Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto

14.9.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi

Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Syksyn 2022 elämänkatsomustiedon koe on laadittu vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS15) pohjalta.

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.

Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.

Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.

Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.

Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.

Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.

Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_reaaliaineiden_kokeiden_maaraykset.pdf). On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.

Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.

Arvioinnin ulottuvuus	/Pistemäärä 0	25 %	50 %	75 %	100 %
Osuvuus	Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin.	Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta.	Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti.	Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat.	Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne.
Eheys	Vastaus on hajanainen ja sekava.	Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia.	Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi.	Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen.	Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja.
Vakuuttavuus	Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin.	Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi.	Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys.	Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein.	Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta.

Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät

Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.

Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet

Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.

Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.

Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.

Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Elämänkatsomustiedon käsitteet 20 p.

Elämänkatsomustieto tarjoaa käsitteitä, joiden avulla voimme jäsentää arkipäiväämme ja arvojamme. Poimi tekstistä 1.A kolme sinun mielestäsi tärkeää elämänkatsomustiedon käsitettä ja pohdi niiden merkitystä omassa elämässäsi.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan elämänkatsomustiedon peruskäsiteiden tuntemista ja kykyä pohtia omaa elämäänsä niiden valossa. Elämänkatsomustiedon käsitteiksi lasketaan tässä tehtävässä elämänkatsomuksen ja maailmankuvan lisäksi myös kulttuurinmuutos, hyvä elämä, identiteetti, ateisti, agnostikko, luonnontiede, uskonto, rituaalit, vähemmistö ja suvaitsevaisuus. Tekstissä esiintyvät ennakkoluulo, kuolema ja hautajaiset voidaan tulkita myös elämänkatsomustiedon käsitteiksi, sillä ne on mahdollista yhdistää mielekkäästi joihinkin edellä mainittuihin käsitteisiin, kuten ennakkoluulo suvaitsevaisuuden puutteeseen sekä kuolema ja hautajaiset rituaaliin.

Tekstissä esiintyvät käsitteet ovat yhtäältä teoreettisia yläkäsitteitä (maailmankuva ja elämänkatsomus) ja toisaalta näiden alaan kuuluvia käsitteitä (hyvä elämä, identiteetti ja luonnontiede). Hyvässä vastauksessa käsitteiden väliset suhteet tehdään selväksi. Voi esimerkiksi pohtia luonnontieteen ja uskonnon välistä suhdetta omassa elämänkatsomuksessa.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää poimia aineistosta kolme elämänkatsomustiedon käsitettä ja pohtia niiden merkitystä omassa elämässä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää omasta elämästään joitakin huomioita, joissa hän hyödyntää vähintään kahta aineiston käsitettä.

10 pisteen vastauksessa kokelas poimii aineistosta kolme käsitettä ja kirjoittaa esseen, jossa hän käsittelee näiden käsitteiden merkitystä omassa elämässään. Vastauksesta käy ilmi ymmärrys käsitteiden sisällöstä.

15 pisteen vastauksessa kokelas poimii tekstistä kolme käsitettä ja pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti niiden merkitystä omassa elämässään. Vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä käsitteiden sisällön ja niiden väliset suhteet.

Huippupisteiden vastauksessa kokelaan pohdinta on erityisen kypsää ja monipuolista.

Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöihin ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa” ja ”erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein”. Kokelas voi hyödyntää myös kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöjä ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”, ”ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä – – vanheneminen ja kuolema”, ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys” ja ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä”.

2. Liikunta ja hyvä elämä 20 p.

Pohdi liikunnan merkitystä osana hyvää elämää. Hyödynnä vastauksessasi kuvaa 2.A eri näkökulmista.

UKK-instituutti on määritellyt liikuntasuositukset sekä aikuisille että lapsille ja nuorille. Suositusten tarkoitus on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Liikuntaa voi pitää itseisarvona, jolloin se on olennainen ja iloa tuottava osa hyvää elämää. Liikuntaa on mahdollista tarkastella myös välineenä esimerkiksi terveyden edistämisessä, halutun ulkonäön tavoittelussa tai sosiaalisten suhteiden ja hyväksynnän saavuttamisessa. Voi pohtia kriittisesti myös sitä, onko liikunta ylipäätään välttämätön hyvän elämän osatekijä vai voiko elämä olla hyvää ilman suositusten mukaista liikkumista.

Pohdinta liikunnasta osana hyvää elämää tulee suhteuttaa aineistoon ja sen suosituksiin. Suositusten mukaiset elämäntavat voivat edistää terveyttä ja hyvinvointia. Parhaimmillaan ne tukevat hyvän elämän toteutumista. Erilaiset suositukset voivat kuitenkin myös aiheuttaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Pahimmillaan pyrkimys ulkoa annettujen tavoitteiden noudattamiseen voi viedä ilon tekemisestä, josta muuten nauttisi.

Hyvässä vastauksessa annetaan ainakin implisiittinen hyvän elämän määritelmä ja aineistoa peilataan siihen. Olennaista on lisäksi näkökulmien monipuolisuus ja oman näkemyksen perustelu. Vastausta voi laajentaa myös vertaamalla liikuntaa ja liikuntasuosituksia kilpaurheiluun ja sen vaatimuksiin hyvän elämän kontekstissa, sillä liikuntaa harrastetaan pääosin ohjatusti ja tavoitteellisesti seuroissa. Liikunta lähenee näin kilpaurheilua, vaikka huipulle ei tähdättäisikään.

