Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

14.9.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Helluntai liittyy kolmiyhteisen Jumalan persoonista erityisesti 1 p.

  • Isään.  (-1 p.)
  • Poikaan.  (-1 p.)
  • Pyhään Henkeen.  (1 p.)

1.2 Kannattajamäärältään ja levinneisyydeltään suurimpiin kristinuskon suuntauksiin kuuluu 1 p.

  • helluntailaisuus.  (1 p.)
  • adventismi.  (-1 p.)
  • luterilaisuus.  (-1 p.)

1.3 Ortodoksisesta jumalanpalveluksesta käytetään myös nimitystä 1 p.

  • mysteerio.  (-1 p.)
  • liturgia.  (1 p.)
  • dekalogi.  (-1 p.)

1.4 Nainen voidaan vihkiä papiksi 1 p.

  • anglikaanisissa kirkoissa.  (1 p.)
  • katolisessa kirkossa.  (-1 p.)
  • ortodoksisissa kirkoissa.  (-1 p.)

1.5 Juutalaisuudessa keskeisiä käsitteitä ovat 1 p.

  • sharia ja sunna.  (-1 p.)
  • liitto ja laki.  (1 p.)
  • evankeliumi ja ylösnousemus.  (-1 p.)

1.6 Juutalaisuuden rabbiininen pääsuuntaus syntyi 1 p.

  • Jerusalemin toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen Lähi-idässä.  (1 p.)
  • keskiajalla moniuskontoisessa Espanjassa.  (-1 p.)
  • modernisaation aikaan 1800-luvun Saksassa.  (-1 p.)

1.7 Seder-ateria on merkittävä osa 1 p.

  • lehtimajajuhlaa eli sukkotia.  (-1 p.)
  • viikkojuhlaa eli Tooran antamisen juhlaa.  (-1 p.)
  • pesahia eli pääsiäistä.  (1 p.)

1.8 Sionismi on 1 p.

  • juutalaisvastaisuutta.  (-1 p.)
  • juutalainen kansallisuusaate.  (1 p.)
  • juutalaista mystiikkaa.  (-1 p.)

1.9 Suomalaisista muslimeista enemmistö on 1 p.

  • kaksitoistašiialaisia.  (-1 p.)
  • sunnalaisia.  (1 p.)
  • ismailiitteja.  (-1 p.)

1.10 Islamin umma tarkoittaa 1 p.

  • pyhiinvaellusta Mekkaan.  (-1 p.)
  • profeetta Muhammadin antamaa esimerkkiä.  (-1 p.)
  • maailmanlaajuista islamilaista yhteisöä.  (1 p.)

1.11 Islamilainen ajanlasku aloitetaan 1 p.

  • Muhammadin syntymästä.  (-1 p.)
  • ensimmäisestä Muhammadin saamasta ilmestyksestä.  (-1 p.)
  • Muhammadin ja hänen seuraajiensa muutosta Mekasta Medinaan.  (1 p.)

1.12 Kun brittiläinen siirtomaavalta päättyi Intiassa 1947, syntyi hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen 1 p.

  • Pakistan.  (1 p.)
  • Nepal.  (-1 p.)
  • Iran.  (-1 p.)

1.13 Ennen Buddhaksi tulemistaan Siddhartha Gautama oli 1 p.

  • kauppias.  (-1 p.)
  • askeetti.  (1 p.)
  • profeetta.  (-1 p.)

1.14 Buddha Gautaman uskotaan valaistuneen 1 p.

  • nähdessään ruumissaaton Varanasissa.  (-1 p.)
  • bodhipuun alla Bodhgayassa.  (1 p.)
  • luolassa Himalajalla.  (-1 p.)

1.15 Japanilainen zenbuddhalaisuus pyrkii 1 p.

  • äkilliseen valaistumiseen.  (1 p.)
  • paratiisiin pääsyyn hyvillä teoilla.  (-1 p.)
  • kundaliinienergian herättämiseen.  (-1 p.)

1.16 Theravada-buddhalaisuus on enemmistöuskonto 1 p.

  • Tiibetissä.  (-1 p.)
  • Filippiineillä.  (-1 p.)
  • Thaimaassa.  (1 p.)

1.17 Kirkkojen maailmanneuvosto on 1 p.

  • eri uskontojen kansainvälinen yhteistyöelin.  (-1 p.)
  • kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin.  (1 p.)
  • protestanttisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin.  (-1 p.)

1.18 Ekumeeniset kirkolliskokoukset pidettiin 1 p.

  • 300–700-luvuilla.  (1 p.)
  • 1000–1200-luvuilla.  (-1 p.)
  • 1900-luvulla.  (-1 p.)

1.19 Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen aikana 1 p.

  • Vatikaani julisti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kirkonkiroukseen.  (-1 p.)
  • Vatikaani ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti peruivat keskinäiset kirkonkirouksensa.  (1 p.)
  • Vatikaani ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti solmivat sopimuksen keskinäisestä ehtoollisyhteydestä.  (-1 p.)

1.20 Maailmanuskontojen parlamentissa vuonna 1993 julkistettiin 1 p.

  • Augsburgin julistus, joka koskee vanhurskauttamisoppia.  (-1 p.)
  • yleismaailmallinen julistus, joka koskee uskonnonvapautta.  (-1 p.)
  • Maailmaneetoksen julistus, joka koskee globaalia etiikkaa.  (1 p.)

