Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi

23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 23.9.2021

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.

Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.

Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.

Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.

Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 35 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 7–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 11–20 ja 21–30 pistettä.

0TyydyttäväHyväKiitettävä
Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyysVastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti.Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista.Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää.Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä.
Analyyttisyys, loogisuus,perustelevuusVastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu.Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti.Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin.Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut.
Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietojaVastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja.Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista.Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja.Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Hallituksen muodostamistavat 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitakin kummankin hallituksen muodostamisen tavan hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi blokkien hyvänä puolena on se, että äänestäjät tietävät suurin piirtein millaiselle hallitukselle ja hallituspolitiikalle he antavat tukensa. Suomalainen hallituksen muodostamisen tapa monipuoluehallituksineen pystyy ottamaan huomioon laajemmin äänestäjien tahtoa, mutta äänestäjät eivät kuitenkaan tiedä samalla varmuudella, millaiselle hallituspolitiikalle he ovat tukensa antaneet. Blokkihallituksen muodostaminen voi olla yksinkertaisempaa kuin monipuoluehallituksen kokoaminen. Blokkien vaalikampanjan aikana antamien sitoumusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, ja äänestäjät saattavat tuntea itsensä petetyiksi, etenkin jos kannatus jakaantuu tasaisemmin puolueiden kesken ja hallitus joutuu tukeutumaan blokkiin kuulumattoman puolueen tukeen (vähemmistöhallitus).

Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan. Kokelas voi esimerkiksi pohtia, miten hallituksen muodostamisen tavat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. On myös mahdollista käsitellä blokkihallituksen muodostamisen mahdollisuuksia perinteisten poliittisten jakolinjojen hämärtyessä ja poliittisen kentän pirstaloituessa.

2. Europarlamenttivaalit 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteittäin europarlamenttivaalien toteutuksen. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: EU-kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Kukin jäsenvaltio toimittaa vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 14 jäsentä. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut Suomen kansalaiset.

Europarlamenttivaaleissa koko maa on yhtä äänestysaluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueet saavat todellista kannatustaan vastaavan määrän paikkoja (toisin kuin eduskunta- tai kuntavaaleissa). Tullakseen valituksi ehdokkaan täytyy joko olla valtakunnallisesti tunnettu jo ennen vaaleja tai hänellä täytyy olla taloudellisia resursseja sekä mahdollisuuksia mainostaa ja kampanjoida koko maan alueella. Käytännössä tämä vaikeuttaa huomattavasti valtakunnan politiikan tai pintajulkisuuden ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden mahdollisuutta tulla valituksi.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee europarlamenttivaalien toteutusta yksityiskohtaisesti ja oikeaa terminologiaa käyttäen. Kokelas analysoi syvällisesti vaalitavan merkitystä ehdokasasettelussa ja pohtii tähän liittyviä ongelmia demokratian toteutumisen näkökulmasta. Voidaan pitää ongelmallisena, että ehdokas tarvitsee huomattavat taloudelliset resurssit voidakseen tulla valituksi.

3. Hyödykkeiden hinnanmuodostus 20 p.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan kunkin neljän hyödykkeen hinnan muodostumisen keskeisiä tekijöitä. Vastauksessa tuodaan esiin, että hintaan yleisesti vaikuttavat tarjonta- ja kysyntäpuolen tekijät ja että joskus hyödykkeiden hinta voidaan asettaa myös säädösteitse. Bensiinin hinta riippuu etenkin talouden suhdanteista, joiden mukaan öljytuotteiden, kuten polttonesteen, kysyntä muuttuu. Öljyn tuottajat voivat pyrkiä tuotantomääriä säätelemällä vaikuttamaan raakaöljyn hintaan. Lisäksi hintaan vaikuttavat jalostus- ja kuljetuskustannukset sekä valtion verot. Vapaa-ajan asunnot maaseudulla hinnoitellaan yleisesti koon, kunnon ja sijainnin mukaan, mutta kysyntä saattaa lisäksi suosia juuri tietyntyyppisiä asuntokohteita, jolloin niiden hinta nousee. Kauraleivän hintaan vaikuttavat etenkin tuotanto- ja jakelukustannukset, kuten viljan ja leipomotyön hinta ja kauppaliikkeen ottama kate. Opistojen kurssien hinnat riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon opisto rahoittaa toimintaansa kurssimaksuilla ja kuinka paljon se saa siihen ulkopuolista tukea. Yksittäisen kurssin hintaan saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, tarvitaanko kurssilla erityistä välineistöä tai materiaaleja.

