Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi (näkövammaiset)

23.9.2021

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 11.11.2021

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.

Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.

Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.

Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.

Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 35 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 7–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 11–20 ja 21–30 pistettä.

0TyydyttäväHyväKiitettävä
Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyysVastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti.Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista.Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää.Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä.
Analyyttisyys, loogisuus,perustelevuusVastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu.Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti.Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin.Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut.
Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietojaVastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja.Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista.Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja.Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Hallituksen muodostamistavat 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tuo ilmi, mitä molemmilla käsitteillä tarkoitetaan, ja tarkastelee joitakin kummankin hallituksen muodostamisen tavan hyviä ja huonoja puolia. Molemmissa malleissa on kyse hallituksen muodostamisesta monipuoluejärjestelmässä.

Blokkien hyvänä puolena on se, että äänestäjät tietävät suurin piirtein, millaiselle hallitukselle ja hallituspolitiikalle he antavat tukensa. Suomalaisessa hallituksen muodostamisen tavassa näkyy paremmin suhteellinen vaalitapa, mutta äänestäjät eivät kuitenkaan tiedä samalla varmuudella, millaiselle hallituspolitiikalle he ovat tukensa antaneet. Blokkihallituksen muodostaminen voi olla yksinkertaisempaa kuin suomalainen tapa muodostaa monipuoluehallitus.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi pohtia, miten hallituksen muodostamisen tavat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. Vastauksessa voidaan selvittää tarkemmin, miten monipuoluejärjestelmä näkyy hallitusneuvotteluissa kummankin mallin tapauksessa.

Blokin tarjoama hallitusvaihtoehto voi vaikuttaa selkeältä, mutta blokkien vaalikampanjan aikana antamien sitoumusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, ja hallitus voi joutua tukeutumaan blokkiin kuulumattoman puolueen tukeen. Tällaisen vähemmistöhallituksen toiminta voi olla vaikeaa. Monipuoluehallitusten hallitusohjelmien kokoaminen voi olla vaikeaa, jos hallituksessa on useampi puolue, joilla on erilaisia näkemyksiä.

On myös mahdollista käsitellä blokkihallituksen muodostamisen mahdollisuuksia perinteisten poliittisten jakolinjojen hämärtyessä ja poliittisen kentän pirstaloituessa.

2. Europarlamenttivaalit 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteittäin europarlamenttivaalien toteutuksen. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: EU-kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset sekä jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut Suomen kansalaiset sekä jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin.

Kysymyksenasettelu mahdollistaa europarlamenttivaalien käsittelemisen myös laajemmin eurooppalaisessa kontekstissa.

Europarlamenttivaaleissa koko maa on yhtä äänestysaluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueet saavat todellista kannatustaan vastaavan määrän paikkoja (toisin kuin eduskunta- tai kuntavaaleissa). Tullakseen valituksi ehdokkaan täytyy joko olla valtakunnallisesti tunnettu jo ennen vaaleja tai hänellä täytyy olla taloudellisia resursseja sekä mahdollisuuksia mainostaa ja kampanjoida koko maan alueella. Käytännössä tämä vaikeuttaa huomattavasti valtakunnan politiikan tai muuten julkisuuden ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden mahdollisuutta tulla valituksi.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee europarlamenttivaalien toteutusta yksityiskohtaisesti ja oikeaa terminologiaa käyttäen. Kokelas analysoi syvällisesti vaalitavan merkitystä ehdokasasettelussa ja pohtii tähän liittyviä ongelmia demokratian toteutumisen näkökulmasta. Voidaan esimerkiksi pitää ongelmallisena sitä, että ehdokas tarvitsee huomattavat taloudelliset resurssit voidakseen tulla valituksi.

3. Hyödykkeiden hinnanmuodostus 20 p.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan kunkin neljän hyödykkeen hinnan muodostumisen keskeisiä tekijöitä. Vastauksessa tuodaan esiin, että hintaan yleisesti vaikuttavat tarjonta- ja kysyntäpuolen tekijät ja että joskus hyödykkeiden hinta voidaan asettaa myös säädösteitse.

Bensiinin hinta riippuu etenkin talouden suhdanteista, joiden mukaan öljytuotteiden, kuten polttonesteen, kysyntä muuttuu. Öljyn tuottajat voivat pyrkiä tuotantomääriä säätelemällä vaikuttamaan raakaöljyn hintaan. Lisäksi hintaan vaikuttavat jalostus- ja kuljetuskustannukset sekä valtion verot.

