Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
30.3.2022
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 17.5.2022
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta ja historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä ja tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 35 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 7–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 11–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Tiedonvälitys ja innovaatiot 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittelee joitakin innovaatioita, jotka ovat edistäneet tiedonvälityksen kehitystä keskiajalta ensimmäiseen maailmansotaan ulottuvalla ajanjaksolla. Niitä ovat esimerkiksi paperin käyttöönotto pergamentin sijaan (1300-luvun lopulta alkaen), kirjapainotaidon kehittäminen 1400-luvun puolivälissä, sanomalehti 1700-luvulla, lennätin 1800-luvulla sekä puhelin ja radio. Lisäksi hyvässä vastauksessa avataan esimerkkien avulla joitakin innovaatioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten kirjapainotaidon vaikutusta reformaation leviämiseen tai lennättimen merkitystä tiedonkulun nopeudelle.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittelee innovaatioita monipuolisesti koko tehtävän kattamalta ajanjaksolta ja pohtii niiden yhteiskunnallisia merkityksiä tarkemmin. Kokelas voi esimerkiksi pohtia valistusoppien leviämistä 1700-luvulla, sanomalehtien vaikutusta yleiseen mielipiteeseen ja kansalaisyhteiskunnan syntyyn 1800-luvulla tai tiedonkulun nopeutumisen vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin. Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että tiedonvälityksen innovaatiot eivät koskettaneet kaikkia väestönosia yhtä nopeasti.
2. Kauppasodat 20 p.
2.1 Esitä konkreettisten historiallisten esimerkkien avulla, mitä etuja ja haittoja vapaakaupasta tai sen rajoittamisesta on voinut olla yksittäiselle valtiolle. 10 p.
Vastauksessa ilmenee, että vapaakaupalla tarkoitetaan valtioiden välisten rajoitusten, kuten tullien ja tuontirajoitusten, puuttumista. Sen vastakohtana pidetään protektionismia. Vapaakaupan etuna voi olla, että maahan saadaan tuotua tarpeellisia hyödykkeitä muualta edullisemmin kuin niitä pystyttäisiin itse tuottamaan. Vapaakaupan avulla on saatu synnytettyä markkinoita myös omille tuotteille. Protektionistisella kauppapolitiikalla on puolestaan pyritty suojelemaan esim. kotimaisia yrityksiä ja niiden tuotteita ulkomaiselta kilpailulta, tai sen avulla on haluttu turvata kotimaista tuotantoa ja työpaikkoja. Vastauksessa on annettu jokin historiallinen esimerkki vapaakaupan hyödystä ja sen rajoittamisen haitasta, esim. tuontitullit kokelaan valitseman maan näkökulmasta. Vastauksessa voi antaa esimerkkejä myös toista maailmansotaa edeltävältä ajalta.
Kiitettävässä vastauksessa edellytetään moniperspektiivisyyttä niin, että vastauksessa on arvioitu sekä vapaakaupan että kaupan rajoittamisen etuja ja haittoja.
2.2 Analysoi, millä tavoin kauppaa on käytetty kansainvälisen politiikan jatkeena, ja anna siitä joitakin esimerkkejä. 10 p.
Valtiot ovat voineet tarjota liittolaisilleen etuja kauppasuhteissa ja liittyä yhteen vapaata kauppaa keskenään harjoittavaksi ryhmäksi, jolla on muitakin yhteisiä poliittisia päämääriä kuin taloudellisia. Toisaalta kilpailijoiksi ja vastustajiksi katsottujen valtioiden suhteen on saatettu toimia siten, että tuontia tällaisesta maasta vaikeutetaan tuontikielloilla, tulleilla tai tuotteiden laatua koskevilla määräyksillä. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten Suomessa epäiltiin Venäjän määränneen suomalaisille elintarvikkeille tiukkoja turvallisuusvaatimuksia tilanteessa, jossa Venäjän ja Euroopan unionin suhteet olivat kiristyneet ja Venäjän edun mukaista oli käyttää taloudellista uhkaa unionimaita kohtaan. Kauppasodissa on muutettu aggressiivisesti tulleja ja rajoitettu kauppaa. Presidentti Trumpin valtakaudella Yhdysvallat uhkasi useita kertoja ryhtyä laajaan kauppasotaan Kiinan kanssa, jota Yhdysvallat piti oman globaalin asemansa vakavimpana uhkaajana. Kokelas voi käsitellä vastauksessaan myös sitä, että kaupankäyntiä rajoittamalla on voitu pyrkiä painostamaan muita valtioita (esim. Iran, Kuuba, Etelä-Afrikka, Venäjä ja Pohjois-Korea).
