Hyvän vastauksen piirteet: FI – Terveystieto

14.9.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Terveystieto oppiaineena rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi siihen liittyviä teemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa tarkasteluun on osattu valita tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat, ja siinä osoitetaan asiatietojen laajaa hallintaa.

Terveystiedon reaalikoe edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään täsmällisesti. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan ja se on osattu asettaa laajempiin asiayhteyksiin. Tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syysuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti ja esitetyt väitteet perustellaan monipuolisesti ja selkeästi. Lisäksi vastauksessa annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon rajoissa. Hyvässä vastauksessa terveyteen liittyviä ilmiöitä ja tietoja sekä tiedonmuodostusta arvioidaan monipuolisesti ja kriittisesti.

Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle on luonteenomaista ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Kokemuksellista tietoa tulee analysoida ja perustella teorioiden tai tutkimuspohjaisen tiedon avulla.

Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä.

Pisteitys

Tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on 20 tai 30 pistettä. Tehtävät pisteitetään asiatietojen hallinnan (osa 1) tai asiatietojen hallinnan ja tiedonkäsittelyn (osat 2 ja 3) perusteella. Asiatietojen hallinta arvostellaan tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan. Tiedonkäsittelyn arvostelu perustuu taulukon 1 kriteereihin. Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja niistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.

Hyvän vastauksen luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen keskeinen asiasisältö. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista tai näkökulmista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille. Jos muuten pisteitä tuottavassa vastauksessa ilmenee useita pieniä virheitä, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 3 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 5 pistettä (30 pisteen tehtävät). Jos vastauksessa on yksittäinen, hyvin perustavanlaatuinen virhe, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 8 pistettä (30 pisteen tehtävät).

Vastauksen pituus tai tietosisältöjen määrä eivät ole ansioita, jos vastauksessa esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäoleellisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Tehtävänantoon liittymätön teksti jätetään huomioimatta tiedonkäsittelyn arvostelussa (taulukko 1). Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä. Joissakin tehtävissä vastauksen enimmäispituus voi olla rajoitettu. Ylityksestä tehdään pistevähennys reaaliaineiden kokeiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

TAULUKKO 1 Tiedonkäsittelyn arvostelukriteerit terveystiedon kokeessa
Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet0 (0) p.2 (3) p.4 (6) p.6 (9) p.8 (12) p.10 (15) p.
Käsitteiden käyttö
Keskeisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö
Muiden käsitteiden asianmukainen käyttö		 Käsitteitä ei ole valittu eikä määritelty. Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö satunnaista ja heikkoa Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinnassa ja käytössä joitakin puutteita, määrittely pintapuolista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö pääosin asianmukaista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asianmukaista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asiantuntevaa ja luontevaa
Tiedon käyttö tehtävänannon mukaisesti
Soveltaminen, esim. käyttäminen, muuttaminen, oletusten tekeminen, aineistojen hyödyntäminen Tietoa ei sovelleta, aineistoa ei hyödynnetä Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa niukkaa ja heikkoa tai aineistoa toistavaa Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pintapuolista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pääosin asianmukaista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa asianmukaista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa monipuolista ja luontevaa
Analysointi, esim. vertailu, erottelu, luokittelu, ristiriitojen ja piilomerkitysten osoittaminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, suhteiden tarkastelu (yhteydet, syysuhteet, vuorovaikutusmekanismit) Tietoa ei analysoida Tiedon analysointi satunnaista ja niukkaa Tiedon analysointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista Tiedon analysointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista Tiedon analysointi monipuolista ja johdonmukaista Tiedon analysointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa
Arviointi, esim. suhteuttaminen, yleistäminen, yhdistäminen, arvottaminen, valitseminen, toteutettavuus, vaikuttavuus Tietoa ei arvioida Tiedon arviointi satunnaista ja niukkaa Tiedon arviointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista Tiedon arviointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista Tiedon arviointi monipuolista ja johdonmukaista Tiedon arviointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa
Luominen, esim. kehittäminen, suunnitteleminen, tuottaminen, ongelmien asettaminen ja ratkaisu, johtopäätösten tekeminen Suunnitelmat ja mallit puuttuvat, ongelmia ei aseteta tai ratkaista, johtopäätöksiä ei tehdä Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen tai ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen sattumanvaraista ja heikkoa, johtopäätökset ylimalkaisia tai liioittelevia Suunnitelmat ja vaihtoehtoiset mallit niukkoja, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pintapuolista, johtopäätökset pintapuolisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen pääosin monipuolista, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pääosin uskottavaa, johtopäätökset pääosin asianmukaisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen monipuolista, tiedon käsitteellistäminen, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen uskottavaa, johtopäätökset asianmukaisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen oivaltavaa ja uskottavaa, tiedon käsitteellistäminen sekä ongelmien asettaminen ja niiden ratkaiseminen vakuuttavaa, johtopäätökset loogisia ja jäsentyneitä
Argumentaatio Väitteiden perustelu teorioiden, tutkimustiedon, faktojen ja esimerkkien avulla Asioita ei perustella, perustelut eivät ole päteviä Perusteluja niukasti, perusteleminen ylimalkaista, rajoittunutta, liioittelevaa tai epäuskottavaa Perusteluja paikoittain, perustelut toteavia, yksinkertaisia tai pintapuolisia, perusteluissa paikoin puutteita tai virheitä Perusteluja useissa kohdissa, perustelut pääosin paikkansa pitäviä Perusteluja useissa kohdissa, perustelut uskottavia ja selkeitä Perusteluja kattavasti, perustelut monipuolisia ja vakuuttavia
Kokonaisuus
Jäsentyneen ja johdonmukaisen vastauksen rakentaminen		 Vastaus on sekava, samoja asioita toistetaan eri kohdissa Vastaus on heikosti jäsennelty, ja se voi sisältää joitakin ristiriitaisuuksia, kokonaisuus hahmottuu heikosti Vastaus on jäsennelty, mutta asiat jäävät irrallisiksi Vastaus on pääosin johdonmukainen, ja sitä on yritetty hahmottaa kokonaisuutena Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen, kiitettävästi jäsennellyn, asiassa pysyvän ja helposti ymmärrettävän kokonaisuuden

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Suola 20 p.

Osatehtävissä 1.1–1.5 esitetään suolaan liittyviä väitteitä. Arvioi jokaisessa kohdassa, onko merkitty väite oikein vai väärin. Perustele valintasi.

1.1 18-vuotias abiturientti päättää mennä syömään pizzeriaan 7-vuotiaan pikkuveljensä kanssa. He valitsevat kumpikin kinkku-ananas-oliivipizzan, joka sisältää 3,5 grammaa suolaa annosta kohti. Päivän muista aterioista ja välipaloista he saavat suolaa kumpikin yhteensä 3 grammaa. Väite: Kummankaan suolansaanti ei ylitä päivittäistä suolansaantisuositusta. 4 p.

Väärin.

Väite on väärin molempien osalta. Aikuisella ruokasuolan saantisuositus on enintään 5 grammaa (vajaa 1 tl) päivässä. Lapsilla suositus on alle 3 grammaa päivässä.

1.2 Perheen äidillä on terveystarkastuksessa todettu kohonnut verenpaine, jonka yhtenä syynä on runsas suolan käyttö. Ruokasuolan natriumin runsas saanti kohottaa verenpainetta. Perheen äiti päättää lopettaa suolan lisäämisen ruokaan. Väite: Tämä on riittävä toimenpide liiallisen suolan saannin rajoittamiseen. 4 p.

Väärin.

Ruokasuolan suositeltu saantimäärä vuorokaudessa ylittyy helposti pelkästään piilosuolasta: leivän, lihatuotteiden, juustojen, einesten ja erilaisten naposteltavien sisältämästä suolasta. Ei riitä, että lopettaa suolan lisäämisen ruokaan. Kannattaa kiinnittää huomiota eri elintarvikkeiden suolapitoisuuksiin. Tuotteen sisältämä suolapitoisuus merkitään pakkausmerkintäasetuksen mukaan ravintosisältöluetteloon.

1.3 Väite: Natriumia tarvitaan elimistössä ravintoaineiden ja hermoimpulssien kuljetukseen, lihasten toimintaan sekä kehon nestetasapainon säätelyyn. 4 p.

Oikein.

Natrium osallistuu solukalvolla monien aineiden, kuten monosakkaridien, aminohappojen ja kloridin, kuljetukseen solukalvon läpi sekä hermo- ja lihasimpulssien kulkuun. Natrium osallistuu myös nestetasapainon säätelyyn.