Maaseudun vapaa-ajan asuntojen hintaan vaikuttavat tavallisesti koko, kunto ja maantieteellinen sijainti sekä etäisyys lähimpään vesistöön.

Kauraleivän hintaan vaikuttavat etenkin tuotanto- ja jakelukustannukset, kuten viljan ja leipomotyön hinta, ja kauppaliikkeen ottama kate.

Kokelas tuo esiin, että toisin kuin muiden esimerkkihyödykkeiden hinta, työväen- ja kansalaisopiston kurssin hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Kiitettävässä vastauksessa käsitellään kunkin hyödykkeen hintaan vaikuttavia tarjonta- ja kysyntäpuolen tekijöitä hallitusti ja tasapuolisesti sekä olennaisiin hintamekanismeihin keskittyen. Kokelas tuo esiin, että hinnan muodostumisen yleiset kysyntää ja tarjontaa koskevat periaatteet toteutuvat puhtaasti vain oloissa, joita reaalimaailmassa ei esiinny. Esimerkiksi tuottajat voivat tehdä yhteistyötä hintojen ohjaamiseksi, samoin tuotteiden jakelua hoitavat kauppaketjut.

Kokelas tuo esiin, että työväen- ja kansalaisopiston kurssin hintaan vaikuttaa, kuinka paljon opisto saa julkista rahoitusta.

4. Luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas valitsee kolme yhteiskunnallista toimijaa, ja vastauksesta käy ilmi, miksi hän on päätynyt pitämään juuri niitä koskevaa luottamuksen muutosta tai sen ennallaan pysymistä olennaisena. Vastauksessa pohditaan jokaisen valitun muutoksen tai ennallaan pysymisen taustalla olevia syitä ja liitetään ne vuosien 2009 ja 2018 välisenä aikana tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Esimerkiksi poliisin ensimmäinen sija molempien vuosien rankingissa kertoo suomalaisten poliisiin kokonaisuutena kohdistuvasta vakaasta luottamuksesta, jota eivät ole horjuttaneet 2010-luvulla tapahtuneet yksittäisten poliisien väärinkäytökset, oikeudenkäynnit ja tuomiot. Vastauksessa havaitaan esimerkiksi, että poliisi ja puolustusvoimat saavat kansalaisten luottamuksen aikana, jolloin yleinen turvattomuuden tunne on lisääntynyt maailmalla sotien, konfliktien ja kansainvälisen terrorin takia.

Nauttimaansa luottamusta on menettänyt eniten maan hallitus. Kokelas voi pohtia syitä eri hallitusten erilaiseen suosioon, eli hän osoittaa ymmärtävänsä, että hallitus instituutiona ei nauti pysyvää luottamusta, vaan ohjelmaltaan ja pohjaltaan erilaisten hallitusten suosio vaihtelee.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa laajasti suomalaisen yhteiskunnan instituutioiden toimintaa ja sitä koskevaa julkista keskustelua. Tietojensa avulla hän taustoittaa havaitsemiaan muutoksia. Esimerkiksi sijoitustaan merkittävästi kohentaneesta presidentistä voi todeta, että vuosi 2018 oli presidentinvaalivuosi ja uudelleen valitun presidentti Niinistön suosio oli tuolloin poikkeuksellisen suurta. Samoin on mahdollista todeta, että presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuonna 2012, mikä ei näytä horjuttaneen luottamusta presidenttiin. Myös suurvaltojen välisten jännitteiden kiristymisen vaikutuksia presidentin suosioon voi pohtia.

Maan hallituksesta voi todeta, että vuonna 2018 elettiin pääministeri Sipilän hallituksen viimeisiä aikoja, jolloin kansalaisten luottamus hallituksen toimintaan oli vähentynyt esimerkiksi umpikujaan ajautumassa olleen sote-uudistuksen tai valtion talouden kiristystoimien takia.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että yhteiskunnallisten toimijoiden arvostuksessa tapahtuu muutoksia. Kokelas voi verrata valitsemansa toimijan nauttimaa luottamusta jonkin toisen toimijan nauttimaan luottamukseen. Esimerkiksi on mahdollista vertailla median eri toimijoiden tilannetta.