Kiitettävässä vastauksessa edellytetään asian käsittelyä useamman kuin yhden esimerkin avulla.
3. Taide ja suomalainen yhteiskunta 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin taiteen osuuden Suomen kansallisen identiteetin rakentamisessa ja autonomian puolustamisessa. Oman maan erikoislaadun osoittamisella taiteilijat halusivat näyttää, että Venäjän toimenpiteet koettiin laajasti Suomen erityisasemaa loukkaaviksi. Kansallisromanttinen maan menneisyyttä, luontoa ja ihmisiä kuvaava taide loi kultakaudeksi nimetyn vaiheen kuvataiteissa. Kokelas voi mainita myös aivan suoran symbolien käytön esimerkiksi Eetu Iston maalauksissa. Musiikin alalta kokelas voi tuoda esiin Jean Sibeliuksen tuotantoa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Pariisin maailmannäyttely oli aikansa tärkeä foorumi valtioiden kansainväliselle esittäytymiselle. Suomalaiset halusivat omalla paviljongillaan osoittaa, että Suomi ei ollut vain osa Venäjää vaan kansakunta, jolla oli omaa kulttuuria: taidetta ja arkkitehtuuria. Vastauksessa viitataan paviljonkiin valittujen taideteosten kansallisiin aiheisiin. Vastauksessa tuodaan esiin myös Eero Järnefeltin Idän myrskyssä -teos ja sen symbolisesti kuvaama suomalaisten vastarinta Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa kohtaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa hahmotella laajemmin aikakauden kansallisia pyrkimyksiä, jotka sitovat Suomen taiteen osaksi kansallisen kulttuurin nousua ja venäläistämisen vastaista liikettä. Vastauksessa käsitellään useita taiteenaloja ja voidaan mainita erikseen kuvataiteen, arkkitehtuurin, musiikin, muotoilun tai kirjallisuuden osuus. Tehtävän aineistoja analysoidaan tarkemmin. Kiitettäviin pisteisiin kokelas voi yltää myös silloin, kun vastaus rakentuu taiteen kannanottoihin venäläistämistoimenpiteitä vastaan tai näiden toimenpiteiden varalta.
Vastauksessa ei edellytetä videossa kuuluvan musiikin käsittelyä.
4. Keskiajan ihmisen käsitys tuonpuoleisesta 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas huomioi maalauksen valmistumisajankohdan ja osaa selittää sen yhteyksiä keskiajan katolisen kirkon oppiin viimeisestä tuomiosta. Sen mukaan hyveelliset ihmiset pääsevät ikuiseen elämään Jumalan valtakuntaan ja syntiset puolestaan päätyvät ikuiseen kidutukseen helvettiin. Kokelas ymmärtää, että pelko tulevasta tuomiosta ja helvettiin joutumisesta hallitsi ihmisten elämää ja sai heidät noudattamaan kirkon asettamia sääntöjä. Jumalan viha saattoi kohdata ihmisiä jo tässä maailmassa esimerkiksi luonnonkatastrofien, tautiepidemioiden tai katovuosien muodossa. Yksikin syntinen saattoi vetää rangaistuksen koko yhteisön päälle, ja siksi synti ei ollut yksityisasia, vaan yhteisöt valvoivat jäsentensä käyttäytymistä ja ajattelua. Kokelas tekee aineiston kuvasta joitakin yksinkertaisia havaintoja, esimerkiksi tunnistaa Kristuksen ja sen, että osa ihmishahmoista on sijoitettu helvettiin.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tarkemmin maalausta ja perustelee tulkintaansa viittaamalla yksityiskohtiin. Vasemmanpuoleinen paneeli kuvaa paratiisia, jonne Pyhä Pietari toivottaa valitut tervetulleeksi. Keskellä on kuvattu vainajien ylösnousemus ja Kristus pyhimysten ja enkeleiden ympäröimänä tuomarina. Oikeanpuoleisessa paneelissa demonit tai paholaiset kiduttavat tuomittuja sieluja helvetin liekeissä. Sielun kohtalo viimeisellä tuomiolla ei ollut kiinni yhteiskunnallisesta asemasta, mikä ilmenee maalauksesta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa tarkemmin ja analyyttisemmin tuonpuoleisen pelon tai odotuksen vaikutusta ihmisten elämään. Kokelas ymmärtää, että Memlingin maalaus sijoittuu mustan surman jälkeiseen aikaan, jolloin kuoleman ja kadotuksen pelko korostui taiteessa. Kokelas voi käsitellä erilaisia tapoja varmistaa sielun autuus. Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi luostariin meneminen, pyhimysten esirukouksiin vetoaminen, aneet, pyhiinvaellukset ja muut hurskaat teot, joilla pyrittiin varmistamaan valittujen joukkoon kuuluminen. Kokelas voi myös analysoida tarkemmin yhteisöjen reaktioita syntisiin tai harhaoppisiin, jotka vaaransivat yhteisön maallisen menestyksen ja sen jäsenten sielun pelastuksen. Mahdollisia käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi inkvisitio, juutalaisvainot ja ristiretket. Lisäksi vastauksessa voidaan kyseenalaistaa tuonpuoleisen keskeisyys: keskiajan kulttuuriin ja arkeen kuului myös kirkon kritiikkiä, maallisia huveja ja karnevaalien kaltaisia juhlia.