Vastaus kysymykseen on essee, jossa on pohdittava aineistoa eri näkökulmista hyödyntäen liikunnan merkitystä osana hyvää elämää. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita liikunnan ja hyvän elämän suhteesta.

10 pisteen vastauksessa annetaan ainakin implisiittinen hyvän elämän määritelmä ja liikunnan merkitystä pohditaan tätä taustaa vasten. Kokelas hyödyntää aineistoa.

15 pisteen vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti ja asianmukaisesti perustellen liikunnan ja hyvän elämän suhdetta sekä hyödyntää aineistoa eri näkökulmista.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi vertaamalla liikuntaa ja kilpaurheilua hyvän elämän näkökulmasta tai pohtimalla suositusten taustalla olevien kansanterveydellisten näkökulmien suhdetta yksilöiden elämänvalintoihin.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) ja erityisesti sen sisältöihin ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot” sekä ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä”.

3. Sosiaalinen media yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä 20 p.

Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisen sanoman levittämisessä. Se tarjoaa nopean ja näkyvän kanavan omien näkemysten esittämiseen, mutta sosiaaliseen mediaan liittyy myös ongelmia.

Arvioi sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta.

Perinteinen politiikka puolueineen ja vaaleineen on saanut rinnalleen uudenlaisia yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen vaikuttamisen kanavia erityisesti sosiaalisen median myötä. Toisinaan väitetään, että perinteiset poliittisen vaikuttamisen kanavat eivät enää kiinnosta ihmisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin, mikä on nähtävissä vaikkapa äänestysaktiivisuuden vähenemisenä. Erityisesti nuorten aktiivisuudesta on oltu huolissaan. Vastauksessa voi tarkastella esimerkiksi seuraavia sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta.

Hyviä puolia:

Sosiaalinen media voi antaa ja on antanut äänen sellaisille ryhmille, jotka jäävät muuten vähemmistöön tai joita ei huomata tai oteta huomioon yhteiskunnassa.
Sosiaalinen media voi nostaa esille huomiotta jääneitä yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten rasismi, syrjintä ja epätasa-arvo.
Sosiaalinen media voi tarjota kanavan valtaapitävien arvosteluun autoritäärisissä maissa, joissa poliittinen oppositio ei muulla tavalla pysty toimimaan.
Sosiaalinen media on tasa-arvoinen ja helposti saavutettava tiedonvälityksen kanava, sillä kuka tahansa voi tuoda näkemyksensä esille.

Huonoja puolia:

Sosiaalinen media saattaa ohjata lyhytjänteisyyteen. Jostain aiheesta tai epäkohdasta kiinnostutaan hetkeksi, mutta ei tehdä pitkäjänteistä työtä asioiden korjaamiseksi, kuten perinteisessä politiikassa tai vaikkapa järjestötyössä.
Sosiaalinen media tuottaa samanmielisten ”kuplia”. Eri tavalla ajattelevien näkemyksiä ei tarvitse kuunnella, toisin kuin perinteisemmässä poliittisessa toiminnassa.
Sosiaalinen media on altis manipulaatiolle. Valtaapitävät voivat valvoa sosiaalista mediaa, levittää valheita, kieltää itselleen epämieluisen sanoman esittämisen ja jopa sulkea sosiaalisen median kanavan kokonaan.
Sosiaalinen media voi pönkittää haitallisella tavalla identiteettiä. Oman aktivismin esittely muille voi olla olennaisempaa kuin todellinen epäkohtiin vaikuttaminen.
Sosiaalinen media saattaa ohjata pinnallisuuteen. Erilaiset ”somekohut” nousevat usein hyvinkin tyhjänpäiväisistä ja epäoleellisista asioista.

Vastaus kysymykseen on essee, jossa on arvioitava sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas mainitsee yhden hyvän ja yhden huonon puolen sosiaalisesta mediasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti hän mainitsee kaksi hyvää tai huonoa puolta.

10 pisteen vastauksessa kokelas arvioi asianmukaisesti perustellen useita sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti hän voi tarkastella yhtä hyvää ja yhtä huonoa puolta perusteellisemmin.

15 pisteen vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja johdonmukaisesti sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä arvionsa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin ja keskusteluihin tai arvioimalla erityisen laajasti ja syvällisesti jotain valitsemaansa hyvää tai huonoa puolta.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Yksilö ja yhteisö (ET3) ja erityisesti sen sisältöihin ”yksityinen ja julkinen” sekä ”yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään”.

4. Kulttuurinen yhtenäisyys ja moninaisuus 20 p.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan toisinaan yhtenäiskulttuurista. Tällä tarkoitetaan kulttuuria, jossa ihmiset jakavat samat arvot, uskomukset ja käytännöt. Yhtenäiskulttuurin vastakohta on kulttuurinen moninaisuus, jossa monet erilaiset arvot, uskomukset ja käytännöt elävät yhteiskunnassa rinnakkain.

Pohdi, missä määrin kulttuurin yhtenäisyyden ja moninaisuuden piirteitä ilmenee suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.

Kulttuurintutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että ainakin useimmat nykyiset yhteiskunnat ovat kulttuurisesti moninaisia ja että tämä pätee historiallisestikin moniin yhteiskuntiin. Siitä huolimatta yhteiskunnallisissa keskusteluissa puhutaan toisinaan yhtenäiskulttuurista, joka ymmärretään useimmiten oletettua mennyttä historiallista aikaa kuvaavana käsitteenä tai jonkinlaisena kulttuurisena ihanteena. Kumpikaan käsite, yhtenäiskulttuuri tai kulttuurin moninaisuus, ei ole kuitenkaan selvärajainen. Tehtävänä on pohtia, missä määrin kulttuurin yhtenäisyyden ja moninaisuuden piirteitä ilmenee suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.

Hyvässä vastauksessa on luontevaa tarkastella sellaisia suomalaisen kulttuurin piirteitä, jotka ovat laajalti jaettuja tai joissa on suurta vaihtelua. Voi myös käsitellä seikkoja, jotka ovat aiemmin olleet yleisiä suomalaisessa kulttuurissa. Tyypillisesti kristinuskoa on aiemmin pidetty tällaisena yhdistävänä tekijänä, ja edelleen suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta tutkijat ovat myös argumentoineet, että suomalaisten uskonnollisuus on aina ollut moninaista. Ortodoksinen kirkko, kansanusko ja tataarien kautta islam ovat jo kauan olleet osa suomalaista kulttuuria.

Vastaavasti Suomessa on koko itsenäisyyden ajan ollut kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Valtaosa väestöstä puhuu äidinkielenään suomea, ja suurin osa Suomessa asuvista osaa suomea, vaikkei se olisikaan ensimmäinen tai toinen kieli. Tämän lisäksi on kuitenkin useita vähemmistökieliä, kuten saamen kielet, karjalan kieli, viittomakielet, romanikieli, venäjä ja tataarin kieli. Hyvässä vastauksessa voikin pohtia Suomen kielellistä yhtenäisyyttä ja moninaisuutta sekä kielen merkitystä erilaisten arvojen, toimintatapojen ja identiteettien ylläpitäjänä.

Vastauksessa voi argumentoida, että suomalaiset jakavat ja ovat jakaneet monia eettisiä perusarvoja. Harva kiistää ihmisoikeudet tai demokratian legitimiteetin. Toisaalta tällaiset perusarvot ovat usein sen luontoisia, että ne on hyväksytty melko yleisesti maailmassa. Niitä ei voi näin pitää suomalaisen nyky-yhteiskunnan erityispiirteinä. Yhteisestä arvoperustasta huolimatta suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut ja on edelleen jännitteitä. Jakautuminen poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon on aiheuttanut voimakkaita vastakkainasetteluita ja jopa väkivaltaisuuksia. Tästä todistavat esimerkiksi Suomen sisällissota vuonna 1918, 60-luvun poliittinen ja kulttuurinen ilmapiiri sekä nykyisen poliittisen keskustelun polarisoituminen. Vastauksessa voi käsitellä myös sitä, vaikuttaako ihmisten sosioekonominen asema kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Vastauksessa voi pohtia koulutuksen merkitystä kulttuurin yhtenäistäjänä ja toisaalta moninaisuuden mahdollistajana. Koulutuksen kautta lapset ja nuoret kasvatetaan tietynlaisiin ajattelutapoihin ja kieleen. Usein koulut järjestävät käyntejä paikallisiin taidemuseoihin, ja lapsille ja nuorille opetetaan tietynlainen tulkinta Suomen taiteesta, historiasta ja kulttuurista ylimalkaan. Heistä tehdään myös ja ennen kaikkea kansalaisia, jotka voivat tulevaisuudessa ottaa vastuun suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Vastauksessa voi painottaa myös kulttuurin välittymistä ja jaettua kulttuuria koulun ulkopuolella. Esimerkiksi televisio on yhdistänyt ja erottanut ihmisiä. Television tullessa Suomeen 50-luvulla ohjelmatarjonta oli vähäistä, ja kymmenien vuosien ajan Suomessa seurattiin pääasiassa Ylen ja sittemmin myös harvalukuisten ilmaiskanavien tarjontaa. Myöhemmin kanavien ja ohjelmatuotannon määrä on kasvanut huomattavasti. Vastauksessa voi pohtia myös sosiaalisen median, urheilun ja viihteen vaikutusta kulttuurin yhtenäisyyteen ja moninaisuuteen suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.

Vastaus kysymykseen on essee, jossa on pohdittava, missä määrin kulttuurin yhtenäisyyden ja moninaisuuden piirteitä ilmenee suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita kulttuurin yhtenäisyydestä tai moninaisuudesta suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.

10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii osuvien esimerkkien avulla, miten kulttuurin yhtenäisyys ja moninaisuus ilmenevät suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.

15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti suomalaisen kulttuurin yhtenäisyyttä ja moninaisuutta sekä antaa useita osuvia ja perusteltuja esimerkkejä.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi huomioimalla historiallisen näkökulman ja tarkastelee, millaisia muutoksia suomalaisen kulttuurin yhtenäisyydessä ja moninaisuudessa on tapahtunut.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) sisältöihin ”kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat”, ”tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen”, ”suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit” sekä ”kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset”.

5. Penkkarit 20 p.

Lukiolaisten opinnot päättyvät tyypillisesti penkinpainajaisiin eli penkkareihin.

Pohdi, voidaanko penkkareita analysoida uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytetyn siirtymäriitin käsitteen avulla. Hyödynnä vastauksessasi videota 5.A.