5. Suomen valtionsisäinen oikeusnormisto 20 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että Suomen oikeusjärjestelmässä oikeusnormit ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Ylemmän tason normit sitovat alemman tason normien säätämistä ja toimeenpanoa. Alemman tason normit eivät saa olla ristiriidassa ylemmän tason normien kanssa, ja tulkintatilanteissa ylemmän tason normit ohjaavat normien soveltamista.

Kokelas tunnistaa normihierarkian rakenteen: perustuslait ja eduskunnan niiden puitteissa säätämät lait sekä valtioneuvoston asetukset. Perustuslakien korkeampi asema lakeihin nähden näkyy siinä, että niitä on vaikeampi muuttaa kuin tavallisia lakeja.

Kiitettävässä vastauksessa normihierarkiaa perustellaan ja kuvataan täsmällisesti. Hierarkiaan kuuluvat myös lakien toimeenpanoa ohjaavat valtioneuvoston asetukset ja niiden lisäksi ministeriöiden ja viranomaisten määräykset.

Voidaan huomata, että perustuslait säätelevät niiden instituutioiden toimintaa, jotka säätävät lait ja määrittävät oikeusvaltion toimintaa.

Voidaan pohtia myös EU-lainsäädännön asemaa ja merkitystä Suomen lainsäädännön kannalta.

Vastauksessa voidaan tarkastella myös yleisten oikeusperiaatteiden (maan tapa) ja oikeuskäytäntöjen eli tuomioistuinten ennakkopäätösten merkitystä lakien tulkinnassa.

6. Perinnönjako 20 p.

Hyvässä vastauksessa tulee käydä ilmi asiaan liittyvien juridisten käsitteiden tuntemus (kuten kuolinpesä, perunkirjoitus ja tasinko). Vastauksessa täytyy myös kertoa lesken asemasta osituksessa ja perinnönjaossa (testamentti). Perinnönjaon käsittelyssä tulee ottaa huomioon vapaa osa ja rintaperillisten lakiosa.

Kiitettävässä vastauksessa tehtävän tematiikkaa käsitellään tarkemmin. Elleivät lapset vaadi lakiosaansa, koko omaisuus menee leskelle. On myös muistettava, että kuolinpesää varakkaamman lesken varallisuudesta ei tarvitse maksaa tasinkoa.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja 30 p.

7.1 Tarkastele vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta taulukoiden 7.A ja 7.B pohjalta ja pohdi, mitkä syyt selittävät väestöryhmien välisiä eroja äänestysaktiivisuudessa. Pohdi myös, miksi näitä eroja voidaan pitää ongelmana. 18 p.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan kaikkien kolmen kuvatun tekijän yhteyttä äänestysaktiivisuuteen.

Erot tuloryhmien äänestysaktiivisuudessa ovat selkeät: mitä korkeampi tulotaso, sitä korkeampi äänestysprosentti. Sukupuolten väliset erot ovat suhteellisen pienet, kuitenkin niin, että alle 70-vuotiaiden ikäryhmässä naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin ja yli 70-vuotiaiden ryhmässä asia on päinvastoin. Ikäryhmien väliset erot ovat selvät: kaikkein nuorimmat ja vanhimmat äänestävät vähemmän kuin 30–80-vuotiaat.

Erojen syinä tuodaan esiin esimerkiksi koulutuksen, tulotason ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden nivoutuminen yhteen. Esimerkiksi nuorempien naisten korkeampi koulutustaso ja aktivoituminen myös yhteiskunnassa selittää miesten ja naisten eroja äänestysaktiivisuudessa. Korkeamman tulotason ryhmässä myös koulutustaso on korkeampi, minkä tiedetään lisäävän äänestysaktiivisuutta. Vähäisen äänestysaktiivisuuden ryhmissä ei myöskään välttämättä koeta mielekkääksi tätä poliittisen päätöksenteon muotoa.

Eroja voidaan pitää ongelmana, koska osa kansalaisista ei saa ääntään kuuluville heitä koskevien asioiden käsittelyssä. Erot vaikuttavat alemman tulotason, nuorten ja yli 80-vuotiaiden ryhmiin, joiden tarpeita ja elämäntilanteita ei päätöksenteossa tunneta niin hyvin kuin aktiivisemmin äänestävien. Aktiivisesti äänestävät ryhmät vaikuttavat eduskunnan kokoonpanoon, ja näin esimerkiksi korkean tulotason ryhmän intressit saattavat tulla päätöksentekoprosessissa paremmin esiin. Ryhmällä on myös paremmat mahdollisuudet tuoda ne päättäjien tietoon.

