen ja myös kasvatuskeino (lasten paasto on paastoamista herkuista)
    • paastoaminen ja vaatimattomuus (paastolla ei saa kehuskella)
    • kirkkokalenterin monet paastoajat, esimerkiksi joka keskiviikko ja perjantai (Kristuksen kärsimyksen muisto)
    • pitkät paastojaksot ennen suuria juhlia (40 päivää ennen joulua ja ennen suurta viikkoa, apostolien paasto ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen paasto).

8. Ortodoksisen kirkon jäsenmäärien kehittyminen 30 p.

8.1 Analysoi Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Pohdi myös sitä, millaisia seurauksia jäsenmäärän muutoksella voi olla tulevaisuudessa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A ja tilastoa 8.B. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas analysoi Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä pohtii, millaisia seurauksia jäsenmäärän muutoksella voi olla tulevaisuudessa. Kokelas myös hyödyntää tehtävän aineistoja.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kehitystä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kehityksen mahdollisia seurauksia tarkastellen vähintään yhtä seikkaa jokaisesta mainitusta näkökulmasta. Kokelas hyödyntää vastauksessaan molempia aineistoja.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi oivaltavasti ja monipuolisesti kirkon jäsenmäärän kehitystä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kehityksen mahdollisia seurauksia. Kokelas antaa konkreettisia esimerkkejä eri hiippakuntien tilanteesta.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esille esimerkiksi seuraavia huomioita jäsenmäärästä ja siihen liittyvistä seikoista:

  • Seurakuntien väkimäärät ovat muuttumassa siten, että vain Lapin ja Vaasan seurakunnissa jäsenmäärä on hieman kasvanut; muissa seurakunnissa jäsenmäärä on pienentynyt.
  • Jäsenmäärät pienenevät kaikissa hiippakunnissa.
  • Koko kirkkokunnan jäsenmäärä on pienentynyt.
  • Seurakuntien verotulot pienenevät.
  • Tulot eivät välttämättä kata menoja kaikissa seurakunnissa.
  • Tarvitaan keskushallinnon tukea.
  • Seurakunnan henkilöstön määrää joudutaan pohtimaan.
  • Seurakuntia joudutaan yhdistämään.
  • Seurakunnan omaisuutta saatetaan joutua myymään kulujen pienentämiseksi.

Vastauksessa voi käsitellä myös seuraavia seikkoja:

  • kirkosta eronneiden määrä ja syyt, jotka saattavat vaikuttaa siihen
  • kastettujen määrä
  • kuolleiden määrä
  • seurakuntaan muuttaneet
  • seurakunnasta muuttaneet
  • kirkkoon liittyneiden määrä
  • kirkosta eronneiden määrä
  • poissaolevien määrä.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas pohtii oivaltavasti vertaillen hiippakuntien jäsenmääriin vaikuttavia tekijöitä.