Monen lukiolaisen opinnot huipentuvat penkkareihin, joita vietetään helmikuussa. Penkkareihin mennessä monet abit ovat suorittaneet kaikki lukiokurssit, ja penkkareiden jälkeen he alkavat valmistautua kevään ylioppilaskirjoituksiin. Penkkareita juhlitaan tyypillisesti pukeutumalla erilaisiin rooliasuihin ja järjestämällä penkkariajelu, jossa kuorma-autot kuljettavat lavalla seisovat ja katselijoille makeisia heittävät abit (lat. abiturus ’pois lähtevä’) pois koulusta. Kuorma-autot on koristeltu lakanoin, joissa on humoristisia tai satiirisia kuvia ja tekstejä abien kokemuksista tai ajankohtaisista ilmiöistä.

Hyvässä vastauksessa kuvataan siirtymäriitin piirteitä yleisesti ja annetaan jokin esimerkki siirtymäriitistä. Siirtymäriitissä on kolme vaihetta: irtaantuminen, siirtyminen, uudelleenliittyminen. Tämä erottelu korostaa sitä, että riitissä on tarkoitus siirtää osallistuja tilasta tai asemasta toiseen. Esimerkiksi kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautajaiset ovat kristillisten kirkkojen siirtymäriittejä, joissa riittiin osallistuvan henkilön hengellinen tila ja kirkko-oikeudellinen asema muuttuvat. Erityisesti jälkimmäisen seikan tähden riittiin osallistuminen saattaa olla yhteisön jäsenelle tai sellaiseksi aikovalle pakollista. Esimerkiksi kristillisen kirkon jäseneksi ei pääse ilman kastetta eivätkä kirkkohäät tule kyseeseen ilman konfirmaatiota. Riitit toimitetaan vakiintuneen kaavan mukaisesti. Ne vahvistavat yhteisöä luomalla yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja viestimällä ulkopuolisille yhteisölle tärkeistä asioista.

Penkkareissa on kyse sekulaarista juhlasta, jolla on joitakin yhteisiä piirteitä uskonnollisten siirtymäriittien kanssa. Penkkaritkin toimitetaan vakiintuneen kaavan mukaisesti ja niillä on yhteisön ja sen jäsenten identiteettiä vahvistava rooli. Penkkareiden voi tulkita päättävän lukio-opinnot ja aloittavan valmistautumisen ylioppilaskirjoituksiin. Mikäli abi on suorittanut kaikki lukiokurssit, hän irtautuu konkreettisestikin arkisesta lukiotyöstä ja siirtyy valmistautumaan kirjoituksiin. Tämä voi olla henkisesti ja sosiaalisesti iso muutos abiturientin elämässä.

Penkkarit eroavat useimmista uskonnollisista siirtymäriiteistä siinä, että niihin osallistuminen ei ole pakollista. Lukio-opinnot voi päättää ja ylioppilaskirjoituksiin voi valmistautua ja osallistua, vaikka ei olisi osallistunutkaan penkkareihin. Penkkarit eivät näin muuta abiturientin juridista statusta. Tästä syystä penkkareille ei ole olemassa myöskään mitään tiettyä kaavaa, jota pitää seurata, jotta toimitus olisi pätevä. Penkkareita voidaan juhlia aivan yhtä hyvin ilman kuorma-autoajelua, kuten koronarajoitusten aikaan tehtiin. Vastauksessa esitetään tulkinta siitä, minkälaista siirtymää aineiston kuvaama penkkariajelu symboloi. Vastausta voi tukea tarkastelemalla esimerkiksi penkkareiden yhtymäkohtia kalendaaririitteihin, penkkareiden karnevalistisia piirteitä ja makeisten jakamista lahjana.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia, voidaanko penkkareita analysoida uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytetyn siirtymäriitin käsitteen avulla. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita siitä, voidaanko penkkareita analysoida siirtymäriittinä.

10 pisteen vastauksessa kokelas kuvaa siirtymäriitin piirteitä yleisesti tai osoittaa tuntevansa siirtymäriittejä. Hän pohtii näiden tietojensa valossa, voidaanko penkkareita analysoida siirtymäriittinä.

15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti, voidaanko penkkareita analysoida siirtymäriittinä. Hän kuvaa siirtymäriitin piirteitä yleisesti ja antaa esimerkkejä siirtymäriiteistä.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa erinomaisesti siirtymäriitin käsitteen ja huomaa oleelliset erot sekulaarin penkkarijuhlan ja uskonnollisten siirtymäriittien välillä.

Tehtävä kuuluu LOPS15:ssä kurssin Katsomusten maailma (ET5) sisältöön ”uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä” ja erityisesti sisältöön ”riitti”.

6. Homo iPhonus 20 p.

Älypuhelimien käytön lisääntyminen on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten nämä laitteet vaikuttavat käyttäytymiseemme ja kulttuuriimme.

Arvioi, miten älypuhelimen käyttö muuttaa ihmistä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 6.A.