1.4 Ruususuola eli ns. kristallisuola sisältää 97–98 % natriumkloridia. Väite: Kristallisuola on terveellisempää kuin ruokasuola. 4 p.

Väärin.

Ruususuolassa natriumin määrä on lähes sama kuin tavallisessa ruokasuolassa. Ruususuolan roosa väri johtuu rautaoksidista. Elimistö ei kuitenkaan pysty hyödyntämään rautaoksidissa olevaa epäorgaanista rautaa. Ruususuola sisältää myös haitallisia metalleja kuten alumiinia, hopeaa, elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia. Ruususuolassa ei ole jodia.

1.5 Väite: Alle 70 % 18-74-vuotiaista suomalaisista saa ravinnostaan liikaa suolaa. 4 p.

Väärin.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta (18–74-vuotiaat) saa suolaa suositukseen verrattuna liikaa. Naiset saavat päivässä keskimäärin noin seitsemän grammaa ja miehet kymmenen grammaa suolaa. Suolan enimmäissaantisuositus on viisi grammaa päivässä.

Pisteitys (0–20 p.)

Jokaisesta kohdasta saa enintään 4 pistettä. Yhden pisteen saa, jos tietää, onko väittämä oikein vai väärin, kaksi pistettä saa osittain oikeasta perustelusta. Mikäli perustelu on täysin oikein ja vastauksessa on käytetty asianmukaisia käsitteitä saa lisäksi yhden pisteen. Mikäli väittämä on merkitty virheellisesti oikeaksi tai vääräksi, mutta perustelut ovat kuitenkin oikeat voidaan antaa yksi piste.

2. Plasebovaikutus 20 p.

Lääkkeiden käytön yhteydessä puhutaan plasebo- eli lumevaikutuksesta. Mitä tällä tarkoitetaan? Anna esimerkkejä tilanteista, joissa plasebovaikutusta esiintyy.

Plasebovaikutuksilla voidaan viitata hoitoprosessin yhteydessä muuhun kuin lääkeaineen tai fysikaalisen toimenpiteen aiheuttamiin vaikutuksiin. Lääketieteellisessä tutkimuksessa sillä ymmärretään niitä muutoksia, jotka ilmenevät plaseboa (ei vaikuttavaa ainetta) saaneilla tutkittavilla. Plasebovaikutus voi olla myös potilaan tai yksilön omia odotuksia ja toiveita tai koettuja havaintoja hoitomuodon hyödyistä.

Lumevaikutukset eivät perustu tieteellisillä tutkimuksilla osoitettuun lääkkeelliseen (farmakologiseen) vaikutukseen, vaan kuvastavat potilaan omia odotuksia saamansa valmisteen vaikutuksista. Myös lääkärin omat odotukset lääkkeen vaikutuksista ja potilaan ja lääkärin vuorovaikutus vaikuttavat tuloksiin. Lumevaikutus on mukana kaikessa paranemisessa ja luo paremmat olosuhteet potilaan toipumiselle. Jotkut ovat lumevaikutuksille alttiimpia kuin toiset, mutta syistä ei olla varmoja. Eri lumevaikutusmekanismit ovat vahvempia eri ihmisissä. Lumevaikutuksessa on kaksi tasoa: psykologinen, joka liittyy potilaan saamaan hoivaan, ja fysiologinen, joka on seurausta elimistön reaktiosta siihen, miten potilas odottaa lääkkeen vaikuttavan. Lumevaikutus synnyttää aivoissa samankaltaisia neurofysiologisia muutoksia kuin vaikuttava lääke.

Esimerkit: Parhaiten lumevaikutus on osoitettu akuutin kivun vähentämisessä. Kipua lievittävä vaikutus on voimakkaampi, jos potilas näkee lääkärin pistävän kipulääkkeen, verrattuna siihen, että hän saa sen huomaamattaan. Lumevalmisteeseen reagoiminen riippuu kiputilanteesta ja myös halutusta kivunlievityksen määrästä. Osan lumevaikutuksesta välittävät endogeeniset opioidit. Tutkimuksissa lumevalmiste on saanut masennuksen ja Parkinsonin taudin hoidossa aikaan lähes samankaltaisia muutoksia aivoissa kuin varsinainen lääkeaine.

Tutkittaessa uusia lääkkeitä on tärkeää selvittää lumevaikutuksen merkitys hoitotuloksissa. Siitä syystä lääketutkimuksissa verrataan tutkittavan lääkkeen vaikutusta yhtäältä lumevalmisteen ja toisaalta vertailulääkkeen vaikutukseen. Vasta selvä ero niiden välillä voi merkitä uuden lääkkeen parempaa tehoa. On epäeettistä ottaa käyttöön uusia hoitoja ilman tällaisia vertailevia tutkimuksia. Myös monissa niin sanotuissa täydentävissä tai uskomushoidoissa on lumevaikutuksella merkittävä osuus.

Nosebo on plasebon tavoin hoidon aiheuttamaa lumevaikutusta, jolloin kielteiset odotukset tuottavat hoidon kannalta haitallisia vaikutuksia. Lumelääkettä saanut potilas saattaa kertoa kärsivänsä lääkkeen haittavaikutuksista.

Pisteitys (0–20 p.)

Plasebovaikutuksen määritelmän yhdestä näkökulmasta saa kolme pistettä ja kahdesta viisi pistettä (muu kuin lääkeaineen tai fysikaalisen toimenpiteen aiheuttama vaikutus; tutkimuksessa plasebon tuomat vaikutukset; potilaan tai yksilön omat odotukset, kokemukset tai arviot hoidon hyödystä). Määritelmän kuvailusta saa enintään viisi pistettä. Jokaisesta plaseboilmiötä tarkemmin kuvatusta piirteestä ­– plasebovaikutuksen perusta, psykologinen vaikutus, fysiologinen vaikutus, vaikutuksen osatekijät kuten odotukset, vuorovaikutus, alttius, merkitys paranemisessa – voi saada yhden pisteen. Jokaisesta esimerkistä saa kaksi pistettä. Esimerkeistä voi saada enintään kymmenen pistettä. Esimerkit voivat liittyä myös muuhun plasebovaikutukseen kuin lääkkeisiin.

3. Raskaus 20 p.

Miten raskaana olevan naisen alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö vaikuttaa sikiön terveyteen?

Raskaus kestää noin 40 raskausviikkoa. Alkuraskaus (raskausviikot 0–13) on sikiön kehityksen kannalta herkkää aikaa. Odottavan äidin kohdussa olevassa istukassa tapahtuu äidin ja sikiön välinen verenkierto, jossa ravintoaineet ja kuona-aineet vaihtuvat. Odottavan äidin on kiinnitettävä huomiota elintapoihinsa koko raskauden ajan, koska ne vaikuttavat sikiön kehitykseen ja hyvinvointiin. Alkoholin ja tupakkatuotteiden sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat suoraan istukan kautta sikiön elimistöön. Myös passiivinen altistus päihteiden sisältämille kemikaaleille voi olla riski.

Alkoholi on yleisin riskien aiheuttaja raskauden aikana, ja se aiheuttaa useita riskejä. Alkoholin vaikutukset sikiöön riippuvat sikiön senhetkisestä kehitysvaiheesta ja ovat suhteessa nautittuun alkoholimäärään. Alkoholinkäyttö lisää keskenmenoriskiä ja sikiön kuoleman riskiä. Alkuraskauden aikainen alkoholinkäyttö lisää sikiön epämuodostumien riskiä. Toisen raskauskolmanneksen aikainen alkoholinkäyttö lamaa sikiön keskushermoston solujen erilaistumista ja niiden koon ja lukumäärän kasvua sekä aiheuttaa aivojen alikehittyneisyyttä. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD, fetal alcohol spectrum disorders) on yhteinen termi kaikille sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamille vaurioille lapsessa. FASD on yleisin estettävissä oleva sikiövaurio. Täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto, koska mitään erillistä turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei voi asettaa. Alkoholin käyttöön liittyvät tapaturmat ja riippuvuus ovat riski sikiölle.

Tupakan sisältämä nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia supistamalla verisuonia. Hiilimonoksidi taas sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksihemoglobiinia, joka vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakan raskasmetallit ja karsinogeenit vaikuttavat suoraan kehittyvän sikiön kudoksiin. Tupakoijalla istukan toiminta on heikentynyt ja keskenmenoriski suurempi kuin tupakoimattomalla. Tupakointi lisää merkittävästi ennenaikaisen synnytyksen, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan vaaraa. Tupakointi aiheuttaa sikiön kasvuhäiriön, ja tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin 200 grammaa kevyempinä kuin tupakoimattomien. Tämä lisää kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrää ja vastasyntyneiden sairastavuutta. Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen myös pitkällä aikavälillä (esimerkiksi vaikutus kasvuun ja aivojen kehitykseen). Tupakointi tulisi lopettaa kolme kuukautta ennen raskautta istukkakomplikaatioiden estämiseksi.