2. Uskontoon liittyvien tapahtumien tunnistaminen 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksissa arvioidaan sitä, kuinka selkeästi ja asiantuntevasti kokelas esittelee, mitä kuvissa tapahtuu, ja liittää kuvat oikeisiin uskontoihin.

Kuvan liittämisestä oikeaan uskontoon saa kaksi pistettä. Kuvan esittelystä voi saada enintään kolme pistettä (1 p. / olennainen asia).

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Esittele, mitä kuvassa 2.A tapahtuu ja mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuvassa sytytetään hanukka-kynttelikköä (hanukiaa/hanukka-menoraa). Kuva liittyy juutalaisuuteen. Yhdeksänhaaraiseen kynttelikköön sytytetään kynttilöitä kahdeksanpäiväisen hanukka-juhlan aikana. Kynttilöiden sytyttäminen symboloi Jerusalemin temppelissä tapahtunutta ihmettä, jossa pieni öljymäärä riitti pitämään liekin kirkkaana temppelissä kahdeksan päivää. Ihmeestä kerrotaan Talmudissa. Hanukkaa juhlitaan usein kotona.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

Jos kokelas esittelee yleisemmin menoran merkitystä juutalaisuudessa mainitsematta hanukkaa, vastauksesta voi saada enintään kolme pistettä.

2.2 Esittele, mitä kuvassa 2.B tapahtuu ja mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuvassa munkit rakentavat mandalaa. Kuva liittyy buddhalaisuuteen. Mandala on usein geometrinen kuvio, joka symboloi kosmosta. Tiibetin buddhalaisuudessa mandalan rakentaminen on munkeille mietiskelyn ja valaistumisen tavoittelemisen väline. Mandalan voi rakentaa esimerkiksi värjätyistä hiekanjyvistä. Munkit voivat rakentaa mandalaa päiväkausia, mutta kun mandala on saatu valmiiksi, se tuhotaan. Tuhoaminen symboloi materiaalisen maailman katoavaisuutta.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

Mandalat (tai yantrat) tunnetaan myös muissa uskonnoissa, kuten hindulaisuudessa, jainalaisuudessa ja šintolaisuudessa. Kuvan munkit voidaan kuitenkin tunnistaa buddhalaisiksi, joten kuva liittyy buddhalaiseen perinteeseen. Mikäli kokelas ei mainitse lainkaan buddhalaisuutta, vastauksesta voi saada enintään neljä pistettä.

2.3 Esittele, mitä kuvassa 2.C tapahtuu ja mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuvassa sidotaan turbaania. Kuva liittyy sikhiläisyyteen. Tavallisesti turbaania käyttävät sikhi-miehet, mutta sitä voivat käyttää myös naiset. Turbaani suojaa leikkaamattomia hiuksia, jotka taas symboloivat Jumalalle alistumista. Leikkaamattomat hiukset ovat yksi viidestä sikhien tunnusmerkistä, jotka koskevat erityisesti khalsa-yhteisöön vihittyjä. Turbaanin ajatellaan symboloivan monia hyveitä, kuten nöyryyttä, rohkeutta ja tasa-arvoisuutta. Myös sikhien kymmenen gurua kuvataan turbaani päässä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Esittele, mitä kuvassa 2.D tapahtuu ja mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuvassa kannetaan pienoispyhäkköä (omikoshi/mikoshi). Kuva liittyy šintolaisuuteen. Kannettava pyhäkkö toimii kamin asumuksena juhlakulkueissa tai silloin, kun kami siirretään uuteen pyhäkköön. Pienoispyhäkön kantajat voivat kulkiessaan laulaa ja liikuttaa pyhäkköä eri tavoin. Kannettava pyhäkkö on pienoispyhäkkö, joka muistuttaa usein suurempaa pyhäkköä kattoineen ja pylväineen. Kannettavat pyhäköt ovat usein koristeellisia, ja niitä voidaan kantaa paalujen avulla.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

