Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

14.9.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Maantieteen kokeessa arvioidaan maantieteellisten tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen kunkin tehtävän edellyttämässä kontekstissa.

Maantieteen kokeen tehtävät ovat monipuolisia

Osa tehtävistä perustuu laajojen aihepiirien hallintaan, ja niihin vastataan useimmiten esseellä. Esseevastaukset tulee laatia siten, että tehtävän aihekokonaisuus on jäsennelty ja asiasisältö on johdonmukainen. Tehtävässä edellytetyt tietosisällöt asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. Syysuhteita tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista ja väitteet perustellaan selkeästi. Opitut asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet erotetaan toisistaan.

Usein tehtävät perustuvat aineistoihin, jotka voivat olla esimerkiksi karttoja, paikkatietoaineistoja, kuvia, videoita, tilastoja, diagrammeja, kaavioita tai tekstejä. Aineistoja tulkitaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa.

Tehtävät voivat edellyttää myös tiedon prosessointia, kuten aineistojen muokkaamista, laskemista ja analyysiä, piirtämistä, diagrammien ja muiden kaavioiden laatimista sekä merkintöjen piirtämistä valmiisiin kuviin. Tehtävissä arvioidaan kokelaan kykyä käyttää maantieteelle tyypillisiä työkaluja tarkoituksenmukaisesti.

Vastausten arvioinnin lähtökohtia

Vastauksissa tulee noudattaa tehtävänantoa. Tehtävässä voidaan edellyttää esimerkiksi vertailua, arviointia, analyysiä ja pohdintaa tai erilaisia esitystapoja, ja näitä korostetaan myös arvioinnissa. Erityisesti soveltamista ja kehittelyä edellyttävissä tehtävissä arvostetaan luovaa ongelmanratkaisu- ja ideointikykyä. Osassa tehtävistä voidaan edellyttää myös lyhyttä ja tiivistä vastaamista, jolloin ylipitkä vastaus vähentää pisteitä.

Vastauksen pituus ja tietosisältöjen määrä eivät sinänsä ole ansioita, erityisesti mikäli esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Vastauksen arvoa alentaa myös se, jos vastauksessa on selviä asiavirheitä tai ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti. Käsitteiden epäjohdonmukainen tai virheellinen käyttö vähentää sekin pisteitä.

Niin ikään vastauksen arvoa alentavia tekijöitä ovat sen rakentuminen pelkästään tai pääsääntöisesti mielipiteiden varaan, samojen asioiden toistaminen tai aineistojen epätarkoituksenmukainen käyttö tai käyttämättä jättäminen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös suomenkielisen asiatekstin kirjoittamiseen, erityisesti suomenkielisen paikannimistön ja käsitteistön hallintaan.

Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet

Kunkin tehtävän arviointi- ja pisteitysohjeessa täsmennetään arvioinnin kohteet ja määritetään, miten pisteet kyseisessä tehtävässä jakautuvat. Tehtäväkohtaisen arvioinnin alussa on yleisemmän tason kuvaus, jossa kerrotaan tehtävän kannalta olennaiset arvioinnin kohteet. Tämän jälkeen annetaan yksityiskohtaisempi pisteitysohje, jossa määritellään vaadittavat asiasisällöt ja tuotokset.

Mikäli kyseessä on moniosainen tehtävä, pisteet määritetään osakohtaisesti (1.1, 1.2, 1.3 jne.). Jos kyseessä on esseevastaus, ohjeessa kuvataan, mikä on olennaista ja miten pisteitä jaetaan. Jos tehtävässä edellytetään tiedon prosessointia ja työkalujen käyttöä, tuotosten pisteitys kuvataan erikseen.

Osa 1: 20 pisteen tehtävä

1. Maantieteellisten ilmiöiden ja käsitteiden ryhmittelyä 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja maantieteen eri osa-alueilta, käsitteistön hallintaa ja taitoa luokitella maantieteellisiä ilmiöitä ja käsitteitä.

Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.

1.1 Onko osatehtävissä 1.1.1–1.1.5 mainitun ympäristöongelman aiheuttaja ilmastonmuutos, vai johtuuko se muulla tavoin ihmisen toiminnasta? 5 p.

1.1.1 Merenpinnan kohoaminen 1 p.

Ilmastonmuutos (1 p.)

Mannerjäätiköiden sulaminen ja meren lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa.

1.1.2 Mikromuovi ympäristössä 1 p.

Muu ihmisen toiminta (1 p.)

Mikromuovia syntyy muun muassa autonrenkaista, muoviroskasta ja tekokuiduista, ja se päätyy ympäristöön.

1.1.3 Otsonikato 1 p.

Muu ihmisen toiminta (1 p.)
Ilmastonmuutos (1 p.)

Otsonikadon pääasiallinen aiheuttaja on kloori- ja bromikaasupäästöt, joita ovat esimerkiksi CFC-yhdisteitä sisältävät päästöt, eli muu ihmisen toiminta. Koska uusimman tieteellisen tietämyksen perusteella myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa otsonikerrokseen ja muun muassa hidastaa sen palautumista, hyväksytään molemmat vastausvaihtoehdot oikeina.

1.1.4 Raskasmetallien rikastuminen ravintoketjussa 1 p.

Muu ihmisen toiminta (1 p.)

Ympäristöön ja eliöihin joutuvat raskasmetallit ovat peräisin esimerkiksi teollisuudesta.

1.1.5 Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen 1 p.

Ilmastonmuutos (1 p.)

Sään ääri-ilmiöt voimistuvat tutkimusten mukaan ilmaston lämpenemisen seurauksena.

1.2 Onko osatehtävissä 1.2.1–1.2.5 mainittu ilmiö endogeeninen vai eksogeeninen? 5 p.

Endogeeninen eli sisäsyntyinen ilmiö saa energiansa maapallon sisäisestä lämmöstä ja virtauksista, kun taas eksogeeninen eli ulkosyntyinen ilmiö saa energiansa auringosta.

1.2.1 Trooppinen pyörremyrsky 1 p.

Eksogeeninen (1 p.)

Se syntyy auringon lämmittämän meren yllä kohoavasta ilmasta, eli se saa energiansa auringosta.

1.2.2 Konvektiosade 1 p.

Eksogeeninen (1 p.)

Se syntyy auringon lämmittämän pinnan yllä kohoavasta ilmasta, jonka kosteus tiivistyy sateeksi. Konvektiosade saa siis energiansa auringosta.

1.2.3 Maanjäristys 1 p.

Endogeeninen (1 p.)

Sen aiheuttaa maankuoren liike, joka saa energiansa maapallon sisäisestä lämmöstä ja virtauksista.

1.2.4 Vesieroosio 1 p.

Eksogeeninen (1 p.)

Sen saa aikaan virtaava vesi, joka on osa veden kiertokulkua. Veden kiertokulku saa energiansa auringosta.

1.2.5 Vuorenpoimutus 1 p.

Endogeeninen (1 p.)

Sen aiheuttaa litosfäärilaattojen liike, joka saa energiansa maapallon sisäisestä lämmöstä ja virtauksista.

1.3 Onko osatehtävissä 1.3.1–1.3.5 kyseessä uusiutuva vai uusiutumaton energiamuoto? 5 p.

1.3.1 Aurinkoenergia 1 p.

Uusiutuva (1 p.)

1.3.2 Geoterminen energia 1 p.

Uusiutuva (1 p.)

1.3.3 Maakaasu 1 p.

Uusiutumaton (1 p.)

1.3.4 Puun poltto 1 p.

Uusiutuva (1 p.)

1.3.5 Ydinvoima 1 p.

Uusiutumaton (1 p.)

1.4 Ovatko osatehtävissä 1.4.1–1.4.5 Suomen oppilaitoksia koskevan paikkatietoaineiston tiedot sijainti- vai ominaisuustietoa? 5 p.

1.4.1 Oppilaitoksen koordinaatit 1 p.

Sijaintitieto (1 p.)

Oppilaitoksen koordinaatit ovat sijaintitieto, joka kertoo oppilaitoksen sijainnin kartalla.

1.4.2 Oppilaitoksen luokka-asteet 1 p.

Ominaisuustieto (1 p.)

Oppilaitoksen luokka-asteet ovat ominaisuustieto, joka kertoo, minkä asteen opetusta oppilaitoksessa annetaan.

1.4.3 Oppilaitoksen oppilasmäärä 1 p.

Ominaisuustieto (1 p.)

Oppilaitoksen oppilasmäärä on ominaisuustieto, joka kertoo oppilaitoksen koosta.

1.4.4 Oppilaitoksen opetuskieli 1 p.

Ominaisuustieto (1 p.)

Oppilaitoksen opetuskieli on ominaisuustieto, joka kertoo, millä kielellä opetusta pääasiassa annetaan.