Nuuska aiheuttaa jopa tupakointia pidemmän nikotiinivaikutuksen elimistössä. Nikotiini supistaa verisuonia ja voi näin haitata sikiön hapensaantia. Nuuskaamisen on todettu lisäävän kohtukuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä sekä raskausmyrkytyksen riskiä.

Sähkösavukkeiden käyttöä ei suositella raskauden aikana, koska niiden sisältämissä nesteissä voi olla korkeita nikotiinipitoisuuksia. Sähkösavukkeet sisältävät myös muita haitallisia yhdisteitä, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa.

Pisteitys:

Jokaisesta raskaudenaikaisen alkoholin ja tupakkatuotteiden käytön vaikutuksesta sikiön terveyteen saa 2 pistettä. Mikäli vaikutusta on perusteltu hyvin, voi perusteluista saada lisäpisteen.

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

4. Ulkoilman hiukkaset 20 p.

Ulkoilman terveysriskeistä on uutisoitu viime vuosina tähän tapaan:

Pienhiukkanen on näkymätön tappaja. Ihmiset eivät suhtaudu vakavasti pienhiukkasten aiheuttamiin terveysriskeihin, THL:n ylilääkäri sanoo (Iltalehti 13.1.2014)

Pienhiukkaset tappavat enemmän suomalaisia kuin liikenne (Helsingin Sanomat 21.3.2016)

Saastepilvi peitti Delhin – "Sama vaikutus kuin 25 savukkeella päivässä, myös vastasyntyneille vauvoille" (Yle uutiset 5.11.2018)

Tarkastele ulkoilmassa olevien erikokoisten hiukkasten lähteitä, kulkeutumista elimistössä ja haittavaikutuksia ihmisen terveyteen.

Ulkoilman epäpuhtaudet eli erikokoiset hiukkaset ovat merkittävä ympäristöterveysongelma. Hiukkasten koko on tärkeä terveysvaikutusten kannalta. Hiukkaset jaetaan suuriin hiukkasiin ja hengitettäviin hiukkasiin (karkeat pienhiukkaset, pienhiukkaset, ultrapienet hiukkaset).

Suuria hiukkasia (yli 10 µm) on esimerkiksi siitepölyssä ja selvästi näkyvässä katupölyssä. Suuret hiukkaset jäävät kiinni nenän ja ylähengitysteiden värekarvoihin, joista ne poistuvat melko nopeasti ihmisen yskiessä, aivastaessa tai niistäessä. Ne voivat aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää ja silmien ja kurkun kutinaa, mutteivät yleensä vakavia terveyshaittoja. Altistuminen hiukkasille voi pahentaa hengityselinten allergiaoireita. Erityyppisille ärsytysoireille herkimpiä ovat hengityselinsairaat ja pikkulapset.

Karkeat (2,5–10 µm) hiukkaset, joita on esimerkiksi katu- ja asfalttipölyssä, kulkeutuvat keuhkoputkiin asti. Osa niistä jää syvälle keuhkoihin ja osa nousee värekarvojen kautta hitaasti nieluun ja edelleen ruuansulatuskanavan kautta pois kehosta. Karkeat hiukkaset pahentavat astmaa ja muita hengityssairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia.

Pienhiukkasten (alle 2,5 µm) lähteitä ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus, puulämmitys ja kaukokulkeumat. Erityisesti dieselpakokaasujen sisältämien pienhiukkasten riskeistä on näyttöjä, ja yleinen käsitys on, että suurimmat riskit liittyvät epätäydellisissä palamisprosesseissa muodostuviin hiukkasiin. Suomen pienhiukkaspäästöistä suuri osa on peräisin puun pienpoltosta sekä keväisin myös tuulen ja liikennevirtojen ilmaan nostamasta katupölystä. Pienhiukkaset pääsevät keuhkojen kaikkiin osiin, myös keuhkorakkuloihin. Riskit kohdentuvat erityisesti sepelvaltimotautia sairastaviin, diabeetikoihin ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastaviin. Myös astmaatikkojen oireet ja sairaalahoidon tarve lisääntyvät. Olosuhteet (esim. pakkanen) ja henkilön terveydentila (esim. astma, sydänsairaus) vaikuttavat hiukkasten aiheuttamiin oireisiin. Ulkoilman pienhiukkasiin on arvioitu pelkästään Euroopassa liittyvän satojatuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia vuodessa, ja suuret pitoisuudet näyttävät lyhentävän keskimääräistä elinikää noin vuodella. Ulkoilman pienhiukkaset ovat keskeinen ympäristöterveysongelma sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. EU on kiristämässä lainsäädäntöään tavoitteena pienhiukkasaltistuksen merkittävä vähentäminen.

Ultrapienten hiukkasten (alle 0,1 µm) lähteitä ovat puulämmitys, pakokaasut ja tupakansavu. Ultrapienet hiukkaset voivat siirtyä keuhkorakkuloista verenkiertoon ja edelleen sydämeen, aivoihin, maksaan ja luuytimeen. Ultrapienten hiukkasten terveysvaikutuksia ei tunneta vielä kovin hyvin.

Pisteitys (20 p.)
Asiasisältö (0–10 p.)

3 pistettä
Vastauksessa on esitetty yhden hiukkastyypin aiheuttamia terveydelle haitallisia vaikutuksia siten, että on kuvattu jokin kyseisten hiukkasten lähde, kulkeutumista elimistössä ja niille altistumisen aiheuttama oire tai sairaus.

6 pistettä
Vastauksessa on kuvattu kahden hiukkastyypin terveydelle haitallisia vaikutuksia siten, että on kuvattu kyseisten hiukkasten lähteitä, kulkeutumista elimistössä ja niille altistumisen aiheuttamia oireita tai sairauksia.

9 pistettä
Vastauksessa on kuvattu vähintään kolmen hiukkastyypin terveydelle haitallisia vaikutuksia siten, että on kuvattu kyseisten hiukkasten lähteitä, kulkeutumista elimistössä ja niille altistumisen aiheuttamia oireita tai sairauksia. Erikokoiset hiukkaset on ryhmitelty asianmukaisesti.

Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).

5. Muistisairaudet 20 p.

Tekstissä 5.A on kuvattu muistisairauksien yleisyyttä. Selitä, miten muistisairauksien riskiä voidaan ehkäistä ja mihin ehkäisykeinojen vaikutukset perustuvat.

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen dementian asteelle. Yleisimmät syyt dementiaan ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia sekä aivovammat. Yleisin näistä on Alzheimerin tauti, jonka osuus keskivaikeista ja vaikeista dementioista on 65–75 %.

Muistisairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä tai sairastumista viivästyttää vaikuttamalla elämäntapoihin liittyviin riskitekijöihin kaikissa ikävaiheissa. Mitä useampia riskitekijöitä henkilölle on kertynyt, sitä korkeampi sairastumisen todennäköisyys on.

