Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto
25.3.2022
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 17.5.2022
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Kevään 2022 elämänkatsomustiedon koe on laadittu vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS15) pohjalta.
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.
Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_reaaliaineiden_kokeiden_maaraykset.pdf). On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät
Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Huomattava merkkimäärän ylittäminen vähentää pisteitä. 25–50 %:n ylitys aiheuttaa 1 pisteen vähennyksen, yli 50 %:n ylitys 2 pisteen vähennyksen. Vähennys ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 50 % tehtäväosion maksimipistemäärästä. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Katsomuskäsitteet 20 p.
1.1 Elämänkatsomus määrittää yksilön suhdetta maailmaan. Selitä, mitä väite tarkoittaa. Voit havainnollistaa vastaustasi esimerkillä. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.
Elämänkatsomus määritellään tyypillisesti henkilökohtaiseksi maailmankatsomukseksi, jolloin sillä voidaan olettaa olevan samat osatekijät kuin maailmankatsomuksella. Maailmankatsomus sisältää maailmankuvan eli käsityksen siitä, minkälainen todellisuus on ja mikä on ihmisen asema siinä. Tätä taustaa vasten elämänkatsomuksen voidaan sanoa määrittävän yksilön suhdetta maailmaan.
1.2 Ihmisoikeudet ovat universaaleja, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia. Selitä, mitä väite tarkoittaa. Voit havainnollistaa vastaustasi esimerkillä. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.
Ihmisoikeuksien universaalisuus tarkoittaa sitä, että ne koskevat kaikkia ihmisiä. Ihmisoikeuksia ei rajata esimerkiksi sukupuolen, kielen tai kansallisuuden perusteella. Ihmisoikeuksien luovuttamattomuus tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksistaan ei voi luopua, vaikka niin haluaisi. Kukaan ei voi esimerkiksi myydä itseään orjaksi tai luopua katsomusvapaudestaan. Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia yhtäältä siksi, ettei niiden oleteta perustuvan mihinkään vielä perustavampiin oikeuksiin, toisaalta siksi, että muiden oikeuksien tulee perustua tai olla yhteensopivia ihmisoikeuksien kanssa.
1.3 Sekularisaatio ja yksilöllistyminen esiintyvät usein yhdessä. Selitä, mitä väite tarkoittaa. Voit havainnollistaa vastaustasi esimerkillä. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.
Sekularisaatiolla tarkoitetaan maallistumista eli uskonnon merkityksen vähenemistä yksilön tai yhteisöjen toiminnassa. Yksilöllistymisellä eli individualisoitumisella tarkoitetaan yksilöllisten valintojen merkityksen lisääntymistä ja vastaavasti yhteisöjen aseman heikkenemistä yhteiskunnassa. Maallistuminen ja yksilöllistyminen ovat usein samansuuntaisia kehityskulkuja. Ne voivat näkyä yksilön toiminnassa esimerkiksi siten, että hän osallistuu harvoin jos ollenkaan uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ja valikoi yhteisön opeista ja perinteistä ne, jotka sopivat hänelle itselleen.
1.4 Ateismi on eri asia kuin agnostisismi. Selitä, mitä väite tarkoittaa. Voit havainnollistaa vastaustasi esimerkillä. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.
Ateismilla tarkoitetaan uskoa siihen, että jumalaa tai jumaluuksia ei ole olemassa. Vaihtoehtoisesti ateisti ei usko jumalaan, mutta ei kiellä jumalan olemassaolon mahdollisuutta. Agnostisismi viittaa puolestaan uskomukseen, että jumalasta tai jumaluuksista ei ole tietoa. Vaihtoehtoisesti agnostikko voi olla ateisti jälkimmäisessä merkityksessä: hän ei usko jumalaan, mutta ei myöskään kiellä jumalan olemassaolon mahdollisuutta. Kummallakaan tavalla ymmärrettynä ateismi ja agnostisismi eivät ole käsitteellisesti yhteensopimattomia. Agnostikot voivat olla teistejä tai ateisteja, mutta voivat myös pidättäytyä kokonaan ottamasta kantaa jumalan tai jumaluuksien olemassaoloon.
1.5 Yksilön sosiaalista identiteettiä määrittävät useat eri tekijät. Selitä, mitä väite tarkoittaa. Voit havainnollistaa vastaustasi esimerkillä. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.
Yksilön sosiaalisella identiteetillä tarkoitetaan yksilön jäsenyyttä, asemaa tai roolia sosiaalisessa yhteisössä. Esimerkiksi sukupuoli määrittää yksilön sosiaalista identiteettiä. Monet muutkin tekijät määrittävät sitä, kuten ikä, kieli, etninen tausta tai katsomus. Yksilöt eroavat toisistaan sosiaaliselta identiteetiltään sen mukaan, miten kunkin tapauksessa nämä tekijät leikkaavat toisensa. Leikkauksista syntyviin eroihin yksilöiden välillä viitataan termillä intersektionaalisuus.
Hyvässä vastauksessa selitetään väitteessä käytettyjen termien kautta itse väitteen merkitys edellä esitettyyn tapaan.
2 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin mielekkään huomion väitteestä tai selittää osuvasti yhden siinä esiintyvän käsitteen.
Tehtävässä on merkkimäärärajoitus.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöön ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet”, kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöihin ”identiteetti” ja ”ihmisoikeudet” sekä kurssin Katsomusten maailma (ET5) sisältöihin ”ateismi”, ”agnostisismi” ja ”sekularisaatio”.
2. Muoti ja hyvä elämä 20 p.
Hyvään vastaukseen voi poimia aineistosta esimerkiksi seuraavia arvoja:
- näyttävä ulkoinen olemus
- menestys tai menestyneeltä näyttäminen muiden silmissä
- rajattuun samanmielisten ryhmään kuuluminen
- esteettiset arvot
- aineellinen hyvinvointi (materialismi)
- ahkeruus.
