Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

25.3.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 17.5.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Huomattava merkkimäärän ylittäminen vähentää vastauksesta saatavaa pistemäärää kunkin tehtävän hyvän vastauksen piirteiden yhteydessä erikseen mainitulla tavalla.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

1.1 Teismillä tarkoitetaan 1 p.

  • uskoa persoonattomaan maailmanhenkeen.  (-1 p.)
  • uskoa persoonalliseen Jumalaan.  (1 p.)
  • uskoa siihen, ettei Jumalaa ole olemassa.  (-1 p.)

1.2 Kalendaaririitiksi luokitellaan 1 p.

  • pääsiäinen.  (1 p.)
  • hautajaiset.  (-1 p.)
  • ehtoollinen.  (-1 p.)

1.3 Etniseksi uskonnoksi luokitellaan 1 p.

  • buddhalaisuus.  (-1 p.)
  • islam.  (-1 p.)
  • shintolaisuus.  (1 p.)

1.4 Lineaarisessa aikakäsityksessä 1 p.

  • keskenään erilaiset maailmankaudet seuraavat toisiaan loputtomasti.  (-1 p.)
  • ajalla on alku ja loppu.  (1 p.)
  • maailma on luotu ikuiseksi.  (-1 p.)

1.5 Vertaileva uskontotiede syntyi akateemisena tieteenalana 1 p.

  • 1200-luvulla.  (-1 p.)
  • 1500-luvulla.  (-1 p.)
  • 1800-luvulla.  (1 p.)

1.6 Raamatun kertomukset luomisesta, vedenpaisumuksesta ja Babylonin tornista voidaan luokitella 1 p.

  • myyteiksi.  (1 p.)
  • dogmeiksi.  (-1 p.)
  • passioiksi.  (-1 p.)

1.7 Uusi testamentti sisältää 1 p.

  • Magdalan Marian kuvauksen Jeesuksen elämästä.  (-1 p.)
  • kuvauksia Israelin ja Juudan kuningaskuntien vaiheista.  (-1 p.)
  • Paavalin kirjeitä seurakunnille.  (1 p.)

1.8 Koraani sisältää 1 p.

  • profeetta Muhammadin elämäkerran.  (-1 p.)
  • eettisiä ohjeita yksilölle ja yhteisölle.  (1 p.)
  • historiallisen kuvauksen sunnalaisuuden ja šiialaisuuden erkaantumisesta.  (-1 p.)

1.9 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko opettaa, että Mormonin kirja on 1 p.

  • käännös kultalevyille kirjoitetusta tekstistä, jonka Joseph Smith löysi.  (1 p.)
  • Jumalan kuningas Salomonille antama opetus.  (-1 p.)
  • enkeli Gabrielin sanelema ilmestys, jonka Joseph Smith kirjoitti ylös.  (-1 p.)

1.10 Jehovan todistajilla on 1 p.

  • pyhänä kirjana ainoastaan Uusi testamentti.  (-1 p.)
  • Raamatusta oma, niin kutsuttu Uuden maailman käännös.  (1 p.)
  • Raamatun lisäksi pyhänä kirjana Oppi ja liitot -niminen teos.  (-1 p.)

1.11 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perinteisiin juhlapäiviin ei kuulu 1 p.

  • loppiainen.  (-1 p.)
  • vappu.  (1 p.)
  • mikkelinpäivä.  (-1 p.)

1.12 Vanhimpia kristinuskon suuntauksia on 1 p.

  • koptilaisuus.  (1 p.)
  • moonilaisuus.  (-1 p.)
  • luterilaisuus.  (-1 p.)

1.13 Kristinuskon mukaan ehtoollisen on asettanut 1 p.

  • Johannes Kastaja.  (-1 p.)
  • Jeesus.  (1 p.)
  • apostoli Paavali.  (-1 p.)

1.14 Kristinusko on 1 p.

  • monistinen uskonto.  (-1 p.)
  • monoteistinen uskonto.  (1 p.)
  • monolatrinen uskonto.  (-1 p.)

1.15 Kristillisiä kirkkoja yhdistää 1 p.

  • kiirastulioppi.  (-1 p.)
  • kolminaisuusoppi.  (1 p.)
  • menestyksen teologia.  (-1 p.)

1.16 Jerusalemissa sijaitseva Itkumuuri muistuttaa juutalaisia 1 p.

  • Egyptin orjuuteen joutumisesta.  (-1 p.)
  • Jerusalemin temppelin hävityksestä.  (1 p.)
  • pakkosiirtolaisuuden ajasta Babyloniassa.  (-1 p.)

1.17 Iranin valtionuskonto on 1 p.

  • bahá’í-usko.  (-1 p.)
  • shiialaisuus.  (1 p.)
  • koptilaisuus.  (-1 p.)

1.18 Suufilaisuus pyrkii 1 p.

  • Jumalan kokemiseen ja tuntemiseen.  (1 p.)
  • Buddhan opin levittämiseen.  (-1 p.)
  • heprealaisten kirjoitusten sisältämien viestien tulkintaan.  (-1 p.)

1.19 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon päämaja sijaitsee 1 p.

  • Haifassa.  (-1 p.)
  • Rio de Janeirossa.  (-1 p.)
  • Salt Lake Cityssä.  (1 p.)

1.20 Jainalaisuus on 1 p.

  • kiinalainen uskonto.  (-1 p.)
  • iranilainen uskonto.  (-1 p.)
  • intialainen uskonto.  (1 p.)