Kiitettävässä vastauksessa käsitellään kunkin hyödykkeen hintaan vaikuttavia tarjonta- ja kysyntäpuolen tekijöitä hallitusti ja tasapuolisesti sekä olennaisiin hintamekanismeihin keskittyen. Kokelas tuo esiin, että hinnan muodostumisen yleiset kysyntää ja tarjontaa koskevat periaatteet toteutuvat puhtaasti vain oloissa, joita reaalimaailmassa ei esiinny. Esimerkiksi tuottajat voivat tehdä yhteistyötä hintojen ohjaamiseksi, samoin tuotteiden jakelua hoitavat kauppaketjut.

4. Luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas perustelee asiallisesti, miksi hän pitää kolmea valitsemaansa esimerkkiä muutoksesta tai ennallaan pysymistä olennaisena. Vastauksessa pohditaan jokaisen valitun muutoksen tai ennallaan pysymisen taustalla olevia syitä ja otetaan huomioon yhteiskunnalliset muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisen ja toisen tutkimuskerran välillä eli vuosien 2009 ja 2018 välisenä aikana. Esimerkiksi poliisin ensimmäinen sija molempien vuosien rankingissa kertoo suomalaisten poliisiin kokonaisuutena kohdistuvasta vakaasta luottamuksesta, jota eivät ole horjuttaneet 2010-luvulla tapahtuneet yksittäisten poliisien väärinkäytökset, oikeudenkäynnit ja tuomiot.

Nauttimaansa luottamusta on menettänyt eniten maan hallitus. Kokelas voi pohtia syitä eri hallitusten erilaiseen suosioon, eli hän osoittaa ymmärtävänsä, että hallitus instituutiona ei nauti pysyvää luottamusta, vaan ohjelmaltaan ja pohjaltaan erilaisten hallitusten suosio vaihtelee. Aiheen tarkastelun tulee olla johdonmukaista.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa laajasti suomalaisen yhteiskunnan instituutioiden toimintaa ja sitä koskevaa julkista keskustelua. Tietojensa avulla hän taustoittaa havaitsemiaan muutoksia. Esimerkiksi sijoitustaan merkittävästi kohentaneesta presidentistä voi todeta, että vuosi 2018 oli presidentinvaalivuosi ja uudelleen valitun presidentti Niinistön suosio oli tuolloin poikkeuksellisen suurta. Samoin on mahdollista todeta, että presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuonna 2012, mikä ei näytä horjuttaneen luottamusta presidenttiin. Maan hallituksesta voi todeta, että vuonna 2018 elettiin pääministeri Sipilän hallituksen viimeisiä aikoja, jolloin kansalaisten luottamus hallituksen toimintaan oli vähentynyt esimerkiksi umpikujaan ajautumassa olleen sote-uudistuksen tai valtion talouden kiristystoimien takia.

Tietojen hallinnan tulee olla täsmällistä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas ymmärtää muutosten suhteellisen luonteen ja hän voi verrata valitsemansa toimijan nauttimaa luottamusta jonkin toisen toimijan nauttimaan luottamukseen. Esimerkiksi on mahdollista vertailla median eri toimijoiden tilannetta. Laajempaa vertailua ei tehtävässä vaadita.