1.4.5 Oppilaitoksen rakennusvuosi 1 p.

Ominaisuustieto (1 p.)

Oppilaitoksen rakennusvuosi on ominaisuustieto.

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

2. Luonnonilmiöt riskeinä 20 p.

Luonnonilmiöt ovat merkittäviä luonnonriskejä alueilla, joilla niiden esiintymistodennäköisyys on suuri ja joilla on paljon asutusta ja ihmistoimintaa, jos ne aiheuttavat tapahtuessaan vahinkoa ihmisille tai ihmistoiminnalle.

Selitä, minkä tyyppisillä alueilla seuraavat luonnonilmiöt ovat merkittäviä ihmiseen ja ihmistoimintaan kohdistuvia luonnonriskejä.

Tulvat
Tulivuorenpurkaukset
Lumivyöryt

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja riskien maantieteestä ja luonnonilmiöistä, luonnonilmiöiden alueellisesta esiintymisestä ja kielteisistä vaikutuksista ihmistoimintaan sekä ihmistoiminnan jakautumisesta maapallolla. Lisäksi arvioidaan kokelaan kykyä suhteuttaa toisiinsa luonnonilmiöiden esiintymistodennäköisyys ja ihmistoiminnan alueelliset piirteet, jotka molemmat vaikuttavat merkittävän luonnonriskin toteutumiseen ja siitä seuraaviin vahinkoihin.

Tehtävänanto: Selitä, minkä tyyppisillä alueilla seuraavat luonnonilmiöt ovat merkittäviä ihmiseen ja ihmistoimintaan kohdistuvia luonnonriskejä.

Tulvat
Tulivuorenpurkaukset
Lumivyöryt

Tehtävän pisteitys

Vastauksen loogisesta jäsentelystä sekä täsmällisestä ja loogisesta käsitteiden käytöstä tai ilmiöiden termien määrittelystä enintään 2 p.
Luonnonriskien (ilmiöt tulvat, tulivuorenpurkaukset ja lumivyöryt) kuvauksista 18 p., enintään 6 p./ilmiö:
- Ilmiön esiintymisen alueellisen piirteen kuvaus (1 p.), alueelliseen piirteeseen liittyvän ihmistoimintaan vaikuttavan riskin kuvaaminen (1 p.) ja alueellisen esimerkin antaminen (1 p.), yhteensä enintään 3 p. per esimerkki.

Esimerkkisisältöjä ilmiöistä:

Tulvat

Tulvat ovat todennäköisimpiä suurten jokien läheisyydessä tasankoalueilla (esimerkiksi Gangesin ja Brahmaputran jokilaaksot Etelä-Aasiassa). Vesistöt voivat tulvia lumen sulamisen, rankkasateiden (esimerkiksi monsuunialue Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa) tai jääpatojen takia. Monet tulville alttiista alueista ovat hedelmällisen maaperänsä takia tiheään asuttuja ja viljeltyjä, joten tulvat aiheuttavat usein suuren riskin.
Tulvien todennäköisyys on suuri myös alavilla rannikoilla, erityisesti trooppisten pyörremyrskyjen alueella, missä hetkellisesti kohoava merenpinta peittää alleen laajoja alueita (esimerkiksi hurrikaanialue Väli-Amerikassa). Henkilövahinkojen riski on suurin varsinkin köyhillä tiheästi asutetuilla alueilla, joilla ei ole toimivaa valvonta-, pelastus- ja jälkihoitojärjestelmää.
Tulvia esiintyy usein myös kaupunkialueilla, joissa on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa. Taloudellisten vahinkojen riski on suuri rikkailla alueilla, joilla tuhoutuu muun muassa arvokkaita kiinteistöjä ja irtaimistoa (esimerkiksi Tonavan ja Reinin laaksot Euroopassa).
Ilmastonmuutoksen voimistuessa tulvia esiintyy tulevaisuudessa uusilla alueilla. Tällöin esimerkiksi aavikkoalueilla voi esiintyä ”äkkitulvia” (tai ”salamatulvia”) rankkasateiden yhteydessä (esimerkiksi Pakistan). Äkkitulvat aiheuttavat nopeutensa takia suuren henkilövahinkoriskin.

Tulivuorenpurkaukset

Tulivuorenpurkaukset ovat todennäköisimpiä litosfäärilaattojen sauma-alueilla (esimerkiksi Indonesia, Filippiinit, Japani, Väli-Amerikan länsirannikko, Italia, Islanti). Tällaisten tulivuorten sijainti tunnetaan hyvin ja niiden käyttäytymistä osataan ennakoida, joten riskit ovat suhteellisen vähäiset.
Ne ovat todennäköisiä kuumissa pisteissä litosfäärilaattojen keskellä (esimerkiksi Havaijisaaret ja Kanariansaaret). Vaikutukset voivat kuitenkin kohdistua joskus myös laajemman alueen ihmistoimintaan, jos purkauksista syntyy suuria tuhkapilviä, jotka häiritsevät lentoliikennettä (esimerkiksi Havaijisaaret ja Kanariansaaret).
Räjähtäen purkautuvat tulivuoret aiheuttavat suurimman riskin, ja niitä esiintyy erityisesti alityöntövyöhykkeillä. Tällaisia alueita on muun muassa Tyynenmeren tulirenkaassa (esimerkiksi Indonesia, Filippiinit, Japani). Tällaiset alueet ovat tiheästi asuttuja tuliperäisiä alueita, minkä takia riski ihmisasutukselle on suurempi.

Osa tuliperäisistä alueista litosfäärilaattojen sauma-alueilla on harvaan asuttuja, syrjäisiä saariryhmiä tai vuoristoalueita, jolloin tulivuorenpurkausten riski ihmiselle jää sen takia pieneksi (esimerkiksi Aleutit, Islanti, Kamtšatkan niemimaa).

Lumivyöryt

Lumivyöryt ovat todennäköisimpiä lumisilla vuoristoalueilla, koska lumivyöryn synty vaatii sopivan rinteen kaltevuuden ja paljon lunta. Vaikutukset ihmistoimintaan ovat paikallisia (esim. Kölivuoristo Skandinaviassa).
Kasvillisuuden vähäisyys lisää lumivyöryjen esiintymistodennäköisyyttä, joten esimerkiksi metsähakkuut lisäävät lumivyöryriskiä (esimerkiksi Alppien hiihtokeskukset). Monet lumivyöryjen esiintymisalueet ovatkin harvaan asuttuja, jolloin niistä ei koidu niin suurta vaaraa ihmisille. Suurin lumivyöryriski kohdistuu vuoristojen alarinteiden kyliin sekä vapaa-ajan toimintaan niissä (esimerkiksi Alpit, Kalliovuoret, Pyreneet).
Lumivyöryille alttiita alueita löytyy maapallon korkeimmista vuoristoista myös päiväntasaajan ja kääntöpiirien alueilta (esimerkiksi Andit, Itä-Afrikan korkeimmat huiput), keskileveyksiltä (esimerkiksi Himalaja, Taurusvuoret, Alpit). Samoin niitä on korkeiden leveysasteiden vuoristoissa, joissa lumi- ja puuraja voivat olla lähellä merenpinnan tasoa (esimerkiksi Skandit, Ural, Kalliovuoret, Grönlannin rannikot). Henkilö- ja taloudellisten vahinkojen riski on merkittävä vuoristoisilla alueilla, joissa lumivyöryjä tapahtuu harvoin eikä niihin ole varauduttu (esimerkiksi keskileveyksien vuoristot).

3. Tsunamit 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja tsunameista ja hänen kykyään laatia oikeanlainen taulukko annetusta aineistosta.

3.1 Selitä, miten tsunami syntyy. 6 p.

Hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Tsunami on hyökyaalto, jonka saa aikaan veteen kohdistuva maanjäristys tai muu voima.
Muita tsunamin aiheuttavia voimia voivat olla tulivuorenpurkaus, mereen iskeytyvä meteoriitti ja massaliikunto.
Synnyttävä voima saa vesimassan liikkeelle, ja se etenee kaikkiin suuntiin.
Tsunami etenee avomerellä matalana, ja sitä on vaikea havaita, vaikka aallon nopeus ja energia on suuri.
Saavuttaessaan matalan rannikon tsunami kasvaa useiden metrien korkuiseksi.

3.2 Tee taulukko kahdeksasta tsunamista, jotka aiheuttivat eniten uhreja vuosina 1906–2011 (aineisto 3.A). Järjestä kyseiset tsunamit uhrimäärän mukaan suuruusjärjestykseen. Ota tekemästäsi taulukosta kuvakaappaus ja liitä se vastauskenttään. Laske myös kahdeksan eniten uhreja aiheuttaneen tsunamin uhrimäärän summa ja keskiarvo. Kirjoita tulokset vastauskenttään. 6 p.