Tehtävän aineistona on Suomen Kuvalehden artikkeli, joka esittelee suhteellisen vakuuttavaa näyttöä älypuhelimien vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme. Aineiston mukaan älypuhelimen käyttö vaikuttaa meihin monilla elämän alueilla. Tutkimuksissa on huomattu, että älypuhelimien käytön lisääntyminen aiheuttaa muutoksia sosiaalisessa elämässä, kognitiivisissa kyvyissä ja fyysisessä olemuksessa. Koska aihe on todennäköisesti lähes kaikille kokelaille tuttu ja heillä on älypuhelimien käytöstä ja vaikutuksesta omakohtaista kokemusta, on esimerkkejä todennäköisesti helppo löytää myös aineiston ulkopuolelta. Vastauksessa on keskeistä muodostaa oma näkökulma ja ulottaa arvio henkilökohtaisen tason esimerkeistä yleiselle tasolle. Hyvässä vastauksessa älypuhelimen vaikutusta ihmiseen tarkastellaankin kulttuurisesta näkökulmasta.

Aineiston valossa älypuhelimien vaikutuksen kiistäminen kokonaan on virhe. Riippumatta siitä, pitääkö älypuhelimien aiheuttamia muutoksia suurina vai pieninä, on huomattava kulttuurin ja ympäristön syvällinen vaikutus ihmisenä olemiseen. Hyvässä vastauksessa otetaan huomioon teknologian keskeinen asema nykyisessä elinympäristössä ja ymmärretään sen vaikutus ihmisten tapaan käsittää oma elämänsä ja suhteensa muihin ihmisiin. Jos muutoksia lähestyy evoluution kautta, on oleellista huomata evoluution hitaus. Kulttuurievoluutiossa muutokset voivat tapahtua huomattavasti nopeammin.

Aineiston ulkopuolelta esimerkkejä älypuhelimien vaikutuksista voi hakea vaikkapa kielestä ja kommunikaatiosta. Kieli on vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja sitä kautta tapaamme ymmärtää ja hahmottaa maailmaa. Tapamme kommunikoida sosiaalisessa mediassa, kuten WhatsAppissa, näyttäisi muuttavan tapaamme käyttää kieltä. Samoin kommunikaatio näyttäisi olevan entistä visuaalisempaa. Myös sosiaalisen median käyttöön kiinteästi liittyvät algoritmit ja niiden kautta kenties seuraavat vahvistusharhat tarjoavat mahdollisuuksia pohtia muutoksia, jotka voivat muokata maailmankuvaamme.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää aineistoa hyödyntäen arvioida, miten älypuhelimen käyttö muuttaa ihmistä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää muutamia huomioita siitä, miten älypuhelimen käyttö muuttaa ihmistä.

10 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineistoa hyödyntäen perustellun arvion siitä, miten älypuhelimen käyttö muuttaa ihmistä.

15 pisteen vastauksessa kokelas esittää monipuolisen ja johdonmukaisen arvion siitä, miten älypuhelimen käyttö muuttaa ihmistä. Vastauksessa otetaan huomioon sekä negatiiviset että positiiviset vaikutukset.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas laajentaa vastaustaan esimerkiksi ottamalla huomioon muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia tai pohtimalla muutoksia, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) ja erityisesti sen sisältöihin ”ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio”, ”Prometheus-myytistä teknoutopioihin ja -dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen” sekä ”tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa”.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Yksilön identiteetti 30 p.

Pajtim Statovci (s. 1990) on suomalainen kirjailija, joka muutti 2-vuotiaana Kosovosta Suomeen. Hänen teoksessaan Tiranan sydän (2016) on minäkertoja, joka on muuttanut nuorukaisena synnyinmaastaan Albaniasta Roomaan Italiaan.

7.1 Analysoi Pajtim Statovcin romaanin minäkertojan käsitystä itsestään (aineisto 7.A). 10 p.

Romaanin minäkertojan käsitys itsestään rakentuu seuraavasti:

Sukupuolisuus on keskeistä. Minäkertoja on mies, mutta hän tekeytyy välillä naiseksi (naamioleikki).
Minäkertoja tiedostaa vanhempiensa antaman mallin; hän on oppinut perinteiset sukupuoliroolit heiltä.
Minäkertoja ajattelee, että roolin voi kuitenkin itse valita ja että sitä voi vaihtaa omasta tahdostaan.
Minäkertoja tiedostaa, että valinnat mahdollistavat lukemattomia elämiä, mutta hän pitää niitä osin valheellisina.
Minäkertoja inhoaa vanhempiensa ylläpitämiä sosiaalisia kulisseja jopa niin paljon, ettei halua olla albaani, vaan mitä tahansa muuta.

Esitettyjä näkökohtia voi analysoida erityisesti seuraavin elämänkatsomustiedon käsittein: sukupuoli, identiteetti, rooli, elämänvalinta, yksilö ja yhteisö, kansallisuus ja kieli. Aineiston painopiste on valheellisuuden vastustamisessa ja jonkinlaisessa implisiittisessä kaipuussa autenttisuuteen. Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä minäkertoja kaipaa tai tavoittelee. Hän käsittää identiteettinsä vastakkaiseksi suhteessa taustaansa, josta hän haluaa irrottautua.

Vastausta voi syventää esimerkiksi tarkastelemalla erilaisia käsityksiä sukupuolesta ja identiteetistä sekä erittelemällä niiden perusteella erilaisia tulkintavaihtoehtoja siitä, millainen käsitys romaanihenkilöllä on itsestään.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää analysoida Pajtim Statovcin romaanin minäkertojan käsitystä itsestään. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

3 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin osuvia huomioita siitä, millainen käsitys minäkertojalla on itsestään.

5 pisteen vastauksessa kokelas analysoi minäkertojan käsitystä itsestään elämänkatsomustiedon käsittein.