5. Suomen valtionsisäinen oikeusnormisto 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esille, että Suomen oikeusjärjestykseen kuuluvat kaikki Suomessa noudatettavat oikeusnormit. Normit ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa, eivätkä alemman tason normit saa olla ristiriidassa ylemmän tason normien kanssa. Vastauksessa erotellaan toisistaan EU-lainsäädäntö, perustuslait ja eduskunnan niiden puitteissa säätämät lait, laissa annetun valtuutuksen perusteella annetut alemman asteiset säädökset, esimerkiksi valtioneuvoston asetukset ja ministeriöiden päätökset.

Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan käsittelemällä Euroopan unionin oikeuden (asetukset, määräykset ja direktiivit) ja kansainvälisten sopimusten (esim. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus) merkitystä ja asemaa suhteessa suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Vastauksessa voidaan tarkastella myös yleisten oikeusperiaatteiden (maan tapa) ja oikeuskäytäntöjen eli tuomioistuinten ennakkopäätösten merkitystä lakien tulkinnassa.

6. Perinnönjako 20 p.

Hyvässä vastauksessa tulee käydä ilmi asiaan liittyvien juridisten käsitteiden tuntemus (kuten kuolinpesä, perunkirjoitus ja tasinko). Vastauksessa täytyy myös kertoa lesken asemasta osituksessa ja perinnönjaossa (testamentti). Perinnönjaon käsittelyssä tulee ottaa huomioon vapaa osa ja rintaperillisten lakiosa.

Kiitettävässä vastauksessa tehtävän tematiikkaa käsitellään tarkemmin. Elleivät lapset vaadi lakiosaansa, koko omaisuus menee leskelle. Kiitettävässä vastauksessa tehtävään liittyvä laskuosuus on suoritettu oikein. On myös muistettava, että kuolinpesää varakkaamman lesken varallisuudesta ei tarvitse maksaa tasinkoa.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja 30 p.

7.1 Tarkastele vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta kuvioiden 7.A ja 7.B pohjalta ja pohdi, mitkä syyt selittävät väestöryhmien välisiä eroja äänestysaktiivisuudessa. Pohdi myös, miksi näitä eroja voidaan pitää ongelmana. 18 p.

Hyvässä vastauksessa todetaan, että erot tuloryhmien äänestysaktiivisuudessa ovat harvinaisen suoraviivaisia: mitä korkeampi tulotaso, sitä korkeampi äänestysprosentti. Sukupuolten väliset erot ovat suhteellisen pienet, kuitenkin niin että alle 70-vuotiaiden ikäryhmässä naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin ja yli 70-vuotiaiden ryhmässä asia on päinvastoin. Ikäryhmien väliset erot ovat selvät: kaikkein nuorimmat ja vanhimmat äänestävät vähemmän kuin 30–80-vuotiaat.

Erojen syinä tuodaan esiin esimerkiksi koulutuksen, tulotason ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden nivoutuminen yhteen. Esimerkiksi nuorempien naisten korkeampi koulutustaso ja aktivoituminen myös yhteiskunnassa selittää miesten ja naisten eroja äänestysaktiivisuudessa. Korkeamman tulotason ryhmässä myös koulutustaso on korkeampi, minkä tiedetään lisäävän äänestysaktiivisuutta. Vähäisen äänestysaktiivisuuden ryhmissä ei myöskään välttämättä koeta mielekkääksi tätä poliittisen päätöksenteon muotoa.

Eroja voidaan pitää ongelmana, koska osa kansalaisista ei saa ääntään kuuluville heitä koskevien asioiden käsittelyssä. Erot vaikuttavat alemman tulotason, nuorten ja yli 80-vuotiaiden ryhmiin, joiden tarpeita ja elämäntilanteita ei päätöksenteossa tunneta niin hyvin kuin aktiivisemmin äänestävien. Korkean tulotason ryhmän intressit tulevat päätöksentekoprosessissa paremmin esiin, koska varakkaiden tavoitteet ovat tutumpia ja heillä on paremmat mahdollisuudet tuoda ne päättäjien tietoon. Vaikutukset vahvistuvat myös sitä kautta, että aktiivisesti äänestävät ryhmät valitsevat usein päättäjiksi kaltaisiaan hyvin toimeen tulevia ja koulutettuja ihmisiä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee useita eri tekijöitä ja analysoi niiden välisiä yhteyksiä.