Hyvässä taulukossa on esitetty selkeästi suuruusjärjestyksessä uhrimäärältään kahdeksan suurinta tsunamia. (2 p.) Jos kahdeksan uhrimäärältään suurinta tsunamia eivät ole suuruusjärjestyksessä, saa vain 1 p:n.
Sarakkeilla on loogiset sarakeotsikot (1 p.) ja taulukko on loogisesti otsikoitu (1 p.).
Kahdeksan eniten kuolonuhreja aiheuttaneen tsunamin yhteenlaskettu uhrimäärä on 392 164 henkeä ja uhrien lukumäärän keskiarvo 49 021. (2 p.) Pyöristys yhden desimaalin (49 020,5), kymmenen (392 160 ja 49 020), sadan (392 200 ja 49 000) ja tuhannen (392 000 ja 49 000) tarkkuuksiin sallitaan. Tulokset voi esittää taulukossa tai erillisessä vastausruudussa. Laskutoimitusta ei tarvitse kirjoittaa näkyviin.
Jos taulukossa on 6–7 tai 9–10 tsunamia, vähennetään 1 p. Alle kuudesta tai yli kymmenestä tsunamista vähennetään 2 p. Jokaisesta virheellisestä tsunamista vähennetään 1 p.; virheellisistä tsunameista vähennetään korkeintaan 3 p.
Lähdeviittausta ei vaadita.
Vuosilukusaraketta ei vaadita.
Esimerkkitaulukko:

3.3 Kuvaile, millaisia tuhoja tsunami saa aikaan ja miten niihin voidaan varautua. 8 p.

Tsunamin aiheuttamista tuhoista 2–6 p. Vahingon perusteellisesta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Henkilövahingot voivat olla suuret, jos tsunamiin ei osata varautua.
Tulvavedet tuhoavat rakennuksia ja aiheuttavat muita aineellisia vahinkoja.
Tulvavesi tuhoaa myös teitä ja muuta infrastruktuuria.
Tulvavedet ja maaperän suolautuminen tuhoavat satoja.
Taudit leviävät katastrofin jälkeen, kun hygieniaolosuhteet heikentyvät.

Tsunamituhoihin varautumisesta 2–6 p. Perusteellisesti kuvatusta varautumisesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Tsunamivaroitukseen on aikaa, jos esimerkiksi maanjäristys tapahtuu kaukana rannikosta.
Merellä olevat havaintolaitteet auttavat havaitsemaan tsunamin saapumisen rannikkoa kohti tsunamivaroituksen jälkeen.
Sireeneillä ja kaiuttimilla varustetut hälytysjärjestelmät auttavat tsunamista varoittamisessa.
Aallonmurtajat ja muut rakenteelliset esteet vähentävät tsunamin aiheuttamia vaurioita.
Merkittyjä evakuointireittejä pitkin ihmiset pääsevät turvallisille alueille.
Mobiililaitteiden kautta lähetettävät varoitusviestit voivat auttaa evakuoinnissa.
Monissa maissa tsunameihin ei ole varauduttu, koska ne ovat harvinaisia.

4. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ydinalueella ja periferiassa 20 p.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa tavoite 11 on ”Kestävät kaupungit ja yhteisöt”. Yhtenä sen alatavoitteena on ”taata vuoteen 2030 mennessä kaikille turvallinen, edullinen, luotettava ja kestävä liikennejärjestelmä, parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti lisäämällä julkista liikennettä ja kiinnittämällä erityistä huomiota huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeisiin.”

Tehtävässä arvioidaan kokelaan ymmärrystä ydinalueen ja periferian eroista kestävän kehityksen tavoitteen toteutumisen näkökulmasta. Tehtävä edellyttää myös kykyä soveltaa tietämystään kestävän kehityksen tavoitteen toteutumisesta periferia-alueella yksilön näkökulmasta.

4.1 Pohdi karttoja 4.A–4.C hyödyntäen, miten edellä mainittu alatavoite toteutuu maakunnan ydinalueella (esimerkkialue 1) ja periferiassa (esimerkkialue 2). 12 p.

Kattavasta ja perustellusta sekä alatavoitteeseen sidotusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta huomiosta 1 p. Hyvässä vastauksessa tavoitteen näkökulmia on pohdittu monipuolisesti ja huomiot on sidottu niihin. Molempia aineistoja tulee hyödyntää.

Jos aineistoihin ei ole viitattu tai niiden hyödyntäminen ei selkeästi ilmene vastauksesta, voi saada korkeintaan 10 pistettä.

Esimerkkisisältöjä:

Ydinalue (esimerkkialue A) (4–8 p.)

Liikennejärjestelmä on ydinalueella usein monipuolinen. Autotiestö on kattava, ja lisäksi ydinalueilla huolehditaan julkisen ja kevyen liikenteen sujuvuudesta. Tämä lisää liikkumisen luotettavuutta.
Julkisen liikenteen palvelujen vuoksi yksityisautoilu ei ole välttämätöntä. Näin ollen liikkuminen on edullisempaa ja päästöjä syntyy vähemmän.
Kattava julkinen liikenne vähentää onnettomuusriskejä, mikä lisää liikenteen turvallisuutta.
Koska maakuntakeskuksessa on paljon palveluja, liikkumista palvelukeskukseen ja keskuksen sisällä on enemmän. Tämä voi lisätä yksityisautoilua ja siten heikentää liikkumisen kestävyyttä ja turvallisuutta.
Kattavamman liikennejärjestelmän ansiosta erityisryhmien tarpeiden huomioiminen on helpompaa.
Koska ydinalueella on paljon väestöä ja liikennettä, voi syntyä ruuhkia. Tämä vähentää liikenteen turvallisuutta ja luotettavuutta ja lisää päästöjä.
Koska ydinalueella asuu paljon ihmisiä, liikenteen ongelmat koskettavat suhteellisen suurta ihmisjoukkoa.
Yhteydet muihin keskuksiin ovat ydinalueella paremmat ja monipuolisemmat.

Periferia (esimerkkialue B) (4–8 p.)

Liikennejärjestelmä ja tiestö ovat periferiassa suppeampia, koska väestöä on vähän. Tällöin liikkumisvaihtoehtoja on vähemmän, mikä vähentää liikenteen luotettavuutta.
Julkinen liikenne on periferiassa vähäistä heikon kustannustehokkuuden vuoksi (pitkät välimatkat, vähän asutusta), joten yksityisautoilu on lähes välttämätöntä.
Yksityisautoilu lisää liikenteen kustannuksia ja vähentää kestävyyttä.
Vähäisen julkisen liikenteen vuoksi yksityisautoilu on pääliikkumismuoto, mikä lisää onnettomuuksien riskiä ja näin ollen vähentää liikenteen turvallisuutta ja luotettavuutta.
Hankalat keliolosuhteet talvisin sekä porot lisäävät onnettomuusriskejä ja näin ollen vähentävät liikenteen turvallisuutta.
Vähäisen väestömäärän vuoksi palveluita on vähän ja harvassa. Ajomatkat palveluiden saamiseksi ovat pitkiä, ja liikkuminen on siten vähemmän kestävää.
Toisaalta liikkuminen tavaroiden ja palveluiden saamiseksi saattaa olla vähäisempää ja keskitetympää kuin ydinalueilla. Siten liikkuminen voi yksityisautoilusta huolimatta olla kestävää.
Periferiassa erityisryhmien tarpeita on vaikeampi huomioida harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Esimerkiksi vammaisten ja ikääntyneiden kuljetusten järjestäminen voi olla haastavampaa järjestää kuin ydinalueella. Näin ollen liikenteen yhdenvertaisuus toteutuu huonosti.
Koska periferiassa asuu vähän ihmisiä, liikenteen ongelmat koskettavat suhteellisen pientä ihmisjoukkoa.

Avainkäsitteiden (ydinalue ja periferia) lyhyestä määrittelystä voi saada 1–2 korvaavaa pistettä. Vastauksen hyvällä jäsentelyllä voi ansaita 1–2 pistettä.

4.2 Valitse jokin toinen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite (kuva 4.D) kuin osatehtävässä 4.1 ja pohdi, mitä haasteita ja mahdollisuuksia periferia-alueen asukkailla Suomessa voi olla tavoitteen edistämisessä. 8 p.

Haasteista 2–6 p. ja mahdollisuuksista 2–6 p. Valittuun tavoitteeseen liittyvästä, hyvin kuvaillusta haasteesta ja mahdollisuudesta 2 p., haasteen ja mahdollisuuden pintapuolisesta käsittelystä 1 p.

Jos vastauksesta ei käy selvästi ilmi, mikä tavoite on valittu, tai tavoitteita on valittu enemmän kuin yksi, tehtävästä voi saada enintään 6 p.

Esimerkkisisältöjä tavoitteesta ”12 Vastuullista kuluttamista”:

Haasteita (yhteensä 2–6 p.)