3. Neitsyt Maria katolisessa kristillisyydessä 20 p.

Esittele Neitsyt Marian roolia ja merkitystä katolisessa kristillisyydessä.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee Neitsyt Marian roolia ja merkitystä katolisessa kristillisyydessä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tarkastelee Neitsyt Marian roolia tai merkitystä katolisessa kristillisyydessä esittelemällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksesta käy ilmi Neitsyt Marian tärkeä merkitys katolisessa kristillisyydessä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee Neitsyt Marian roolia ja merkitystä katolisessa kristillisyydessä jäsentyneesti ja monipuolisesti. Kokelas huomioi vastauksessaan sekä katolisen kirkon oppiin että elettyyn uskontoon liittyviä näkökohtia. Ansiona pidetään katolisen kristillisyyden sisäiseen monimuotoisuuteen liittyvää pohdintaa sekä vertailua esimerkiksi luterilaiseen perinteeseen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Neitsyt Maria nähdään Jumalan äitinä.
  • Neitsyt Maria nähdään taivaan kuningattarena.
  • Neitsyt Maria nähdään ikuisena neitsyenä.
  • Katolisen kirkon opin mukaan Neitsyt Maria sikisi ilman perisynnin vaikutusta.
  • Neitsyt Mariasta käytetään esimerkiksi nimitystä Madonna.
  • Neitsyt Maria on yksi suosituimmista pyhimyksistä katolilaisten keskuudessa.
  • Neitsyt Maria mainitaan monissa katolisessa kirkossa säännöllisesti käytettävissä rukouksissa.
  • Terve Maria on yksi yleisimmin käytetyistä rukouksista katolisessa kristillisyydessä.
  • Katolisessa kristillisyydessä merkittävä ruusukkorukous ja rukousnauha liittyvät kiinteästi Neitsyt Mariaan.
  • Katolisen kirkon opetuksen mukaan Mariaa kunnioitetaan, ei palvota. Kansanhurskaudessa kuitenkin esiintyy myös Marian palvontaa.
  • Marialta pyydetään esirukouksia, jotka liittyvät esimerkiksi lapsen saamiseen ja muihin perhe-elämää koskeviin asioihin.
  • Monet maailman katolisista kirkkorakennuksista on omistettu Neitsyt Marialle.
  • Monessa katolisessa kirkossa on Neitsyt Marialle omistettu alttari.
  • Katolisessa kristillisyydessä ovat hyvin suosittuja pyhiinvaellukset paikoille, jotka liittyvät Neitsyt Mariaan (esim. Lourdes, Guadalupe, Fatima).
  • Paikalliset mariaaniset kulttuurit sisältävät monia tulkintoja ja ilmenemismuotoja.
  • Neitsyt Marian kunnioitukseen ja ihannointiin voidaan liittää myönteisiä piirteitä, kuten naisen roolin ja merkityksen korostaminen.
  • Neitsyt Marian kunnioitukseen ja ihannointiin voidaan liittää kielteisiä piirteitä, kuten naisen roolin ja merkityksen kaventuminen.
  • Katolisessa kansanhurskaudessa Neitsyt Marialla on erityisen keskeinen rooli ja häneen liitetään monia legendoja.

4. Jumalakäsitykset Intiassa 20 p.

Tietyn uskonnon kannattajien käsitykset poikkeavat usein siitä, miten uskonto ja sen oppi esitellään oppikirjoissa. Valitse kolme kuviossa 4.A esitettyä uskontoa ja analysoi niitä koskevia kyselytuloksia suhteessa näiden uskontojen oikeaoppisina pidettyihin käsityksiin.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas analysoi kolmeen valitsemaansa uskontoon liittyviä kyselytuloksia suhteessa näiden uskontojen oikeaoppisina pidettyihin käsityksiin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään yhden olennaisen piirteen kunkin valitsemansa uskonnon jumalakäsityksestä ja vertaa sitä uskottavasti aineistoon. Hyvään vastaukseen voi yltää myös käsittelemällä seikkaperäisemmin kahta uskontoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja monipuolisesti sitä, miten hänen valitsemiensa kolmen uskonnon kannattajien jumalakäsitykset suhteutuvat uskonnon oikeaoppisina pidettyihin käsityksiin. Kokelas tuo esiin uskontojen sisäisen monimuotoisuuden tai pohtii opillisiin auktoriteetteihin pohjautuvien käsitysten ja kansan uskonnollisten käsitysten välistä jännitettä. Vastaus sisältää jonkin uskottavan tulkinnan jännitteistä kaikkien kolmen uskonnon osalta.

Aineistona oleva kuvio on luonteeltaan sellainen, että se on avoin monille erilaisille selitysmalleille, eikä yksiselitteisiä vastauksia ole. Kuviosta on olennaista huomata, että kutakin uskontoa tunnustavista osa vastaa aivan eri suuntaisesti kuin uskonnossa virallisesti opetetaan. Ansiona pidetään sellaisten seikkojen pohtimista kuin mitkä tekijät saattavat vinouttaa tutkimuksen tuloksia (esim. miten kullakin kielellä Jumalasta/jumalista käytetyt käsitteet voivat vaikuttaa vastauksiin) tai miten intialainen kulttuuri saattaa vaikuttaa paikallisiin versioihin esimerkiksi islamista ja kristinuskosta.

Vastauksessa voidaan nostaa esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Suurin osa hinduvastaajista näkee yhden Jumalan ottavan monta ilmenemismuotoa, mikä heijastelee avatara-oppia. Vain harvat hindut ajattelevat selväpiirteisen monijumalaisesti. Ajatus polyteismistä toistuu usein hindulaisuuden kuvauksissa, mutta se on ennemminkin muinaisen Veda-uskonnon piirre, joka ei useinkaan ilmene nykyisissä hindulaisissa suuntauksissa.
  • Enemmistö muslimeista vastaa islamin opin ehdottoman monoteismin mukaisesti, mutta noin viidesosa ajattelee Jumalalla olevan monia ilmenemismuotoja. Viimeksi mainittua seikkaa voi selittää Etelä-Aasiassa vahva suufilaisuus.
  • Kristinusko on islamin tapaan opiltaan monoteistinen. Kristittyjä ja muslimeja koskevat luvut tilastossa ovat hyvin samansuuntaisia. Kristityillä ajatus Jumalan monista ilmenemismuodoista voi heijastella hindulaisen enemmistökulttuurin käsityksiä ja intialaisen yhteiskunnan uskonnollista moninaisuutta yleensä. Nämä selitykset pätevät myös muslimeilla.
  • Sikhiläisyydessä uskotaan yhteen Jumalaan. Sikhiläisyyttä voidaan pitää mystisenä uskontona ja sen jumalakäsitystä moniulotteisena. Kyselyn mukaan osa intialaisista sikheistä ajattelee Jumalalla olevan monia ilmenemismuotoja. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, että sikhiläisyyden mukaan Jumala ilmoittaa itsensä kymmenen gurun ja pyhän kirjakokoelman Adi Granthin kautta.
  • Kyselyn mukaan intialaisista buddhalaisista lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa uskovansa yhteen Jumalaan ja pieni vähemmistö useisiin jumaliin. Buddha torjui ajatuksen Jumalasta, joten kyselytutkimuksessa ilmenee jännite buddhalaisen virallisen opetuksen ja Intian buddhalaisten käsitysten välillä. Vain kolmasosa buddhalaisista vastaajista edustaa ”oikeaoppiseksi” luokiteltavaa käsitystä. Monijumalaisuuden mainitseminen voi selittyä sillä, että buddhalaisuudessa puhutaan devoista eli jumalista, jotka osallistuvat jälleensyntymisten kiertokulkuun.
  • Jainalaisuudessa torjutaan Luoja-Jumalan olemassaolo. Silti vain prosentti kyselyyn vastanneista jainalaisista ilmaisee, ettei usko Jumalaan tai jumaliin. Toisaalta jainalaisuudessa vapautuksen saavuttanutta yksilöä voidaan pitää ”jumalana”, mutta tämäkään ei luontevasti selitä, miksi jainalaiset vastaajat ilmoittavat uskovansa vain yhteen Jumalaan tai yhteen Jumalaan, jolla on monia ilmenemismuotoja. Jainalaisuuden kohdalla näyttää siltä, että tavallisen kansan uskonnollisuus eroaa merkittävästi siitä, mitä uskonnon kirjallisissa lähteissä opetetaan.