2. Uskontoon tai ideologiaan liittyvien kuvien tunnistaminen 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas yhdistää kuvat oikeaan uskontoon tai ideologiaan, ja sitä, miten jäsentyneesti ja täsmällisesti hän esittelee, mitä kuva esittää. Kuvan liittämisestä oikeaan uskontoon tai ideologiaan saa kaksi pistettä. Kuvan sisällön esittelystä saa korkeintaan kolme pistettä (1 p. / olennainen asia). Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Ohjepituuden ylittäminen yli 100 merkillä vähentää pistemäärää kahdella pisteellä.

2.1 Esittele, mihin uskontoon tai ideologiaan kuva 2.A liittyy ja mitä se esittää. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kuva A liittyy kristinuskoon, tarkemmin sanottuna läntisen kristikunnan traditioon, ja esittää Franciscus Assisilaista (1182–1226). Franciscus on julistettu katolisessa kirkossa pyhäksi, mutta hänen merkityksensä moraalisena esikuvana tunnustetaan monissa muissakin kirkkokunnissa: Franciscus Assisilainen muistetaan erityisesti köyhyyden korostamisesta ja luomakunnan ylistämisestä Jumalan lahjana sekä luontokappaleiden näkemisestä ihmisen sisarina ja veljinä. Legendojen mukaan Franciscus kesytti suden ja saarnasi linnuille. Franciscus perusti fransiskaanisen sääntökunnan, ja hänen kerrotaan saaneen jopa Jeesuksen haavojen kaltaiset stigmat käsiinsä. Franciscuksen ruskea kaapu symboloi materiaalista yksinkertaisuutta ja nöyryyttä: se on tunnettu fransiskaanisen sääntökunnan asusteena. Nykyinen paavi Franciscus on ottanut nimensä paavina Franciscus Assisilaiselta.

2.2 Esittele, mihin uskontoon tai ideologiaan kuva 2.B liittyy ja mitä se esittää. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kuva B liittyy hindulaisuuteen ja esittää Krishna-jumalaa. Populaari hindulainen juliste kuvaa Krishnaa iholtaan sinisenä, huilua soittavana nuorukaisena, joka eli paimentolaisten keskellä Vrindavanissa ja jonka seikkailuista paimentolaisten vaimojen kanssa hindulaisuuden pyhät tekstit kertovat. Krishna ymmärretään hindulaisessa teologiassa Jumalan (Višnun) avataraksi. Krishna-liikkeessä palvotaan Krishnaa Jumalan korkeimpana ilmentymänä. Vastauksessa voidaan kuvata Krishnaan liittyviä kertomuksia, avatara-käsitystä ja palvontaa (bhakti marga). Vastauksessa voidaan myös mainita lehmän olevan pyhä eläin hindulaisuudessa ja viitata myös riikinkukon uskonnolliseen merkitykseen. Ansiona voidaan pitää sen esiin tuomista, että riikinkukko on Intian kansallislintu.

2.3 Esittele, mihin uskontoon tai ideologiaan kuva 2.C liittyy ja mitä se esittää. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kuva C liittyy sikhiläisyyteen, ja siinä on sikhien kaikkein pyhin paikka Kultainen temppeli, joka sijaitsee Amritsarissa Pohjois-Intiassa Punjabin osavaltiossa. Kuvassa on lisäksi sikhien kymmenen gurua guru Nanakista (1469–1539) guru Gobind Singhiin (1666–1708) sekä sikhien pyhä kirja Guru Granth Sahib, joka tunnetaan myös nimellä Adi Granth. Guruilla on päässään turbaani, joita moni sikhi nykyäänkin käyttää. Vastauksessa voidaan kuvata sikhiläisyyden yleisiä piirteitä ja mainita sikhiläisyyden syntyminen hindulaisuuden ja islamin välisessä vuorovaikutuksessa. Kokelas voi mainita myös Intian liittovaltion ja sikhiseparatistien välisen väkivaltaisen yhteenoton, joka tapahtui Kultaisessa temppelissä vuonna 1984 ja johti välillisesti pääministeri Indira Gandhin murhaan.

2.4 Esittele, mihin uskontoon tai ideologiaan kuva 2.D liittyy ja mitä se esittää. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. 5 p.

Kuva D liittyy maolaisuuteen, kiinalaiseen versioon kommunismista, ja siinä kuvataan puhemies Mao Zedong (1893–1976) auringon kaltaisena hahmona. Kuvassa näkyy työläisten joukko ja maolaisuudelle tärkeitä esineitä (Maon Pieni punainen kirja, punalippu). Vastauksessa voidaan kuvata maolaisuutta ideologiana esimerkiksi uskontoihin kohdistuneen kritiikin ja vainojen kautta (esim. kulttuurivallankumous). Kokelas voi myös tuoda esiin uskonnon ja ideologian kategorioiden välisen jännitteen, esimerkiksi sen, että uskonto torjuttiin maolaisuudessa mutta Maosta itsestään tehtiin jumalallinen hahmo.

3. Urbi et orbi 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee videolla näkyvää kristillistä symboliikkaa, sekä sitä, kuinka syvällisesti kokelas pohtii tilaisuuden erityistä sanomaa koronaviruspandemian aikana.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään kolme kristilliseen symboliikkaan kuuluvaa asiaa ja esittää uskottavan tulkinnan tilaisuuden sanomasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee videolla näkyvää kristillistä symboliikkaa jäsentyneesti ja monipuolisesti sekä pohtii syvällisesti tilaisuuden sanomaa.