Periferiassa tavaroiden ja palveluiden saatavuus vaatii yksityisautoilua, mikä kasvattaa hiilijalanjälkeä.
Periferiassa tavaroiden ja palveluiden tilaaminen vaatii pitkän matkan kuljetusta, mikä myös kasvattaa hiilijalanjälkeä.
Tavaroiden ja palveluiden heikko saatavuus voi kaventaa tuotevalikoimaa, kuten Reilun kaupan tuotteiden valikoimaa, tai vaikeuttaa esimerkiksi kasvisruokavalion noudattamista. Tämä saattaa heikentää ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.
Ostetun tuotteen kierrätysmahdollisuudet voivat olla periferiassa heikot (saavutettavuus heikompi), mikä lisää sekajätteeseen päätyvien tuotteiden määrää ja vähentää siten kuluttamisen vastuullisuutta.

Mahdollisuuksia (yhteensä 2–6 p.)

Omavaraistalouden (metsästys, kalastus, marjastus, sienestys) harjoittaminen on helppoa, mikä pienentää ruuantuotannon ekologista jalanjälkeä ja edistää vastuullista kuluttamista.
Lähellä tuotettua ruokaa voi olla paikoitellen hyvin saatavilla, mikä pienentää ruuantuotannon ekologista jalanjälkeä ja siten edistää vastuullista kuluttamista.
Elämäntapa periferiassa voi olla yleisesti vähemmän kulutuskeskeistä kuin ydinalueilla ja siten edistää vastuullista kuluttamista.
Pitkien välimatkojen vuoksi tuotteiden ja palveluiden hankkimista harkitaan usein tarkasti, mikä voi vähentää kulutusta.
Pitkien välimatkojen vuoksi tuotteiden ostamista harkitaan usein pitkään, mikä voi myös edistää tuotteiden korjaamista. Tuotteiden korjaaminen pidentää tuotteen elinkaarta ja lisää siten vastuullista kuluttamista.

Esimerkkisisältöjä tavoitteesta ”13 Ilmastotekoja”:

Haasteita (yhteensä 2–6 p.)

Hiilijalanjälkeä kasvattavan yksityisautoilun vähentäminen ei pitkien välimatkojen vuoksi ole välttämättä mahdollista.
Julkista liikennettä ei välttämättä ole, mikä lisää hiilijalanjälkeä kasvattavan yksityisautoilun tarvetta.
Pitkien välimatkojen vuoksi vapaa-ajan harrastuksiin kulkeminen voi lisätä yksityisautoilua ja siten lisätä kasvihuonekaasupäästöjä.
Toisaalta myös periferiassa tavalliset harrastukset, kuten kalastus ja metsästys, saattavat lisätä kasvihuonekaasupäästöjä moottorikelkkailun, moottoriveneilyn tai mönkijän käytön vuoksi.
Kasvisruokavalion noudattaminen ei välttämättä ole kestävää, sillä kasvikset joudutaan usein kuljettamaan pitkien välimatkojen päästä.
Kierrätysmahdollisuudet voivat olla heikot. Tällöin sekajätteeseen saattaa päätyä kierrätyskelpoista materiaalia, mikä lisää välillisesti päästöjä ilmakehään. Esimerkiksi kierrätetyn muovin käytöllä on pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin uusiomuovilla.
Asuntoja lämmitetään kaukolämpöverkon ulkopuolella usein puulla, mikä lisää pienhiukkasten määrää ilmakehässä sekä vähentää hiiltä sitovien puiden määrää.
Periferiassa asutaan usein omakotitalossa, jolloin energiankulutus (esim. lämmitys) on suhteellisesti runsaampaa kuin tiiviimmin asutuilla ydinalueilla.
Sähkö- ja biokaasuautojen käyttö voi olla haasteellista suppean lataus- ja tankkausverkoston vuoksi.

Mahdollisuuksia (yhteensä 2–6 p.)

Omavaraistalous (metsästys, kalastus, marjastus, sienestys) voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Pitkien välimatkojen vuoksi yksityisautoilu on harkitumpaa kuin ydinalueilla, jolloin liikkuminen tuotteiden ja palveluiden vuoksi voi olla vähäisempää. Näin ollen vähemmän kulutuskeskeinen elämäntapa saattaa auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä.
Pitkien välimatkojen vuoksi harrastusvaihtoehtoja pohditaan usein tarkasti, jolloin vapaa-ajan viettoon liittyvä yksityisautoilu voi olla vähäisempää kuin ydinalueilla. Tämä saattaa auttaa hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Mahdollisuudet biojätteen kompostointiin ja uusiokäyttöön ovat usein periferiassa paremmat kuin ydinalueilla, sillä pihat ovat tavallisesti suurempia ja väljemmin rakennettuja. Tämä vähentää sekajätteeseen päätyvän biojätteen määrää ja jätteiden kuljetuksesta syntyviä päästöjä.
Periferiassa asuvalla voi olla mahdollisuus asentaa omalle tontilleen aurinkokennoratkaisuja ja maalämpöputkia, sillä pihat ovat yleensä suuria ja väljästi rakennettuja. Tämä vähentää lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä päästöjä.

5. Satelliittipaikannus 20 p.

Olet retkellä metsässä ja päätät tarkastaa sijaintisi satelliittipaikannuksen avulla esimerkiksi älypuhelimellasi. Satelliittipaikannuksessa paikannuslaitteen (esimerkiksi puhelimen tai satelliittipaikantimen) sijainti määritetään Maata kiertävien paikannussatelliittien ja paikannussignaalien avulla (kaavakuva 5.A).

Tehtävässä arvioidaan kokelaan ymmärrystä satelliittipaikannuksen toimintaperiaatteesta sekä satelliittipaikannuksen käyttömahdollisuuksista ihmisten arjessa.

5.1 Merkitse kaavakuvaan 5.A seuraavat kaksi asiaa: paikannussignaalien kulkusuunta nuolella sekä sijaintisi kaavakuvassa. Liitä kuvakaappaus kaavakuvasta vastauskenttään. 2 p.

Paikannussatelliitin lähettämän signaalin suunta on merkitty lähtemään satelliitista kohti maanpintaa. (1 p.) Nuoli yhdestä satelliitista riittää. Pistettä ei saa, jos vastauksessa on nuolia, jotka lähtevät satelliiteista, mutta ”kimpoavat” maasta takaisin satelliittiin, koska se on toimintaperiaatteen vastaista.

Kokelas on merkinnyt satelliittipaikantimensa sijainnin oikein kehien risteämiskohtaan. (1 p.)

Esimerkkivastaus:

5.2 Selitä satelliittipaikannuksen toimintaperiaate. Voit hyödyntää vastauksessasi osatehtävässä 5.1 täydentämääsi kaavakuvaa. 6 p.

Toimintaperiaatteen hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Avaruudessa Maata kiertävät paikannussatelliitit lähettävät paikannussignaalia, joka sisältää muun muassa tarkan lähetysajan ja satelliitin tunnuksen.
Signaalista saatavan lähetysaikatiedon ja vastaanottimen (esimerkiksi satelliittipaikantimen, GPS-vastaanottimen tai puhelimen) sisäisen kellon antaman vastaanottoajan erotus voidaan muuttaa satelliitin ja vastaanottimen väliseksi etäisyydeksi.
Tarkkaan paikannukseen tarvitaan signaali vähintään neljästä satelliitista, koska vain yhden satelliitin perusteella sijainti voi olla missä vain ympyrän kehällä aineiston kuvassa, koska etäisyys satelliitista ympyrän kehän jokaiseen kohtaan on sama.
Paikannuslaite laskee sijainnin kolmiomittauksen perusteella satelliittien tarkkoja sijainteja hyödyntäen, mikä näkyy kaavakuvassa ympyröiden kehien risteyskohtana.

Korvaavia lisätietoja toimintaperiaatteesta:

Satelliittipaikannusjärjestelmiä on useita, kuten Yhdysvaltojen Navstar-GPS, Venäjän GLONASS, EU:n Galileo ja Kiinan BeiDou (mainittava vähintään kaksi).
Avustepalveluita, kuten DGPS- tai A-GPS-teknologiaa, käyttämällä voidaan parantaa satelliittipaikannuksen tarkkuutta.