Yksilötason muistisairauden ehkäisykeinoja

  • Monipuolinen aivojen käyttäminen. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä vähäisempi on riski saada vanhuuden muistisairaus. Aivoja aktivoivat myös henkisesti vaativa työ, lukeminen, käsityöt, päättelyä vaativat pelit ja kaikenlaiset rutiineista poikkeamiset. Älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen yhteyksiä, ja tällöin aivot ovat vastustuskykyisemmät esimerkiksi muistisairauksia vastaan.
  • Säännöllinen liikunta. Jos kognitio on jo heikentynyt, säännöllinen, monipuolinen liikunta saattaa hidastaa oireiden lisääntymistä. Liikunnan aivotoimintoja säilyttävät vaikutukset saattavat selittyä hyvällä verenkierron ja hengityselimistön kunnolla, sillä sen on todettu suojaavan kognition ja muistin heikkenemiseltä.
  • Aivojen suojaaminen vammoilta. Turvallisuutta parantavat erilaiset turvavarusteet, esim. autoillessa turvavyöt ja turvatyynyt ja pyöräillessä tai muissa urheilulajeissa käytettävät pään suojakypärät. Myös liikenteen nopeusrajoitukset tekevät liikkumisesta turvallisempaa. Aivovamma voi käynnistää aivoissa prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen.
  • Terveellinen ja monipuolinen ravinto. Aivoterveyttä ylläpitävä ruokavalio sisältää kasviksia, marjoja, hedelmiä ja pehmeitä rasvoja sekä niukasti suolaa. Kova rasva tukkii aivojen pieniä verisuonia. Tukkeutuminen aiheuttaa pieniä huomaamattomia infarkteja, joiden vaikutus voi näkyä myöhemmin muistiongelmina tai -sairauksina. Aivoinfarktiriskiä lisää myös runsas suolan käyttö. Aivoissa viestien välitys tapahtuu hermosolujen solukalvojen läpi, joiden muodostumiseen tarvitaan pehmeiden rasvojen sisältämiä välttämättömiä rasvahappoja.
  • Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito. Verenpaineen ja veren rasva-arvojen hoitamisessa tulisi kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan ja terveellisiin ruokailutottumuksiin, jotka on kuvattu edellä vaikutusmekanismeineen. Tärkeää on myös painonpudotus ylipainoisilla, alkoholin kohtuukäyttö ja tupakoimattomuus. Alkoholi aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa, ja tupakan sisältämä nikotiini heikentää verenkiertoa vaikeuttaen aivojen hapen saantia.
  • Hyvät sosiaaliset suhteet ja tukiverkot. On viitteitä siitä, että sosiaalisten suhteiden puute voisi olla yhteydessä kognition heikkenemiseen ja muistisairauteen. Aktiivinen sosiaalinen verkosto pitää aivot vireinä ja aktiivisina. Lisäksi hyvät ihmissuhteet nostavat mielialaa. Niillä tiedetään olevan hyvin tärkeä vaikutus aivojen toiminnalle.
  • Riittävä uni. Pitkään jatkuneet uniongelmat saattavat lisätä muistisairauden riskiä. Univaikeudet ovat tavallisia Alzheimerin taudin yhteydessä, mutta niitä havaitaan potilailla jo ennen taudin puhkeamista. Aivosolujen välissä ja ympärillä on nestettä, johon kertyy hereillä olon aikana erilaisia kuona-aineita. Unen aikana aivojen nestekierto tehostuu ja aivot ”huuhtelevat itseään”. Silloin aivoista poistuvat haitalliset aineet, joista yksi on Alzheimerin tautia aiheuttava valkuaisaine. Unessa aivot tankkaavat energiaa tulevaa valvejaksoa varten.
  • Sopiva kognitiivinen kuormitus (eustressi) on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa työuupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.

Yhteisön ja yhteiskuntatason muistisairauksien ehkäisykeinoja esimerkiksi

  • seulonnat, koulutustason nostaminen, osaaminen/tieto muistisairauksista, terveyspolitiikka, elintapoihin vaikuttavat interventiot, terveyspalveluiden saatavuus, kuntoutus, yksinäisyyteen kohdentuvat interventiot

Pisteitys (20 p.)
Asiasisältö (0–10 p.)

Vastauksessa hyväksytään myös yhteisö- ja yhteiskuntatason prevention keinoja ja vaikutuksien mekanismeja. Vastauksen voi rakentaa myös prevention eri tasoille.

3 pistettä
Vastauksessa on esitelty oikein kaksi muistisairauksien ehkäisykeinoa ja yhteensä kahden ehkäisykeinon vaikutusmekanismit.

6 pistettä
Vastauksessa on esitelty oikein neljä muistisairauksien ehkäisykeinoa ja yhteensä neljän keinon vaikutusmekanismit. Jos vastauksessa on hyödynnetty jotakin jäsentelyä (esimerkiksi prevention tasot; yksilö, yhteisö, yhteiskunta -tasot) riittää jos on esitelty kolme muistisairauksien ehkäisykeinoa ja kolmen ehkäisykeinon vaikutusmekanismit.

Mikäli vastauksessa on esitelty kattavasti yksittäisiä ehkäisykeinoja ja vaikutusmekanismeja ilman luokittelua, voi tehtävän asiasisällöstä saada maksimissaan kuusi pistettä.

9 pistettä
Vastauksessa on hyödynnetty jotakin jäsentelyä (esimerkiksi prevention tasot; yksilö, yhteisö, yhteiskunta -tasot) ja esitelty oikein kuusi muistisairauksien ehkäisykeinoa ja ehkäisykeinojen vaikutusmekanismit.

Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).

6. One health -lähestymistapa 20 p.

Aineisto 6.A kuvaa One Health -lähestymistapaa, joka perustuu käsitykseen, että ihmisten ja ympäristön sekä lemmikki-, tuotanto- ja villieläinten terveydet ovat riippuvaisia toisistaan. Tarkastele ihmisten ja eläinten terveyden välillä olevia riskejä One Health -lähestymistavan näkökulmasta. Anna esimerkkejä tällaisista riskeistä.

Ihmisten ja eläinten terveyden välisiin yhteyksiin liittyvät erityisesti zoonoosit, eläimistä ihmisiin tai päinvastoin tarttuvat infektiot, ja lääkkeiden, erityisesti antibioottien, käyttö. Näiden molempien kautta syntyy myös yhteys eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuuteen.

Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä muista eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Zoonoosien aiheuttajin kuuluu erilaisia bakteereita, viruksia, alkueläimiä, loisia ja muita taudinaiheuttajia, kuten prioni. Zoonoosit voivat tarttua suoraan tai välillisesti eläimen ja ihmisen välillä. Välillinen tartunta voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä.

  • Suurin osa ihmisen infektiotaudeista (noin 60 %) on zoonoottisia, ne siis leviävät eläimistä ihmisiin, ja uusista, uhkaavista tartuntataudeista vielä suurempi osa on lähtöisin eläimistä. Patogeenisen mikrobin evoluutiossa ja siirtymisessä eläimistä ihmisiin voidaan tunnistaa useita eriasteisia lajisiirtymiä.
  • Eräät taudinaiheuttajat ovat alun perin esiintyneet vain eläimissä, mutta nykyään ne aiheuttavat infektioita yksinomaan ihmisissä (esimerkiksi HIV). Eriasteisissa lajisiirtymissä ihminen saa infektion alun perin eläimestä, mutta infektiot eivät käytännössä tartu ihmisestä ihmiseen (esimerkiksi vesikauhu, jänisrutto).
  • Eräät zoonoosit voivat tarttua myös ihmisistä eläimiin. Melko tuore esimerkki on viimeisin sikainfluenssapandemia (H1N1-influenssavirus). Myös SARS-CoV-2 eli COVID-19-tautia aiheuttava virus voi tarttua ihmisestä esimerkiksi lemmikkieläimeen.
  • Zoonoosit tarttuvat muun muassa kosketuksen kautta, ilmateitse ja vektorivälitteisesti (eläinten puremat, hyönteisten pistot) sekä elintarvikkeiden ja veden välityksellä. Elintarviketurvallisuuden takaaminen onkin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ohella eläinlääketieteen keskeinen tehtävä, jonka tavoitteena on ihmisen sairauksien ehkäisy ja terveyden turvaaminen.

Lääkkeiden vaikutus on erityisen merkittävää antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien synnyssä. Lisäksi jätevesien sisältämät lääkejäämät vaikuttavat kalojen terveyteen ja käyttöön elintarvikkeina.

  • Antibioottiresistenssi:

    Eläinten ja ihmisten tartuntatautien hoidossa käytetään osin samoja tai saman ryhmän mikrobilääkkeitä. Niiden käyttö lisää resistenttien kantojen syntymistä ja valikoitumista. Mikrobilääkeresistenssi on lääketieteen ja eläinlääketieteen yhteinen huolenaihe. Mikrobilääkkeitä on käytetty tuotantoeläinten infektioiden hoidon ja kontrollin ohella myös kasvun tehostajina.

    Ihmisten ja eläinten mikrobilääkeresistenssitilanne on Suomessa vielä kohtuullinen, mutta maailmanlaajuisesti tilanne on huolestuttava. Ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden liikkuessa siirtyvät myös resistentit bakteerikannat ja resistenssigeenit helposti paikasta toiseen. Mikrobilääkeresistenssin hallintaan tarvitaan kansainväliset pelisäännöt ja tavoitteet sekä lääketieteen että eläinlääketieteen toimijoille.

  • Ehkäisy- ja muista hormonivalmisteista jätevesiin päätyvät lääkejäämät heikentävät esim. kalojen lisääntymiskykyä. Kaloihin kertyvät lääkeaineet voivat myös haitata kalavalmisteiden käyttöä turvallisina elintarvikkeina.

Pisteitys (20 p.)
Asiasisältö (0–10 p.)

3 pistettä
Vastauksessa on tarkasteltu ihmisten ja eläinten terveyden välillä olevia riskejä esimerkin avulla.

6 pistettä
Vastauksessa on tarkasteltu ihmisten ja eläinten terveyden välillä olevia riskejä kahden esimerkin avulla.