5. Pukeutuminen uskonnollisissa kohteissa 20 p.

Kun yrittäjä ja viihdetähti Kim Kardashian vieraili Vatikaanissa kesällä 2021, hänen vierailusta julkaisemansa Instagram-kuva (aineisto 5.A) herätti runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisessä lehdistössä. Keskustelun aiheena oli pukeutuminen uskonnollisessa kohteessa vierailtaessa.

Pohdi esimerkkien avulla, mitä näkökulmia pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa liittyy ja miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Hyödynnä vastauksessasi aineistoa 5.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas pohtii, millaisia näkökulmia pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa liittyy ja miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten monipuolisia esimerkkejä kokelas esittää ja miten oivaltavasti hän hyödyntää tehtävän aineistoa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii pukeutumista uskonnollisissa kohteissa vähintään kahdesta näkökulmasta ja tarkastelee vähintään kahta asiaa havainnollistavaa esimerkkiä. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa 5.A.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii pukeutumista uskonnollisissa kohteissa monipuolisesti eri näkökulmista ja useita esimerkkejä antaen. Vastaus sisältää myös pohdintaa siitä, miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti aineistoa 5.A.

Vastauksessaan kokelas voi keskittyä johonkin tiettyyn uskontoon, kuten kristinuskoon, tai lähestyä kysymystä yleisesti eri näkökulmien tai useamman uskonnon kautta. Eri uskontojen monipuolista tarkastelua pidetään ansiona. Aineiston 5.A käsittelyssä ansiona pidetään huomion kiinnittämistä siihen, että Kardashian kertoo noudattaneensa pukeutumisohjeita kirkkorakennusten sisällä vieraillessaan. Erityisenä ansiona pidetään pohdintaa pukeutumissääntöjen sukupuolittuneisuudesta uskonnollisissa tiloissa.

Uskonnollisissa kohteissa pukeutumista ja sen herättämiä tunteita ja keskustelua voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • uskonnollinen (opillinen/hengellinen) näkökulma
  • yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma
  • vallan ja määrittelyvallan näkökulma
  • matkailun, turismin ja talouden näkökulmat
  • kunnioittamisen näkökulma
  • uskontodialogin näkökulma
  • kohteeseen liittyvien ihmisryhmien näkökulmat, kuten uskontoa harjoittavien näkökulma, uskontoa harjoittamattomien näkökulma, turistien näkökulma sekä paikallisten asukkaiden näkökulma.

Vastaus voi sisältää esimerkkejä

  • pyhänä pidettyyn ja pyhitettyyn tilaan liittyvistä pukeutumissäännöistä eri uskonnoissa, muun muassa kristinuskon, juutalaisuuden, islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden piirissä
  • eri uskontojen piiriin lukeutuvista kohteista ja niihin liittyvistä pukeutumissäännöistä eri puolilla maailmaa
  • pukeutumisen sukupuolittuneisuudesta eri uskontojen kohteissa.

Vastauksessa voidaan myös käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Pyhänä pidetyt ja pyhitetyt tilat voivat toimia samanaikaisesti uskonnon harjoittamisen ja ei-uskonnollisten vierailujen kohteena. Kohteessa voi esimerkiksi vierailla samaan aikaan pyhiinvaeltajia ja turisteja, ja toisinaan nämä roolit sekoittuvat. Monissa kohteissa pukeutumisohjeiden katsotaan koskevan myös turisteja, joiden toivotaan kunnioittavan ohjeita.
  • Uskonnollisista syistä kohteessa vieraileville kohteeseen voi liittyä hengellisiä, henkilökohtaisia ja emotionaalisia syitä, jotka selittävät sitä, että myös pukeutuminen herättää tunteita.
  • Kohteeseen voi liittyä paikallisia tapoja, jolloin pukeutumisohjeet ovat sekä uskonnon että paikallisen kulttuurin osa.
  • Pukeutuminen ilmentää identiteettiä, kuulumista ryhmään sekä siitä erottautumista. Tämä voi näkyä suhtautumisessa pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa ja sen herättämiin tunteisiin.
  • Uskonnolla ja turismilla on keskinäinen yhteys: uskonnolliset kohteet ovat usein suosittuja nähtävyyksiä paitsi uskonnollisista myös kulttuurisista ja historiallisista syistä. Ne ovat usein myös merkittäviä tulonlähteitä joko niitä ylläpitävälle uskonnolliselle instituutiolle tai muulle taholle. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten turistien pukeutumiseen suhtaudutaan.