Vaikutukset vahvistuvat myös sitä kautta, että aktiivisesti äänestävät ryhmät valitsevat usein päättäjiksi kaltaisiaan hyvin toimeen tulevia ja koulutettuja ihmisiä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee useita eri tekijöitä ja analysoi niiden välisiä yhteyksiä.

7.2 Laadi perusteltu ehdotus toimenpideohjelmaksi, jolla äänestysaktiivisuus Suomessa lisääntyisi nykyisestä. 12 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää toimenpideohjelman, jossa poimitaan esiin joitakin erityisen pienen äänestysaktiivisuuden ryhmiä. Kullekin ryhmälle esitetään sopivia aktivointikeinoja.

Yli 80-vuotiaiden äänestysmahdollisuuksia parantaisi kotona äänestämisen laajempi käyttö. Yhä suurempi osa iäkkäistä ja liikkumisrajoitteisista asuu kotona, mutta moni heistä ei kykene lähtemään äänestyspaikalle. Alle 30-vuotiaiden ryhmä voitaisiin tavoittaa sosiaalisen median kautta. Tämän ikäisten suosimille alustoille tuotettaisiin tietoa, jossa käsitellään äänestämisen vaikutuksia. Informaatiossa tulisi ottaa tarkasti huomioon nuorten aikuisten vaihtuvat elämäntilanteet ja heidän kiinnostuksen kohteensa. Nettiäänestämisen mahdollisuus saattaisi aktivoida vähiten äänestäviä.

Osaan vähiten äänestävistä ryhmistä voitaisiin kohdistaa erityisiä kampanjoita sosiaalisessa mediassa ja muissa medioissa. Poliitikkoja voisi kannustaa myös ymmärrettävämpään esiintymiseen. Sisältönä olisi perusinformaatio vaaleilla valittavien elinten eli kuntien valtuustojen, eduskunnan ja presidentin tehtävistä ja vaikutusmahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista kansalaisten toimeentuloon ja yhteiskunnan kehityksen suuntaan. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää viestinnän selkeyteen ja houkuttelevuuteen. Tietoiskuissa oman vertaisryhmän ihmiset ja julkisuuden henkilöt kertoisivat äänestämisen eduista.

Kiitettävässä vastauksessa käsitellään runsaasti erilaisia ja eri ryhmille suunnattuja ideoita. Kuntavaalien äänestysikää ja vaalikelpoisuutta on ehdotettu laskettavan 16 vuoteen, minkä on toivottu lisäävän nuorten osallistumista vaaleihin. Vastauksessa voidaan viitata myös siihen mahdollisuuteen, että aktivointikampanjat saattavat helposti kääntyä tarkoitustaan vastaan, jos niitä ei suunnitella ryhmät hyvin tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnissa pääpaino on ehdotusten perusteluissa.

8. Ansiotasoindeksin ja reaaliansioindeksin vuosimuutoksia 30 p.

8.1 Pohdi, mitkä tekijät selittävät eroja ansiotasoindeksin ja reaaliansioindeksin muutoksissa. Pohdi myös syitä ansiotasokehityksen eroihin eri työnantajasektoreilla. Pohdi edelleen, miksi tulojen mediaanissa on eroja miesten ja naisten sekä eri työnantajasektoreiden työntekijöiden välillä. 14 p.

Hyvässä vastauksessa on todettu tehtävänannossa annetuista tiedoista esimerkiksi se, että kokonaisansion mediaani on ollut vuonna 2018 suurin valtion palveluksessa olevilla kokoaikaisilla palkansaajilla, mutta ansiotaso yleisesti on viime vuosikymmeninä noussut yksityisellä sektorilla enemmän kuin valtiollisella tai kunnallisella sektorilla. Naisten kokonaisansion mediaani on ollut jokaisella työnantajasektorilla pienempi kuin miehillä.