9 pistettä
Vastauksessa on tarkasteltu ihmisten ja eläinten terveyden välillä olevia riskejä sekä zoonooseihin että lääkkeiden käyttöön liittyvien näkökohtien avulla. Esimerkkejä on yhteensä kolme.

Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentointi, kokonaisuus).

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

7. Terveysviestintä 30 p.

Internetissä ja sosiaalisessa mediassa on tarjolla paljon väärää tietoa terveydestä ja sairauksista sekä niiden hoidosta. Miksi terveyteen liittyvä väärä tieto leviää, ja miksi sitä uskotaan? Hyödynnä vastauksessasi aineistojen 7.A ja 7.B valeuutista.

Terveysviestintä välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Mediassa liikkuu kahdentyyppistä väärää tietoa: misinformaatiota eli epähuomiossa annettua väärää tai puutteellista terveystietoa ja disinformaatiota, jossa tietoisesti jaetaan väärää tietoa, esimerkiksi valeuutisia. Terveyteen liittyvän informaation uskomisen ja leviämisen syitä voidaan tarkastella mediakanavien, tiedon tuottajan tai lähettäjän, uutisen muodon ja vaikutuskeinojen sekä vastaanottajan kautta.

Mediakanavat: Internet sekä sosiaalinen media ovat erityisesti nuorempien sukupolvien pääasiallisia tai jopa ainoita tiedonlähteitä, eikä niiden käyttäjä tule välttämättä vertailleeksi saamaansa tietoa muiden lähteiden tarjoamaan tietoon. Sosiaalisen median syötteissä tieto tulee omaan viestivirtaan ilman kriittistä hakemista ja toisto luo uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Virallinen viestintä voidaan kokea hitaaksi, toimimattomaksi, ristiriitaiseksi tai epäluotettavaksi. Epäluottamus julkiseen toimintaan, valtamediaan tai tiedon totuudellisuuteen luo mahdollisuuden vaihtoehtoiselle medialle, valheelliselle tiedolle ja salaliittoteorioille. Esimerkiksi aineiston uutisessa esitetään vaihtoehtoa vallitseville järjestelmille, koululääketieteelle ja erityisesti lääketeollisuuden vallalle.

Sosiaalisessa mediassa algoritmit valikoivat käyttäjälle tulevaa tietoa. Käytetyt sovellukset toimivat kaupallisin periaattein ja ohjaavat datavirtoja. Sosiaalinen media myös muovautuu sen mukaiseksi, miten sitä käytämme. Viestin toisto eri kanavissa ja syötteissä vahvistaa tunnetta sen oikeellisuudesta. Aineistona olevan uutisen jakaminen on tehty helpoksi, siinä on suorat painikkeet eri somekanaviin.

Tiedon tuottajat ja lähettäjät: Sosiaalisen median tiedon tuottajat tai lähettäjät ovat taustoiltaan ja motiiveiltaan erilaisia. Somessa sekoittuvat viihteellisyys, aatteellisuus, taloudelliset motiivit tai valtaan liittyvät tavoitteet, jotka piiloutuvat viestin tai aiheen puhuttelevuuteen. Populistisella viestintätavalla haetaan kansan suosiota. Mielipidevaikuttajien ja kokemusasiantuntijoiden rooli sosiaalisen median palveluissa on suuri, ja virallisia terveysasiantuntijoita niissä on mukana vähemmän. On olemassa myös uutismuotoista satiiria sisältäviä sivustoja, joiden tuottamia uutisia voidaan levittää viihdetarkoituksessa.

Tehtävässä arvioidun aineiston tuottaja on luokitellut uutisen terveys ja hyvinvointi -aiheen alle. Tekstin kirjoittaja esiintyy omalla nimellään. Magneettimedia on uutismuotoisesti julkaiseva verkkopalvelu, jonka sisältöön voi suhtautua kriittisesti.

Uutisen muoto ja vaikutuskeinot: Terveys aiheena kiinnostaa mediassa. Ulkoisesti valeuutista ja aitoa uutista on vaikea erottaa toisistaan, sillä valheellista tietoa levittävistä sivustoista ja uutisista tehdään uutissivustojen kaltaisia. Aineistossa tähtiluokitukset ja näyttökerrat sekä lähdeviittaukset luovat vaikutelman asian merkittävyydestä ja luotettavuudesta.

Virheellinen tieto uutisoidaan vaikuttavasti ja vetoavasti. Teksti sisältää teoreettisilta kuulostavia faktoja ja käsitteitä, ja viestin välityksessä hyödynnetään tunteisiin vetoavia keinoja: lupauksia, tarinoita, ylitulkintaa, yksinkertaistamista, liioittelua, kritiikittömyyttä ja tunteiden herättämistä. Kuvat ovat tärkeä osa vaikuttamista.

Aineiston uutisessa annetaan esimerkiksi oletetun asiantuntijan kautta runsaasti lupauksia. Uuden hoitomuodon sanotaan tarjoavan vaihtoehdon lääketeollisuudelle, sen kuvataan olevan helppo apu, lukijaan vedotaan sanoilla kuten ”myrkky” ja ”huikea”, ja asialle pyritään luomaan uskottavuutta lääketieteellisin termein ja vakuuttavilla numerotiedoilla.

Vastaanottaja: Sosiaalisessa mediassa tiedon sisällön, laadun ja oikeellisuuden arviointi on käyttäjän vastuulla. Kaikilla ei ole tähän tarvittavaa terveysosaamista tai aikaa tiedon tarkistamiseen, jolloin päädytään jakamaan valheellista uutista. Uskottavalta vaikuttava valetieto sisältää monesti osittain tutkittua tietoa tai käsitteitä, jotka vaikeuttavat väärän ja oikean tiedon erottamista toisistaan tai tekevät uutisesta vaikeaselkoisen. Esimerkiksi aineistona olevassa uutisessa käytetään lääketieteellisiä käsitteitä luomaan uskottavuutta. Riittävän korkea koulutustaso ja hyvä terveysosaaminen suojaavat valeuutisilta.

Valeuutiset herättävät vahvoja tunteita, kuten pelkoa, turvattomuutta, inhoa tai yllättyneisyyttä, jotka vetoavat lukijaan ja saavat hänet jakamaan tietoa. Kokemukset ja koskettavat tarinat toimivat yksilötason perusteluina, ja niiden kertyessä viesti vahvistuu. Aineiston uutinen on yllättävä ja lupaa apua yleisiin arjen vaivoihin, kuten jännitykseen, sekä lupaa energiaa ja puhdistumista. Aineiston uutista saatetaan jakaa myös vitsinä, mikä vain lisää sen näkyvyyttä.

Uutisen vastaanottajan oma henkilökohtainen tilanne vaikuttaa uutisen vastaanottamiseen. Esimerkiksi oman sairastumisen takia voi olla herkempi ottamaan vastaan vaihtoehtoisista hoidoista kertovaa uutisointia. Sairaudet, kuten syöpä, aiheuttavat huolta ja pelkoa, joita tiedon lähettäjä käyttää hyväkseen. Sosiaalisessa mediassa tutulta tai läheiseltä saatu uutinen vastaanotetaan helpommin. Lähettäjällä voi olla vilpitön usko tiedon aitouteen. Esimerkiksi aineiston väite luonnonmukaisesta kivunlievityksen mahdollisuudesta vetoaa kivuista kärsivään ja syöpään liittyvät lupaukset vetoavat syöpää sairastaviin.

Ihmisen luontainen ryhmään kuulumisen tarve voi ohjata mukaan ”kuplaan” ja antaa tunteen ryhmän näennäisesti yhtenevistä arvoista. Omat ennakkoluulot ja ajatukset saavat vahvistusta, mikä tuottaa hyvältä tuntuvaa samanmielisyyttä, joka voi perustua väärään tietoon. Vahvistusvinoumassa käyttäjä valikoi tietovirrasta aiempia ajatuksiaan ja asenteitaan tukevaa tietoa tai arvioi tiedon todenperäisyyttä sen mukaan, miten tunnistaa asian tai miten läheiseksi sen kokee. Aiemmin omaksuttu tieto on vaikea muuttaa. Luonnonmukaisuus on tehtävän aineiston tuottama yhteinen arvo. Lukijoita voi yhdistää myös koululääketieteen vastainen ajattelumalli.

Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0−15.

4 pistettä
Vastauksessa on kuvattu neljä syytä siihen, että terveyteen liittyvä valetieto leviää tai että sitä uskotaan, ja perusteltu ne.

7 pistettä
Vastauksessa on kuvattu kuusi syytä siihen, että terveyteen liittyvä valetieto leviää tai että sitä uskotaan, ja perusteltu ne.