Videolla näkyvän kristillisen symboliikan osalta vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Krusifiksi kuvaa esimerkiksi Jeesuksen sovituskuolemaa ja Jeesuksen kärsimyksen samastumista ihmiskunnan kärsimykseen.
  • Teksti INRI krusifiksissa on lyhenne latinankielisistä sanoista Iesus Nazarenus, Rex Iudaeorum (suom. Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas). Kyseessä on Jeesuksen ristiin merkitty pilkallinen kirjoitus ja kuolemantuomion perustelu.
  • Neitsyt Marian ikoni kuvaa Jeesuksen äitiä Mariaa, joka on merkittävin pyhimys katolisessa kirkossa.
  • Orjantappurakruunu viittaa siihen orjantappurakruunuun, jonka roomalaiset sotilaat asettivat Jeesuksen päähän ennen ristiinnaulitsemista.
  • Pietarinkirkon katolla ja aukion pylväikön päällä näkyvät apostolien ja pyhimysten patsaat.
  • Perimätiedon mukaan Pietarinkirkko on rakennettu apostoli Pietarin hautapaikalle. Pietarinaukion arkkitehtuurissa Gian Lorenzo Berninin suunnittelema aukio ja pylväikkö kuvastavat äitikirkon syliä, johon mahtuvat kaikki maailman ihmiset.
  • Paavin vaatetuksen väriksi on vakiintunut valkoinen.
  • Paavin messukasukkaan kirjailtu teksti IHS on lyhenne latinankielisistä sanoista Iesus Hominum Salvator (suom. Jeesus ihmisten vapahtaja).
  • Ehtoollisleivät edustavat Jeesuksen ruumista (tulkintaeroja eri suuntauksissa). Ne kuuluvat Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen, joka on useimmissa kristillisissä kirkoissa sakramentti. Katolisessa kirkossa siunattua ehtoollisleipää kannetaan siihen tarkoitetussa astiassa eli monstranssissa.
  • Kolme kynttilää symboloi kolmiyhteistä Jumalaa.

Tilaisuuden sanoman osalta vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Nimitystä Urbi et Orbi käytetään paavin siunauksesta, jonka hän antaa suurina kirkollisina juhlapäivinä Pietarinkirkon aukiolla Rooman kaupungille ja koko maailmalle.
  • Paavillisen siunauksen lisäksi tilaisuudessa on kyseessä katolisen kirkon kaikkein pyhimmän sakramentin eli ehtoollisen palvonta, adoraatio.
  • Paavin antaessa siunauksen Pietarinkirkon aukio on yleensä täynnä ihmisiä, mutta videolla se on koronaviruspandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi tyhjä.
  • Videolla näkyy toistuvasti ristiinnaulittu Jeesus, mikä muistuttaa Kristuksen asettuneen kärsivän ihmisen osaan.
  • Koronaviruspandemian keskellä myös maailman suurimman kirkkokunnan johtaja on yksin.
  • Tilaisuus välittää kristillisen toivon sanomaa, mutta siinä voidaan nähdä myös lohduttomuutta.
  • Paavin yksinäinen toiminta voi herättää erilaisia mielikuvia, esimerkiksi mielikuvan ylipapista, joka rukoilee koko ihmiskunnan puolesta.

4. Profeettojen rooli 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas vertailee profeettojen roolia juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa ja miten uskottavasti hän pohtii erojen ja yhtäläisyyksien taustalla olevia syitä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas vertailee profeettojen roolia juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa vähintään kahdesta näkökulmasta. Lisäksi kokelas esittää ainakin yhden perustellun syyn, joka vaikuttaa erojen tai yhtäläisyyksien taustalla.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas vertailee profeettojen roolia monipuolisesti ja oivaltavasti. Kokelas esittää useita uskottavia syitä, jotka vaikuttavat erojen ja yhtäläisyyksien taustalla.

Erityisenä ansiona pidetään uskontojen sisäisen monimuotoisuuden tarkastelua.

Kokelas voi vertailla profeettojen roolia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • Yhteinen käsitys: Kaikki kolme uskontoa jakavat käsityksen profeetoista, jotka välittävät viestejä Jumalalta ihmisille.
  • Heprealaisen Raamatun ja Vanhan testamentin profeettakirjat: Merkittävä osa heprealaisesta Raamatusta ja Vanhasta testamentista muodostuu samoista, tiettyjen profeettojen mukaan nimetyistä kirjoista, jotka sisältävät kokoelmia profetioista (esim. Jesajan kirja). Profeettakirjojen luokittelu ja sijainti kaanonissa eroavat kuitenkin jonkin verran toisistaan (esim. varhaiset profeetat/historialliset kirjat).
  • Heprealaisen Raamatun profeetat Uudessa testamentissa ja Koraanissa: Kristittyjen tulkinta profeettojen sanomasta eroaa juutalaisista tulkinnoista (esim. ennustukset Jeesuksesta messiaana). Koraanissa esiintyy ajatus profeettojen ketjusta, johon kuuluu heprealaisessa Raamatussa mainittujen profeettojen lisäksi myös henkilöitä, joita ei nimitetä heprealaisessa Raamatussa profeetoiksi (esim. patriarkkoja).
  • Jeesuksen profeetallisuus: Jeesusta pidetään islamissa profeettana. Jeesuksen roolia profeettana sivutaan myös Uudessa testamentissa, mutta muut roolit ja arvonimet ovat keskeisempiä.
  • Muhammad profeettojen sinettinä: Vain islamissa Muhammadia pidetään viimeisenä ja tärkeimpänä profeettana, joka vastaanotti Koraanin.
  • Profetian päättyminen: Pääsääntöisesti juutalaisuudessa ja islamissa profetoiminen ei enää jatku. Pyhän Hengen toimintaa ja armolahjoja painottavissa kristillisissä seurakunnissa esiintyy profetoimista.
  • Kaikissa kolmessa uskonnossa profeetat ovat muistuttaneet uskon ja oikeudenmukaisuuden merkityksestä sekä varoittaneet ja rohkaisseet ihmisiä.