6. Media ja suomalaisten islam-kuva 20 p.

Pohdi median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa. Hyödynnä vastauksessasi islam-tutkijan, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoitusta (aineisto 6.A).

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa tuoden esiin vähintään kaksi näkökohtaa ja hyödyntäen tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa. Ansiona pidetään aineistossa esitettyjen väitteiden arvioimista ja median eri muotojen tarkastelua.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • median vaikutusvalta suomalaisten keskuudessa: perinteisesti suomalaiset ovat luottaneet tiedotusvälineiden riippumattomuuteen
  • vaihtoehtoisten medioiden suosion kasvu ja tietoinen disinformaation levittäminen
  • median tietolähteet (esim. tutkimustieto, kansainväliset uutistoimistot)
  • median tasapuolisuus uutisoinnissa: mitä uutisoidaan ja millä tavalla
  • näkökulmien valinta: keiden näkökulmat saavat mediassa tilaa ja keiden näkökulmat jäävät pimentoon (esim. Suomen muslimit)
  • aiheiden käsittelytavan yksipuolisuus tai monipuolisuus mediassa
  • muslimien uskonnollistaminen ja toiseuttamisen näkökulma mediassa
  • median valta vahvistaa ennakkoluuloja ja stereotypioita
  • median mahdollisuudet korjata väärinkäsityksiä, laajentaa ymmärrystä ja nostaa esiin uusia näkökulmia
  • median on tutkittu vaikuttavan erityisesti niiden ihmisten käsityksiin islamista, joilla ei ole henkilökohtaisia kontakteja muslimeihin
  • sosiaalisen median algoritmien vaikutus islam-kuvan muodostumiseen ja mahdolliseen yksipuolistumiseen
  • suomalaisessa mediassa islamista kirjoittavat usein ei-muslimit, mikä voi vaikuttaa aiheiden valintaan ja käsittelytapaan
  • sananvapaus, lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus sekä näiden keskinäinen suhde
  • kokonaisen uskontokunnan leimaaminen yksittäisten ihmisten tai ryhmittymien toiminnan perusteella
  • median tuottajien ja kuluttajien uskonnonlukutaito
  • suomalaisen median välittämä islam-kuva verrattuna kansainvälisen median islam-kuvaan (esim. pilapiirrokset profeetta Muhammadista).

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Syntisten pöytä 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Analysoi, miten kristillisiä teemoja ja symboliikkaa hyödynnetään pop- ja iskelmälaulajana tunnetun Erika Vikmanin esittämän kappaleen Syntisten pöytä sanoituksessa (aineisto 7.A). 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas analysoi, miten Syntisten pöytä -kappaleen sanoituksessa hyödynnetään kristillisiä teemoja ja symboliikkaa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi yksityiskohtaisesti vähintään kolmea kristillistä teemaa tai symbolia, jotka sisältyvät kappaleen sanoitukseen. Kymmeneen pisteeseen on mahdollista yltää myös esittelemällä lyhyesti useampia teemoja tai symboleja. Pelkkä teemojen tai symbolien luetteleminen ei riitä kymmeneen pisteeseen.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi monipuolisesti ja oivaltavasti kappaleen sanoituksessa hyödynnettyjä kristillisiä teemoja ja symboleja. Kiitettävästä vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää kappaleen sanoituksen monitulkintaisuuden ja sen, että siinä esiintyvät kristilliset teemat ja symbolit voidaan ymmärtää kristillisestä perinteestä poikkeavalla tai jopa sille vastakkaisella tavalla.

Kokelas voi analysoida vastauksessaan esimerkiksi seuraavia kristillisiä teemoja ja symboleja:

  • Kristinuskossa syntinen viittaa henkilöön, joka on rikkonut Jumalaa tai lähimmäistä vastaan. Pahojen tekojen lisäksi synti voi viitata myös perisyntiin, josta kaikki ihmiset ovat osallisia syntiinlankeemuksen seurauksena.
  • Pöydän kattaminen ja leivän murtaminen voivat viitata ehtoolliseen tai Raamatun kertomukseen Jeesuksen viimeisestä ateriasta opetuslasten kanssa.
  • Kielletty hedelmä viittaa Raamatun syntiinlankeemuskertomukseen, jonka mukaan Eeva ja Aadam söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta, josta Jumala oli kieltänyt heitä syömästä. Siksi Jumala karkotti ihmiset paratiisista.
  • Synnitön, joka heittää ensimmäisen kiven, viittaa Jeesuksen sanoihin Raamatun kertomuksessa aviorikoksesta tavatusta naisesta.
  • Portit ja vielä tapaaminen voivat viitata taivaan portteihin ja kuolemanjälkeiseen elämään taivaassa, jossa kristityt tapaavat jälleen toisensa. Porteilta pois käännyttäminen voi viitata myös yleisesti tunnettuun kuvastoon, jossa apostoli Pietari seisoo taivaan portilla ja päästää toiset sisään ja toisia ei.
  • Maailmanloppu voi viitata lineaariseen aikakäsitykseen kuuluvaan ajatukseen nykyisen maailman päättymisestä ja siihen liittyvistä lopun ajan merkeistä ja tuomiopäivästä.
  • Saarna on kristillinen opetuspuhe, joka on usein osa jumalanpalvelusta, mutta yleiskielessä sillä viitataan myös moitteisiin.
  • Seurakunta-sanaa käytetään kristittyjen yhteisöistä.
  • Perintönsä juhlineet voivat viitata Jeesuksen vertaukseen tuhlaajapojasta, joka pyysi ja sai perintönsä etukäteen, minkä jälkeen hän tuhlasi kaiken. Kun hän palasi kotiin, hänet otettiin kaikesta huolimatta vastaan avosylin.