10 pistettä
Vastauksessa on kuvattu kahdeksan syytä siihen, että terveyteen liittyvä valetieto leviää tai että sitä uskotaan, ja perusteltu ne. Syitä on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta, joita ovat mediakanavien, tiedon tuottajan, uutisen muodon ja vaikutuskeinojen tai vastaanottajan näkökulma. Näkökulmia ei tarvitse nimetä.

13 pistettä
Vastauksessa on kuvattu kymmenen syytä siihen, että terveyteen liittyvä valetieto leviää ja että sitä uskotaan, ja perusteltu ne. Syitä on tarkasteltu mediakanavien, tiedon tuottajan, uutisen muodon ja vaikutuskeinojen sekä vastaanottajan kautta. Käytetyt näkökulmat on nimetty.

Mikäli aineistoa ei ole hyödynnetty, vähennetään viisi pistettä.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0−15 taulukon 1 kriteerien mukaan (analysointi, argumentointi, kokonaisuus).

8. Havainnointitutkimus 30 p.

Tutkimuksessa tarkastellaan lukiolaisten liikkumista oppituntien ulkopuolella oppilaitosympäristössä. Aineistoa kerätään havainnoimalla. Kuvaile ja arvioi havainnointia aineistonkeruumenetelmänä lukiolaisten liikkumisen tutkimisessa koko tutkimusprosessin eri vaiheiden näkökulmasta.

Laadi vastaustasi varten mallitaulukon 8.A mukainen taulukkopohja. Otsikoi se mallin mukaan ja jatka taulukkoa. Liitä tekemästäsi taulukosta kuvakaappaus vastaukseesi.
Tutkimusprosessin vaiheHavainnointimenetelmän kuvailuHavainnointimenetelmän arviointi
Tutkimuksen taustan ja tarkoituksen määrittely

Tutkittavaa ilmiötä (liikkuminen oppituntien ulkopuolella) kuvataan aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen. Tutkimusaihe rajataan ja perustellaan, miksi ja millaista (havainnoinnin tuottamaa) tietoa tarvitaan tutkittavan ilmiön ymmärtämiseksi. Tutkimuksen käsitteet määritellään, jotta tutkimuksen aineistonkeruu (havainnointi) kohdentuu siihen, mitä on tarkoitus tutkia (liikkuminen).

Havainnointi eli observointi on tarkkailua, jonka avulla saadaan välitöntä kuvailevaa tietoa eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Tutkimusprosessin alussa määritellään tutkimustyyppi (esim. laadullinen tai määrällinen).

Havainnoimalla saadaan monipuolista ja havainnollista tietoa näkyvästä toiminnasta, joten oppituntien ulkopuolista liikkumista voidaan sen avulla tutkia oppilaitoksessa.











Havainnoimalla voidaan kerätä sekä laadullista että määrällistä aineistoa.

Tutkimuskysymyksen muotoilu

Tutkimuskysymys määrittää, mitä tutkitaan (liikkuminen) sekä keiltä ja millaista aineistoa tarvitaan (havainnointiaineisto), jotta tutkimuskysymykseen voidaan vastata.

Liikkumisesta voidaan kerätä tutkimuskysymyksen ohjaamana havainnoimalla laadullista, kuvailevaa tietoa (esimerkiksi liikkumisen muoto eli miten liikutaan; liikutaanko yksin, pareittain vai ryhmissä; missä liikutaan) sekä määrällistä tietoa (esim. valmiita luokitteluita liikkumisen lajista ja kestosta).

Tutkimuskysymyksestä riippuen havainnointimenetelmä voi tuottaa tutkimustietoa ainoana menetelmänä tai osana muita menetelmiä.

Aineiston keruu

Aineisto kerätään menetelmällä, jonka tuottaman tiedon avulla voidaan vastata tutkimuskysymykseen. Tässä tutkimuksessa havainnoinnin tuottaman aineiston avulla tarkastellaan lukiolaisten liikkumista.

Tutkimusaineiston kerääminen edellyttää, että tutkijalla on taustatietoa, jonka perusteella hän voi määritellä, millaisia asioita havainnoidaan (esim. liikkumisen intensiteetti, liikkumisen muoto, kesto, ympäristö), miten havainnointi tapahtuu (esim. systemaattisuus, kuten valmis luokittelu), keitä havainnoidaan (yksilöitä/ryhmiä) ja minkä verran (aineiston määrä, havaintojakson kesto kerralla ja koko aineistonkeruussa).

Havainnointi voidaan jakaa tutkijan roolin ja havainnointimahdollisuuksien perusteella ei-osallistuvaan ja osallistuvaan. Toisena ääripäänä on tilanne, jossa tutkittavat eivät tiedä, että heitä havainnoidaan ja toisena tilanne, jossa havainnoija osallistuu toimintaan.

Havainnointi voi olla systemaattista ja standardoitua (esim. valmis luokittelu liikkumisesta) tai ei-systemaattista.

Havainnoimalla saatava aineisto voidaan tallentaa monin tavoin, kuten muistiinpanoin, täydentämällä valmista luokittelurunkoa, kuvina tai videoimalla. Myös tutkittavat voivat itse tallentaa aineistoa kuvaamalla tai videoimalla omaa liikkumistaan koulun piha-alueilla.






Havainnointia on hyvä harjoitella ennen varsinaisen tutkimusaineiston keruuta (ks. esitestaus kohdassa Aineiston analysointi).






Havainnoijan läsnäolo voi häiritä tai muuttaa tutkittavaa tilannetta ja henkilöiden toimintaa. Jotta tältä vältytään, niin tutkija voi ennen aineistonkeruuta vierailla tutkittavassa tilanteessa useamman kerran, jotta hänen läsnäoloonsa totutaan.

Oppilaitoksessa on sekä ulko- että sisätiloja, joten havainnoitsijoita tarvitaan useampia. Havainnoitsijoilla tulee olla yhtenäinen käsitys siitä, mihin asioihin havainnoinnissa kiinnitetään huomiota ja miten havainnot tallennetaan.

Havainnoinnin tuottaman tiedon tallentamista on syytä harjoitella, jotta tarvittaessa voidaan täydentää tai muuttaa käytäntöjä.

Jos lukiolaiset itse tallentavat aineistoa, niin tutkijan mahdollinen vaikutus liikkumiseen poistuu.

Aineiston analysointi
Tutkimustyyppi ja tutkimuskysymys määrittävät, miten aineisto analysoidaan. Havainnoimalla saatua aineistoa voidaan analysoida laadullisesti (esimerkiksi millaista liikkuminen on, ketkä osallistuvat) tai määrällisesti (esimerkiksi kesto, muoto).Jotta aineisto on analysoitavissa, niin jo keräämisvaiheessa on varmistuttava esimerkiksi määrällisen aineiston valmiin luokittelun toimivuudesta (havainnoinnin ja aineiston tallentamisen harjoittelu eli esitestaus). Havainnoitsijalla voi olla valmis luokittelu esimerkiksi liikkumisen intensiteetistä (esim. liikkumattomuus – rasittava liikkuminen) ja muodosta (esim. kävely, juoksu, portaiden nouseminen).
Tutkimuksen luotettavuuden varmistaminen

Luotettavuuden kannalta on tärkeä arvioida havaintojen objektiivisuutta sekä sitä, kohdistuuko tutkimus siihen, mitä oli tarkoitus tutkia.













Havainnointi on ainutkertainen tapahtuma, jolloin sitä ei voida toistaa.















Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää pohtia tutkittavien määrää (laadullisella ja määrällisellä tutkimuksella eri kriteerit).

Tutkimuksen käsitteet on syytä määritellä yksiselitteisesti, jotta kaikki havainnoitsijat havainnoivat oikeita asioita ja tallentavat havaintonsa (esim. muistiinpanot, kuvat, videot) mahdollisimman samalla tavalla.

Havainnointi antaa luotettavaa tietoa, jos se kohdistuu asioihin, joista havainnoimalla voi saada tietoa luotettavasti. Jos halutaan tutkia esimerkiksi liikkumisen motiiveja, niin havainnointi ei ole käyttökelpoinen tai luotettava aineistonkeruumenetelmä.

Suoran havainnoimisen keskeinen epäkohta on menetelmän subjektiivisuus. Havainnoijat saattavat tulkita tarkkailun kohteena olevan toiminnan eri tavoin yhdenmukaisista kriteereistä huolimatta, mikä vaikuttaa aineiston laatuun ja luotettavuuteen.