5. Kustaa Vaasa ja reformaatio 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että aineiston tekstit ovat syntyneet eri aikoina. Kokelas myös osoittaa ymmärtäneensä, mitä reformaatiolla tarkoitetaan ja milloin se on tapahtunut. Paavali Juusten oli Kustaa Vaasan aikalainen ja kuvaamiensa tapahtumien silminnäkijä. Pirinen sekä Heinonen ja Räsänen ovat puolestaan moderneja historiantutkijoita. Kokelas löytää keskeiset erot kirjoittajien tulkinnoista. Juustenin mukaan Kustaa Vaasa oli välttämätön henkilö reformaation toimeenpanossa ja hänen motiivinsa oli oikean uskon puolustaminen sekä valtakunnan ja sen asukkaiden etu. Myös Pirisen mukaan Kustaa Vaasan rooli reformaatiossa oli keskeinen, mutta hänellä ei ollut merkittäviä uskonnollisia motiiveja. Heinonen ja Räsänen puolestaan korostavat reformaatiota Kustaa Vaasan näkökulmasta puhtaasti valta- ja talouspoliittisena liikkeenä. Uskonnolliset kysymykset esitetään heidän tekstissään toisarvoisina.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas lähestyy näitä näkemyksiä lähdekriittisesti. Hän ymmärtää, että Paavali Juusten oli itse Turun luterilainen piispa ja siksi hänen suhtautumisensa kuninkaan toimeenpanemaan reformaatioon oli positiivinen. Pirinen, Heinonen ja Räsänen ovat tutkijoita, joiden käsitys Kustaa Vaasan roolista perustuu säilyneisiin lähteisiin ja niiden kriittiseen tulkintaan. Pirinen näkee kuninkaan roolin reformaation suhteen positiivisena. Hän katsoo, ettei kirkosta tullut täysin valtiolle alisteista, vaan se onnistui säilyttämään oman päätäntävaltansa. Heinonen ja Räsänen eivät juuri ota kantaa reformaation merkitykseen kirkolle, vaan he ovat kiinnostuneita kuninkaan valta- ja talouspolitiikasta, jolla hän vahvisti omaa asemaansa ja kruunun taloutta.
6. Kolonialismi Suomen näkökulmasta 20 p.
6.1 Kolonialismilla voidaan katsoa olevan sotilaallinen, kulttuurinen ja taloudellinen ulottuvuus. Valitse maanosa ja arvioi, miten edellä mainitut ulottuvuudet ovat ilmenneet siellä. 8 p.
Vastauksessa kolonialismin ulottuvuuksia on käsitelty valitun maanosan näkökulmasta ja ulottuvuuksista on annettu joitain seuraavista esimerkeistä: fyysinen väkivalta, valloitukset tai hallinto, toiseus ja identiteetti sekä luonnonvarojen, työvoiman ja kaupan taloudellinen hyödyntäminen.
6.2 Historiantutkija Antti Kujala kirjoittaa teoksessaan Kivenmurskaajat: Kolonialismin historia (2019), että monilla on se käsitys, etteivät suomalaiset ole osallistuneet mitenkään kolonialismiin. Suomi on pikemminkin nähty ensin Ruotsin ja sitten Venäjän siirtomaana. Ajatus on Kujalan mukaan kaunis, mutta virheellinen. Hänen mukaansa suomalaiset sekä osallistuivat kolonialismiin että hyötyivät siitä välillisesti. Arvioi perusteltujen esimerkkien avulla Kujalan näkemyksen osuvuutta. 12 p.