5.3 Selitä, mistä mahdolliset virheet paikannuksen tarkkuudessa johtuvat. 4 p.

Virheen syyn hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., syyn pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Jos vastaanotin ei saa yhteyttä riittävän moneen paikannussatelliittiin eli jos taivaankannella ei ole riittävän monta satelliittia, joihin on suora esteetön yhteys, sijaintitarkkuus voi olla heikko.
Korkeat rakennukset ja kapeat kadut heikentävät sijaintitarkkuutta, koska ne estävät signaalin pääsyn paikannussatelliitista vastaanottimeen ja saavat paikannussignaalin kimpoamaan vastaanottimeen rakennusten pinnoista. Kimmonneen paikannussignaalin matka-aika ei kuvaa todellista etäisyyttä satelliittiin.
Satelliittipaikannuksen tarkkuus heikkenee, jos käyttäjä tai vastaanotin on sisätiloissa, kuten parkkihallissa. Paikannussignaali ei pysty läpäisemään kaikkia esteitä, esimerkiksi paksua betonia tai metallia.
Laitteiden tekninen vika, kuten paikannussatelliitin hajoaminen, saattaa vaikuttaa paikannuksen tarkkuuteen. Paikannussignaali voi olla virheellinen satelliitin teknisen vian takia. Jos yksi satelliitti sammuu kokonaan, taivaankannella olevien paikannussatelliittien määrä voi olla tavallista pienempi.
Paikannussignaalia ja sen tarkkuutta on mahdollista häiritä myös tahallisesti esimerkiksi sotilaallisten konfliktien tai sotien yhteydessä.
Ilmakehän ilmiöt voivat vaimentaa signaalia tai vaikuttaa sen kulkuun.

5.4 Kuvaile, millaisiin käyttötarkoituksiin yksittäiset kansalaiset voivat hyödyntää satelliittipaikannusta vapaa-ajallaan. 8 p.

Satelliittipaikannuksen käyttötarkoituksen hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Käyttötarkoitusten on oltava sellaisia, joita yksittäiset henkilöt hyödyntävät arjessaan.

Esimerkkisisältöjä:

Satelliittipaikannus sopii liikunta- ja urheiluharrastusten reittien tallentamiseen, jakamiseen ja analysointiin.
Sitä voi käyttää myös reittiopastukseen ja reitin tarkasteluun kuljettaessa lähtöpisteestä johonkin kohteeseen (esimerkiksi lähimpään kirjastoon) kävellen, polkupyörällä, autolla tai muulla liikkumistavalla.
Paikannuksen avulla itsensä voi paikantaa karttasovelluksessa ja tarkastella sen jälkeen kartalta lähiympäristöä.
Satelliittipaikannuksella on mahdollista seurata seuraavan linja-auton saapumista pysäkille. Tällöin satelliittipaikannin on linja-autossa ja sen sijainti jaetaan käyttäjille esimerkiksi internetsivun tai joukkoliikenteen sovelluksen kautta.
Metsästysharrastuksessa metsästyskoiralla voi olla satelliittipaikannin kaulapannassaan. Tällöin metsästäjä voi käyttää puhelimessaan karttasovellusta, jossa koiran sijainti näkyy. Kaulapannassa on lähetin, joka lähettää sijaintitiedon metsästäjälle esimerkiksi matkapuhelinyhteydellä.
Tärkeät sijainnit, kuten erinomaiset marjastus- tai sienestyspaikat, voi tallentaa metsässä. Tällöin henkilön pitää olla siinä metsän kohdassa, jonka sijainnin hän haluaa tallentaa. Näin hän löytää samaan paikkaan ensi kerralla.
Geokätköilyssä hyödynnetään satelliittipaikannusta, ja jokaisen geokätkön sijainti ilmoitetaan koordinaatteina. Niiden avulla geokätköilyn harrastaja löytää kätkön luokse.
Useat mobiilipelit, esimerkiksi Pokémon GO, hyödyntävät satelliittipaikannusta. Pelaajien on liikuttava ulkona suorittaakseen mobiilipelin tehtäviä.
Asiakas voi seurata esimerkiksi ruokalähetysten saapumista, kun lähetillä on paikannus päällä.

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

6. Käsitekartta ilmastonmuutoksesta 30 p.

Tehtävässä arvioidaan, kuinka hyvin kokelas tuntee ilmastonmuutoksen voimistumisen prosesseja ja ilmiöitä sekä niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Lisäksi arvioidaan kokelaan tietoja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä hänen kykyään soveltaa tietojaan kaupunkisuunnitteluun suomalaisessa kaupungissa.

6.1 Piirrä käsitekartta ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Nimeä siihen tärkeimmät ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin liittyvät prosessit ja ilmiöt. Esitä käsitekartassa syy-seuraussuhteet nuolilla, viivoilla tai sanallisesti selittämällä. Liitä käsitekartta vastaukseesi. Voit hyödyntää aineiston 6.A esimerkkejä käsitekartasta. 14 p.

Käsitekartan selkeästä jäsentelystä ja loogisesta rakenteesta enintään 2 p.

Syy-seuraussuhteiden tai vuorovaikutussuhteiden loogisesta kuvaamisesta nuolilla, viivoilla tai sanallisesti selittämällä enintään 2 p.

Jos kokelas on kirjoittanut vain esseevastauksen tai käsitekartan lisäksi esseen, esseetä ei oteta huomioon arvostelussa.

Kustakin käsitekartassa mainitusta keskeisestä prosessista tai ilmiöstä 1 p., yhteensä enintään 10 p. Prosessin tai ilmiön tulee sijaita loogisessa paikassa käsitekartassa.

Esimerkkejä ilmastonmuutoksen syihin liittyvistä prosesseista tai ilmiöistä käsitekartassa:

Energiantuotanto, teollisuuden, metsätalouden tai maatalouden tuotanto
Fossiilisten polttoaineiden käyttö
Maankäytön muutokset, kuten metsien hakkuut
Esimerkiksi hiilidioksidin tai metaanin määrän kasvu
Kasvihuonekaasujen lisääntyminen
Lämpösäteilyn palautuminen maanpinnalle
Albedon väheneminen
Kasvihuoneilmiön voimistuminen

Esimerkkejä ilmastonmuutoksen seurauksiin liittyvistä prosesseista tai ilmiöistä käsitekartassa:

Biodiversiteetin väheneminen
Jääpeitteen sulaminen
Satojen väheneminen
Merenpinnan nousu ja meriveden lämpeneminen
Nälänhädät, kuumuudesta aiheutuvan kuolleisuuden kasvu
Sään ääri-ilmiöistä, kuten tulvista ja myrskyistä, johtuvien tuhojen lisääntyminen
Sateiden tai kuivuuden lisääntyminen

Esimerkki hyvästä käsitekartasta.

6.2 Pohdi, kuinka suomalaisissa kaupungeissa voidaan kaupunkisuunnittelun avulla hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. 16 p.

Perustellen kuvatusta keinosta 2 p., pintapuolisesti kuvatusta keinosta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että on kuvattu sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista.

Ilmastonmuutoksen hillintä kaupunkisuunnittelun avulla (6–10 p.), esimerkkisisältöjä:

Kaavoituksen avulla kaupunkien suunnittelua on mahdollista ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan.
Kaupunkeihin voidaan suunnitella hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuudet, jotka vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Kaupunkeihin voidaan kaavoittaa viheralueita, jotka sitovat hiilidioksidia.
Kaupunkeihin voidaan suunnitella uusiutuviin energianlähteisiin, kuten tuulivoimaan ja biolämpölaitoksiin, perustuvaa energian- ja lämmöntuotantoa.
Kaupungit voivat ohjata kaavoituksella rakentamista niin, että se olisi energiatehokasta ja kestävää.
Kaupungit voivat tukea tutkimusta, josta saadaan tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi ilmastonmuutoksen hillintään.

Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen kaupunkisuunnittelun avulla (6–10 p.), esimerkkisisältöjä:

Varaudutaan lisääntyviin tulviin suunnittelemalla rakennukset tarpeeksi korkealle vedenpinnasta.
Suunnitellaan sadevesijärjestelmä niin, että se soveltuu kaupunkitulvien hallintaan.
Suunnitellaan infrastruktuuria niin, että se kestää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten sään ääri-ilmiöitä.
Kartoitetaan paikkatietomenetelmillä, mille kaupungin alueille suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kohdistuvat.
Tiedotetaan asukkaita siitä, millä tavalla kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen avulla.

Vastauksen 6.2 selkeästä jäsentelystä voi saada korvaavia pisteitä enintään 2 p.

7. Maantieteellinen saavutettavuus 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja ja ymmärrystä saavutettavuudesta maantieteellisenä ilmiönä ja hänen kykyään analysoida palveluiden saavutettavuutta aineistojen pohjalta. Kokelaan tulee myös tarkastella liikuntapaikkojen saavutettavuutta väestön ja liikenneverkon alueellisen sijoittumisen näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan kokelaan kykyä tarkastella sitä, miten maantieteellinen saavutettavuus vaikuttaa asukkaiden mahdollisuuksiin käyttää liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota maantieteellisten käsitteiden asianmukaiseen käyttöön ja monimutkaisten asiayhteyksien selkeään kuvaukseen.

7.1 Selitä lyhyesti, mitä maantieteessä tarkoitetaan saavutettavuudella. 4 p.

Ydinmääritelmästä enintään 2 p.