Erojen ja yhtäläisyyksien taustalla vaikuttavat esimerkiksi seuraavanlaiset syyt:

  • Profetia ilmiönä tunnettiin muinaisessa Lähi-idässä laajemminkin kuin vain juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa.
  • Kristinusko syntyi juutalaisuudesta. Islam syntyi muun muassa juutalaisuuden ja kristinuskon vaikutuspiirissä.
  • Heprealaisen Raamatun kirjat ovat osa kristillisen Raamatun kaanonia.
  • Vanhempien pyhien kirjojen kertomukset ja teologia ovat vaikuttaneet nuorempiin.
  • Jeesuksella on erityisasema messiaana kristinuskossa ja Muhammadilla on erityisasema viimeisenä profeettana islamissa.
  • Paavalin kirjeet sisältävät opetusta profetiasta kristittyjen armolahjana.

5. Uskonnot videopeleissä 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät uskontojen hyödyntämiseen videopeleissä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) pohditaan vähintään yhtä haastetta ja yhtä mahdollisuutta syvällisesti tai useampaa pintapuolisesti. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa 5.A.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) pohditaan monipuolisesti ja syvällisesti haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät uskontojen hyödyntämiseen videopeleissä. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa 5.A, mutta se sisältää myös muita näkökohtia.

Vastauksessa haasteita ja mahdollisuuksia voidaan pohtia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • Kenen kannalta haasteita ja mahdollisuuksia voidaan tarkastella: videopelien suunnittelijoiden ja niitä tuottavien yritysten, kuluttajien, uskonnollisten yhteisöjen ja niiden jäsenten jne.
  • Millä eri tavoilla uskontoja voidaan hyödyntää: uskontoon liittyvien teemojen hyödyntäminen (esim. rakennukset, esineet, symbolit, henkilöt tai tapahtumat); uskonnon funktioiden hyödyntäminen (esim. yhteisöllisyys); uskonnon luonteen hyödyntäminen (esim. uskonnollista kokemusta muistuttavan kokemuksen tuottaminen, kuten lumoutuminen, haltioituminen)
  • Millaista kuvaa tietystä uskonnosta tai yleisemmin uskontoilmiöstä videopeli tuottaa: uskontoon liittyvien kielteisten tai myönteisten mielikuvien synnyttäminen ja levittäminen, uskontokritiikin tai uskonnollisen sanoman levittäminen, uskontoon tai uskonnollisuuteen liittyvien stereotypioiden vahvistaminen tai purkaminen
  • Millaiseen pohdintaan tai toimintaan videopeli johdattelee: uskonnollisen tai eettisen pohdinnan herättäminen, eksistentiaalisten tai omien elämänkysymysten pohdinnan herättäminen, eettisesti hyvien tai huonojen valintojen tekeminen pelimaailmassa
  • Miten asiaan vaikuttaa uskonnon sensitiivisyys aiheena: kulttuuriseen omimiseen ja katsomustietoisuuteen liittyvät ulottuvuudet, oikeudelliset seuraamukset toisille pyhien asioiden loukkaamisesta, pelituotteen ja koko yrityksen boikotointi
  • Missä määrin ja missä muodossa uskontoa on hyväksyttävää hyödyntää viihteellisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin: eri näkemykset ja reaktiot
  • Kenelle videopeli on suunnattu: vastaanottoon liittyvät myönteiset tai kielteiset reaktiot riippuen pelaajien omasta vakaumuksesta; kulttuuriseen ja uskontoja koskevaan lukutaitoon liittyvä kysymys siitä, ymmärretäänkö sanoma halutulla tavalla.

6. Kristilliset arvot 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas analysoi kirjoituksessa esitettävää tulkintaa kristillistä arvoista sekä miten monipuolisesti ja oivaltavasti hän pohtii, mitä muita sisältöjä kristillisiin arvoihin on eri aikoina liitetty.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi yhdestä näkökulmasta syvällisesti tai useasta näkökulmasta pintapuolisesti kirjoituksessa esitettävää tulkintaa kristillisistä arvoista ja antaa vähintään kaksi esimerkkiä siitä, mitä muita sisältöjä kristillisiin arvoihin on eri aikoina liitetty.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti kirjoituksessa esitettävää tulkintaa kristillisistä arvoista ja pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti, mitä muita sisältöjä kristillisiin arvoihin on eri aikoina liitetty.