8.2 Esittele ortodoksisen kirkon levinneisyyttä Euroopassa ja pohdi siihen vaikuttaneita tekijöitä. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti, monipuolisesti ja perustellusti kokelas esittelee ortodoksisen kirkon levinneisyyttä Euroopassa ja pohtii levinneisyyteen vaikuttaneita tekijöitä huomioiden jäsenmäärän historiallisen kehityksen.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tuo esille vähintään kolme Euroopan maata, joissa ortodoksinen kirkko toimii, ja kuvailee sen jäsenistön määrää suhteessa maan asukaslukuun.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas tuo esille vähintään viisi Euroopan maata, joissa ortodoksinen kirkko toimii, ja käsittelee tarkemmin ortodoksisuuden kehitykseen vaikuttavia historiallisia tekijöitä vähintään kolmessa Euroopan maassa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Kristinusko levisi apostoli Paavalin lähetystyön tuloksena Jerusalemista yhä pohjoisemmaksi.
  • Bysantin valtion aikana 500-luvulla kristinusko levisi laajasti Välimeren alueelle ja nykyisen Euroopan eteläosiin, kuten Balkanin niemimaalle.
  • Balkanin ortodoksiset kirkot syntyivät Bysantin vaikutuspiirissä 500–1000-luvulla.
  • Bulgarian ja Serbian ortodoksiset kirkot ovat saaneet alkunsa 800-luvulla.
  • Slaavien apostolit Kyrillos ja Methodios vaikuttivat ortodoksisuuden leviämiseen slaavilaisten kansojen keskuuteen ja mm. Kiovan Venäjälle 900-luvulla.
  • Venäjän ortodoksinen kirkko erosi Konstantinopolin patriarkaatista 1500-luvulla.
  • Romanian ortodoksinen kirkko oli vuoteen 1865 saakka osa Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia, nykyään se on jäsenmäärältään suurin ortodoksinen kirkko Venäjän jälkeen (yli 17 miljoonaa jäsentä).
  • Kommunismin päättymisen jälkeen ortodoksinen kirkko toimii uudestaan myös Albaniassa, sekä entisen Jugoslavian alueella Makedoniassa.
  • Vanhimpia ortodoksisen kirkon alueita ovat Kreikka ja Kypros.
  • 1900-luvulla siirtolaisuus, Venäjän vallankumous, kommunismiin liittyvä kirkon vastaisuus toisen maailmansodan jälkeen Balkanin maissa sekä työperäinen muutto ovat vaikuttaneet ortodoksiuuden leviämiseen Keski- ja Länsi-Eurooppaan.
  • Nykyään huomattavia ortodoksisia kirkkoja toimii Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Belgiassa ja Ruotsissa.
  • Ortodoksinen kirkko toimii myös Baltian maissa, Puolassa sekä Tšekissä ja Slovakiassa.
  • Enemmistökirkkona ortodoksit ovat Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Vastauksessa voi tuoda esille ortodoksisen kirkon aseman maan enemmistö- tai vähemmistökirkkona sekä tuohon asemaan johtaneita historiallisia syitä. Lisäansiona pidetään sitä, että kokelas tarkastelee eri kirkkojen hallinnollista asemaa esimerkiksi patriarkaatteina sekä pohtii ortodoksisen kirkon levinneisyyttä ja sen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tulevaisuudessa.

9. Taide ja ortodoksinen kirkko 30 p.

9.1 Pohdi, miten Jeesus esitetään ortodoksisessa ikonitaiteessa (kuvat 9.A ja 9.B), ja tarkastele ikonitaiteen Jeesus-kuvaa suhteessa tekstikatkelmassa 9.C esitettyihin näkemyksiin. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti, monipuolisesti ja perustellusti kokelas pohtii Jeesuksen esittämistä ortodoksisessa ikonitaiteessa ja tarkastelee ikonitaiteen Jeesus-kuvaa suhteessa tekstikatkelmassa esitettyihin näkemyksiin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii Jeesuksen esittämistä ortodoksisessa ikonitaiteessa suhteessa tekstikatkelmassa esitettyihin näkemyksiin esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii Jeesuksen esittämistä ortodoksisessa ikonitaiteessa suhteessa tekstikatkelmassa esitettyihin näkemyksiin jäsentyneesti, monipuolisesti ja perustellusti. Kokelas tuo esiin vähintään kolme olennaista näkökohtaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Historiallinen Jeesus oli etniseltä taustaltaan Nasaretissa asuva juutalainen (ruskea iho, ruskeat silmät, tummat hiukset).
  • Jeesuksen ilosanoma oli tarkoitettu kaikille, ei vain valkoisille.
  • Galatalaiskirjeen (3:28) mukaan ”Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”.
  • Jeesus piti kaikkia tasa-arvoisina eikä eritellyt ihmisiä sosiaalisen aseman tai etnisen taustan vuoksi (ikoni: Kristus siunaa lapsia, Kristus ja syntinen nainen, Jairuksen tyttären herättäminen).
  • Ikonitaide poikkeaa läntisestä maalaustaiteesta, kuvaustapa ei ole naturalistinen.
  • Ikonissa Kristus kuvataan ihmisenä, mutta ei jäljitellen hänen fyysistä ulkonäköään.
  • Ikonin kuvaustapa on hengellinen, toisin kuin yleensä läntisessä maalaustaiteessa.
  • Ortodoksinen kirkko ei käytä kolmiulotteisia, naturalistisia patsaita.
  • Kristuksesta on lukuisia erilaisia ikonityyppejä, mutta häntä ei kuvata ylempänä suhteessa muihin ihmisiin: ”Joka teidän joukossanne on suurin – – olkoon kuin palvelija.” (Luuk. 22:26)
  • Vanhin maalattu Kristuksen ikoni on Siinain Kristus Pantokrator 500-luvulta.
  • Tekstikatkelmassa Jeesus kuvataan valkoisen ylivallan edustajaksi, samoin kuin hänen äitinsä ja seuraajansa.
  • Tekstikatkelmassa Jeesus kuvataan eurooppalaiseksi.
  • Tekstikatkelmassa Jeesus ja hänen seuraajansa kuvataan rasistisiksi, vaikka siitä ei ole historiallista näyttöä (kristityissä on rasisteja, vaikka se ei ole Kristuksen opetuksen mukaista).
  • Black lives matter -kommentointi ei ole loogista, sillä valkoisen ylivallan ja Kristuksen yhdistäminen on väärä rinnastus.