Aineistosta poimittujen arvojen merkitystä tulee käsitellä hyvän elämän kannalta. Hyvässä vastauksessa voidaan pohtia muun muassa sitä, riittääkö ulkoisiin asioihin kiinnittyminen hyvän elämän sisällöksi. Toisaalta voi pohtia, että jos on valmis tekemään paljon töitä haluamiensa päämäärien eteen, miksi niin ei voisi tehdä, vaikka jotkut pitäisivätkin tavoitteita pinnallisina. Tarkastelun aiheena voi olla myös esimerkiksi eriarvoisuus, joka saattaa korostua erityisesti nuorempien tapauksessa, koska he eivät voi mennä töihin. Esille voi nostaa myös ongelmat, joita voi aiheutua siitä, että ei pystykään saavuttamaan sellaista tulotasoa, joka mahdollistaa luksustuotteiden hankkimisen. Mahdollista on myös pohtia ristiriitaa, joka aineiston arvoista näyttää syntyvän suhteessa kestävän kehityksen vaatimuksiin, kuten kulutuksen vähentämiseen ja luonnon kestokyvystä huolehtimiseen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä aineistosta välittyviä arvoja ja pohtia niiden merkitystä hyvän elämän kannalta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita aineistosta välittyvistä arvoista tai hyvästä elämästä.
10 pisteen vastauksessa kokelas erittelee aineistosta välittyviä arvoja ja liittää ne pohdintaan hyvästä elämästä.
15 pisteen vastauksessa aineistosta välittyviä arvoja tarkastellaan johdonmukaisesti ja monipuolisesti hyvän elämän kontekstissa. Vastauksesta välittyy näkemys hyvän elämän rakennusaineksista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa yhdistämällä sen johonkin asiaan liittyvään yhteiskunnalliseen aihepiiriin, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin, eriarvoisuuteen tai tietynlaisen elämäntavan ylläpitämisen kustannuksiin ja niistä mahdollisesti seuraaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöihin ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot” sekä ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä”.
3. Sananvapaus ja sen rajat 20 p.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Twitter-tilin sulkemisesta syntyneessä keskustelussa useat poliittiset toimijat esittivät julkisuudessa kannan, jonka mukaan sananvapaudesta päättäminen kuuluu poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön piiriin. Kaupallisten toimijoiden ei tulisi päättää sananvapaudesta ja sen mahdollisista rajoituksista. Tällaisen kannan esittivät muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän huomattavin oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi sekä arvoista ja avoimuudesta vastaava EU-komissaari Věra Jourová.
Käyty keskustelu ja esitetyt kannanotot ilmentävät olennaisia sananvapauteen liittyviä näkökohtia. Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jonka turvaamisesta on sovittu kansainvälisin sopimuksin ja jonka rajoittamiseen täytyy olla erityisen painavat syyt. Hyvän vastauksen lähtökohtana tulisikin olla tämän seikan toteaminen ja tehtävänannossa pyydetyn selityksen liittäminen YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Sen 19. artiklan toisessa kappaleessa sananvapaus määritellään seuraavasti: ”Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.”
Sananvapaudella on kuitenkin rajansa, jotka on määritelty niin edellä mainitussa ihmisoikeuksien julistuksessa kuin kansallisissa lainsäädännöissäkin. Esimerkiksi Suomessa perättömien tietojen levittäminen toisista ihmisistä tai ihmisryhmistä, vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen on laissa kielletty ja sanktioitu. Vastauksessa tulee pohtia sananvapauden rajoittamista ja sitä, kenellä on oikeus siihen ja millaisin perustein. Tarkastelussa tulee keskittyä sekä yritystoiminnan että poliittisen päätöksenteon rooliin.
Hyvässä vastauksessa tarkastellaan perusteita sekä sen puolesta, että sananvapaudesta päättäminen kuuluu poliittisen päätöksenteon piiriin, että tätä näkemystä vastaan. Puolustavan näkökannan voi yhdistää esimerkiksi nimenomaan ihmisoikeuksiin ja todeta, että sananvapaus on keskeinen kansalaisvapaus ja ihmisoikeus. Siksi sitä voi rajoittaa vain tarkoin määriteltyjen kriteerien perusteella ja demokraattisia menettelytapoja noudattaen. Tämä näkemys edellyttää kuitenkin sitä, että demokratian pelisäännöt ja menettelytavat ovat vahvat ja toimivat.
Poliittisten päättäjien puuttumista sanavapauteen voi pitää myös ongelmallisena. Monissa yhteiskunnissa kansalaisten sananvapautta uhkaavat nimenomaan poliittiset päättäjät, eivät yritykset. Demokraattisissakaan yhteiskunnissa ei voi tuudittautua sen varaan, että asiat hoituvat ikään kuin itsestään demokratiaan kuuluvien menettelytapojen mukaisesti. Juuri tämän presidentti Trumpin toiminta osoitti hyvin.
Yritysmaailmasta huomion kohteeksi voi ottaa sosiaalisen median yritykset, mutta hyvässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen ylipäätään. Voi tarkastella esimerkiksi seuraavia näkökohtia.
Yritykset toimivat osana yhteiskuntaa, ja niitä sitovat yhteiskunnan asettamat säännöt siinä missä muitakin toimijoita. Samoin ihmisoikeuksien ja sananvapauden kunnioittaminen koskee myös yrityksiä.
Toisaalta yrityksillä on usein suuri päätösvalta ja vapaus omaa toimintaansa koskevissa asioissa. Esimerkiksi ravintolat saavat valikoida asiakkaansa, mutta sisäänpääsyn kieltäminen järjestelmällisesti vaikkapa etnisen taustan tai ihonvärin perusteella on kuitenkin syrjintää eikä siis sallittua. Voi myös huomauttaa, että nykyään yrityksiltä odotetaan omaehtoista yhteiskunnallista vastuuta esimerkiksi ympäristöasioissa sekä työoloissa ja -ehdoissa. Miksi yritysten velvollisuus ei siis olisi myös vihapuheen tai väkivallan lietsonnan estäminen, jos ja kun sellaista tapahtuu niiden tarjoamissa palveluissa?
