Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

14.9.2022

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärät	alle 25 %	25–50 %	50 % hyvä vastaus	80 % kiitettävä vastaus	yli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.	Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.	Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.	Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.	Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.	Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.	Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.	Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.	Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Vanhauskoisuus on kirkon protestiliike, joka liittyy 1 p.

Jehovan todistajiin. (-1 p.)
luterilaisuuteen. (-1 p.)
ortodoksiseen kirkkoon. (1 p.)

1.2 Primus inter pares -nimitys kuuluu ortodoksisessa maailmassa 1 p.

Jerusalemin patriarkalle. (-1 p.)
Moskovan patriarkalle. (-1 p.)
Konstantinopolin ekumeeniselle patriarkalle. (1 p.)

1.3 Kirkkojen maailmanneuvosto on 1 p.

eri uskontojen kansainvälinen yhteistyöelin. (-1 p.)
kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin. (1 p.)
kaikkien ortodoksisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin. (-1 p.)

1.4 Se, että ortodoksinen kirkkokunta on autokefaalinen, tarkoittaa, että 1 p.

se voi päättää itsenäisesti naisten papiksi vihkimisestä. (-1 p.)
se voi vihkiä itsenäisesti piispoja kirkon tehtäviin. (1 p.)
se voi liittää itsenäisesti toisia kirkkoja omaan hallintaansa. (-1 p.)

1.5 Uniaatit eli kreikkalaiskatoliset noudattavat 1 p.

katolisen kirkon latinalaista jumalanpalvelusperinnettä. (-1 p.)
ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusperinnettä. (1 p.)
luterilaista jumalanpalvelusperinnettä. (-1 p.)

1.6 Luostarilaitoksen syntyyn ja kehitykseen 1 p.

ovat vaikuttaneet Johanneksen ilmestyksen kirjoittajan näyt. (-1 p.)
on vaikuttanut eräämaakilvoittelijoiden toiminta Egyptissä. (1 p.)
on vaikuttanut apostolien tekemä lähetystyö Välimeren ympäristössä. (-1 p.)

1.7 Ortodoksisen kirkon opilliset määritelmät ovat pääasiassa muotoutuneet 1 p.

synodeissa Moskovan patriarkaatin piirissä. (-1 p.)
synodeissa jakamattoman kristillisen kirkon aikana. (1 p.)
synodeissa apostolien aikana. (-1 p.)

1.8 Slaavinkielisen ortodoksisen lähetystyön aloittajia olivat 1 p.

Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen. (-1 p.)
Kiovan ruhtinas Vladimir ja ruhtinatar Olga. (-1 p.)
Kyrillos ja Methodios. (1 p.)

1.9 Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusperinne on keskeisiltä osiltaan 1 p.

yhtenäinen kaikissa paikalliskirkoissa. (1 p.)
erilainen kaikissa paikalliskirkoissa. (-1 p.)
papiston oman päätöksen mukainen kaikissa paikalliskirkoissa. (-1 p.)

1.10 Kirkkoäidit ovat henkilöitä, jotka ovat pääasiassa 1 p.

perustaneet ortodoksisia kouluja. (-1 p.)
toimineet idän kirkon piirissä luostareiden johtajina. (1 p.)
taistelleet kuvainraastajien harhaoppia vastaan. (-1 p.)

1.11 Perinteisestä Joulupata-keräyksestään tunnetaan 1 p.

Suomen helluntaikirkko. (-1 p.)
Pelastusarmeija. (1 p.)
juutalainen seurakunta. (-1 p.)

1.12 Vanhoillislestadiolaisten vuosittain järjestämät kesäjuhlat on nimeltään 1 p.

SuomiAreena. (-1 p.)
Suviseurat. (1 p.)
Kirkkopäivät. (-1 p.)

1.13 Suomessa toimiva Vapaakirkko on 1 p.

itsenäinen protestanttinen kirkkokunta. (1 p.)
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike. (-1 p.)
osa helluntailiikettä. (-1 p.)

1.14 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan istuin sijaitsee 1 p.

Helsingissä. (-1 p.)
Porvoossa. (-1 p.)
Turussa. (1 p.)