Aineiston tallentaminen videoimalla voi lisätä tutkimuksen luotettavuutta, koska tällöin aineistoa voi havainnoida, luokitella ja analysoida useita kertoja. Videoinnin voi tehdä havainnoija tai havainnoitavat itse, jolloin havainnoijan läsnäolon vaikutus videoitavaan tilanteeseen poistuu.

Jos aineisto on pieni, niin on pohdittava havaintojen merkitystä suhteessa tutkittavaan ilmiöön (esim. havaintojen edustavuus suhteessa tutkittavaan ilmiöön eli lukiolaisten liikkumiseen). Havainnoinnin rajallisuus on otettava arvioinnissa huomioon, havainnoija ei välttämättä ehdi havaita kuin osan toiminnasta. Riittävä ja laadukas aineisto tuottaa monipuolista tietoa lukiolaisten liikkumisesta.

Tutkimuseettisten kysymysten huomioiminen

Tutkimusta varten haetaan tarvittavat tutkimusluvat oppilaitoksesta ja tutkittavilta. Tietosuojaseloste sisältyy tutkimuslupamenettelyyn.

Havainnointia käytettäessä on pohdittava, onko tutkimusaihe perusteltu ja turvataanko tutkittavien anonymiteetti ja vapaaehtoisuus (ml. mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta). Havainnoijan rooli voi vaihdella ei-osallistuvasta tarkkailijasta toimintaan osallistuvaan. Rooli on perusteltava (millaista tietoa tutkimuksessa kerätään), ja toiminnan on oltava eettistä (esim. miten havainnoija osallistuu toimintaan, vuorovaikutus).

On myös pohdittava, mitä tutkittaville kerrotaan havainnoinnista. Yleensä tutkimuksesta kerrotaan yleisellä tasolla, ettei tieto muuta lukiolaisten tavanomaista liikkumista. Jos aineisto tallennetaan videoimalla, on aina oltava tutkimuslupa tutkittavilta.

Aineisto on säilytettävä siten, että vain tutkijat voivat käyttää sitä. Videoaineistosta voidaan tunnistaa tutkimukseen osallistuvia oppilaita, joten aineisto ei saa joutua ulkopuolisten käsiin. Aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen jälkeen aineisto voidaan hävittää.

Tutkimuksen resurssien mitoitus

Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen, myös aineistonkeruun, tarvitsemat resurssit.

Riittävän havainnointiaineiston kerääminen vaatii ajallisia ja taloudellisia sekä henkilöresursseja. Esimerkiksi tutkimuskohteeseen on usein tutustuttava etukäteen, jotta toimintaa voidaan havainnoida tarkoituksenmukaisesti (esimerkiksi liikkumisen paikat ja ajankohdat).

Tutkimustulosten raportointi

Tutkimussuunnitelmassa kuvataan, miten tulokset raportoidaan.

Havainnointi oppilaitosympäristössä tuottaa tietoa vain tässä ympäristössä tapahtuvasta liikkumisesta.

Pisteitys
Havainnoinnin kuvailu ja arviointi aineistonkeruumenetelmänä arvostellaan pistein 0–10.

3 pistettä
Vastauksessa on kuvailtu havainnointia aineistonkeruumenetelmänä lukiolaisten liikkumisen tutkimuksessa siten, että on otettu huomioon yksi seuraavista tutkimusprosessin vaiheista: tutkimuksen tausta ja tarkoitus, tutkimuskysymys, aineiston keruu, aineiston analysointi, tutkimuksen luotettavuus, tutkimuksen resurssit, eettiset kysymykset, tulokset.

6 pistettä
Vastauksessa on kuvailtu ja arvioitu havainnointia aineistonkeruumenetelmänä lukiolaisten liikkumisen tutkimuksessa siten, että on otettu huomioon kaksi seuraavista tutkimusprosessin vaiheista: tutkimuksen tausta ja tarkoitus, tutkimuskysymys, aineiston keruu, aineiston analysointi, tutkimuksen luotettavuus, tutkimuksen resurssit, eettiset kysymykset, tulokset.

9 pistettä
Vastauksessa on kuvailtu ja arvioitu havainnointia aineistonkeruumenetelmänä lukiolaisten liikkumisen tutkimuksessa siten, että on otettu huomioon neljä seuraavista tutkimusprosessin vaiheista: tutkimuksen tausta ja tarkoitus, tutkimuskysymys, aineiston keruu, aineiston analysointi, tutkimuksen luotettavuus, tutkimuksen resurssit, eettiset kysymykset, tulokset.

Tutkimusprosessin vaiheet arvioidaan pistein 0–5 pistettä.

Tutkimusprosessin vaiheiden oikeasta nimeämistä voi saada 0–5 pistettä (jokaisesta vaiheesta 1 p., yhteensä enintään 5 p.). Myös muu kuin hyvän vastauksen piirteissä esitetty relevantti vaiheiden jaottelu hyväksytään.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteet, arviointi, kokonaisuus).

Mikäli taulukko puuttuu, asiasisällön kokonaispistemäärästä vähennetään viisi pistettä.

9. Terveyden edistäminen 30 p.

Aineisto 9.A on tiivistelmä valtioneuvoston julkaisusta ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030”, joka ohjaa terveyden edistämistä tulevina vuosina. Perustele, miten siinä kuvattuihin neljään painopisteeseen keskittymällä voidaan vähentää terveyttä koskevaa eriarvoisuutta Suomessa. Anna jokaiselta toimenpidelinjauksen painopistealueelta esimerkkejä toimenpiteistä, joilla voisi edistää lukiolaisten terveyttä ja siten vähentää heidän terveydellistä eriarvoisuuttaan.

Terveyden edistämisen tavoitteena on turvata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin vähentämällä terveyden eriarvoisuutta ja parantamalla heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asemaa terveyden suhteen. Terveyden eriarvoisuudella tarkoitetaan niitä eroja terveydessä, joiden kehittymistä voidaan ennaltaehkäistä ja joita voidaan kaventaa esimerkiksi vaikuttamalla niitä selittäviin tekijöihin. Selittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulutus ja osaaminen, työllisyys, varallisuus ja elin- ja työolojen terveellisyys.

Toimeenpanosuunnitelma sisältää toimenpiteitä sekä niitä varten nimetyt vastuutahot, aikataulun ja kunkin neljän painopisteen (kaikille mahdollisuus osallisuuteen, hyvät arkiympäristöt, hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut, päätöksenteolla vaikuttavuutta) seurannan. Toimenpiteet edellyttävät tarvittavaa osaamista sekä useiden toimijoiden koordinoitua yhteistyötä.

Osallisuudella tarkoitetaan johonkin kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallisuus on mahdollisuutta elää oman näköistä elämää, kokea yhdenvertaisuutta toisten kanssa, olla osana yhteisöjä ja vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin, osallistua yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen sekä saada osakseen arvostusta.

Perusteluja, miten mahdollisuus osallisuuteen voi vähentää terveyttä koskevaa eriarvoisuutta. Osallisuus muun muassa

  • mahdollistaa osallistumisen omaa terveyttä koskevaan päätöksentekoon ja vaikutusmahdollisuudet itselle merkityksellisiin asioihin
  • mahdollistaa mielekkään vapaa-ajan toiminnan ja harrastamisen, joka voi olla yhteydessä terveyden eri osa-alueisiin (esim. suojaa mielenterveyttä, ylläpitää fyysistä kuntoa, mahdollistaa ystävyyssuhteiden muodostumisen)
  • estää syrjäytymistä ja yksinäisyyden kokemusta ja tukee sosiaalisten verkostojen muodostumista

Esimerkkejä toimenpiteistä, joilla voidaan lisätä lukiolaisen osallisuuden kokemusta ja vähentää terveydellistä eriarvoisuutta:

  • kehitetään aitoja ja yhdenvertaisia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia oppilaitoksissa ja laajemmin yhteiskunnassa (esim. opiskelijakunta, nuorisovaltuusto ja kuulemisen muut kanavat)
  • vahvistetaan osallistumiseen tarvittavia taitoja ja tietoja (esim. koulun terveystieto)
  • kehitetään terveyttä edistävää politiikkaa, joka mahdollistaa perheen ja opiskelijan riittävän toimeentulon sekä opiskelun tuen taloudellisesta tilanteesta, kielestä tai kulttuurista huolimatta (esim. riittävä sosiaaliturva, opintotuki, oppilashuollon palvelut, erityisopetus)
  • tuetaan yhteisöllisyyden kehittymistä oppilaitoksissa ja lähiympäristöissä sekä tartutaan syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen (esim. ilmaiset tai kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet, varhaisen puuttumisen mallit)
  • vahvistetaan oppilaitosten henkilökunnan osaamista niin, että heillä on ammattitaitoa kohdata opiskelijoita, jolloin opiskelijoille voi syntyä kuulluksi tulemisen kokemuksia
  • varmistetaan syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus opiskelussa, vapaa-ajan toiminnassa tai digitaalisten palveluiden käytössä iästä ja taustasta riippumatta (esim. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, oppilaitosten järjestyssäännöt, opiskelijoiden vertaistukitoiminta, lukion tarjoamat harrastusmahdollisuudet ja opiskeluvälineet)