Edelleen voi pohtia, ovatko sosiaalisen median yritykset jollain tavalla erilaisia kuin muut yritykset, kuten toisinaan väitetään. Jotkut ajattelevat, että niiden tarjoamille palveluille ei ole vaihtoehtoa ja siksi niiden säätelyn pitää olla erilaista kuin muiden yritysten. Nämä linjaukset ovat jääneet poliittisilta päättäjiltä tekemättä, ja asia halutaan nyt esimerkiksi EU:ssa korjata.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee selittää, mitä sananvapaudella tarkoitetaan, ja pohtia, saavatko yritykset ja poliittiset päättäjät rajoittaa sananvapautta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitain huomioita sananvapaudesta ja sen rajoittamisesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää ymmärrettävän selityksen sananvapaudesta sekä pohtii sitä, saavatko yritykset ja poliittiset päättäjät rajoittaa sananvapautta.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää asianmukaisen selityksen sananvapaudesta sekä pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti sitä, saavatko yritykset ja poliittiset päättäjät rajoittaa sananvapautta. Vastauksessa tarkastellaan perusteita puolesta ja vastaan.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää tarkasteluaan liittämällä sen esimerkiksi keskusteluun ihmisoikeuksista ja kansalaisvapauksista, sosiaalisen median yritysten luonteesta tai poliittisten päättäjien pyrkimyksestä luoda sosiaalisen median yritysten toimintaa ohjaavia pelisääntöjä muun muassa Euroopan unionin piirissä.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöihin ”yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään” sekä ”ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus”.
4. Kulttuurien elinkaari 20 p.
Tehtävän aineistona on katkelma Oswald Spenglerin klassikosta Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologisia ääriviivoja vuodelta 1918. Tämän jättimäisen teoksen toinen osa julkaistiin vuonna 1922. Kirjassaan Spengler yrittää osoittaa kulttuurien olevan elollisten organismien kaltaisia systeemejä, jotka syntyvät, kehittyvät ja lopulta kuolevat – aivan kuten kaikki muukin elävä. Spenglerin mukaan tällä kehityksellä on oma lakinsa, joka toistuu menneissä, nykyisissä ja tulevissakin kulttuureissa. Kulttuurien viimeinen vaihe on sivilisaatio, jolloin kulttuuri on jo kehittynyt täyteen kukoistukseensa, mutta toisaalta silloin se on jo menettänyt elämänvoimansa ja alkaa vähitellen hiipua kohti kuolemaa. Länsimaissa kulttuurin huippu ajoittuu hänen mukaansa 1700-luvun loppuun ja 1800-luku on jo vääjäämätöntä alamäkeä ja rapistumista. Kuten aineistossakin mainitaan, Spenglerille ihmiskunta kokonaisuudessaan edustaa tyhjää abstraktiota. Ihmisten elinympäristöjen kehittyminen ja muutos tapahtuvat kulttuurien sisällä. Kukin kulttuuri seuraa vääjäämättä omaa elinkaartansa.
Hyvään vastaukseen voi päästä ilman taustatietoja Spenglerin teoriasta. Tekstistä pitää tehtävän johdannon avulla löytää Spenglerin johtoajatus kulttuureista elävien olioiden kaltaisina järjestelminä, joilla on oma elinkaarensa. Hyvässä vastauksessa kokelas arvioi tätä näkemystä. Vastausta voi tukea esimerkeillä erilaisten kulttuurien kehityksestä. Spengler itse esittelee kirjassaan kahdeksan kulttuuria, joihin kuuluvat muun muassa babylonialainen, egyptiläinen ja meksikolainen kulttuuri. Koska Spenglerin teoria on varsin abstrakti ja omalaatuinen, sitä on mahdollista kritisoida monesta eri näkökulmasta. Voi esimerkiksi kyseenalaistaa teorian lähtökohdat ja todeta, että teoriaa on mahdotonta todistaa oikeaksi tai vääräksi. Voi myös viitata vaihtoehtoisiin ja uskottavampiin tapoihin tarkastella kulttuurien kehitystä ja ymmärtää kulttuurin luonne. Yhtenä Spenglerin teorian ilmeisenä ongelmana on se, että siinä kulttuureja tarkastellaan omalakisina yksikköinä eikä kulttuurien välistä vuorovaikutusta oteta huomioon. Kulttuurin rappeutumisen ja kuoleman sijasta voisikin puhua sen muuntumisesta, kun kulttuuria määrittävät seikat, kuten tavat, elinkeinot, teknologia, kieli ja uskomukset, muuttuvat vuorovaikutuksessa toisenlaista kulttuuria edustavien ihmisten kanssa ja uudenlaisiin olosuhteisiin sopeutumisen seurauksena. Oleellista on, että vastauksessa esitetty arvio on johdonmukainen ja selkeä.
Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee aineistoa hyödyntäen arvioida Spenglerin käsitystä kulttuurin luonteesta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita Spenglerin käsityksestä kulttuurin luonteesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen arvion, josta välittyy jonkinlainen ymmärrys Spenglerin käsityksestä kulttuurin luonteesta.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen monipuolisen, johdonmukaisen ja perustellun arvion Spenglerin käsityksestä kulttuurin luonteesta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi vertaamalla Spenglerin käsitystä johonkin muuhun käsitykseen kulttuurin luonteesta.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) sisältöihin ”kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa” ja ”kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset”.
5. Liberaali ja konservatiivinen uskonnollisuus 20 p.
Tehtävässä tulee pohtia liberaalin ja konservatiivisen uskonnollisuuden eroja. Pohdinnan lähtökohdaksi on hyvä ottaa aineisto ja siinä esille nousevat näkökohdat. Tällaisia ovat muun muassa
- uskonnon ja yhteiskunnan välinen suhde esimerkiksi lainsäädännössä
- kysymys perinteen ja pyhien kirjojen tulkinnasta
- näkemys ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta.
Aineistossa lähtökohtana on uskontoon sisältyvä käsitys homoseksuaalisuudesta sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Liberaalien ja konservatiivisten uskonnollisten käsitysten ero käy selvästi ilmi juuri tässä asiassa. Yleisesti ottaen konservatiivit haluavat pitäytyä tulkinnassa, että parisuhde on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välinen. Tätä näkemystä perustellaan uskonnosta ja uskonnollisesta perinteestä kumpuavin näkökohdin. Liberaalit vetoavat usein siihen, että monet uskonnollisesti perustellut näkemykset ovat oman aikansa kontekstiin sidottuja ja että kunkin aikakauden täytyy löytää niistä oma tulkintansa. Myös tätä kantaa voi perustella uskonnosta kumpuavin näkökohdin. Vaikka haastattelussa on kyse nimenomaan islamista, asia koskee myös muita uskontoja.