9.2 Pohdi Raamatun merkitystä ortodoksisessa kirkkotaiteessa. Havainnollista vastaustasi esimerkeillä. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii Raamatun merkitystä ortodoksisessa kirkkotaiteessa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee Raamatun merkitystä kahdessa ortodoksisen kirkkotaiteen muodossa ja antaa molemmista vähintään yhden esimerkin.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti Raamatun merkitystä ortodoksisessa kirkkotaiteessa. Kokelas antaa useita konkreettisia esimerkkejä.

Raamatun merkitys ilmenee ortodoksisessa kirkkotaiteessa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Varhaisten kristittyjen symbolitaidetta käytetään edelleen kirkkojen koristelussa, esimerkiksi hyvä paimen kuvaa Jeesusta, riikinkukko ikuista elämää.
  • Ikoneilla ei ”koristeta” kirkkoa, niiden funktio on toinen. Ikoneilla on tietty järjestys, ja ikonostaasin ikoneilla on ”hierarkia” (alttarin ovessa aina Neitsyt Marian ilmestys ja evankelistat, oven oikealla puolella Kristus, vasemmalla Jumalansynnyttäjä jne.).
  • Ikonitaidetta sanotaan maalatuksi evankeliumiksi ja lukutaidottomien kirjaksi.
  • Ikonitaiteen aiheet tulevat pääosin Raamatusta (esim. ehtoollisen asettaminen, Kristuksen syntyminen ja kuoleminen, helluntain tapahtumat).
  • Ikonitaide ei ole naturalistista, koska sen avulla halutaan kuvata henkilön ominaisuuksia, ei niinkään ulkomuotoa.
  • Kirkkomusiikki on laulettua rukousta.
  • Kirkkomusiikissa on erilaisia sävelkulkuja (bysanttilainen, slaavilainen, serbialainen), mutta pääasia on veisun sisältö, joka vaihtelee vuorokauden ajan ja kirkkovuoden mukaan.
  • Vigiliassa käytetään Vanhan testamentin tekstejä ja näin valmistaudutaan Uuden testamentin aikaan, jota liturgian tekstit kuvaavat.
  • Paastoaikana painottuvat katumukseen liittyvät Raamatun tekstit.
  • Psalmien kirja on ortodoksinen ”virsikirja”.
  • Hymnit ja kirkkorunous ovat saaneet innoituksensa Raamatun teksteistä.