Kirjoituksessa esitettävää tulkintaa kristillisistä arvoista voidaan analysoida esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • Kirjoituksessa mainitut kristilliset arvot keskittyvät ihmisten välisiin suhteisiin, eivät niinkään ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen.
  • Kristillisistä arvoista korostuvat vastavuoroisuuden periaate, epäitsekkyys ja toisten ihmisten kunnioittaminen (kirjoituksessa mainitaan kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen ja kostosta pidättäytyminen).
  • Lisäksi kirjoituksessa mainitaan Uudessa testamentissa esiintyvä ajatus köyhien ja marginalisoitujen ensisijaisuudesta.
  • Kirjoituksessa esitetty tulkinta kristillisistä arvoista perustuu Jeesuksen ja Paavalin opetuksiin Uudessa testamentissa.
  • Kirjoituksessa ei välttämättä ole käsitelty kaikkia kristillisiä arvoja, kuten kymmentä käskyä Vanhassa testamentissa tai yleisemmin pyhän kunnioittamista.
  • Kirjoitus nostaa esiin, että samoista kristillisistä arvoista voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä.
  • Kirjoituksessa mainitaan sekä kristilliset arvot että jokaisen omat arvot.

Pohdittaessa muita kristillisiin arvoihin eri aikoina liitettyjä sisältöjä voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

  • kristillisten arvojen määrittelyn pohtiminen: ovatko kyseessä esimerkiksi koko Raamatussa tai Uudessa testamentissa toistuvasti esiintyvät aiheet vai jokin yksittäisellä raamatunkohdalla perusteltavissa oleva asia
  • yhteiskunnallisten muutosten heijastuminen kristillisten arvojen määrittelyyn
  • erilaisten piirteiden nostaminen kristillisiksi arvoiksi erilaisissa historiallisissa konteksteissa, esimerkiksi ”koti, uskonto ja isänmaa”-retoriikka, pasifismi
  • seksuaalieettisten linjausten korostaminen kristillisinä arvoina
  • yleisesti Jumalan kunnioittaminen ja hänen käskyjensä noudattaminen kristillisinä arvoina
  • ihmisoikeudet ja ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kristillisinä arvoina
  • omaisuudesta luopuminen, sodankäynti ja erilaiset yhteiskunnalliset utopiat, joita kirkon historiassa on myös perusteltu kristillisillä arvoilla.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Buddhalaisuuden opetukset ja suosio 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Erittele ”kolmea jalokiveä” buddhalaisuuden kiteytyksenä. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 7.A ja videokatkelmaa 7.B. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas erittelee ”kolmea jalokiveä” buddhalaisuuden kiteytyksenä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas erittelee ”kolmea jalokiveä” ja osoittaa ymmärtävänsä buddhalaisuuden keskeisten käsitteiden merkityksen: Buddha viittaa valaistuneeseen Siddharta Gautamaan, dharma hänen oppiinsa ja sangha hänen perustamaansa munkkiyhteisöön. Sanghan voidaan ajatella viittaavan myös kaikkiin Buddhan oppeja seuraaviin, mukaan lukien maallikot.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti Buddhan merkitystä opettajana, joka opastaa kohti nirvanaa, hänen oppiaan kärsimyksestä ja sen lakkaamisesta sekä joko luostariyhteisöä tai laajempaa buddhalaisten joukkoa buddhalaisena yhteisönä. Ansiona pidetään näiden seikkojen tarkastelua eri buddhalaisten suuntausten näkökulmasta (theravada, mahayana, vajrayana).

Ansiona pidetään myös, mikäli kokelas kytkee vastaukseensa oivaltavia huomioita aineistona olevasta videosta. Videolta voi huomioida esimerkiksi stupan, Buddhan patsaat (erilaisia tyylejä) ja oranssikaapuisten munkkien kulkueen sekä rituaalisia tapoja tai eleitä, kuten kellon kilisyttämisen ja käsien yhteen liittämisen kunnioituksen merkiksi. Lisäksi videolla näkyy juliste, joka kuvaa Buddhan kuolemaa eli siirtymistä parinirvanaan. Erityisenä ansiona pidetään aineistona olevan videon tunnistamista theravada-buddhalaisuuteen painottuvaksi.

Vastaus voi sisältää seuraavia näkökohtia:

  • Jalokiviä resitoidaan, ja ne toimivat eräänlaisena uskontunnustuksena.
  • Buddhalaisen opetuksen ytimen muodostavat neljä jaloa totuutta.
  • Buddhalaisuuden mukaan ei ole Jumalaa/brahmania eikä sielua/atmania.
  • Siddhartha Gautama Buddha esiintyy buddhalaisuudessa valaistuneena ja nirvanan saavuttaneena esikuvana.
  • Buddhalaisen opin noudattamisessa keskeisiä asioita ovat esim. mielenhallinnan ja oikean näkemyksen merkitys, keskitien oppi ja ajatus nirvanasta päämääränä.
  • Buddhalaisuus on käytännöllisesti orientoitunutta: Buddhan oppi on lopultakin kuin lautta, joka hylätään, kun päästään toiselle rannalle.
  • Munkkilaitos on keskeisessä asemassa buddhalaisuudessa, etenkin theravada-buddhalaisuudessa, jonka mukaan vain munkki voi saavuttaa nirvanan. Maallikoiden tavoitteena on parempi jälleensyntymä.
  • Maallikoiden rooli on toimia munkkien taloudellisena tukena, ja heillä on mahdollisuus ansioitua antamalla almuja munkeille.
  • Theravada-buddhalaisuudessa naisten nunnavihkimysten ketju on katkennut, eikä niitä siksi enää järjestetä. Mahayana-buddhalaisuuden piirissä on myös nunnaluostareita.