7.2

Populaarimusiikin suhteesta kristinuskoon ja sen asemasta luterilaisessa kirkossa on keskusteltu eri yhteyksissä 2000-luvun kuluessa. Joukko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeja teki Erika Vikmanin Syntisten pöytä ‑kappaleeseen videon Syntisten pöytä on katettu, joka julkaistiin Tampereen seurakuntien Youtube-kanavalla pääsiäisen aikaan 2021. Videossa keskeinen ajatus oli se, että ehtoollispöytä on syntisten pöytä.

Arvioi eri näkökulmista, voitaisiinko kappale Syntisten pöytä sisällyttää tulevaisuudessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan. Hyödynnä vastuksessasi aineistoja 7.A, 7.B ja 7.C.

10 p.

Tehtävässä arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja uskottavasti kokelas arvioi, voitaisiinko Syntisten pöytä -kappale sisällyttää tulevaisuudessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas arvioi Syntisten pöytä -kappaleen sisällyttämistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan esittämällä vähintään kaksi olennaista näkökohtaa perusteluineen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi monipuolisesti ja uskottavasti sitä, voitaisiinko Syntisten pöytä -kappale sisällyttää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan. Kokelas esittää perusteluja sekä virsikirjaan ottamisen puolesta että sitä vastaan. Kokelas voi esittää vastauksessa myös oman kantansa asiaan, mutta sitä ei edellytetä korkeimpiinkaan pisteisiin. Kokelas hyödyntää vastauksessaan tehtävän teksti- ja kuva-aineistoa.

Kokelas voi arvioida kysymystä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • kristillisten teemojen ja symbolien hyödyntäminen kappaleen sanoituksissa
  • kappaleen sanoituksen tai sen yksittäisten säkeiden arviointi suhteessa kristilliseen oppiin (esim. säe ”Tarjolla on sitä kiellettyä hedelmää”)
  • tulkinnat kappaleen sanomasta ja sanoman suhde kristilliseen opetukseen
  • alkuperäiskappaleen genren vaikutus kappaleen käyttöön luterilaisessa kirkossa
  • kuva-aineiston osalta kokelas voi kiinnittää huomiota erilaisiin tulkintoihin ”syntisten pöydästä”: musiikkivideosta otetussa kuvakaappauksessa asetelma pöydän ääressä voi viitata lukuisiin eri kulttuurituotteisiin, esimerkiksi Leonardo da Vincin maalaukseen Viimeinen ehtoollinen tai Elisabeth Ohlsonin Ecce homo -kuvasarjan kuvaan, jossa opetuslapset esitetään viimeisellä aterialla transvestiitteina; videossa Vikman on pukeutunut punaiseen, joka kristillisessä perinteessä on viitannut sekä syntiin ja hekumallisuuteen (esim. Ilmestyskirjan portto) että Pyhään Henkeen ja marttyyriyteen; pappien videossa pappi on asettamassa ehtoollista; viinirypäleet, leipä ja ehtoollisastiat viittaavat ehtoollisen viettämiseen
  • virsien rooli luterilaisessa kirkossa (esim. yhteislaulu, virsien veisaaminen ehtoollisen aikana)
  • virsikirjat verrattuna muihin laulukirjoihin, joita luterilaisissa seurakunnissa käytetään (esim. Nuoren seurakunnan veisukirja, johon on sisällytetty myös maallisessa kontekstissa tehtyjä kappaleita)
  • 2000-luvun pohdinta populaarimusiikin sisällyttämisestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan lisävihkoon (esim. Unto Monosen Satumaa-tango ja Juice Leskisen kappaleet)
  • kirkollisen kielenkäytön ja sanaston uudistuminen
  • kirkon tulevaisuuteen ja musiikkikulttuuriin liittyvät pohdinnat, kuten kulttuurisen muutoksen tuomat uudistumispaineet
  • maallisen ja hengellisen välinen erottelu ja siihen liittyvät ongelmat (esim. rajanveto kristillisten ja ei-kristillisten asioiden ja hengellisen ja maallisen musiikin välillä)
  • virsikirjan uudistamiseen ja uudistusten hyväksymiseen liittyvä prosessi (esim. kirkolliskokouksen rooli).