Maantieteessä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helposti tiettyyn paikkaan pääsee eri liikennevälineillä tai itse liikkumalla.

Hyvin perustellusta maantieteellistä saavutettavuutta koskevasta täydentävästä huomiosta 2 p., pintapuolisesti kuvatusta täydentävästä huomiosta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Maantieteessä saavutettavuus-käsite perustuu siis ihmisten tai hyödykkeiden liikkumiseen tai palveluiden luokse pääsemiseen.
Maantieteessä saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin kohteeseen pääsee eri liikennevälineillä.
Maantieteessä saavutettavuutta mitataan useimmiten matka-aikana, matkan pituutena tai matkan kustannuksena.
Matkakustannukset ja -ajat sekä etäisyydet rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiviteetteihin tai käyttää palveluita.
Saavutettavuustutkimuksen avulla voidaan kehittää liikenneverkostoa ja -yhteyksiä.
Maantieteessä saavutettavuutta tarkastellaan tai analysoidaan usein paikkatietoanalyysien ja erityisten saavutettavuusanalyysien avulla.

7.2 Pohdi maantieteellisestä näkökulmasta, miten saavutettavia karttojen 7.A–7.D uimahallit ja kylpylät ovat alueen asukkaille. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A–7.D. 12 p.

Vastauksen jäsentelystä ja täsmällisestä käsitteiden käytöstä 2 p.

Maantieteellisen saavutettavuuden pohdinnasta yhteensä enintään 10 p. (2 p. / hyvin perusteltu kuvaus, 1 p. / pintapuolinen kuvaus). Mikäli vastauksessa ei ole hyödynnetty kaikkia aineistoja, voi pohdinnasta saada enintään 8 p.

Esimerkkisisältöjä:

Aineistojen avulla voidaan tarkastella sisäuimapaikkojen maantieteellistä saavutettavuutta asukkaille: matka-ajan (autolla), liikenneyhteyksien, asutuksen ja uimapaikkojen etäisyyden näkökulmista.

Uimapaikkojen etäisyys asutuksesta

Sisäuimapaikat sijaitsevat Uudenmaan alueella suhteellisen tasaisin välimatkoin taajama-alueilla. Ainoastaan reuna-alueilla haja-asutusalueilla niitä on vähemmän.
Sisäuimapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus on yleensä paras liikuntapaikkojen (jotka sijoittuvat useimmiten taajamiin) lähistöllä ja heikompi niille asukkaille, jotka asuvat kauempana.
Sisäuimapaikat sijaitsevat kartta-aineistojen perusteella paikoissa, joissa on paljon asukkaita. Tällaiset kalliit liikuntapalvelut kannattaakin järjestää niin, että ne sijoittuvat lähelle suurta määrää potentiaalisia asiakkaita.
Toisaalta hyvä maantieteellinen sijainti voi nostaa myös paikan kysyntää, minkä seurauksena sisäuimapaikkojen pääsymaksut nousevat, jolloin hyvä maantieteellinen sijainti mahdollistaa pääsyn vain hyvätuloisille.
Asukastiheyskartasta nähdään, että alueella on asumattomia tai harvaan asuttuja alueita. Näillä alueilla ei ole sisäuimapaikkoja, koska potentiaalisia käyttäjiä ei olisi riittävästi.
Asukastiheyskartta ei sellaisenaan kerro, missä uinninharrastajat asuvat tai ketkä sisäuimapaikkoja todellisuudessa käyttävät. Väestökartta esittää vain asukkaiden kokonaismäärän eri alueilla. Aineistojen pohjalta voidaan miettiä, millaisilla alueilla eri-ikäiset uintiharrastajat (vaikkapa lapset, nuoret, työikäiset tai vanhukset) asuvat ja kuinka hyvin sisäuimapaikat ovat eri ryhmien saavutettavissa.

Matka-aika

Matka-aikakartan perusteella voidaan pohtia, kuinka hyvin sisäuimapaikka on asukkaiden saavutettavissa omalla autolla ja onko paikkaan mahdollista kulkea kenties kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä.
Uintia saattavat käydä harrastamassa esimerkiksi nuoret ja liikuntarajoitteiset, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea autolla, vaan he kulkevat välimatkat polkupyörällä, kävellen tai julkisilla.
Kulkeminen muulla tavalla kuin omalla autolla voi tehdä matka-ajoista paikoin pidempiä kuin matka-aikakartassa, ja liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus on heikompi kuin kartta esittää.
Matka-aika ja etäisyys vaikuttavat matkakustannuksiin. Matkakustannukset yhdessä sisäuimapaikkojen pääsymaksujen kanssa voivat estää esimerkiksi pienituloisten tai lapsiperheiden mahdollisuuden hyödyntää palveluita.

Tieverkoston kattavuus ja nopeusrajoitukset

Sisäuimapaikat sijaitsevat harvassa ja monilta asuinalueilta on niihin pitkä matka, joten asukkaat tyypillisimmin ajavat niiden luokse autolla. Tällöin matka-aikoihin ja maantieteelliseen saavutettavuuteen vaikuttavat liikenneyhteydet. Tärkeimpiä liikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä ovat tieverkoston kattavuus sekä katujen ja teiden nopeusrajoitukset, mikä näkyy kartassa.
Alueen suurimmilla teillä nopeusrajoitukset ovat korkeammat, mikä lyhentää matka-aikaa ja parantaa liikuntapaikkojen saavuettavuutta yksityisautolla.
Suuret tiet lyhentävät myös haja-asutusalueiden asukkaiden matka-aikoja liikuntapaikkoihin.
Kartassa esitetyt nopeusrajoitukset eivät kerro koko totuutta autoilun matka-ajoista. Todellisuudessa harva pystyy ajamaan koko ajan nopeusrajoituksen sallimaa nopeutta, koska reitillä on risteyksiä, liikennevaloja, ruuhkia ja muuta liikennettä. Todelliset matka-ajat sisäuimapaikkoihin voivat olla pidempiä.

7.3 Pohdi, millaisia vaikutuksia liikuntapaikkojen maantieteellisellä saavutettavuudella on asukkaiden elämänlaatuun. 8 p.

Liikuntapaikkojen saavutettavuuden hyvin perustellusta vaikutuksesta asukkaiden elämänlaatuun 2 p., pintapuolisesti kuvatusta vaikutuksesta 1 p. Vastauksessa voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, mutta molempia ei edellytetä.

Esimerkkisisältöjä:

Jos liikuntapaikat sijaitsevat lähellä asukkaiden koteja ja niihin on lyhyt matka, asukas todennäköisesti käyttää niitä useammin. Näin hän harrastaa enemmän liikuntaa, mikä vaikuttaa myönteisesti hänen elämänlaatuunsa.
Kattava ja monipuolinen liikuntapaikkojen tarjonta asuinalueella tai sen lähellä lisää yleisesti asukkaiden harrastaman liikunnan määrää. Näin mahdollistetaan alueen asukkaille liikunnallisia elämäntapoja.
Jos liikuntapaikkaan on pitkä matka ja matkaan kuluu paljon aikaa, saattaa asukas luopua liikuntaharrastuksesta. Tämä vähentää hänen harrastamansa liikunnan määrää, mikä voi heikentää hänen elämänlaatuaan.
Kaikki eivät kulje liikuntapaikoihin vain autolla, kuten esimerkkiaineistot esittävät, vaan lähellä sijaitseviin paikkoihin monet kulkevat kävellen tai polkupyörällä, mikä lisää ja monipuolistaa asukkaan harrastamaa liikuntaa.
Jos liikuntapaikat ovat kaukana, niihin matkustetaan usein omalla autolla joukkoliikenteen käytön tai pyöräilyn ja kävelyn sijaan. Tämä lisää sekä kasvihuonepäästöjä että ilman pienhiukkasia. Pienhiukkasilla on kielteisiä terveysvaikutuksia.
Liikuntaa harrastetaan muuallakin kuin rakennetuilla liikuntapaikoilla. Monet asukkaat käyvät esimerkiksi kävelyllä tai lenkillä lähimetsässä. Kaupunkien viheralueet ovat tärkeitä virkistysympäristöjä ja liikuntapaikkoja. Niiden saavutettavuuteen vaikuttaa etäisyyden lisäksi turvallisuus ja esteettömyys eri väestöryhmille (esim. pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunuilla kulkevat).
Lähellä sijaitsevat liikuntapaikat säästävät asukkaan aikaa, mikä vähentää kiirettä ja stressiä arjessa.
Viheralueiden ja luonnon läheisyys lisää siellä liikkumista. Lähiluonto mahdollistaa monipuolisia liikkumisen mahdollisuuksia, lisää vastustuskykyä ja vähentää stressiä sekä puhdistaa kaupungin ilmaa. Näillä on myönteinen vaikutus elämänlaatuun.
Helposti saavutettavissa olevat liikuntapaikat, leikkipuistot ja lenkkipolut ovat asukkaille tärkeitä sosiaalisia kohtaamispaikkoja. Sosiaaliset kohtaamiset vahvistavat asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyttä sekä estävät syrjäytymistä.