7.2 Laadi perusteltu ehdotus toimenpideohjelmaksi, jolla äänestysaktiivisuus Suomessa lisääntyisi nykyisestä. 12 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää toimenpideohjelman, jossa poimitaan esiin erityisen pienen äänestysaktiivisuuden ryhmiä. Kullekin ryhmälle esitetään sopivia aktivointikeinoja.

Yli 80-vuotiaiden äänestysmahdollisuuksia parantaisi kotona äänestämisen laajempi käyttö. Yhä suurempi osa iäkkäistä ja liikkumisrajoitteisista asuu kotona, mutta moni heistä ei kykene lähtemään äänestyspaikalle. Alle 30-vuotiaiden ryhmä voitaisiin tavoittaa sosiaalisen median kautta. Tämän ikäisten suosimille alustoille tuotettaisiin tietoa, jossa käsitellään äänestämisen vaikutuksia. Informaatiossa tulisi ottaa tarkasti huomioon nuorten aikuisten vaihtuvat elämäntilanteet ja heidän kiinnostuksen kohteensa. Nettiäänestämisen mahdollisuus saattaisi aktivoida vähiten äänestäviä.

Osaan vähiten äänestävistä ryhmistä voitaisiin kohdistaa erityisiä kampanjoita sosiaalisessa mediassa ja muissa medioissa. Sisältönä olisi perusinformaatio vaaleilla valittavien elinten eli kuntien valtuustojen, eduskunnan ja presidentin tehtävistä ja vaikutusmahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista kansalaisten toimeentuloon ja yhteiskunnan kehityksen suuntaan. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää viestinnän selkeyteen ja houkuttelevuuteen. Tietoiskuissa oman vertaisryhmän ihmiset ja julkisuuden henkilöt kertoisivat äänestämisen eduista.

Kiitettävässä vastauksessa käsitellään runsaasti erilaisia ja eri ryhmille suunnattuja ideoita. Vastauksessa voidaan viitata myös siihen mahdollisuuteen, että aktivointikampanjat saattavat helposti kääntyä tarkoitustaan vastaan, jos niitä ei suunnitella ryhmät hyvin tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnissa pääpaino on ehdotusten perusteluissa.

8. Ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutoksia 30 p.

8.1 Erittele ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutoksia, palkansaajien ansiotasoindeksin kehitystä ja kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiotasoa vuonna 2018. Pohdi, mitkä tekijät selittävät ansiotaso- ja reaaliansioindeksin kehityksen eroa ja työnantajasektori- ja sukupuolikohtaisia eroja aineistoissa 8.A, 8.B ja 8.C. 18 p.

Hyvässä vastauksessa keskeiset tiedot on luettu aineistoista oikein ja ne on esitetty oikeita käsitteitä käyttäen. Aineistosta 8.A havaitaan, että ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset ovat tarkastellulla ajanjaksolla lähentyneet. Käytännössä aina ansiotasoindeksin vuosimuutos on ollut suurempi kuin reaaliansioindeksin vuosimuutos. Aineistosta 8.B tuodaan esiin, että palkansaajien ansiotaso on tarkastellulla ajanjaksolla noussut eniten yksityisellä sektorilla, vähiten kunnissa. Ero kunnan ja valtion palveluksessa olevien palkansaajien välillä oli pitkään olematon, mutta viimeisten 15 vuoden aikana ansiotaso on valtion palkansaajilla noussut enemmän. Aineistosta 8.C todetaan, että kokonaisansion mediaani on ollut suurin valtion palveluksessa, missä tosin oli vain pieni osa kokoaikaisista palkansaajista. Naisten kokonaisansion mediaani on taulukossa jokaisella työnantajasektorilla pienempi kuin miesten.