8. Uskonnonvapauden toteutuminen ja merkitys 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohdi siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohtii siihen vaikuttavia tekijöitä.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi uskonnonvapauden toteutumista esittelemällä pintapuolisesti useita tai yksityiskohtaisemmin kaksi olennaista näkökohtaa tai konkreettista esimerkkiä. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa 8.A.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas arvioi jäsentyneesti uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa sekä pohtii monipuolisesti siihen vaikuttavia tekijöitä. Kokelas kiinnittää huomiota sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen ja havainnollistaa arvioitaan konkreettisilla esimerkeillä eri puolilta maailmaa. Kokelas hyödyntää vastauksessaan monipuolisesti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainittuja uskonnonvapauden ulottuvuuksia.

Kokelas voi lähestyä kysymystä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitut uskonnonvapauden ulottuvuudet: oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen, oikeus uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä, julkisesti ja yksityisesti sekä tähän sisältyen oikeus opettaa uskontoa sekä oikeus harjoittaa hartautta ja uskonnollisia menoja
  • uskonnonvapaus lainsäädännössä eri puolilla maailmaa
  • uskonnonvapaus oikeutena harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa (positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus)
  • uskonnonvapauden suhde ei-uskonnollisiin vakaumuksiin
  • enemmistöä ja vähemmistöä edustavien uskonnonvapauden toteutuminen eri puolilla maailmaa
  • maakohtaisia esimerkkejä uskonnollisiin ja uskonnottomiin vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta, häirinnästä, vainosta ja muista ihmisoikeusrikkomuksista
  • turvallisuus, kansallismielisyys tai teokraattisuus uskonnonvapauksien rajoittamisen perusteluna
  • Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitun ajatuksen ja omantunnon vapauden suhde uskonnon julkiseen harjoittamiseen.

8.2 Pohdi, mikä merkitys uskonnonvapaudella on suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas pohtii uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas pohtii oivaltavasti ja monipuolisesti uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uskonnonvapautta voi vastauksessa pohtia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • uskonnonvapaus perusoikeutena, Suomen perustuslaki ja uskonnonvapauslaki
  • uskonnonvapauden merkitys uskonnollisille ja katsomuksellisille vähemmistöille (vrt. syrjintä uskonnollisen syyn perusteella)
  • uskonnonvapauden merkitys yksilön oikeuksien kannalta (kansalaisten perusoikeudet)
  • uskonnonvapauden merkitys yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta
  • uskonnonvapauden merkitys demokratian kannalta
  • uskonnonvapauden merkitys kansalaisyhteiskunnan kannalta (esim. aatteelliset yhdistykset)
  • uskonnonvapauden merkitys kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden turvaamisen ja arvostamisen kannalta
  • uskonnonvapauden rajat ja suhde sananvapauteen (esim. vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää vastaan)
  • erilaiset tulkinnat siitä, mitä uskonnonvapauden tulisi sisältää (esim. uskoa ilmaisevien tunnusten ja vaatekappaleiden käyttö julkisilla paikoilla, rukoilu julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja kouluissa, kirkonkellojen soiton ja rukouskutsun kuuluminen laajalla alueella lähiympäristössä)
  • luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lainsäädännöllinen erityisasema suhteessa katsomuksellisesti moninaiseen yhteiskuntaan
  • koulujen katsomusopetuksen malli ja siihen liittyvät kysymykset
  • erilaiset tulkinnat siitä, saako ihmisen perusvapauksia, kuten uskonnonvapautta, rajoittaa yhteiskunnan oletetun edun nimissä.

9. Tulkintoja Jeesuksesta 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Tekstikatkelmissa 9.A, 9.B ja 9.C on kolme tulkintaa Jeesuksesta ja hänen merkityksestään kirjoittajilta, jotka edustavat eri uskontoja. Tutki tekstejä ja analysoi, miten kunkin kirjoittajan Jeesus-tulkinta heijastelee hänen omaa uskontoaan. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja uskottavasti kokelas analysoi aineistona olevien tekstikatkelmien 9.A–9.C pohjalta sitä, miten niiden kirjoittajien Jeesus-tulkinnat heijastelevat heidän omaa uskontoaan.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee jokaisen tekstikatkelman pohjalta vähintään yhden piirteen, joka havainnollistaa kirjoittajan Jeesus-tulkinnan kytkeytymistä kirjoittajan omaan uskontoon. Kymmeneen pisteeseen voi yltää myös kahden tekstikatkelman syvällisellä analyysilla.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja uskottavasti sitä, miten tekstikatkelmien 9.A–9.C kirjoittajien Jeesus-tulkinnat heijastelevat heidän omaa uskontoaan. Vastaus sisältää vähintään kaksi näkökohtaa jokaisesta käsitellystä uskonnosta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Swami Vivekanandan Jeesus-tulkinta:

  • Tulkinnassa näkyy hindulainen avatara-oppi ja ajatus dharman eli maailmanjärjestyksen merkityksestä.
  • Hindulaisen ajattelun mukaisesti Jeesusta pidetään vain yhtenä monista Jumalan ilmentymistä, joita on tullut ja tulee aina uudelleen.
  • Kirjoittaja ottaa Jeesus-tulkinnan lähtökohdaksi Bhagavadgitan tekstin.
  • Jeesusta verrataan Krishnaan niin, että tämän tekstinäytteen perusteella voi nähdä Jeesuksen olevan Krishnalle alisteinen.

Thich Nhat Hanhin Jeesus-tulkinta:

  • Tulkinnassa Jeesusta verrataan Buddhaan painottaen heidän opetustensa käytännöllistä ulottuvuutta: pyhät tekstit kuten sutrat ja evankeliumit ovat toissijaisia verrattuna elävään opetukseen, joka tapahtuu harjoitusten ja toiminnan kautta.
  • Yhteisön (kirkko, sangha) merkitys korostuu.
  • Jeesuksen kehotus olla maailman valo samastuu buddhalaiseen mindfulness-käsitykseen ja siihen, että jokainen on oma soihtunsa eli jokainen etenee itse omalla uskonnollisella polullaan.