Selityksenä tehtävänannossa annetuista tiedoista havaituille seikoille voidaan todeta, että 1990-luvun alkuun saakka inflaatio oli usein suurta ja että työehtosopimuksissa sovittiin vastaavasti suuria palkkojen nimelliskorotuksia. 1990-luvun puolivälistä palkkoja on korotettu maltillisesti, mutta reaaliansiot ovat kehittyneet pienen inflaation oloissa kuten ennenkin, mutta 2010-luvulla reaaliansiot ovat kasvaneet hyvin vähän. Palkansaajien ansiotaso yksityisellä sektorilla on noussut nopeammin kuin julkisella sektorilla lähinnä siksi, että teollisuudessa ja eräillä palvelualoilla tuottavuuden kasvaessa palkkoja on nostettu enemmän kuin julkisella sektorilla, missä työtehtävät ovat erityyppisiä; ne eivät esimerkiksi useinkaan ole automatisoitavissa. Yksityisellä sektorilla palkansaajan on ollut helpompi kilpailuttaa työnantajia. Valtion palkansaajien kokonaisansion mediaani on ollut melko suuri siksi, että tuossa pienessä palkansaajaryhmässä on paljon asiantuntijoita. Heidän palkkatasonsa on korkea verrattuna kunta- ja yksityisen sektorin palkansaajiin, joista suuri osa on pienituloisia.

Ero naisten ja miesten kokonaisansioiden mediaanissa heijastaa naisten yleisesti matalampaa palkkatasoa. Naisia työskentelee enemmän matalapalkkaisilla aloilla, erityisesti kunnissa. Naisten suurempi hoivavastuu kotona vaikuttaa naisten ura- ja ansiokehitykseen. Miehet työskentelevät naisia useammin johtotehtävissä.

Kiitettävässä vastauksessa on tarkasteltu hallitusti ja oikeaa käsitteistöä käyttäen edellä mainittuja ilmiöitä. Oma pohdinta on liitetty tukevasti tehtävänannossa annettuihin tietoihin. Päätelmät perustuvat tehtävänannossa annettuihin tietoihin ja muihin tietoihin työelämän ja talouden kehityksestä.

8.2 Pohdi, miten ansiotasoindeksi ja reaaliansioindeksi sekä ansiotaso eri työnantajasektoreilla kehittyvät lähivuosina. Perustele, millainen kehitys olisi yhteiskunnan ja talouden kannalta suotavaa. 16 p.

Hyvässä vastauksessa esitetään pätevistä lähtökohdista loogisia päättelyketjuja esitettyjen ennusteiden tueksi. Vastauksessa voidaan esimerkiksi pohtia työn tuottavuuskehitystä sekä tulevaa inflaatiokehitystä ja sen vaikutuksia reaaliansioiden muutokseen. Ansiotasoindeksin kehitykseen vaikuttavana tekijänä voidaan pohtia työehtosopimusten merkitystä työmarkkinoilla tulevaisuudessa. Vastauksessa voidaan myös käsitellä esimerkiksi julkisen sektorin työtehtäviä ja niiden tuottavuuskehitystä sekä kehityksen vaikutusta palkkojen nopeampaan nousun. Voidaan myös pohtia, kuinka yksityisen sektorin matalapalkkaisten töiden osuus kehittyy ja miten se vaikuttaa ansiotasokehitykseen. Voidaan pohtia myös esimerkiksi miesten ja naisten palkkatasojen eroon vaikuttavia seikkoja, kuten naisten koulutustason nopeampaa nousua verrattuna miehiin.

Kiitettävässä vastauksessa päätelmissä ja ennusteissa nojaudutaan tietoihin, jotka kuvaavat oikein Suomen talouden ja yhteiskunnan viimeaikaista kehitystä ja jotka tukevat monipuolisesti kokelaan esittämiä argumentteja.

9. EU:n elpymisrahapaketti ja EU:n kehityssuunnat 30 p.

9.1 Analysoi tekstien 9.A ja 9.B perusteella suomalaispoliitikkojen kannanottoja EU:n elpymisrahapakettiin ja pohdi niitä heidän poliittisten taustojensa näkökulmasta. 16 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, mitä elpymisrahapaketilla tarkoitetaan. Vastauksessa voidaan tuoda esiin myös se, että paketin tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruspandemian seurauksista.

Vastauksessa vertaillaan suomalaispoliitikkojen kannanottoja ja sitä, kuinka pääministeri Sanna Marin ja kansanedustaja Ville Niinistö sekä oppositiopoliitikot Sari Essayah ja Kai Mykkänen suhtautuvat EU:n elpymisrahapakettiin.

Hallituspuolueiden edustajat puolustavat neuvottelutulosta, ja oppositiopoliitikot kritisoivat elpymisrahapakettia.