8 pisteen vastauksessa kokelas analysoi johdonmukaisesti, monipuolisesti ja elämänkatsomustiedon käsitteitä hyödyntäen minäkertojan käsitystä itsestään.

7.2 Pohdi, voiko yksilö luoda itselleen uuden identiteetin. Tarkastele asiaa yksilön itsensä ja hänen yhteisönsä kannalta. 20 p.

Hyvässä vastauksessa selvennetään, mitä identiteetillä tarkoitetaan, ja tuodaan esille käsitteen monitulkintaisuus. Identiteettiä tarkastellaan niin yksilölliseltä kuin yhteisölliseltä kannalta. Vastaus voi lähteä aineistosta, vaikkei sen käyttöä edellytetä. Aineistossa sanotaan, että yksilö voisi valita sen, mitä on. Siinä tuodaan myös esille, että tällainen lähtökohta voi johtaa valheellisuuteen, jos henkilö päätyy elämään useita elämiä. Tämä voi muodostaa lähtökohdan hyvälle vastaukselle. Mitä tuo valheellisuus on?

Vaihtoehtoisesti kokelas voi käsitellä jotakin muuta jännitettä, joka syntyy uuden identiteetin luomisesta. Hän voi esimerkiksi pohtia, kuinka sosiaalinen yhteisö reagoisi uuteen identiteettiin. Vaikka ihminen rakentaisi ajatuksillaan ja teoillaan itselleen uuden identiteetin, hän ei sosiaalisessa yhteisössä pääse välttämättä eroon menneisyydestään ja omista aiemmista kokemuksistaan ja tunteistaan, sillä toiset saattavat kohdella häntä hänen aiemman identiteettinsä mukaisesti. Mitä rajoituksia sosiaalinen yhteisö asettaa itse rakennetulle identiteetille? Eikö sosiaalinen yhteisö rajaa yksilön identiteettiä esimerkiksi kertomalla, minkälainen hän on ja mitä hänen pitäisi tehdä? Toisaalta se voi avata näkemään myös mahdollisuuksia, joista yksilö itse ei ole tietoinen.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia, voiko yksilö luoda itselleen uuden identiteetin. Asiaa pitää tarkastella yksilön itsensä ja hänen yhteisönsä kannalta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin asiaankuuluvia huomioita uuden identiteetin luomisesta.

10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii yksilön mahdollisuutta luoda uusi identiteetti. Hän tarkastelee asiaa niin yksilön itsensä kuin hänen yhteisönsä kannalta.

15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti yksilön mahdollisuutta luoda uusi identiteetti. Hän tarkastelee asiaa niin yksilön itsensä kuin hänen yhteisönsä kannalta.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi ottamalla huomioon erilaisia näkemyksiä yksilön ja hänen yhteisönsä suhteesta.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot” sekä kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys”.

8. Uskonnonvapauden toteutuminen ja merkitys 30 p.

8.1 Arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohdi siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan uskonnonvapaus sisältää vapauden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja vapauden myös vaihtaa sitä. Yleisen tulkinnan mukaisesti tähän kuuluu vapaus olla tunnustamatta ja harjoittamatta uskontoa. Hyvässä vastauksessa tämä otetaan huomioon. Lisäksi siinä huomataan, että tehtävän aineistona oleva artikla muodostaa yhden kokonaisuuden eikä puheena oleva uskonnonvapaus ole näin erotettavissa ajatuksen- ja omantunnonvapaudesta. Kyse on näin vapaudesta tunnustaa tai olla tunnustamatta mitä tahansa katsomusta.

Uskonnonvapauden toteutumista on mielekästä tarkastella lainsäädännön, lakia tulkitsevan hallinnon ja käytännön elämän tasoilla. Myös historiallinen näkökulma voi olla hyödyllinen, sillä se auttaa selittämään eroja eri maiden välillä.

Vastaukseen voi kuulua esimerkiksi seuraavia näkökulmia ja sisältöaineksia:

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitut uskonnonvapauden ulottuvuudet: oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen, oikeus uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä, julkisesti ja yksityisesti sekä tähän sisältyen oikeus opettaa uskontoa sekä oikeus harjoittaa hartautta ja uskonnollisia menoja
uskonnonvapaus lainsäädännössä eri puolilla maailmaa
uskonnonvapaus oikeutena harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa (positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus)
uskonnonvapauden suhde ei-uskonnollisiin vakaumuksiin
enemmistöä ja vähemmistöä edustavien uskonnonvapauden toteutuminen eri puolilla maailmaa
maakohtaisia esimerkkejä uskonnollisiin ja uskonnottomiin vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta, häirinnästä, vainosta ja muista ihmisoikeusrikkomuksista
turvallisuus, kansallismielisyys tai teokraattisuus uskonnonvapauksien rajoittamisen perusteluna
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitun ajatuksen ja omantunnon vapauden suhde uskonnon julkiseen harjoittamiseen.

Hyvässä vastauksessa annetaan konkreettisia esimerkkejä eri puolilta maailmaa. Lainsäädännön tasolla voidaan erottaa ääripäinä teokraattinen Iran sekä sekulaarit Ranska ja Yhdysvallat. Maailmassa on paljon valtioita, joissa uskonnonvapaus on turvattu lainsäädännössä, mutta joissa hallinto rajoittaa tätä vapautta eri tavoin (esim. Kiina sortaa uiguurimuslimeja ja Venäjä Jehovan todistajia). Laajasta uskonnonvapaudesta huolimatta esimerkiksi sekulaari Ranska kieltää turvallisuussyistä kasvot peittävän hunnun käytön julkisilla paikoilla.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää aineistoa hyödyntäen arvioida uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohtia siihen vaikuttavia tekijöitä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin osuvia huomioita uskonnonvapauden toteutumisesta nykymaailmassa tai siihen vaikuttavista tekijöistä.