Hyvässä vastauksessa ei jäädä tarkastelemaan vain seksuaalisuutta ja sukupuolirooleja, vaan kiinnitetään huomioita myös muihin aineistossa esille nouseviin seikkoihin, jotka erottavat liberaalia ja konservatiivista uskonnollisuutta. Tällainen on esimerkiksi pyhien kirjoitusten ja niiden tulkinnan rooli. Vastauksessa voi mainita erilaiset näkemykset siitä, millaiset menetelmät kirjoitusten tulkinnassa ovat sallittuja tai kenellä on oikeus tulkita kirjoituksia. Pohdintaa voi syventää myös tarkastelemalla, mitä ylipäätään pidetään pyhien kirjojen tarkoituksena: nähdäänkö niiden antavan muuttumattomat ohjeet kaikille elämänalueille vai ajatellaanko niiden keskeisen olemuksen liittyvän ennemminkin uskonnon harjoittamiseen, hengellisyyteen sekä ihmisen ja jumalan väliseen suhteeseen?
Aineistossa pohditaan myös ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Haastateltava näkee vaihtoehtoina armollisen ja toisaalta tuomitsevan tai vihaisen Jumalan. Hyvässä vastauksessa voi kiinnittää huomiota myös tähän erotteluun. Vastausta on mahdollista syventää tarkastelemalla laajemmin tai yksityiskohtaisemmin jotain aineistossa esitettyä yksittäistä seikkaa, kuten uskonnon ja yhteiskunnan välistä suhdetta, pyhien kirjojen tulkintaa tai kysymystä uskonnollisesta vallasta ja auktoriteetista.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee pohtia liberaalin ja konservatiivisen uskonnollisuuden eroja. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita joistakin liberaaleista tai konservatiivisista näkemyksistä.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen asianmukaisia huomioita sekä liberaaleista että konservatiivisista uskonnollisista näkemyksistä.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineistoa hyödyntäen johdonmukaisesti ja monipuolisesti liberaalien ja konservatiivisten uskonnollisten näkemysten eroja.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää tarkastelua esimerkiksi käsittelemällä yksityiskohtaisemmin jotain liberaalien ja konservatiivisten näkemysten eroon liittyvää seikkaa tai liittämällä vastauksensa johonkin asiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Katsomusten maailma (ET5) sisältöihin ”kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen – – oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan” sekä ”liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus”.
6. Transhumanismi 20 p.
Mielen ja ruumiin muokkaamista voi puolustaa muun muassa sen nojalla, että se parantaa yksilön elämänlaatua. Hänestä voi tulla terveempi, pitkäikäisempi, tehokkaampi, älykkäämpi tai jopa moraalisempi. Kaikki näistä mainituista seikoista ovat hyödyllisiä myös yhteiskunnan kannalta. Tällaisilla piirteillä varustettu yksilö on todennäköisesti tehokkaampi työntekijä, vastuullisempi kansalainen ja parempi veronmaksaja kuin henkilö, jota ei ole paranneltu. Lisäksi teknologian avulla paranneltu ihminen saattaa olla kykenevämpi tekemään yhteistyötä muiden kanssa verrattuna yksilöihin, joita ei ole paranneltu. Ylipäätään mielen ja ruumiin muokkaaminen voisi lisätä yksilön mahdollisuuksia ja vapauksia samalla kun hänen kykynsä paranevat.
Toisaalta ongelmaksi voi helposti muodostua mahdollisuuksien jakautuminen epätasa-arvoisesti. Uhkana on, että jotkin nykyiset yksilöiden väliset erot, kuten erot varallisuudessa ja yhteiskunnallisessa asemassa, määrittävät, miten he voivat parannella itseään tulevaisuudessa. Tämä saattaa jakaa ihmiset kahteen luokkaan – parempiin ja huonompiin – tai vahvistaa aiempia luokkajakoja. Toisaalta transhumanistit ovat vaatineet teknologian tuomien etujen jakamista tasaisesti. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, miten se käytännössä toteutettaisiin markkinatalouksissa.
Vastauksessa voi myös argumentoida, että ihmisyyttä uhkaa etenkin mahdollisuus muokata teknologian avulla omia moraalisia arvoja ja niihin liittyviä tunteita. Ihmisen epätäydellisyyden ja haavoittuvuuden huomioimista on pidetty tärkeänä osana inhimillisyyttä. Jos tavoitteena on tuottaa nykyistä oleellisesti parempi tai jopa ”täydellinen” yksilö, tämä perustuu uudenlaiseen ihmiskäsitykseen ja moraaliin, jossa myötätunto ja armollisuus eivät ole välttämättä keskeisiä arvoja. Edelleen voi kysyä, onko yksilö enää ihminen ja moraalinen agentti tuntemassamme merkityksessä, jos hän antaa tehdä itsestään esimerkiksi sotilaan, joka noudattaa kuuliaisesti esimiestensä hänelle antamia käskyjä, mutta ei tunne minkäänlaisia tunnontuskia tappamisesta. Vastaavanlainen kysymys herää, jos henkilö antaisi tehdä itsestään kirurgin tai yritysjohtajan, joka kykenee tekemään työnsä niin, etteivät inhimilliset tunteet häiritse suoritusta. On kyseenalaista, pitäisikö minkään alan työntekijöiden olla tällaisia, vaikka he olisivat nykyisiä työntekijöitä tuottavampia.
Huolena on myös se, että mahdollisuus tehdä teknologisia parannuksia muuttuisi odotusarvoksi teknologisen imperatiivin mielessä: se, mikä on teknologisesti mahdollista, pitää toteuttaa käytännössä. Vapauden ja mahdollisuuksien näennäinen lisääntyminen saattaakin itse asiassa vähentää niitä. Transhumanismia ei siis välttämättä voi puolustaa liberalistisesta näkökulmasta vain vetoamalla siihen, että se lisäisi yksilöiden vapauksia.