7.2

Suomessa toimii kymmeniä buddhalaisia yhdistyksiä. Monet näistä tarjoavat buddhalaisia harjoituksia ja opetuksia laajalle yleisölle. Lisäksi monet kustantamot julkaisevat buddhalaista kirjallisuutta.

Pohdi syitä siihen, miksi buddhalaisuus on saavuttanut suosiota länsimaissa.
10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii syitä buddhalaisuuden saavuttamaan suosioon länsimaissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas antaa vähintään kaksi uskottavaa selitystä sille, miksi monet kokevat buddhalaisuuden vetovoimaiseksi länsimaissa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti buddhalaisuuden vetovoimatekijöitä ja asettaa nämä vuorovaikutukseen länsimaisen nykyajatusmaailman kanssa. Vastauksessa selityksiä haetaan sekä buddhalaisuudesta että länsimaisesta kulttuurista.

Erityisenä ansiona pidetään pohdintaa siitä, mitkä buddhalaisuuden piirteet korostuvat länsimaisessa buddhalaisuudessa (esim. filosofinen ja psykologinen puoli, meditaatio) ja mitkä taas jätetään vähälle huomiolle (esim. useat rituaalit, pyhiinvaellus, munkkilaitos). Ansiona pidetään myös buddhalaisten ilmiöiden kaupallistamiseen liittyvää pohdintaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Buddhalaisuuteen ei kuulu oppia Jumalasta, joten sen sanoma voi puhutella myös ateisteja ja agnostikkoja.
  • Buddhalaisuudessa on itsetuntemukseen ja psykologiaan liittyviä ulottuvuuksia (esim. mielentilojen analysointi).
  • Mindfulnessin ja meditaation yleinen suosio on raivannut tietä buddhalaisuudelle.
  • Julkisuuden henkilöiden antama esimerkki ja sen herättämä kiinnostus.
  • Buddhalaisuuteen liitetään eksotiikkaa (vrt. orientalismi).
  • Länsimaissa maallistuminen on synnyttänyt katsomuksellisen tyhjiön, jota esimerkiksi buddhalaisuus voi täyttää.

8. Uskonnollinen ja kansallinen identiteetti Keski- ja Itä-Euroopassa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Analysoi uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa. Hyödynnä vastauksessasi karttaa 8.A, tilastoa 8.B ja tekstikatkelmaa 8.C. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas analysoi uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa. Lisäksi vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti kokelas yhdistää aineistojen tietoja muuhun tietämykseensä Keski- ja Itä-Euroopan uskonnollisesta ja poliittisesta tilanteesta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa ainakin kahdesta näkökulmasta. Kokelas hyödyntää vastauksessaan vähintään yhtä tehtävän aineistoista.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja oivaltavasti uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa. Kokelas tuo esille, että tiettyyn kirkkokuntaan liittyvät seikat eivät yksin selitä uskonnollisen ja kansallisen identiteetin kytköstä. Kokelas hyödyntää vastauksessaan kaikkia tehtävän aineistoja.

Ansiona pidetään tilastojen ja tutkimuksen luotettavuuteen liittyvien haasteiden pohtimista. Erityisenä ansiona pidetään tarkan historiatiedon soveltamista tilastojen tulkintaan sekä psykologisen tai sosiaalipsykologisen tiedon hyödyntämistä identiteetin tarkastelussa. Ansiona pidetään myös tarkastelun kytkemistä ajankohtaisen Ukrainan sodan taustoihin ja vaikutuksiin.

Kokelas voi analysoida uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • Valtion uskontotilanne: enemmistöuskonnot (esim. Keski- ja Itä-Euroopan jakautuminen ortodoksisiin ja katolisiin maihin), kansalliset kirkot (esim. autokefaaliset ortodoksiset kirkot Georgiassa ja Armeniassa)
  • Valtion poliittinen tilanne: uskonnon ja politiikan kietoutuminen yhteen (esim. Venäjän ortodoksisen kirkon ja Venäjän nykyisen poliittisen eliitin tuki toisilleen, konservatiivisia kristillisiä arvoja kannattavien populististen oikeistopuolueiden kannatuksen kasvu mm. Unkarissa ja Puolassa)
  • Valtion uskonnollinen historia: esim. ortodoksisten kirkkojen pitkät perinteet Itä-Euroopassa, roomalaiskatolisen kirkon asema Puolassa
  • Maan poliittinen historia: Neuvostoliiton ja kommunismin vaikutus valtioiden uskonnolliseen ja poliittiseen tilanteeseen (esim. kielteinen suhtautuminen uskontoon), kommunismin suosion lasku (esim. paavi Johannes Paavali II:n tuki Puolalle sen muuttuessa kansantasavallasta demokraattiseksi valtioksi 1980-luvulla).