Selityksenä aineistosta havaituille seikoille voidaan todeta, että 1990-luvun alkuun saakka inflaatio oli usein suurta ja että työehtosopimuksissa sovittiin vastaavasti suuria palkkojen nimelliskorotuksia. 1990-luvun puolivälistä palkkoja on korotettu maltillisesti, mutta reaaliansiot ovat kehittyneet pienen inflaation oloissa kuten ennenkin, mutta 2010-luvulla reaaliansiot ovat kasvaneet hyvin vähän. Palkansaajien ansiotaso yksityisellä sektorilla on noussut nopeammin kuin julkisella sektorilla lähinnä siksi, että teollisuudessa ja eräillä palvelualoilla tuottavuuden kasvaessa palkkoja on nostettu enemmän kuin julkisella sektorilla, missä työtehtävät ovat erityyppisiä; ne eivät esimerkiksi useinkaan ole automatisoitavissa. Yksityisellä sektorilla palkansaajan on ollut helpompi kilpailuttaa työnantajia. Valtion palkansaajien kokonaisansion mediaani on ollut melko suuri siksi, että tuossa pienessä palkansaajaryhmässä on paljon asiantuntijoita. Heidän palkkatasonsa on korkea verrattuna kunta- ja yksityisen sektorin palkansaajiin, joista suuri osa on pienituloisia.

Ero naisten ja miesten kokonaisansioiden mediaanissa heijastaa naisten yleisesti matalampaa palkkatasoa. Palkkaero on monitasoinen ilmiö, joka johtuu muun muassa siitä, että naisten työurat ovat lastenhoidon vuoksi keskimäärin katkonaisempia kuin miesten. Myös palkanlisien osuus on suurempi palkansaajamiesten tuloissa, ja miehet etenevät – osin perinteisten ajattelutapojen vuoksi – johtotehtäviin useammin kuin naiset.

Kiitettävässä vastauksessa on tarkasteltu hallitusti ja oikeaa käsitteistöä käyttäen edellä mainittuja ilmiöitä. Oma pohdinta on liitetty tukevasti aineistoihin. Päätelmät perustuvat aineistoihin ja muihin tietoihin työelämän ja talouden kehityksestä.

8.2 Pohdi, miten kuvioiden 8.A ja 8.B kuvaajat ja tilastossa 8.C annetut luvut kehittyvät vuoteen 2025 mennessä. Perustele, millainen kehitys näissä suhteissa olisi yhteiskunnan ja talouden kannalta suotavaa. 12 p.

Hyvässä vastauksessa esitetään pätevistä lähtökohdista loogisia päättelyketjuja esitettyjen ennusteiden tueksi. Aineiston 8.A pohjalta voidaan esimerkiksi pohtia työn tuottavuuskehitystä sekä tulevaa inflaatiokehitystä ja sen vaikutuksia reaaliansioiden muutokseen. Ansiotasoindeksin kehitykseen vaikuttavana tekijänä voidaan pohtia työehtosopimusten merkitystä työmarkkinoilla tulevaisuudessa. Aineiston 8.B pohjalta voidaan pohtia, kuinka yksityisen sektorin matalapalkkaisten töiden osuus kehittyy ja miten se vaikuttaa ansiotasokehitykseen. Aineiston 8.C pohjalta voidaan pohtia esimerkiksi miesten ja naisten palkkatasojen eroon vaikuttavia seikkoja, kuten naisten koulutustason nopeampaa nousua verrattuna miehiin.