Lisäansiona (enintään 2 p.) hyväksytään esim. elämänlaadun käsitteen määrittely tai vastausten kytkeminen elämänlaatua koskeviin alakäsitteisiin ja jaotteluun: fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja sosiaalinen terveys.

7.4 Pohdi, millaisilla maantieteellisillä menetelmillä voidaan tarkastella palveluiden maantieteellistä saavutettavuutta. 6 p.

Hyvin perustellusta maantieteellisen menetelmän kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Saavutettavuusanalyysillä voidaan tutkia matka-aikoja, esimerkiksi kuinka kauan kohteeseen kestää kävellä eri alueilta.
Yhdistävyysanalyysillä voidaan tarkastella esimerkiksi lyhyintä ja nopeinta reittiä palveluihin tietystä kohteesta. Esimerkiksi uimapaikoista asuinalueen kouluun.
Saavutettavuusanalyysissä voidaan paikkatietoaineistoina hyödyntää esimerkiksi tieaineistoja tai joukkoliikenteen aikatauluja sekä tietoa tutkittavien palveluiden sijainnista.
Päällekkäisanalyyseillä voidaan tarkastella, esim. asutuksen ja tiestön sijoittumista palveluiden läheisyyteen, kuten aineistossa 7.D.
Paikkatietokyselyiden avulla voidaan suodattaa valmiista aineistosta erityyppisten palveluiden, kuten kauppojen, terveyspalveluiden, koulujen tai huoltoasemien sijaintia tietyllä alueella.
Vaikutusalueanalyysin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kumpaa kahdesta mahdollisesta uimahallista asukkaat käyttävät. Tämä kertoo, missä kulkee kunkin uimahallin vaikutusalueen raja.
Puskurianalyysillä voidaan selvittää, kuinka paljon (eri-ikäisiä) asukkaita asuu tietyn etäisyyden sisällä palveluista.
Haastattelemalla asukkaita voidaan kysyä, mitä palveluita he käyttävät ja miten he pääsevät niiden luokse tai kerätä palveluissa asioivien postinumeroita.
Voidaan mitata todellisia matka-aikoja eri reittejä ja eri liikkumismuotoja (esimerkiksi kävely, polkupyöräily, sähköpotkulautailu, autoilu sekä joukkoliikenne) käytettäessä.

8. Kaivostoiminta 30 p.

Kaivostoiminta tuottaa yhteiskunnan käyttöön kallioperässä olevia raaka-aineita, joita käytetään myös ympäristöä säästävän tekniikan tarpeisiin. Kaivoksen perustamisella on erilaisia vaikutuksia niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan, ja kaivosten perustamista joko kannatetaan tai vastustetaan riippuen näkökulmasta.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietämystä kaivostoiminnasta ja mitataan kokelaan kykyä argumentoida perustellusti erilaisia näkökulmia.

8.1 Määrittele lyhyesti seuraavat kolme käsitettä: malmi, teollisuusmineraali ja energiamineraali. 6 p.

Käsitteen täsmällisestä määritelmästä 2 p., pintapuolisesta määritelmästä 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Malmi on (metalli)mineraaliesiintymä, josta on taloudellisesti kannattavaa rikastaa haluttua metallia, esimerkiksi rautamalmia.
Teollisuusmineraali on ei-metallinen mineraali, jota on taloudellisesti kannattavaa louhia. Tällaisia ovat esimerkiksi talkki kai kalkki. Teollisuusmineraaleja käytetään teollisuudessa sellaisenaan.
Energiamineraaleja käytetään nimensä mukaisesti energiantuotantoon. Tällaisia ovat esimerkiksi kivihiili ja uraani.

Jos vastauksessa mainitaan kunkin termin selityksen yhteydessä esimerkki, annetaan yhteensä korvaavana pisteenä 1 p.

8.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat kaivostoiminnan kannattavuuteen kaivosyhtiön näkökulmasta. 8 p.

Perustellen kuvatusta tekijästä 2 p., pintapuolisesti kuvatusta tekijästä 1 p.

Esiintymän koko vaikuttaa siihen, onko kaivoksen perustaminen kannattavaa.
Esiintymän sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen ja kuljetuskustannuksiin ja näin ollen kaivoksen kannattavuuteen.
Kaivannaisaineen pitoisuus esiintymässä vaikuttaa kaivoksen tuottavuuteen ja siihen, onko kaivostoiminta taloudellisesti kannattavaa.
Energian hinta vaikuttaa kaivostoiminnan kannattavuuteen.
Paikallinen lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen vakaus vaikuttavat kaivoshankkeen kannattavuuteen ja riskeihin.
Louhintasyvyys vaikuttaa kaivannaisaineiden louhintakustannuksiin.
Saatavilla oleva pääoma vaikuttaa kaivoksen perustamismahdollisuuksiin.
Saatavilla oleva ammattitaitoinen työvoima vaikuttaa kaivoksen tuottavuuteen.
Maailmanmarkkinahinta säätelee kaivostoiminnan kannattavuutta.

8.3 Eräässä suomalaisessa kunnassa on käynnissä kaivoshanke, joka jakaa mielipiteitä asukkaiden ja kunnan välillä. Pohdi, miksi paikallinen asukasryhmä vastustaisi kaivoshanketta ja miksi kunta kannattaisi kaivoshanketta. 16 p.

Vastauksen loogisuudesta ja käsitteiden oikeasta käytöstä enintään 2 p. Kannattavista ja vastustavista näkökulmista yhteensä enintään 14 p. Hyvin perustellusta näkökulmasta 2 p., pintapuolisesti kuvatusta näkökulmasta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Vastustava kanta (6–8 p.)

Metsien hakkaaminen kaivoksen tieltä ja kallioperän louhinta aiheuttavat maisemahaittoja, onnettomuusriskit.
Louhinta lisää ilmansaasteita alueella.
Vesistöt ja pohjavedet saastuvat kaivoksen lähialueilla.
Paikallisille tärkeät virkistysalueet voivat jäädä kaivoksen alle, ja kaivoksella saattaa olla vaikutuksia läheisille luonnonsuojelualueille sekä elinkeinoille (kuten matkailu ja poronhoito).
Kaivoksen perustamisesta ja toiminnasta voi aiheutua meluhaittoja lähialueelle.
Kaivostoiminnan seurauksena (raskas)liikenne saattaa lisääntyä kunnan alueella, onnettomuusriskit.
Maanomistajien saama vain nimellinen korvaus.

Kannattava kanta (6–8 p.)

Kaivos tuo kuntaan lisää verotuloja ja parantaa siten kunnan taloutta.
Kaivostoiminta tuo kuntaan uusia työpaikkoja.
Työpaikkojen lisääntyminen ja parantunut taloudellinen tilanne voivat houkutella kuntaan uusia asukkaita (huoltosuhde paranee).
Kaivostoiminnan myötä rakennettu infra palvelee myös kuntalaisia ja muita toimijoita.
Maailmanmarkkinoilla kaivannaisten tarve on lisääntynyt, ja se ennakoi kaivoksen menestymisestä.
Kaivostoiminta on Suomessa lakien ja sääntöjen mukaista verrattuna kehittyvien maiden kaivosteollisuuteen.
Kaivosteollisuus tuottaa kriittisiä mineraaleja akkuteollisuudelle ja tukee vihreässä siirtymässä.
Kaivostoiminta voi olla kestävää. Kaivoksen perustamisesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja kaivoksen perustamisessa ja toiminnassa huomioidaan vaikutukset alueen ympäristöön (esim. maisemointi kaivostoiminnan loputtua).

9. Maailman katolla – kehitysyhteistyöllä vaikuttaminen 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietämystä maatalouden muodoista ja hänen valmiuttaan vertailla jäsentyneesti koulunkäynnin mahdollisuuksia kahdessa erilaisessa valtiossa. Niin ikään arvioidaan kokelaan kykyä esittää kehittämistoimia nepalilaisesta maataloudesta ja koulunkäynnistä sekä perustella omasta mielestään tärkein kehittämistoimi.

Nepal on maatalousvaltainen valtio Aasiassa. Se on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Kehitysyhteistyön avulla Nepalissa tuetaan muun muassa koulutuksen ja maatalouden kehittämistä, naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista sekä puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta.

9.1 Määrittele seuraavat kaksi käsitettä: ekstensiivinen maatalous ja intensiivinen maatalous. 6 p.

Yhteensä enintään 3 p./käsite.