1.15 Herännäisyyden eli körttiläisyyden perustajana pidetään 1 p.

Mathilda Wredeä. (-1 p.)
Zacharias Topeliusta. (-1 p.)
Paavo Ruotsalaista. (1 p.)

1.16 Juutalaisuudessa keskeisiä käsitteitä ovat 1 p.

sharia ja sunna. (-1 p.)
liitto ja laki. (1 p.)
evankeliumi ja ylösnousemus. (-1 p.)

1.17 Juutalaisuuden rabbiininen pääsuuntaus syntyi 1 p.

Jerusalemin toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen Lähi-idässä. (1 p.)
keskiajalla moniuskontoisessa Espanjassa. (-1 p.)
modernisaation aikaan 1800-luvun Saksassa. (-1 p.)

1.18 Islamin umma tarkoittaa 1 p.

pyhiinvaellusta Mekkaan. (-1 p.)
profeetta Muhammadin antamaa esimerkkiä. (-1 p.)
maailmanlaajuista islamilaista yhteisöä. (1 p.)

1.19 Islamilainen ajanlasku aloitetaan 1 p.

Muhammadin syntymästä. (-1 p.)
ensimmäisestä Muhammadin saamasta ilmestyksestä. (-1 p.)
Muhammadin ja hänen seuraajiensa muutosta Mekasta Medinaan. (1 p.)

1.20 Buddha Gautaman uskotaan valaistuneen 1 p.

nähdessään ruumissaaton Varanasissa. (-1 p.)
bodhipuun alla Bodhgayassa. (1 p.)
luolassa Himalajalla. (-1 p.)

2. Uskonnolliset tekstit 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas tunnistaa uskonnollisia tekstejä ja esittelee, missä yhteydessä niitä käytetään.

Tekstin tunnistamisesta saa korkeintaan kaksi pistettä ja sen käyttöyhteyden oikeasta kuvauksesta kolme pistettä.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

2.1 Esittele, mikä teksti on kyseessä aineistossa 2.A ja missä yhteydessä sitä käytetään. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kyseessä on ortodoksisessa kirkossa käytettävä tropari-veisu. Veisun teksti liittyy Kristuksen ylösnousemusjuhlaan, eli kyseessä on pääsiäistropari. Troparin tehtävänä on kertoa vietettävän kirkkojuhlan olennainen sanoma. Sitä lauletaan pääsiäisyön palveluksessa ja 40 päivän ajan sen jälkeen helatorstaihin saakka.

2.2 Esittele, mikä teksti on kyseessä aineistossa 2.B ja missä yhteydessä sitä käytetään. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kyseessä on Isä meidän -rukouksen teksti. Se on rukousteksti, joka esiintyy Raamatussa sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa. Sitä pidetään ainoana Jeesuksen opettamana rukouksena. Liturgiapalveluksessa kirkkokansa laulaa yhdessä tämän rukouksen. Rukousta käytetään myös henkilökohtaisessa hartaudenharjoituksessa sekä eri tilaisuuksissa, kuten aterian siunaamisen yhteydessä.

2.3 Esittele, mikä teksti on kyseessä aineistossa 2.C ja missä yhteydessä sitä käytetään. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kyseessä on katkelma Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 2:1–20) olevasta niin kutsutusta jouluevankeliumista. Se luetaan jouluaaton liturgiapalveluksessa.

2.4 Esittele, mikä teksti on kyseessä aineistossa 2.D ja missä yhteydessä sitä käytetään. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kyseessä on luterilaisen kirkon virsi, joka liittyy Raamatun kertomukseen Jeesuksen syntymästä ja siihen liittyvistä tapahtumista, kun enkelit ilmestyvät paimenille syntymäluolan läheisyydessä. Virttä lauletaan tyypillisesti luterilaisissa jumalanpalveluksissa joulun aikaan. Virsi on suosittu, ja sitä lauletaan myös monissa muissa tilaisuuksissa, esimerkiksi joululaulutilaisuuksissa ja joulujuhlissa.