Lisäksi on hyvä huomata, että teknologinen kehitys on usein tuonut mukanaan vaikeasti ennustettavia huonoja seurauksia. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat muun muassa ilmaston lämpeneminen tai bensiinissä käytetyn lyijyn haitalliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia, onko mielen ja ruumiin muokkaaminen teknologian avulla tavoiteltavaa yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää ainakin kaksi huomiota siitä, miksi mielen tai ruumiin muokkaaminen on tai ei ole tavoiteltavaa yksilön tai yhteiskunnan kannalta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää useampia perusteita sille, miksi mielen ja ruumiin muokkaaminen on tai ei ole tavoiteltavaa yksilön ja yhteiskunnan kannalta.
15 pisteen vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti ja johdonmukaisesti perusteita mielen ja ruumiin muokkaamisen puolesta ja sitä vastaan sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi käsittelemällä sitä, miten kysymystä on tarkasteltu tieteiskirjallisuudessa tai tieteiselokuvissa. Vaihtoehtoisesti hän voi esimerkiksi tarkastella jotain aiheeseen liittyvää ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Päihteet ja yhteiskunta 30 p.
7.1 Analysoi aineiston perusteella nuorten päihteiden käytön muuttumista ja pohdi, mitä se kertoo nuorten arvoista ja laajemmin yhteisöllisistä normeista. 15 p.
Aineiston kuvaaja osoittaa, että 15–16-vuotiaiden suomalaisten nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet, kun taas kannabiksen käyttö on hiukan lisääntynyt aikavälillä 1995–2019. Nuuskakokeilut vähenivät vuoteen 2007 saakka, mutta sen jälkeen ne ovat alkaneet lisääntyä. Humalahakuinen alkoholinkäyttö on vähentynyt reilusta 50 prosentista reiluun 20 prosenttiin tarkasteluajanjaksona. Tämä on merkittävä muutos, vaikka edelleen vuonna 2019 noin 70 prosenttia nuorista käytti alkoholia jossain määrin.
Alkoholin ja tupakan myynti ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on kielletty laissa. Nuuskan myynti on kielletty kokonaan samoin kuin kannabiksen, jonka hallussapidosta ja käytöstäkin voidaan rangaista. Tätä taustaa vasten alle 18-vuotiaat nuoret eivät voi saada käsiinsä kyseisiä päihteitä laillista tietä. Yksi mahdollinen hyvässä vastauksessa käsiteltävä arvoihin ja yhteisöllisiin normeihin liittyvä näkökohta onkin lainkuuliaisuus niin nuoren itsensä kuin hänen yhteisönsäkin kannalta. Vastauksessa voi pohtia, mitä lainkuuliaisuuteen tässä tapauksessa kuuluu ja onko siihen poikkeuksia.
Toinen arvoihin ja yhteisöllisiin normeihin liittyvä näkökohta on nautinnon arvo ja merkitys hyvässä elämässä. Kokelas voi pohtia, katsovatko nuoret päihteiden kautta syntyvien nautintojen kuuluvan hyvään elämään tai ainakin hyvään nuoruuteen ja onko päihteidenkäyttö yhteisöllisesti hyväksyttävää, kunhan se ei vaikuta haitallisesti esimerkiksi opintoihin, harrastuksiin tai työhön.
Kolmas näkökohta on eronteko laillisten ja laittomien päihteiden välillä. Ajattelevatko nuoret, että on hyväksyttävämpää polttaa tupakkaa kuin kannabista? Aineisto osoittaa, että nuorista alle 10 prosenttia polttaa tupakkaa päivittäin. Kannabiskokeiluja on kuitenkin yli 10 prosentilla, ja suunta on ollut nouseva vuodesta 2015. Vihjaako tämä, että nuorten suhtautuminen kannabiksen käyttöön on muuttumassa sallivammaksi? Vai onko kyse siitä, että kannabis on aiempaa halvempaa ja että sitä on helpompaa ostaa kadulta tai internetin kautta?
Neljäs näkökohta liittyy päihteidenkäytön vähenemiseen ja päihteettömyyteen. Kokonaisuudessaan aineisto kertoo siitä, että nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt ja erityisen paljon ovat vähentyneet tupakointi, alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen. Tämä kertoo kenties siitä, että nuoret arvostavat aiempia sukupolvia enemmän vähäpäihteistä tai kokonaan päihteetöntä elämäntapaa. Jos näin on ja kehitys jatkuu, voisi ajatella, että päihteidenkäyttöä koskevat yhteisölliset normit ovat kenties muuttumassa astetta tiukempaan suuntaan. Myös pelko omien päihdekokeilujen päätymisestä sosiaaliseen mediaan voi olla yksi mahdollinen selittävä tekijä.
Hyvässä vastauksessa nuorten päihteidenkäytön muuttumista tarkastellaan tehtävänannon kannalta mielekkäässä sosiaalisessa kontekstissa. Vastauksessa otetaan huomioon, miten nuorten arvot ja yhteisölliset normit vaikuttavat päihteidenkäyttöön.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää analysoida aineiston 7.A perusteella nuorten päihteidenkäytön muuttumista ja pohtia, mitä se kertoo nuorten arvoista ja laajemmin yhteisöllisistä normeista. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitakin huomioita nuorten päihteidenkäytön muuttumisesta sekä heidän arvoistaan tai laajemmin yhteisöllisistä normeista.
8 pisteen vastauksessa kokelas analysoi aineiston perusteella nuorten päihteidenkäytön muuttumista ja pohtii, mitä se kertoo heidän arvoistaan ja laajemmin yhteisöllisistä normeista.
12 pisteen vastauksessa kokelas analysoi johdonmukaisesti aineiston perusteella nuorten päihteidenkäytön muuttumista ja pohtii monipuolisesti, mitä se kertoo heidän arvoistaan ja laajemmin yhteisöllisistä normeista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas tarkastelee nuorten päihteidenkäytön muuttumista mielekkäässä sosiaalisessa kontekstissa ja syventää käsittelyä esimerkiksi pohtimalla sosiaalisen median vaikusta nuorten päihteidenkäyttöön.