Fazrul Rahmanin Jeesus-tulkinta:

  • Tulkinta alleviivaa sitä, että Koraanin valossa Jeesus ei voi olla jumalallinen eikä Jumalaa voi ymmärtää kolminaiseksi.
  • Kirjoittaja tulkitsee Koraanin perusteella Jeesuksen ”Jumalan hengeksi”.
  • Tulkinta perustuu siihen, että islamin mukaan Jeesus on profeetta.
  • Tekstissä käytetään ”kirjan kansoja” kutsuvaa Koraanin kohtaa, jota sovelletaan kristittyjen lisäksi juutalaisiin: siinä korostetaan, että näiden kolmen uskonnon yhteinen pohja on ehdottomassa monoteismissa, joka ei salli Jeesuksen samastamista Jumalaan.

9.2 Valitse yksi tekstikatkelmista 9.A, 9.B tai 9.C ja vertaa siinä esitettyä Jeesus-kuvaa siihen, miten Jeesus ymmärretään kristillisessä opissa. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas vertaa valitsemassaan tekstikatkelmassa (9.A, 9.B tai 9.C) esitettyä Jeesus-tulkintaa siihen, miten Jeesus ymmärretään kristillisessä opissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas vertailee Jeesus-kuvia esittelemällä valitsemassaan tekstikatkelmassa esitetystä Jeesus-tulkinnasta vähintään yhden piirteen, jota vertaa uskottavasti kristilliseen oppiin Jeesuksesta. Piirre voi kuvastaa joko eroa tai yhtäläisyyttä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas vertailee valitsemassaan tekstikatkelmassa esitettyä Jeesus-tulkintaa ja kristillistä opetusta Jeesuksesta monipuolisesti ja oivaltavasti.

Kokelas voi vastauksessaan nostaa esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Tekstikatkelma 9.A

  • Sekä hindulaiseen että kristilliseen perinteeseen kuuluu ajatus siitä, että Jumala ottaa ihmisen hahmon (hindulaisuudessa myös eläimen hahmon, esim. kilpikonnan).
  • Hindulaisuuteen kuuluu ajatus historiassa kertautuvista avataroista ja pelastajahahmoista. Hindulaisuudessa Jumala ottaa kehollisen muodon rajattomasti toisin kuin kristinuskossa, jossa Jumala tulee lihaksi kerran Jeesus Nasaretilaisessa ja ristiinnaulitaan. Siksi kristinuskossa muita inkarnaatioita tai sijaissovituksia ei tunnusteta.
  • Voidaan pohtia sitä, miten kristinuskon opetus jokaisesta ihmisestä Jumalan kuvana suhteutuu Vivekanandan ajatukseen ”suurista Yksilöistä” pelastajahahmoina. Tätä ajatusta voidaan verrata esim. luterilaiseen oppiin, jonka mukaan jokainen on syntinen. Toisaalta esim. katolisessa kirkossa nähdään olevan erityisen lähellä Jumalaa olevia pyhimyksiä, mutta nämäkään eivät ole pelastajia.
  • Toisin kuin hindulaisissa kertomuksissa kosmisine taisteluineen, evankeliumeissa Jeesus ei tule suojelemaan hyviä ja tuhoamaan pahoja; vertailu Ilmestyskirjan vahvasti hyvän ja pahan polarisoiviin visioihin on kuitenkin erityinen ansio.

Tekstikatkelma 9.B

  • Buddhalaisuus alistaa opin käytännölle, kun taas kristinuskossa pidetään usein oppia pysyvänä ja muuttumattomana kuvauksena jumalallisista asioista. Toisaalta kristinuskossa on Jeesuksen seuraamisen perinne, johon liittyy hengellisiä harjoituksia (esim. katoliset luostarit ja sääntökunnat).
  • Buddhalaisuudessa ja kristinuskossa on molemmissa keskeistä ajatus yhteisöstä, jossa eletään todeksi Buddhan/Jeesuksen keskeisiä opetuksia.
  • Voidaan pohtia buddhalaisen mindfulness-käsitteen soveltamista Jeesuksen opetuksiin.

Tekstikatkelma 9.C

  • Koraani torjuu kristinuskoon kuuluvan kolminaisuusopin ja ns. kaksiluonto-opin: Jeesus ei voi olla Jumalan Poika kirjaimellisessa mielessä, eikä hänellä ole jumalallista luontoa.
  • Jumalan Sanan käsite islamissa liittyy yleensä Koraaniin, kristinuskossa Jeesukseen. Aineistona olevassa tekstissä käsitettä Jumalan Sana ei liitetä suoraan Koraaniin, vaan sitä käsitellään laajempana teologisena käsitteenä.
  • Aineistona olevassa tekstissä mainitaan Jeesuksen armeliaisuus ja uhrautuvaisuus. Koraanin mukaan Jeesus ei kuollut ristillä tai uhrautunut ihmisten syntien puolesta, joten islamissa kyse on muunlaisesta armeliaisuudesta ja uhrautuvuudesta. Kristillisessä opissa puolestaan Jeesuksen uhrikuolema on oleellinen osa kristologiaa.