Tehtävässä edellytetään historiallisen tiedon käyttämistä oman näkemyksen arvioinnissa. Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitakin Kujalan väitteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia argumentteja. Vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että vaikka Suomella ei ollut omia siirtomaita, se oli kytkeytynyt monilla tavoilla kolonialismiin. Kokelas voi perustella väitettä esim. taloudellisesta näkökulmasta. Suomi osana Ruotsia kytkeytyi vuosisatojen ajan kansainväliseen kauppaan ja hyötyi siitä. Esimerkiksi Britannian purjelaivat pysyivät pinnalla suomalaisen tervan ansiosta, Turkuun 1700-luvun puolivälissä perustettu sokeritehdas käytti Karibian saarilla orjatyövoimalla tuotettua raaka-ainetta ja Tampellan puuvillatehdas hankki puuvillaa etelävaltioiden orjaplantaaseilta.
Kiitettävässä vastauksessa Kujalan väitteen osuvuutta punnitaan analyyttisesti ja perustellusti eri näkökulmista. Täysiin pisteisiin pääsee vain esittämällä toisaalta ja toisaalta -tyyppisen perustelun, jossa huomioidaan sekä väitettä tukevia että sitä vastustavia näkökohtia. Länsimaana Suomi on osa kolonialismin historiaa esimerkiksi tapakulttuurin, ajattelutapojen, tuotteiden sekä populaarikulttuurin, kuten elokuvien ja sarjakuvien, kautta. Toisaalta Suomi ei kuitenkaan kuulunut siirtomaaisäntiin. Lähdekriittisenä seikkana kokelas voi tuoda esille, että kysymys on melko uudesta keskustelunaiheesta.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Urbanisaatio Euroopassa 30 p.
7.1 Tarkastele taulukon perusteella urbanisoitumista Euroopassa vuodesta 1400 vuoteen 1900. Mitä merkittäviä muutoksia Euroopan suurimpien kaupunkien luettelossa on tapahtunut? Pohdi näiden muutoksien syitä. 15 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä urbanisoitumisella tarkoitetaan, ja pohtii kaupunkien kasvun syitä. Muutokset koko jakson aikana selitetään pääpiirteittäin. Keskiajalla suurkaupungit sijoittuivat Välimeren rannikolle ja jokien ja tiereittien hyville kauppapaikoille. Vuonna 1700 tapahtui selkeä orientoituminen länteen ja Atlantin suuntaan, kuten mm. Lontoon, Lissabonin ja Amsterdamin kasvu osoittaa. Tämä johtui siitä, että Amerikan ja Aasian välinen kauppa ja meriliikenne kasvoi merkittävästi. Vuoden 1900 tilastossa on Ison-Britannian teollisuuskaupunkien nopea kasvu selkeästi näkyvissä. Tuolloin myös pääkaupunkien ja hallinnon kehittyminen edesauttoi osaltaan kaupungistumista.
Kiitettävässä vastauksessa urbanisoitumisen tarkastelu syvenee. Kokelas voi käyttää esimerkkinä joitakin kaupunkeja. Esimerkit voivat olla vaikkapa sellaisia kaupunkeja, jotka ovat nousseet listalla, tai niitä, joiden väkiluku ei ole kasvanut tai jotka ovat hävinneet taulukosta kokonaan. Myös maantieteellisen painopisteen siirtymistä idästä länteen ja Välimereltä Atlantille analysoidaan kiitettävässä vastauksessa tarkemmin. Yksi mielenkiintoinen esimerkki voi olla, että perinteinen Silkkitie ja kauppa Mustanmeren kautta itään on näkyvissä vielä 1400-luvun tilastossa (esimerkiksi Caffa Krimin niemimaalla). Osmanien valtakunnan laajentumisen myötä Konstantinopolilla oli suuri merkitys urbaanina keskuksena vielä 1700-luvun tilastossa. Venäläisten metropolien Moskovan ja Pietarin kasvun voi mainita, kuten myös Berliinin ilmestymisen vuoden 1900 tilastoon. Näiden kolmen kaupungin nopea kasvu osoittaa Saksan ja Venäjän vahvan poliittisen ja taloudellisen nousun 1800-luvulla.