7.2 Pohdi, mitä perusteita yhteiskunnalla voi olla rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan yhtäältä alaikäisiltä ja toisaalta täysi-ikäisiltä. 15 p.
Yhteiskunnalla voi katsoa olevan monia perusteita rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan. Osa näistä perusteista koskee yhtä lailla alaikäisiä kuin täysi-ikäisiä, osa vain alaikäisiä. Hyvässä vastauksessa pohditaan myös sitä, onko perusteita rajoittaa eri päihteiden käyttöä eri tavoin.
Kaikenikäisiä ja kaikkia päihteitä koskeva peruste ovat päihteiden aiheuttamat terveyshaitat, joiden kustannukset lankeavat yhteiskunnan vastuulle. Esimerkiksi tupakan aiheuttama keuhko- ja kurkkusyöpä sekä alkoholin aiheuttama maksakirroosi ovat kalliita hoitaa. Näistä sairauksista seuraa ennenaikaisia kuolemia, ja siten ne vähentävät verotuloja. Alaikäisten tapauksessa alkoholin kieltämistä voi perustella lisäksi sillä, ettei heidän elimistönsä kykene hajottamaan alkoholia, minkä vuoksi kertakäyttökin voi olla hengenvaarallista.
Toinen yleinen peruste liittyy turvallisuuteen. Päihteidenkäyttö heikentää ihmisen tarkkaavaisuutta ja altistaa hänet onnettomuuksille. Päihtynyt henkilö ei välttämättä kykene ottamaan toisia huomioon, ja siten hän voi vaarantaa muidenkin turvallisuuden esimerkiksi liikenteessä.
Kolmas yleinen peruste liittyy yhteiskunnan toimivuuteen ja tehokkuuteen. Yhteiskunta pyrkii ohjaamaan kansalaisten käyttäytymistä suotuisaan suuntaan muun muassa rajoittamalla alkoholin myyntiaikoja tai kieltämällä jotkin päihteet kokonaan.
Se, mihin raja kulloinkin vedetään, on kiistanalaista ja poliittisen päätöksenteon asia. Päätöksenteossa vedotaan edellä mainittujen perusteiden ohella usein myös kulttuurisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin, kuten perinteisiin ja tapoihin. Niiden nojalla päihteisiin suhtaudutaan eri tavoin kuin esimerkiksi terveyshaittojen valossa. Liberaalit korostavat yksilön vapautta ja vastuuta, konservatiivit yhteisöllisiä arvoja ja perinteitä. Hyvässä vastauksessa otetaan huomioon niin liberaali kuin konservatiivinenkin suhtautuminen päihteisiin ja ymmärretään eri näkökantojen taustalla olevat erilaiset käsitykset yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia, mitä perusteita yhteiskunnalla voi olla rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan yhtäältä alaikäisiltä ja toisaalta täysi-ikäisiltä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin perusteita, joilla yhteiskunta voi rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan alaikäisiltä tai täysi-ikäisiltä.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii erilaisia perusteita, joilla yhteiskunta voi rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan alaikäisiltä ja täysi-ikäisiltä.
12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti eri perusteita, joilla yhteiskunta voi rajoittaa päihteiden saatavuutta tai kieltää päihteet kokonaan alaikäisiltä ja täysi-ikäisiltä. Hän ottaa huomioon erityyppiset päihteet.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla kulttuurisia perusteita historiallisessa perspektiivissä tai analysoimalla liberaalin ja konservatiivisen päihdepolitiikan eroja.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään”.
8. Oikea uskonto? 30 p.
8.1 Määrittele käsite uskonto. Perustele vastauksesi. 10 p.
Uskonnolle ei ole olemassa yhtä oikeaa ja kaikenkattavaa määritelmää. Käsitettä on perinteisesti määritelty yliluonnollisen, perimmäisen huolenaiheen tai pyhän ja profaanin erottelun kautta. Uskonnon määrittely yliluonnollisen kautta lähtee oletuksesta, jonka mukaan keskeisin seikka uskonnoissa on se, että niissä uskotaan yliluonnollisiin olentoihin. Tämän määritelmän ongelma on se, ettei se tunnu kattavan esimerkiksi buddhalaisuutta. Perimmäisellä huolenaiheella tarkoitetaan esimerkiksi kysymystä elämän mielekkyydestä tai sielun kohtalosta kuoleman jälkeen. Pyhän ja profaanin eli arkipäiväisen erottelun tärkeyttä uskonnoissa on korostanut esimerkiksi uskontojen alkuperää tutkinut sosiologi Émile Durkheim (1858–1917). Tässä määrittelyssä uskonto on pyhiä asioita koskevien uskomusten ja tapojen järjestelmä.
Uskontoa voi määritellä myös esimerkiksi siihen kuuluvien pyhien henkilöiden, opetusten tai rituaalien kautta. Useimpiin uskontoihin liittyy pyhiä henkilöitä, erilaisia oppeja ja elämänohjeita, pyhiä esineitä ja paikkoja sekä symboleja. Samoin itse usko sekä uskovien yhteisö voivat toimia osana uskonnon määritelmää. Hyvässä vastauksessa voi antaa esimerkkejä maailman eri uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä.
Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee määritellä käsite uskonto ja perustella se. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita uskonnon käsitteestä.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää useita uskontoa määrittäviä piirteitä.
8 pisteen vastauksessa kokelas esittää selkeästi perustellun, johdonmukaisen ja monipuolisen määritelmän uskonnolle.
8.2 Arvioi, täyttääkö Vikram Gandhin perustama uskonto uskonnon määritelmän. Hyödynnä vastauksessasi aineistoa ja kohdassa 8.1 esittämääsi määritelmää. 20 p.