Vastauksesta ilmenee, että Suomen EU-politiikkaa johtava pääministeri Marin esittelee neuvottelutulosta onnistumisena, jossa Suomi sai tavoitteitaan läpi suhteessa komission alkuperäiseen esitykseen. Ville Niinistö myöntää twiitissään elpymisrahapaketin ongelmat ja epätasapuolisuuden, mutta korostaa sopimuksen etujen olevan suuremmat kuin sen haitat. Sari Essayah kritisoi neuvottelutulosta ja varsinkin yhteisen velan ottamista. Kai Mykkänen kritisoi voimakkaasti elpymisrahapakettia ja kiistää Marinin vakuuttelut siitä, että paketti on kertaluontoinen. Mykkänen näkee tukipaketin askeleena kohti tulonsiirtounionia.

Kiitettävässä vastauksessa suomalaispoliitikkojen eriäviä kannanottoja EU:n elpymisrahapakettiin analysoidaan syvällisemmin. Vastauksessa voidaan tuoda esiin, että elpymisrahapaketin tarkoituksena on tukea jäsenmaiden investointeja, talouskasvua ja kilpailukykyä ja että sitä ei ole tarkoitus käyttää toimiin, joita rahoitetaan kansallisilla budjeteilla.

Hallituspuolueet (Marin ja Niinistö) korostavat järjestelyn kertaluonteisuutta ja sitä, että elpymisrahapaketti ei tarkoita pysyvän mekanismin luomista unionin yhteisvelan lisäämiseksi. Niinistön myönteistä kantaa selittänee, että elpymisrahapaketissa huomioidaan myös ympäristökysymykset ja vihreät investoinnit.

Oppositiopuolueet (Mykkänen ja Essayah) näkevät sen sijaan budjetin rahoittamisen yhteisvelalla johtavan velkaunioniin ja EU:n yhteisiin tulonsiirtoihin.

Yhteisvastuulliseen velkaan on Suomessa perinteisesti suhtauduttu kielteisesti yli puoluerajojen. Mykkänen tekee voimakkaimmin oppositiopolitiikkaa ja hän haastaa pääministeri Marinin tulkinnat sopimuksen luonteesta. Mykkäsen mukaan EU-maiden tulee palata vakaussopimukseen, joten hän puolueensa linjan mukaisesti penää paluuta talouskuriin.

9.2 Vertaile tekstikatkelmassa 9.C esitettyjä asiantuntijoiden käsityksiä Euroopan unionin kehitysnäkymistä ja arvioi niiden osuvuutta. 14 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas vertailee tutkijoiden Raunio ja Miettinen esittämiä näkemyksiä EU:n kehitysnäkymistä. Raunio näkee EU:n integraation tiivistyneen, Miettinen taas ei.

Tapio Raunio näkee, että elpymisrahapaketin hyväksyminen on askel kohti EU:n yhteistä liittovaltiota. Timo Miettisen mukaan elpymisrahapaketti ei lisää komission valtaa tai avaa mahdollisuuksia ottaa lisää yhteistä velkaa tulevaisuudessa.

Kokelas arvioi aineistoissa esitettyjä kannanottoja EU:n kehitysnäkymistä, esimerkiksi Ranska on ajanut taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä, Saksa ja pohjoismaat taas ovat suhtautuneet siihen kielteisesti.

Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan kattavammin tutkijoiden esittämiä käsityksiä elpymisrahapaketin merkityksestä EU:n tulevaisuudelle. Timo Miettinen jakaa pääministeri Marinin näkemyksen siitä, että elpymisrahapaketti on kertaluontoinen ratkaisu. Tapio Raunion näkemys on lähempänä oppositiopuolueiden edustajien näkemystä. Kirjoittajien tausta tulee esiin.

Vastauksessa esitetään joitakin perusteltuja arvioita tulevasta kehityksestä, kuten että Saksa ja Suomi ovat korostaneet elpymisrahapaketin kertaluontoisuutta ja sitä, että tarkoitus ei ole lisätä unionin yhteisvelkaa, toisin kuin Ranska on puolestaan ilmaissut. Iso-Britannia on vastustanut integraatiokehitystä, mutta Brexitin myötä painopiste saattaa tulevaisuudessa siirtyä integraation syventämistä kannattavien maiden puolelle tai esimerkiksi Saksan tuleva linja Merkelin väistymisen myötä voi vaikuttaa unionin integraatiokehitykseen.