Turvallinen, terveellinen, esteetön ja esteettinen arkiympäristö

Perusteluja, miten turvallinen, terveellinen, esteetön ja esteettinen arkiympäristö voi vähentää terveyttä koskevaa eriarvoisuutta. Edellä kuvatun kaltainen arkiympäristö muun muassa

  • tukee opiskelu-, työ- ja toimintakykyä
  • suojaa väestöä elinympäristön mahdollisilta haitoilta, kuten tartuntataudeilta
  • vähentää päihteiden käytöstä ja tupakasta aiheutuvia haittoja, väkivaltaa ja onnettomuuksia
  • kannustaa toimimaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
  • antaa mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja kulttuuriympäristöstä nauttimiseen sekä laadukkaaseen ravitsemukseen
  • vahvistaa mielenterveyttä tarjoamalla yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat vahvistaa jokaisen lukiolaisen turvallista, terveellistä, esteetöntä ja esteettistä arkiympäristöä ja näin vähentää terveydellistä eriarvoisuutta:

  • kehitetään oppilaitosten digitaalista, sosiaalista ja fyysistä ympäristöä siten, että se turvaa yleisen turvallisuuden, tukee työrauhaa ja oppimista, mahdollistaa hyvän ergonomian ja on esteetön: esim. ohjelmistojen saavutettavuus, järjestyssäännöt, ergonomiset kaluste- ja tilaratkaisut, esteettömät tilaratkaisut
  • vakiinnutetaan työtapoja väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja varhaisen puuttumisen tueksi niin digitaalisissa kuin muissakin ympäristöissä
  • kehitetään turvataitoja ja digitaalisia taitoja vahvistavia opetus- ja kasvatusmalleja
  • mahdollistetaan palautuminen, tauotus ja fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana sekä ravitsemussuositusten mukainen ruokailu
  • kehitetään lähiympäristöjä fyysistä aktiivisuutta edistävään suuntaan: esim. kävelemistä ja pyöräilyä edistävien ympäristöjen luonti, lähiliikuntapaikkojen rakentaminen
  • edistetään oppilaitosten yhteisöllisyyttä ja ilmapiiriä myönteiseksi, kannustavaksi, kaikkia arvostavaksi ja kuulevaksi: esim. säännöt ja sopimukset, sosiaalisten ja yhteistyötaitojen vahvistaminen, koulun tapahtumat ja tutustumista edistävät toimet
  • savuttomuus, päihteettömyys ja turvallisuutta edistävät toimet: säännöt, turvallisuusvarusteet, liikenneturvallisuuden edistämisen toimet

Jokaisen saatavilla olevat laadukkaat ja yhdenvertaiset hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut ovat osa kuntien ja oppilaitosten työtä. Toimivat palvelut edistävät hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja vähentävät eriarvoisuutta. Palveluiden osaava henkilökunta, toimiva yhteistyö ja johtaminen sekä julkisten, yksityisten ja järjestöjen palveluiden ja toiminnan yhteensovittaminen mahdollistavat niiden laadukkuuden. Tarvitaan oikea-aikaisia matalan kynnyksen palveluita ja asiakaslähtöisiä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita ympäri maan ja myös pieniin lukioihin.

Perusteluja, miten jokaisen saatavilla olevat laadukkaat ja yhdenvertaiset hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut voivat vähentää terveyttä koskevaa eriarvoisuutta. Tällaiset palvelut muun muassa

  • ehkäisevät terveysongelmia ja opiskeluvaikeuksia
  • nopeuttavat riskien havaitsemista sekä hoitoon ohjausta
  • edistävät yhteisöllistä terveyttä ja turvallisuutta
  • edistävät kuntoutuksen avulla toimintakykyä
  • sisältävät mahdollisuuden vaikuttaa palveluihin.

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat vähentää terveyden eriarvoisuutta palveluiden osalta:

  • kehitetään palveluiden opiskelijalähtöisyyttä, saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja matalan kynnyksen toimintamuotoja
  • sisällytetään terveyden edistämisen näkökulma osaksi terveydenhuollon toimia ja päätöksentekoa
  • kehitetään oppilashuoltoa niin, että palvelut ovat riittävät ja kaikkien saatavilla, esim. kouluterveydenhuollon, kuraattorin, psykologin tai seksuaaliterveyttä koskevat tai erikseen kohdennetut palvelut; oppimisen tuen ja opinto-ohjauksen palvelut; vertaistoiminta, kuten tutorit tai oppilaskuntatoiminta, jonka kautta on myös mahdollisuus vaikuttaa lukion arkeen
  • kehitetään moniammatillisia palveluita opiskelijoiden kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
  • osallistetaan opiskelijat toiminnan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen

Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa. Päätöksiä voidaan tehdä eri tasoilla esimerkiksi terveyttä edistävien toimien resursoinnista, painopisteistä, priorisoinnista tai kohdentamisesta.

Perusteluja, miten päätöksenteolla on mahdollisuus kaventaa terveyseroja. Päätöksen teolla voidaan muun muassa

  • vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen
  • vähentää tai lisätä eriarvoisuutta
  • luoda vaikuttamisen, osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia.

Jotta voidaan seurata päätösten vaikutuksia ja tehdä hyvinvointia edistäviä päätöksiä, tarvitaan luotettavaa, ymmärrettävää ja ajantasaista tietoa. Hyvinvointiin investoiminen tuo taloudellista kannattavuutta pitkällä aikavälillä.

Lukiolaisen hyvinvointia edistäviä päätöksiä tehdään kouluyhteisön, kaupungin tai kuntayhtymän sekä valtakunnan tasoilla. Jatkuva tutkimustieto lukiolaisten hyvinvoinnista auttaa tunnistamaan riskejä sekä suuntaamaan toimintaa ja resursseja tarvittaviin kohteisiin.

Esimerkkejä toimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa jokaisen lukiolaisen hyvinvointia ja vähentää terveyden eriarvoisuutta päätöksenteon osalta:

  • vahvistetaan ’terveys kaikissa politiikoissa’ -näkökulmaa
  • vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa
  • kehitetään menetelmiä, joilla turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla kuulluksi ja vaikuttaa
  • edistetään päätöksenteon läpinäkyvyyttä
  • vahvistetaan päättäjien osaamista ja tietoisuutta käsiteltävistä asioista
  • kerätään ja raportoidaan tutkimus- ja seurantatietoa lukiolaisten hyvinvoinnista ja terveyden eriarvoisuudesta

Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0−15.

4 pistettä
Vastauksessa on annettu kaksi perustelua miten toimenpidelinjauksilla (osallisuudella, arkiympäristöillä, toiminnalla ja palveluilla tai päätöksenteolla) voidaan vähentää terveydellistä eriarvoisuutta Suomessa. Vastaus sisältää kaksi esimerkkiä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat lukiolaisen arkeen.

7 pistettä
Vastauksessa on annettu kolme perustelua miten toimenpidelinjauksilla (osallisuudella, arkiympäristöillä, toiminnalla ja palveluilla tai päätöksenteolla) voidaan vähentää terveydellistä eriarvoisuutta Suomessa. Vastaus sisältää viisi esimerkkiä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat lukiolaisen arkeen.

10 pistettä
Vastauksessa on annettu viisi perustelua miten toimenpidelinjauksilla (osallisuudella, arkiympäristöillä, toiminnalla ja palveluilla tai päätöksenteolla) voidaan vähentää terveydellistä eriarvoisuutta Suomessa. Vastauksessa on käsitelty kolmea toimenpidelinjauksen painopistealuetta. Vastaus sisältää seitsemän esimerkkiä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat lukiolaisen arkeen.

13 pistettä
Vastauksessa on annettu kuusi perustelua miten toimenpidelinjauksilla (osallisuudella, arkiympäristöillä, toiminnalla ja palveluilla tai päätöksenteolla) voidaan vähentää terveydellistä eriarvoisuutta Suomessa. Vastauksessa on käsitelty neljää toimenpidelinjauksen painopistealuetta. Vastaus sisältää yhdeksän esimerkkiä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat lukiolaisen arkeen.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0−15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteet, argumentointi, kokonaisuus).