Vikram Gandhin eli Kumaren perustama uskonto täyttää suurimman osan yleisistä uskonnon kriteereistä, mutta sen alkuperä on valheellinen. Kumaren seuraajat uskovat aidosti hänen oppeihinsa, suorittavat yhteisiä rituaaleja, kysyvät häneltä tukea elämän suurissa valinnoissa sekä kokevat saavansa häneltä apua elämäänsä. Toisaalta koko uskonto on dokumenttiprojekti ja uskonnon perustaja itse tietää sen huijaukseksi. Hyvässä vastauksessa voi joko puolustaa Kumaren uskonnon täyttävän uskonnon määritelmän tai argumentoida sitä vastaan. Oleellista molemmissa tapauksissa on, että arviossa esitetään selkeä ja johdonmukainen perustelu.
Kumaren uskontoa voi esimerkiksi verrata suuriin tai pienempiin virallisiin uskontoihin ja hakea tätä kautta tukea omalle arviolle. On hyvä huomata, että Kumaren uskonnon lähtökohdat eivät välttämättä estä hänen uskontoaan olemasta oikea uskonto. Jos hän olisi jatkanut guruna olemista ja lopettanut dokumenttiprojektinsa, alkuperä olisi kenties jäänyt piiloon.
Vastaus kysymykseen on essee, jossa tulee arvioida, täyttääkö Vikram Gandhin perustama uskonto uskonnon määritelmän. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää muutamia havaintoja siitä, täyttääkö Gandhin perustama uskonto uskonnon määritelmän.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen arvion siitä, täyttääkö Gandhin perustama uskonto uskonnon määritelmän. Vastauksessa on ainakin implisiittinen uskonnon määritelmä.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen johdonmukaisen ja monipuolisen arvion siitä, täyttääkö Gandhin perustama uskonto uskonnon määritelmän. Vastauksesta välittyy selkeä ymmärrys uskonnon käsitteestä.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi syventää käsittelyä esimerkiksi pohtimalla, onko uusien uskontojen syntyminen enää mahdollista, tai arvioimalla niin sanottujen new age -uskontojen asemaa suhteessa vanhoihin suuriin uskontoihin.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Katsomusten maailma (ET5) sisältöihin ”katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä” ja ”uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi”.
9. Yhteiskuntautopiat 30 p.
Tehtävän aineistona on otteita kolmesta tunnetuimmasta uuden ajan kaunokirjallisesta utopiasta eli Thomas Moren Utopiasta, Tommaso Campanellan Aurinkokaupungista ja Francis Baconin Uudesta Atlantiksesta. Osa teosten kirjoittajien arvoista ja uskomuksista näyttää selvästi poikkeavan nykyisistä arvoistamme ja uskomuksistamme. Kirjoittajat kuitenkin mitä todennäköisimmin ajattelivat, että kuka tahansa, joka eläisi heidän kuvaamissaan valtioissa, olisi onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
9.1 Analysoi, millä tavalla tekstikatkelmissa , ja esitetyt käsitykset ihanneyhteiskunnista eroavat oman aikamme arvoista ja uskomuksista. Entä mitä yhteistä niillä on oman aikamme käsitysten kanssa? 15 p.
Alla on listattuna esimerkkejä nykyisten arvojen tai uskomusten eroista ja yhteneväisyyksistä verrattuna aineistojen utopioihin. Jokaista aineistoa on käsitelty erikseen.
Thomas More: Utopia
- Eroja: Nykyään monissa valtioissa, kuten Suomessa, ei ole käytössä rangaistusmuotoina rikollisen ruumiillista kurittamista, orjuutta tai kuolemantuomiota.
- Yhteneväisyyksiä: Yksi rangaistusten tavoitteista on rikollisuuden vähentäminen tekemällä rikokset vähemmän kannattaviksi verrattuna lain noudattamiseen.
Tommaso Campanella: Aurinkokaupunki
- Eroja: Nykyään rajoittamatonta yksinvaltiutta pidetään usein ainakin demokraattisissa valtioissa ongelmallisena. Lisäksi tyypillisesti globaalin pohjoisen valtioissa maallinen ja uskonnollinen valta on vähintään jossain määrin erotettu toisistaan. Syynä tähän on yleensä uskonnonvapaus. Myös eugeniikkaa pidetään nykykäsitysten valossa moraalisesti ja tieteellisesti ongelmallisena.
- Yhteneväisyyksiä: Myös naisilla on nykyään poliittista päätösvaltaa.
Francis Bacon: Uusi Atlantis
- Eroja: Monet Baconin kuvaamat, hänen aikanaan kuvitteelliset, tieteen saavutukset ovat meidän näkökulmastamme arkipäiväisiä, eikä niitä siksi pidetä enää erityisen utopistisina. Teknologinen kehitys ei siis ole toistaiseksi tehnyt yhteiskunnista täydellisiä. Lisäksi nykytieteen mukaan ikiliikkujaa ei ole mahdollista rakentaa.
- Yhteneväisyyksiä: Tiedettä ja teknologiaa arvostetaan yhä niiden käytännöllisen hyödyn, kuten erilaisten lääkkeiden ja koneiden kehittämisen, vuoksi.
Vastaus kohtaan 9.1 on essee, jossa pitää analysoida, millä tavalla aineistoissa esitetyt käsitykset ihanneyhteiskunnista eroavat oman aikamme arvoista ja uskomuksista ja toisaalta mitä yhteistä niillä on oman aikamme käsitysten kanssa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää ainakin kaksi oikeansuuntaista huomiota siitä, millä tavalla aineistoissa esitetyt käsitykset ihanneyhteiskunnista eroavat oman aikamme arvoista ja uskomuksista tai mitä yhteistä niillä on oman aikamme käsitysten kanssa. Huomiot voivat koskea vain yhden aineiston utopiaa.
8 pisteen vastauksessa kokelas perustelee, millä tavalla aineistoissa esitetyt käsitykset ihanneyhteiskunnista eroavat oman aikamme arvoista ja uskomuksista ja mitä yhteistä niillä on oman aikamme käsitysten kanssa. Kokelas käsittelee vähintään kahden aineiston utopiaa.