Kokelas voi analysoida uskonnollisen ja kansallisen identiteetin suhdetta Keski- ja Itä-Euroopassa tuomalla esiin esimerkiksi seuraavia aineistoista nousevia näkökohtia:

  • Maissa, joissa enemmistö kansalaisista on ortodokseja, kansalaiset sanovat useammin (mediaani 70 %) kuin kansalaiset maissa, joissa enemmistö on katolilaisia (mediaani 57 %), että ortodoksina/katolilaisena oleminen on hyvin tai melko tärkeä osa kansallista identiteettiä.
  • Ortodoksienemmistöisistä valtioista erityisesti Armeniassa, Georgiassa, Serbiassa, Kreikassa, Romaniassa ja Bulgariassa huomattava enemmistö kansalaisista (66–82 %) sanoo, että ortodoksina oleminen on hyvin tai melko tärkeä osa kansallista identiteettiä.
  • Valtioissa, joissa enemmistö kansalaisista on katolilaisia, 43–64 % kansalaisista sanoo, että katolilaisena oleminen on hyvin tai melko tärkeä osa kansallista identiteettiä. Prosenttiosuudet ovat samansuuruiset kuin ortodoksienemmistöisistä valtioista Moldovassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
  • Tutkimuksen kohteena olevissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa katolilaiset harjoittavat uskontoa keskimäärin aktiivisemmin kuin ortodoksit (esim. jumalanpalveluksiin osallistuminen, paastoaminen ja pyhien tekstien lukeminen/kuunteleminen).

8.2 Arvioi väitettä ”Kristinusko on ylikansallinen uskonto, eikä se sovi yhteen oman kansakunnan ensisijaisuutta korostavan nationalismin kanssa”. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja miten hyvin perustellen kokelas arvioi väitettä, jonka mukaan kristinusko on ylikansallinen uskonto, joka ei sovi yhteen oman kansakunnan ensisijaisuutta korostavan nationalismin kanssa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää perustellun arvionsa väitteestä yhdestä näkökulmasta tai arvioi sitä pintapuolisesti useasta näkökulmasta. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä väitteen keskeisen sisällön.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi väitettä vakuuttavasti eri näkökulmista. Kokelas havainnollistaa vastaustaan esimerkein.

Vastauksessa on mahdollista argumentoida, että kristinusko on tai että se ei ole ylikansallinen uskonto ja että se on tai että se ei ole ristiriidassa oman kansakunnan ensisijaisuutta korostavan nationalismin kanssa. Arvostelun kannalta olennaista on perustelujen monipuolisuus ja uskottavuus.

Kokelas voi perustella vastaustaan esimerkiksi seuraavilla näkökohdilla:

  • Jeesus kehottaa kaste- ja lähetyskäskyssä tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen (Matt. 28:18–20).
  • Kristinusko ei ole etninen uskonto. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaisia, mutta pian myös muiden kansojen jäseniä liittyi ensimmäisiin seurakuntiin ja kristinusko alkoi eriytyä juutalaisuudesta omaksi uskonnokseen.
  • Kristinusko on levinnyt ympäri maapalloa, ja kirkot pyrkivät levittämään uskontoa aktiivisesti tekemällä lähetystyötä.
  • Esimerkiksi maailman suurin kirkkokunta, roomalaiskatolinen kirkko, on ylikansallinen kirkkokunta, jota johtaa paavi.
  • Jo 300-luvulla kristinuskosta tuli Armenian ja Rooman valtakunnan virallinen uskonto.
  • Erityisesti protestanttisissa kirkkokunnissa on monia kansallisia kirkkoja (esim. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Englannin kirkko).
  • Kristinusko ja isänmaallisuus ovat kietoutuneet yhteen monissa historiallisissa tilanteissa (esim. koti, uskonto ja isänmaa -ajattelu Suomessa).
  • Kristinusko voi olla merkittävä osa henkilön kansallista identiteettiä (esim. luterilaisuus osana monen suomalaisen kansallista identiteettiä).
  • Paikalliset kirkkokunnat/hiippakunnat voivat tukea valtion kansallismielistä politiikkaa (esim. Venäjän ortodoksisen kirkon ja Venäjän nykyisen poliittisen eliitin tuki toisilleen).
  • Oman valtion ensisijaisuutta korostavat, konservatiivisia kristillisiä arvoja kannattavat populistiset oikeistopuolueet ovat kasvattaneet kannatustaan esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.

9. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoteen 2026 ulottuva strategia sisältää tilannekuvan kirkon asemasta ja merkityksestä Suomessa. Pohdi tekstikatkelmassa 9.A kuvattujen ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiassa (aineisto 9.A) kuvattujen ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään yhden taustatekijän kullekin aineistossa mainitulle ilmiölle tai pohtii monipuolisesti vähintään kahden aineistossa kuvatun ilmiön taustatekijöitä. Hyvän vastauksen voi rakentaa myös siten, että tarkastelee vähintään kahta taustatekijää, jotka selittävät yleisesti tehtävässä kuvattuja ilmiöitä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti aineistossa kuvattujen ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Vastaus sisältää huomioita kaikista aineistossa mainituista ilmiöistä, mutta se voi painottua tiettyjen valittujen ilmiöiden pohtimiseen. Ansiona pidetään aineistossa mainittujen ilmiöiden välisten suhteiden pohtimista tai niiden yhdistämistä laajempien ilmiökokonaisuuksien alle.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kasteiden ja vihkimisten määrän nopean vähenemisen taustalla on maallistuminen ja tapakulttuurin muutos.
  • Kirkon kokoavan toiminnan suosion vähenemistä selittää kova kilpailu ihmisten vapaa-ajasta. Suurissa seurakunnissa ei synny kokoavaa toimintaa tukevaa yhteisöllisyyttä. Kirkon toimintamuodot eivät puhuttele suurta osaa väestöstä.
  • Kirkon jäsenmäärän vähenemisen taustalla on useita tekijöitä. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus kasvaa, yhteiskunta moniarvoistuu ja uskontojen kirjo laajenee. Ihmiset ovat haluttomia sitoutumaan organisaatioihin. Kirkon jäsenmäärää pienentää myös ikärakenteen muutos Suomessa ja erityisesti nuorten haluttomuus sitoutua kirkon jäsenyyteen. Jäsenmäärän muutoksissa on tosin alueellisia eroja.
  • Kirkon oppiin sitoutumisen ja uskonnollisen kasvatuksen heikentymistä selittää paitsi uskonnon privatisoituminen myös ns. noutopöytäuskonnollisuus, tavaratalouskonnollisuus tai valintamyymäläuskonnollisuus eli se, että eri uskonnoista poimitaan itselle mieluisia elementtejä. Lisäksi uushenkisyyden suosio on kasvanut. Uskonnollista kasvatusta heikentää myös lapsen oman valinnanvapauden korostaminen.
  • Kirkon sisäisten kiistojen voimistuminen on ilmiö, jota selittää kirkon perinne, jossa ”katto on korkealla ja seinät leveällä”. Ilmiöön vaikuttavat myös yleinen poliittinen polarisaatio sekä yhteiskunnan ja lainsäädännön muutokset, jotka edellyttävät kirkolta kannan muodostamista, esim. tasa-arvoinen avioliittolaki.
  • Sitä, että kirkolla edelleen on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten mielissä, selittää myös useampi tekijä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on edelleen suuri verrattuna muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin ja uskontokuntiin kuulumattomiin. Kirkon asemaa tukevat sen yhteiskunnalliset tehtävät. Rippikoulun suosio on suuri. Tapakristillisyys tukee kirkon asemaa. Kristillisyys on vaikuttanut voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin. Kirkon merkitystä ylläpitää sen yhteistyö yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten puolustusvoimien, sairaaloiden ja koulujen kanssa. Kirkon merkitys on suuri myös esimerkiksi erilaisten kriisien ja poikkeustilanteiden aikana.

9.2 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiassa 2020-luvun megatrendeiksi ja huolenaiheiksi nimetään ilmastonmuutos, digitalisaatio, väestön vanheneminen, tuloerojen kasvu ja politiikan polarisaatio. Valitse näistä kaksi ja esitä perusteltu arviosi siitä, miten ne vaikuttavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan tällä vuosikymmenellä. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan, miten uskottavasti kokelas perustelee arvionsa siitä, miten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiassa 2020-luvun megatrendeiksi ja huolenaiheiksi nimetyt tekijät vaikuttavat evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan tällä vuosikymmenellä. Lisäksi arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas hyödyntää vastauksessaan tietämystään suomalaisen yhteiskunnan ja uskonnollisuuden kehityslinjoista.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää arvion siitä, miten kaksi tarkasteltavaksi valittua megatrendiä tai huolenaihetta vaikuttavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan tällä vuosikymmenellä. Lisäksi kokelas esittää vähintään yhden uskottavan perustelun arviolleen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittää uskottavia perusteluita arviolleen siitä, miten kaksi tarkasteltavaksi valittua megatrendiä tai huolenaihetta vaikuttavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan tällä vuosikymmenellä. Kokelas hyödyntää vastauksessa monipuolisesti tietämystään suomalaisen yhteiskunnan ja uskonnollisuuden kehityslinjoista.

Useamman kuin kahden megatrendin tai huolenaiheen systemaattista käsittelyä ei pidetä ansiona, mutta se ei myöskään johda suoraan pistevähennyksiin. Ansiona pidetään kokelaan oivaltavia huomioita megatrendien ja huolenaiheiden kytkeytymisestä toisiinsa.

Kokelas voi esittää erilaisia perusteluita arvioilleen siitä, miksi tietty megatrendi tai huolenaihe vaikuttaa kirkon toimintaan (mm. ilmastonmuutos vaikuttaa monesta syystä, esim. siksi, että kestävyys ja vastuullisuus nousevat asioiksi, jotka kaikkien organisaatioiden tulee huomioida toiminnassaan ollakseen uskottavia ja hyväksyttyjä).

Eri megatrendien ja huolenaiheiden vaikutuksista voidaan vastauksessa käsitellä esimerkiksi seuraavia:

Ilmastonmuutos

  • toiminnan hiilijalanjäljen vähentäminen, toiminnan sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin
  • kannanotot ilmastonmuutosta koskeviin ilmiöihin
  • esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä toimiminen ilmastokysymyksissä
  • jäsenten näkemysten polarisaatio suhteessa ilmastonmuutokseen ja sen edellyttämiin toimiin.

Digitalisaatio

  • toimintojen ja palveluiden digitalisoiminen ja siirtäminen verkkoon
  • uusien toimintamuotojen kehittäminen.

Väestön vanheneminen

  • kirkon jäsenmäärän ja tulojen väheneminen
  • panostaminen iäkkäille suunnattuihin työmuotoihin
  • panostaminen nuorten ikäluokkien ja maahanmuuttajien sitouttamiseen kirkon toimintaan.

Tuloerojen kasvu

  • panostaminen diakoniatyöhön
  • kannanotot köyhyyden vähentämiseksi.

Politiikan polarisaatio

  • näkemyserojen syveneminen myös kirkon sisällä
  • kirkon uudenlainen suhtautuminen puoluepolitiikkaan
  • kirkon hajaantuminen
  • kirkon toiminnan eriyttäminen eri kohderyhmille.