7.2 Miten urbanisoituminen muutti elämää Euroopan kaupungeissa? Pohdi asiaa kuvia ja hyödyntäen. 15 p.
Aineiston kuvien perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että keskiajan kaupungit olivat lähinnä markkinapaikkoja, kun taas moderneille teollistuneille kaupungeille 1900-luvun alussa tunnusomaista oli kaupunkielämän monimuotoisuus. Myöhäiskeskiajalla kaupunkien taloudellinen merkitys kasvoi, minkä myötä rahatalous vahvistui. Myöhemmin 1800-luvulla taloudellinen liberalismi kehitti teollisuuskaupungeista ja kauppametropoleista aiempaa suurempia. Silloin syntyi menestyksekkäitä yrityksiä, mikä edesauttoi kaupunkien taloudellista kehitystä mutta johti epävarmoihin ja sääntelemättömiin työmarkkinoihin. Tästä seurasi vaikeita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Kasvavissa teollisuuskaupungeissa kaupunkisuunnittelu kehittyi muun muassa autojen ja muiden liikennevälineiden myötä (raitiovaunut, junat, metro). Kasvava asukasmäärä puolestaan vaati enemmän asuntoja, mikä johti korkeampien rakennuksien rakentamiseen. Isompi asukasmäärä ja lisääntyvä teollisuus taas aiheuttivat ympäristöhaittoja, kuten jätteitä ja pakokaasuja. Kokelas voi viitata tässä yhteydessä myös siihen, että myös keskiaikaisissa kaupungeissa oli ongelmia muun muassa vesihuollon ja hygienian suhteen. Kokelaalta edellytetään aineistojen käyttöä vastauksessa.
Kiitettävässä vastauksessa kuvataan urbanisoitumiseen liittyviä näkökulmia monipuolisemmin. Taloudellisten (kauppa, teollisuus) ja teknisten (autot, junat, koneet) innovaatioiden ohessa nostetaan esille myös esimerkiksi sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Vastauksessa voi kuvata muun muassa keskiajan kaupunkien säädeltyä järjestelmää, jossa porvarit ja käsityöläiset olivat järjestäytyneet kiltoihin. Tärkeä sosiaalinen näkökulma on toisaalta kaupunkien demokratisoituminen, ja toisaalta se, että luokkaerot kaupungeissa olivat erittäin suuret. Jo keskiajan kaupungit olivat tärkeitä sivistyskeskuksia, joissa perustettiin yliopistoja ja kouluja, mutta vasta 1800-luvulla koulunkäynti ja opiskelu avautuivat yhä enemmän kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenille. Myös kaupunkikulttuuri kehittyi.
8. Kylmä sota kulttuurissa 30 p.
8.1 Moskovassa järjestettiin vuonna 1957 nuorisofestivaali, jota aikalaiset ovat muistelleet muun muassa tekstikatkelmassa esitetyllä tavalla. Miten kylmän sodan aika ilmenee aikalaisten muisteluissa? Arvioi, kuinka hyvin ne kuvaavat 1950-luvun Neuvostoliittoa. 10 p.
Hyvässä vastauksessa on kuvattu kylmää sotaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain sekä näiden liittolaisten vastakkainasetteluna, joka ulottui myös esimerkiksi kulttuurin saralle. Kokelas ymmärtää, että rautaesirippu oli 1940-luvun lopulla jakanut maailman kahteen vihollisleiriin, joiden välinen kanssakäyminen oli vähäistä. Vastauksessa on annettu esimerkkejä siitä, miten aineiston aikalaismuisteluissa ilmeni esim. neuvostoliittolaisen maailman eristyneisyys ulkomaista ja epäluulo länttä ja yleensä ulkomaalaisia kohtaan sekä miten propagandaa käytettiin osana itä- ja länsiblokkien välistä kilpailua ja viholliskuvien rakentamista.
Kiitettävässä vastauksessa on lisäksi pohdittu, kuinka hyvin aikalaiskuvaukset vastaavat Stalinin kuoleman (1953) jälkeistä aikaa. Tekstissä esiintyneitä esimerkkejä on pohdittu monipuolisesti ja ne on sidottu Neuvostoliiton sisäpoliittiseen liennytyskauteen Hruštšovin (1956–1964) aikana.
8.2 Taulukossa on listattu Moskovan (1980) ja Los Angelesin (1984) kesäolympialaisia boikotoineet valtiot. Pohdi, miksi juuri näitä kisoja boikotoitiin ja miten valtioiden väliset suhteet näkyivät näissä boikoteissa. 20 p.