12 pisteen vastauksessa kokelas perustelee monipuolisesti ja johdonmukaisesti, millä tavalla aineistoissa esitetyt käsitykset ihanneyhteiskunnista eroavat oman aikamme arvoista ja uskomuksista ja mitä yhteistä niillä on oman aikamme käsitysten kanssa. Kokelas käsittelee kaikkien kolmen aineiston utopioita.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla aineistoa suhteessa sen historialliseen kontekstiin. Vaihtoehtoisesti kokelas voi huomauttaa, että nykyäänkin vain harvat arvot ja uskomukset ovat kaikkien jakamia, ja pohtia tällaisen vaihtelun esiintymistä yhteisöjen välillä ja sisällä.
9.2 Pohdi, onko mahdollista kehittää sellaista utopiaa, jota minkä tahansa aikakauden ihmiset voisivat pitää ihanteellisena. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia , ja . 15 p.
Kaunokirjallisuudessa on esitetty lukuisia erilaisia utopioita. Yleensä ehdotukset sisältävät piirteitä, joita on joinain aikoina pidetty ihanteellisina ja toisina aikoina jopa moraalisesti tuomittavina. Arvojen ja uskomusten muuttuessa on muuttunut myös käsitys siitä, millainen utopian pitäisi olla. Esimerkiksi aineistoissa esitetyt näkemykset tuntuvat todennäköisesti monen mielestä vanhentuneilta. Tästä huolimatta ne sisältävät myös käsityksiä, joihin nykyihminenkin voi yhtyä.
Ajatus yhteiskunnasta, jota voitaisiin pitää kaikkina aikoina ihanteellisena, tuntuu edellyttävän ihmisluonnon muuttumattomuutta. Monet ovat kuitenkin kyseenalaistaneet ajatuksen ihmisen pysyvästä olemuksesta. Tätä voi perustella esimerkiksi ihmisen biologisen ja kulttuurisen evoluution kautta. Arvot muuttuvat kulttuurillisen muutoksen myötä, ja myös biologista muutosta tapahtuu edelleen, vaikka se onkin hitaampaa.
Vastauksessa voi ehdottaa, että arvomme ja uskomuksemme ovat niin vahvasti omaan aikaamme sidottuja, että ajaton utopia on mahdoton. Voi argumentoida, ettei kenenkään ole mahdollista luopua täysin oman aikakautensa arvoista tai käsityksistä ja että siksi radikaalisti toisenlaiset ihanteet saattavat tuntua jopa käsittämättömiltä.
Edelleen voi ajatella, että yksi ja sama yhteiskuntamuoto ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin. Pystyykö esimerkiksi demokratia toimimaan poikkeusoloissa, kuten sota- tai kriisitilanteissa, joissa yksilöt eivät näe omaa ja yhteistä etua? Utopiat tuntuvat olettavan, että olosuhteet ovat aina ideaaliset tai ettei kriisejä yksinkertaisesti synny ihanteellisen yhteiskunnan vallitessa, koska kaikki ulkoiset ongelmatekijät on jo huomioitu. Vastauksessa voi kommentoida myös tätä.
Toisaalta vastauksessa voi ehdottaa, että ajaton utopia on mahdollinen, jos se keskittyy esimerkiksi sellaisiin perusarvoihin tai -tarpeisiin, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä ajasta, paikasta tai kulttuurista riippumatta. Luonnollisesti tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tällaisia perusarvoja tai -tarpeita on olemassa. Vastauksessa voi vedota esimerkiksi Abraham Maslow’n tarvehierarkiaan, Jonathan Haidtin teoriaan moraalin perustoista (moral foundations theory), Shalom H. Schwartzin arvotypologiaan (theory of basic human values) tai Martha Nussbaumin ja Amartya Senin teoriaan toimintavalmiuksista (capabilities). Mihinkään teoriaan viittaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Ajasta ja kulttuurista riippumatonta utopiaa voi puolustaa myös tällä hetkellä lähes universaalisti kannatettujen arvojen kautta. Esimerkiksi ihmisoikeuksien julistuksissa kuvatut periaatteet ovat melko yleisesti hyväksyttyjä. Lisäksi yksilön vapauksia ja demokratiaa pidetään varsin yleisinä ihanteina. Näitä arvoja kritisoidaan lähinnä vain autoritaarisissa yhteiskunnissa. Tosin yksilön vapaudet ja demokratia eivät toteudu missään ”puhtaasti” tai ”täydellisesti” muun muassa siksi, että yksilöt eivät ole kaikkitietäviä ja heidän harkintansa voi hämärtyä esimerkiksi nautintojen tai taloudellisten etujen tavoittelun tähden. Toisaalta vastauksessa voi myös todeta, etteivät liberaalit yksilökeskeiset demokratiatkaan ole ongelmattomia. Tutkimusten mukaan globaalissa pohjoisessa yksilöt ovat yksinäisiä, ja viime aikoina onkin noussut poliittisia liikkeitä, jotka korostavat yhtenäiskulttuuria yksilönvapauksien sijaan.
Hyvässä vastauksessa ei tarvitse ottaa jyrkkää kantaa siihen, ovatko ajattomat utopiat mahdollisia vai eivät, kunhan siinä pohditaan perusteellisesti ja uskottavasti kumpaakin vaihtoehtoa.
Vastaus kohtaan 9.2 on essee, jossa pitää pohtia aineistoa hyödyntäen, onko mahdollista kehittää sellaista utopiaa, jota minkä tahansa aikakauden ihmiset voisivat pitää ihanteellisena. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää muutamia huomioita ajattoman utopian mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta.
8 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin perusteen ajattoman utopian mahdollisuuden puolesta ja toisen perusteen sitä vastaan. Vaihtoehtoisesti hän esittää kohtalaisesti perusteita joko ajattoman utopian mahdollisuuden puolesta tai sitä vastaan. Kokelas hyödyntää perusteluissaan aineistoa.
12 pisteen vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti aineistoa hyödyntäen kumpaakin vaihtoehtoa ja päätyy johonkin hyvin perusteltuun lopputulokseen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa vaikkapa käsittelemällä esimerkkejä historiasta tai soveltamalla filosofisia teorioita. Vaihtoehtoisesti hän voi pureutua tarkemmin moraalisiin ja arvokysymyksiin esimerkiksi pohtimalla, voiko ihmisarvojen tai demokratian vastainen utopia olla ihanteellinen.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”Prometheus-myytistä teknoutopioihin ja -dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen”.