8 pisteen vastauksessa kokelas arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa esittelemällä pintapuolisesti useita tai yksityiskohtaisemmin kaksi olennaista näkökohtaa tai konkreettista esimerkkiä. Hän ottaa huomioon joitakin aineistossa mainittuja uskonnonvapauden ulottuvuuksia.

12 pisteen vastauksessa kokelas arvioi johdonmukaisesti ja monipuolisesti uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohtii siihen vaikuttavia tekijöitä. Hän antaa arvionsa tueksi konkreettisia esimerkkejä eri puolilta maailmaa ja hyödyntää monipuolisesti aineistossa mainittuja uskonnonvapauden ulottuvuuksia. Kokelas ottaa uskonnonvapauden tulkinnassaan huomioon sen, että uskonnonvapauteen kuuluu vapaus harjoittaa uskontoa tai olla harjoittamatta sitä.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi antamalla useita konkreettisia esimerkkejä uskonnonvapauden toteutumisesta eri puolilta maailmaa ja selittämällä erilaisten tapausten taustalla olevia tekijöitä.

8.2 Pohdi, mikä merkitys uskonnonvapaudella on suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

Hyvässä vastauksessa voi pohtia ensiksikin uskonnonvapautta koskevan lainsäädännön merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Oikeudesta uskonnon- ja omantunnonvapauteen säädetään Suomen perustuslaissa. Edelleen uskonnonvapaus turvataan uskonnonvapauslailla, jossa säädetään muun muassa rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, yhdyskunnan jäsenyydestä sekä liittymis- ja eroamismenettelyistä. Laissa säädetään niin ikään valaa ja vakuutusta koskevista käytännöistä. Uskonnonvapauslaki liittyy myös peruskoulun ja lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin säännöksiin. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon asemasta säädetään erikseen niitä koskevissa erityislaeissa.

Hyvä vastaus ei rajoitu vain juridiseen näkökulmaan, vaan siinä pohditaan laajemmin, miten uskonnonvapaus tukee suomalaisen yhteiskunnan toimintaa eri tasoilla. Voi esimerkiksi tarkastella sitä, millä tavalla ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden voi ajatella tukevan toimivaa demokratiaa tai olevan jopa sen edellytys. On hyvä huomata, että toimivan demokratian yhtenä edellytyksenä pidetään sananvapautta eli vapaata julkista keskustelua. Sananvapauden voi tulkita olennaisesti riippuvan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudesta. Demokratian toimivuuden lisäksi voi tarkastella laajemmin kansalaisyhteiskunnan toimivuutta tai toimimattomuutta tilanteessa, jossa uskonnonvapautta rajoitettaisiin.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

uskonnonvapaus perusoikeutena, Suomen perustuslaki ja uskonnonvapauslaki
uskonnonvapauden merkitys uskonnollisille ja katsomuksellisille vähemmistöille (vrt. syrjintä uskonnollisen syyn perusteella)
uskonnonvapauden merkitys yksilön oikeuksien kannalta (kansalaisten perusoikeudet)
uskonnonvapauden merkitys yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta
uskonnonvapauden merkitys demokratian kannalta
uskonnonvapauden merkitys kansalaisyhteiskunnan kannalta (esim. aatteelliset yhdistykset)
uskonnonvapauden merkitys kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden turvaamisen ja arvostamisen kannalta
uskonnonvapauden rajat ja suhde sananvapauteen (esim. vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää vastaan)
erilaiset tulkinnat siitä, mitä uskonnonvapauden tulisi sisältää (esim. uskoa ilmaisevien tunnusten ja vaatekappaleiden käyttö julkisilla paikoilla, rukoilu julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja kouluissa, kirkonkellojen soiton ja rukouskutsun kuuluminen laajalla alueella lähiympäristössä)
luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lainsäädännöllinen erityisasema suhteessa katsomuksellisesti moninaiseen yhteiskuntaan
koulujen katsomusopetuksen malli ja siihen liittyvät kysymykset
erilaiset tulkinnat siitä, saako ihmisen perusvapauksia, kuten uskonnonvapautta, rajoittaa yhteiskunnan oletetun edun nimissä.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää aineistoa hyödyntäen pohtia, mikä merkitys uskonnonvapaudella on suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

4 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitakin asiaankuuluvia huomioita uskonnonvapaudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa vähintään kahdesta näkökulmasta. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä syvällisesti suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa. Hän syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla uskonnonvapauden ja sananvapauden yhteyttä.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus” sekä kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”uskonnon- ja omantunnonvapaus”.

9. Elämää robotin kanssa 30 p.

Robotit ovat tulleet yhteiskuntaamme jäädäkseen. Tekniikan ja ennen kaikkea tekoälyn kehittyessä robotteja hyödynnetään yhä useampiin tarkoituksiin. Todennäköisesti robottien kanssa toimiminen on tulevaisuudessa iso ja luonteva osa arkielämäämme.