Kiitettävässä vastauksessa päätelmissä ja ennusteissa nojaudutaan tietoihin, jotka kuvaavat oikein Suomen talouden ja yhteiskunnan viimeaikaista kehitystä. Tietoja käytetään monipuolisesti omien argumenttien tukena. Ote vastauksessa on kauttaaltaan analyyttinen.

9. EU:n elpymisrahapaketti ja EU:n kehityssuunnat 30 p.

9.1 Analysoi videoiden 9.A ja 9.B perusteella suomalaispoliitikkojen kannanottoja EU:n elpymisrahapakettiin ja pohdi niitä heidän poliittisten taustojensa näkökulmasta. 16 p.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin olennaiset erot siinä, kuinka pääministeri Sanna Marin ja kansanedustaja Ville Niinistö sekä oppositiopoliitikot Sari Essayah ja Kai Mykkänen suhtautuvat EU:n elpymisrahapakettiin. Hallituspuolueiden edustajat puolustavat neuvottelutulosta, ja oppositiopoliitikot kritisoivat elpymisrahapakettia. Esimerkiksi tulonsiirrot unionin jäsenmaiden kesken koetaan ongelmallisiksi. Vastauksessa tuodaan esiin elpymisrahapaketin pääperiaatteet, kuten se, että osa elpymisrahapaketista annetaan jäsenmaille avustuksina, osa taas lainana. Tähän liittyvät esimerkiksi pääministeri Marinin maininnat paketin tarkkarajaisuudesta. Vastauksessa tuodaan esiin myös se, että paketin tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruspandemian seurauksista.

Kiitettävässä vastauksessa suomalaispoliitikkojen eriäviä kannanottoja EU:n elpymisrahapakettiin analysoidaan syvällisemmin. Hallituspuolueet (Marin ja Niinistö) korostavat järjestelyn kertaluonteisuutta ja sitä, että elpymisrahapaketti ei tarkoita pysyvän mekanismin luomista unionin yhteisvelan lisäämiseksi. Oppositiopuolueet (Mykkänen ja Essayah) näkevät sen sijaan budjetin rahoittamisen yhteisvelalla johtavan velkaunioniin ja EU:n yhteisiin tulonsiirtoihin. Vastauksessa tuodaan myös esiin, että elpymisrahapaketin tarkoituksena on tukea jäsenmaiden investointeja, talouskasvua ja kilpailukykyä ja että sitä ei ole tarkoitus käyttää toimiin, joita rahoitetaan kansallisilla budjeteilla.

9.2 Vertaile tekstikatkelmassa 9.C esitettyjä asiantuntijoiden käsityksiä Euroopan unionin kehitysnäkymistä ja arvioi niiden osuvuutta. 14 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas vertailee tutkijoiden Raunio ja Miettinen esittämiä näkemyksiä EU:n kehitysnäkymistä. Raunio näkee EU:n integraation tiivistyneen, Miettinen taas ei. Suomen EU-politiikan perinteiset kulmakivet ovat olleet liittovaltiokehityksen jarruttaminen yhdessä muun muassa Ison-Britannian kanssa ja tiukka finanssipolitiikka yhdessä Saksan ja muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa. Vastauksessa kokelas arvioi aineistossa esitettyjä kantoja EU-sopimuksiin tilanteessa, jossa nämä kulmakivet ovat murentumassa.

Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan kattavammin tutkijoiden esittämiä käsityksiä elpymisrahapaketin merkityksestä tilanteessa, jossa muun muassa Saksa ja Suomi ovat korostaneet elpymisrahapaketin kertaluonteisuutta ja sitä, että tarkoitus ei ole lisätä unionin yhteisvelkaa, toisin kuin Ranska on puolestaan ilmaissut. Vastauksessa voidaan myös pohtia, kuinka osuvia arviot EU:n kehitysnäkymistä ovat tilanteessa, jossa Ison-Britannian Brexit on kaventanut pohjoisen ”nuukan nelikon” mahdollisuuksia estää EU-sopimusten laveaa tulkintaa.