Hyvässä vastauksessa on tuotu esiin, että Moskovan olympialaiset jäivät kylmän sodan eli itä- ja länsiblokin välisen kilpailun jalkoihin. Syynä Moskovan kesäkisojen boikotointiin oli Neuvostoliiton käymä sota Afganistanissa. Itäblokki boikotoi vastavuoroisesti Los Angelesin kisoja neljä vuotta myöhemmin nimellisesti vastatoimena USA:n harjoittamalle neuvostovastaiselle propagandalle. Vastauksessa huomataan, että idän ja lännen välinen kilpailu ei koskenut vain blokkien johtovaltioita, vaan maailmanherruudesta kamppailtiin jokaisella mantereella, jolloin yksittäiset valtiot tulivat vedetyksi mukaan blokkipolitiikkaan.
Kiitettävässä vastauksessa on esimerkkejä hyödyntäen pohdittu analyyttisesti ja monipuolisesti urheilun asemaa osana blokkipolitiikkaa ja kylmän sodan kilpailutilannetta. Vastauksessa huomioidaan myös, että monet valtiot pysyivät blokkien ulkopuolella ja osallistuivat molempiin kisoihin.
9. Suomen ja Saksan suhteet vuonna 1918 30 p.
9.1 Arvioi, mikä merkitys valkoisen puolen Saksalta saamalla tuella oli sodan lopputulokseen. 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää Saksan vaikuttaneen sodan lopputulokseen monella tasolla. Näitä ovat mm. jääkäreille Saksassa annettu sotilaskoulutus ja heidän kuljettamisensa Vaasaan valkoisten avuksi sekä saksalaisen Itämeren-divisioonan osallistuminen taisteluihin valkoisten puolella. Kokelas esittää myös perustellun käsityksen siitä, kuinka merkittävää Saksan tuki oli sodan lopputuloksen kannalta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tarkemmin jääkäreiden ja Saksan Itämeren-divisioonan toimintaa ja vaikutusta sodan kulkuun sekä arvioi niitä monipuolisesti. Kokelas käsittelee Mannerheimin pyrkimystä Tampereen mahdollisimman nopeaan valtaukseen, jotta valkoiset voisivat katsoa olleensa itse merkittävin tekijä voitossa. Kaikissa tapauksissa Saksan osuus vähintäänkin nopeutti punaisten romahdusta ja sodan loppua. Kokelas voi myös käsitellä Saksan poliittista vaikutusta Neuvosto-Venäjän hallitukseen, mikä osaltaan hillitsi punaisille annettua tukea.
9.2 Analysoi aineistoja käyttäen, mitä muutoksia Suomen ja Saksan suhteissa tapahtui vuoden 1918 aikana. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittelee pääpiirteittäin Suomen ja Saksan suhteita vuoden 1918 aikana viitaten tehtävän aineistoihin ja sijoittaa aineistot kontekstiin. Ensimmäisessä vaiheessa saksalaiset nähtiin aseveljinä, jotka auttoivat valkoista osapuolta voittamaan sisällissodan. Tämä ajattelu ilmenee muun muassa aineiston videolla näkyvien suomalaisten siviilien käytöksestä sekä aineiston postikortin kuvasta.
Sodan loputtua voittajapuoli jakautui monarkisteihin ja tasavaltalaisiin. Monarkistit, muun muassa J. K. Paasikivi, halusivat maahan saksalaisen kuninkaan, joka toimisi poliittisten ristiriitojen yläpuolella ja sitoisi Suomen ja Saksan toisiinsa saman hallitsijasuvun avulla. Tämän katsottiin turvaavan maata Neuvosto-Venäjää vastaan. Paasikiven mielestä ulkopoliittinen riippumattomuus ei ollut Suomelle mahdollista. Tasavaltalaiset eivät halunneet monarkiaa, mutta hekin hyväksyivät ajatuksen yhteistyöstä Saksan kanssa. Monarkistien hanke toteutui syksyllä 1918, kun Suomi valitsi saksalaisen Hessenin prinssin maan kuninkaaksi. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa marraskuussa 1918 muutti tilannetta siten, että Suomi joutui luopumaan liittolaisuudestaan Saksan kanssa. Samalla kaatuivat monarkiahaaveet.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee vuoden 1918 tapahtumia yksityiskohtaisemmin, analyyttisemmin ja lähdekritiikkiä syventäen. Kokelas suhtautuu myös kriittisesti saksalaisten motiiveihin auttaa Suomea. Kyseessä oli Saksalle edullisten kauppasuhteiden luominen sekä Saksan keisarikunnan sotilaallisen ja poliittisen aseman vahvistaminen Itämerellä.