9.1 Pohdi yhteiskunnan näkökulmasta, mitä hyötyjä ja haittoja robottien käytön lisääntymisestä on. Hyödynnä vastauksessasi vähintään kolmea aineiston kuvaa 9.A–9.H. 15 p.

Tehtävän aineisto esittelee monipuolisesti robottien käyttöä yhteiskunnan eri alueilla. Riittää, jos kokelas käsittelee kolmea aineiston kuvaa. Hyvässä vastauksessa tarkastellaan sekä robottien hyötyjä että niiden haittoja, vaikka lopulta päädyttäisiin pitämään jompiakumpia selvästi merkittävämpinä.

Yhteiskunnallisina hyötyinä voi pitää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Robotit eivät väsy, turhaudu tai lakkoile (9.A).
Robotit tekevät raskaat ja vaaralliset työt (9.B).
Robottien tehdessä enemmän töitä jää ihmisille enemmän vapaa-aikaa (9.D).
Robottikuskit ja -kirurgit eivät tee inhimillisiä virheitä (9.G).
Työtehon parantuminen lisää talouskasvua ja tukee sitä kautta yhteiskuntaa.
Kehittyvä tekoäly voi auttaa ihmiskuntaa vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa.

Yhteiskunnallisina haittoina voi pitää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Ihmiskontaktia vaativat, mutta raskaat hoitotyöt siirtyvät yhä enemmän roboteille (9.A).
Ihmisten sosiaaliset kontaktit vähenevät ylipäätään (9.C, 9.E ja 9.F).
Tekniset ongelmat tai hakkerointi voi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä (9.G ja 9.H).
Robottien käytön lisääntyminen saattaa aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä.
Robottien aiheuttama taloudellinen hyöty jakaantuu epätasaisesti, ellei robottien tekemää työtä veroteta oikeudenmukaisesti.

Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia yhteiskunnan näkökulmasta, mitä hyötyjä ja haittoja robottien käytön lisääntymisestä on. Kokelaan on hyödynnettävä pohdinnassaan vähintään kolmea tehtävän aineiston kuvaa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

4 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita robottien yhteiskunnallisista hyödyistä ja haitoista tai pohtii seikkaperäisemmin yhtä hyötyä tai haittaa.

8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, mitä yhteiskunnallisia hyötyjä ja haittoja robottien käytön lisääntymisestä on. Hän hyödyntää asianmukaisesti ainakin kahta aineiston kuvaa.

12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti, mitä yhteiskunnallisia hyötyjä ja haittoja robottien käytön lisääntymisestä on. Hän hyödyntää ainakin kolmea aineiston kuvaa.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla jotakin yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä ollutta tulevaisuuden skenaariota tai hyödyntämällä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta tai muuta taidetta.

9.2 Arvioi, voivatko robotit auttaa yksilöä hyvän elämän tavoittelussa. 15 p.

Hyvässä vastauksessa esitetään vähintäänkin implisiittinen hyvän elämän määritelmä. Se voi olla oma, mutta sitä on selvyyden vuoksi hyvä suhteuttaa johonkin yleisesti tunnettuun käsitykseen hyvästä elämästä. Olennainen osa hyvän elämän tarkastelua on sen arvioiminen, minkälaisia asioita hyvä elämä edellyttää. Edellyttääkö se esimerkiksi hyvää terveyttä, mielekkäitä sosiaalisia suhteita tai omien taipumusten mukaista työtä ja harrastuksia? Kunkin edellä mainitun tekijän yhteydessä on hyvä pohtia erikseen, miten ne liittyvät hyvään elämään ja mikä rooli roboteilla voi olla niissä. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Robotit auttavat terveyden- ja sairaudenhoidossa ja mahdollistavat terveemmän elämän.
Robotit tekevät teollisuudessa ja palvelualoilla likaiset, raskaat, yksitoikkoiset ja vaaralliset työt, mikä säästää ihmisten terveyttä ja edistää siten terveellistä elämää.
Robotit voivat aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä ja tuottaa siten sosiaalisia ongelmia.
Robotin työpanos kotona voi tuottaa ihmisille lisää vapaa-aikaa ja tarjota heille mahdollisuuden harrastaa, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa ja kehittää itseään.
Robotit voivat tarjota apua ja seuraa ihmisille, joille sen löytäminen voi syystä tai toisesta olla vaikeaa.
Robotit voivat heikentää yhteisöllisyyttä, jos ne korvaavat ihmissuhteet.
Robotit voivat olla apuna koulutuksessa ja tiedonhankinnassa ja mahdollistaa näin uuden oppimisen.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää arvioida, voivatko robotit auttaa yksilöä hyvän elämän tavoittelussa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

4 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita robottien mahdollisuudesta auttaa yksilöä hyvän elämän tavoittelussa.

8 pisteen vastauksessa kokelas esittää perustellun arvion robottien mahdollisuudesta auttaa yksilöä hyvän elämän tavoittelussa. Arvio perustuu ainakin implisiittiseen hyvän elämän määritelmään.

12 pisteen vastauksessa kokelas esittää johdonmukaisen ja monipuolisen arvion robottien mahdollisuudesta auttaa yksilöä hyvän elämän tavoittelussa. Arvio perustuu selkeästi muotoiltuun hyvän elämän määritelmään.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä näkemyksensä hyvästä elämästä filosofisiin teorioihin aiheesta.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä” sekä kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöön ”ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana”.