Ekstensiivinen maatalous

Ydinmääritelmästä 1 p.:

Ekstensiivinen maatalous on laaja-alaista, ja sen tuotto pinta-alaa kohden on pientä.

Täydentävistä tiedoista yhteensä enintään 2 p. Esimerkkisisältöjä:

Laajat viljely- ja laidunalueet voivat vaatia koneellista maanmuokkausta ja keruuta. (1 p.)
Ekstensiivistä maataloutta ovat esimerkiksi viljanviljely, karjatalous ja paimentolaisuus. (1 p.)
Esimerkkejä alueista, joilla harjoitetaan ekstensiivistä maataloutta, ovat Unkarin pusta, Pohjois-Amerikan preeria, Argentiinan pampa ja Afrikan savannialueet. (1 p., yksi esimerkki riittää)

Intensiivinen maatalous

Ydinmääritelmästä 1 p.:

Intensiivinen maatalous on tehokasta, ja sen tuotto pinta-alaa kohden on suurta.

Täydentävistä tiedoista yhteensä enintään 2 p. Esimerkkisisältöjä:

Intensiivinen maatalous perustuu esimerkiksi lannoitteiden, torjunta-aineiden ja teknologian käyttöön tai runsaaseen työvoimaan. (1 p.)
Intensiiviseen maatalouteen liittyvät myös tehotuotanto, kasvihuoneet ja kastelujärjestelmät. (1 p.)
Esimerkkejä alueista, joilla harjoitetaan intensiivistä maataloutta, ovat Länsi- ja Keski-Eurooppa (sekatalous), Etelä-Eurooppa (hedelmien viljely), Yhdysvaltojen itäosat (sekatalous) ja Kaakkois-Aasia (riisinviljely). (1 p., yksi esimerkki riittää)

9.2
Valitse osatehtävissä 9.2.1–9.2.4 oikea vaihtoehto kuvan 9.A perusteella. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.

Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, tyhjennä vastauskentät osatehtävissä 9.1, 9.3 ja 9.4, ja merkitse jokaiseen kysymykseen vaihtoehto ”En vastaa” osatehtävässä 9.2.
4 p.

9.2.1 Mitä kuvassa 9.A pääasiassa viljellään? 1 p.

Riisiä (1 p.)

Riisi on heinäkasvi, jota viljellään runsaasti Aasiassa muun muassa pengerretyillä vuorenrinteillä.

9.2.2 Onko kuvan 9.A viljely ekstensiivistä vai intensiivistä maataloutta? 1 p.

Intensiivistä maataloutta (1 p.)

Riisin viljely vaatii paljon ihmistyövoimaa pienelläkin pinta-alalla.

9.2.3 Millainen kuvan 9.A yhdyskuntarakenne on? 1 p.

Kylämäinen yhdyskuntarakenne (1 p.)

Rakennuksia on vähän ja ne sijaitsevat toisiinsa nähden väljästi.

9.2.4 Miten kuvan 9.A penkereet ovat pääasiassa muodostuneet? 1 p.

Ihmisen muokkaamina (1 p.)

Penkereet on rakennettu riisin viljelyä varten.

9.3 Vertaile, miten suomalaisen lapsen koulunkäynti eroaa kuvan 9.A vuoristoseudulla asuvan nepalilaisen lapsen koulunkäynnistä. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 9.B. 10 p.

Vertailuasetelmasta vastauksessa yhteensä enintään 2 p. Vertailuasetelma ei toteudu vastauksessa, jossa ensin kuvataan kaikki esimerkit toisesta valtiosta ja vasta sitten toisesta valtiosta.

Neljän huomion kuvaamisesta yhteensä enintään 8 p. Huolellisesta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Koulumatkat ovat turvallisempia Suomessa kuin nepalilaisessa Randepun vuoristokylässä. Suomessa maasto on helppokulkuisempaa ja pitkiin koulumatkoihin on mahdollisuus saada koulukyyti.
Suomalaiset lapset voivat auttaa vanhempiaan kotitöissä tai tehdä halutessaan kesätöitä, mutta tämä ei estä heitä käymästä koulua. Randepussa lasten on sitä vastoin työskenneltävä usein riisipelloilla, eivätkä he tämän takia pysty osallistumaan koulunkäyntiin päivittäin.
Suomessa opettajat ovat päteviä ja korkeasti koulutettuja. Sen sijaan Randepussa opettajina työskentelevät tavalliset kylän asukkaat, joilla ei ole opettajan koulutusta. Tämä heikentää opetuksen laatua.
Korkeasti koulutettujen opettajien ansiosta Suomessa on käytössä monipuoliset ja nykyaikaiset opetusmenetelmät. Randepussa lapset sen sijaan opettelevat oppikirjojen sisältöjä ulkoa.
Oppimateriaalin saatavuus on turvatumpaa Suomessa kuin Randepussa. Nepalilaisessa vuoristokylässä uusia tarvikkeita saadaan pääosin lahjoituksina, eikä niitä aina raaskita käyttää. Suomessa ollaan siirtymässä kohti ilmaisia oppimateriaaleja myös toisen asteen koulutuksessa.
Suomessa on käytössä monipuoliset ja digitaaliset oppimateriaalit, toisin kuin Randepussa. Myös tietoteknisten laitteiden saatavuus on suomalaisissa kouluissa parempi.
Suomessa oppivelvollisuus päättyy nykyisin vasta, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Myös jatkokoulutusmahdollisuudet ovat Suomessa hyvät. Randepussa lasten haaveet esimerkiksi lääkäriksi tai lentokapteeniksi opiskelusta eivät sen sijaan useinkaan toteudu.
Suomessa sukupuoli ei vaikuta koulutusmahdollisuuksiin toisin kuin Nepalissa.

9.4 Anna kaksi esimerkkiä kehitysyhteistyön toimista, joilla voidaan vaikuttaa Nepalin maatalouteen, ja kaksi esimerkkiä toimista, joilla voidaan vaikuttaa koulunkäyntiin Nepalissa. Perustele lisäksi, mikä kuvaamistasi neljästä toimesta on mielestäsi tärkein. 10 p.

Neljän kehittämistoimen kuvaamisesta yhteensä enintään 8 p. Hyvin kuvatusta ja kehitysyhteistyöhön sidotusta toimesta 2 p., pintapuolisesti kuvatusta kehitysyhteistyön toimesta 1 p. Kehitysyhteistyön ansiokkaasta määrittelystä voi saada korvaavana enintään 1 p.

Esimerkkisisältöjä maatalouden kehittämistoimista (enintään 4 p.):

Maanomistusolojen ja naisten aseman parantaminen.
Maatalouden monimuotoisuuden ylläpitäminen ja monokulttuurin ehkäiseminen.
Eroosiota ja maanvyöryjä estävät toimet, kuten puuntaimien istutus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Maatalouden vetovoiman parantaminen ja työntekijöiden sitouttaminen.
Maanviljelijöiden kestävän toimeentulon tukeminen esimerkiksi niin, että he voivat muuttaa osan riisinviljelyn viljelyalasta käytettäväksi luonnonmukaiseen vihannesten viljelyyn.
Maanviljelijöiden kouluttaminen esimerkiksi teknologian, maatalouskoneiden tai paikkatiedon käytössä.
Paikkatiedon hyödyntäminen esimerkiksi sademäärää tai riisisatoa koskevissa ennusteissa.
Paikallisviranomaisten sitouttaminen tasa-arvoiseen työskentelyyn.
Kehitysyhteistyöprojektien rahallinen tukeminen ja velkojen anteeksiantaminen.
Suomalaisten ja kansainvälisten yritysten paikallinen yhteistyö nepalilaisten yritysten kanssa.
Infrastruktuurin, kuljetusyhteyksien ja viljan varastoinnin parantaminen.

Esimerkkisisältöjä koulunkäynnin kehittämistoimista (enintään 4 p.):

Kaikkien lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäynnin mahdollistaminen.
Opettajina toimivien henkilöiden koulutus opetustyöhön.
Paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen ja kehittäminen.
Opetushallinnon vahvistaminen eri aluetasoilla ja sitouttaminen opetuksen kehittämistyöhön.
Monipuolisten ja nykyaikaisten opetusmenetelmien käyttöönotto.
Kehittyneiden maiden opettajien vapaaehtoistyö, esimerkiksi paikallisten lasten opettaminen.
Opetusmateriaalien päivittäminen, materiaalinen käyttöön panostaminen ja niiden saannin turvaaminen.
Koulumatkojen lyhentäminen esimerkiksi laajentamalla kouluverkkoa tai järjestämällä koulukyytejä.
Koulunkäynnin kehittämiseen tähtäävien projektien rahallinen tukeminen.

Omasta mielestä tärkeimmän kehittämistoimen nimeämisestä ja valinnan kattavasta perustelusta 2 p. Pelkästä tärkeimmän kehittämistoimen nimeämisestä ei saa pisteitä.