3. Kirkollinen skisma 20 p.

Selitä, mitä tarkoitetaan kirkollisella skismalla, ja pohdi, mitä seurauksia siitä voi olla. Anna vähintään yksi esimerkki toteutuneesta skismasta.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas selittää, mitä kirkollisella skismalla tarkoitetaan, ja kuinka monipuolisesti hän pohtii skisman seurauksia. Vastauksessa arvioidaan myös kokelaan antamaa esimerkkiä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas selittää, mitä skismalla tarkoitetaan, ja pohtii skisman seurauksia yhdestä näkökulmasta. Vastaus sisältää yhden esimerkin historiallisesta skismasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas selittää täsmällisesti, mitä kirkollisella skismalla tarkoitetaan, ja pohtii skisman seurauksia monipuolisesti. Vastaus sisältää seikkaperäisen esittelyn yhdestä tai suppeamman esittelyn useammasta kirkollisesta skismasta.

Vastaus voi painottua joko historian tai nykyhetken tarkastelemiseen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Sana skisma tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa erimielisyyttä ja jakaantumista.
Skisma voi olla jakaantumista kristittyjen keskuudessa, siten että joku ryhmä pitää toista omasta näkökulmastaan skismaattisena.
Skisma voi johtaa esimerkiksi ehtoollisyhteyden katkeamiseen.
Skisma voi johtaa alueen tai organisaation jakaantumiseen. Näin kävi esimerkiksi kristikunnan jakaneessa suuressa skismassa idän ja lännen välillä vuonna 1054. Jakaantumiseen johtaneet syyt olivat ennen kaikkea kulttuurisia, mutta kärjistyivät paavin asemaa koskeneeseen kiistaan ja uskontunnustuksen filioque-lisäykseen.
Venäjän ortodoksisen kirkon sisällä koettiin vanhauskoisten skisma 1500-luvulla. Kiistan syinä olivat tapakulttuuri ja erimielisyydet pyhien tekstien käännöksistä.
Idän ortodoksisen ja lännen katolisen kirkon välinen Fotioksen skisma koettiin 800-luvulla.
Orientaalisten kristittyjen eroaminen muista ortodoksisista kristityistä tapahtui 400-luvulla. Eroamisen syynä oli Bysantin hallinto, vaikka virallisesti vedottiin opillisiin näkemyseroihin.
Läntisen kirkon hajaantuminen, joka jakoi kirkkoa moniin protestanttisiin suuntiin, alkoi 1500-luvulla.

4. Pukeutuminen uskonnollisissa kohteissa 20 p.

Kun yrittäjä ja viihdetähti Kim Kardashian vieraili Vatikaanissa kesällä 2021, hänen vierailusta julkaisemansa Instagram-kuva (aineisto 4.A) herätti runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisessä lehdistössä. Keskustelun aiheena oli pukeutuminen uskonnollisessa kohteessa vierailtaessa.

Pohdi esimerkkien avulla, mitä näkökulmia pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa liittyy ja miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Hyödynnä vastauksessasi aineistoa 4.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas pohtii, millaisia näkökulmia pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa liittyy ja miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten monipuolisia esimerkkejä kokelas esittää ja miten oivaltavasti hän hyödyntää tehtävän aineistoa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii pukeutumista uskonnollisissa kohteissa vähintään kahdesta näkökulmasta ja tarkastelee vähintään kahta asiaa havainnollistavaa esimerkkiä. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa 4.A.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii pukeutumista uskonnollisissa kohteissa monipuolisesti eri näkökulmista ja useita esimerkkejä antaen. Vastaus sisältää myös pohdintaa siitä, miksi aihe herättää keskustelua ja voimakkaita tunteita. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti aineistoa 4.A.

Vastauksessaan kokelas voi keskittyä johonkin tiettyyn uskontoon, kuten kristinuskoon, tai lähestyä kysymystä yleisesti eri näkökulmien tai useamman uskonnon kautta. Eri uskontojen monipuolista tarkastelua pidetään ansiona. Aineiston 4.A käsittelyssä ansiona pidetään huomion kiinnittämistä siihen, että Kardashian kertoo noudattaneensa pukeutumisohjeita kirkkorakennusten sisällä vieraillessaan. Erityisenä ansiona pidetään pohdintaa pukeutumissääntöjen sukupuolittuneisuudesta uskonnollisissa tiloissa.

Uskonnollisissa kohteissa pukeutumista ja sen herättämiä tunteita ja keskustelua voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

uskonnollinen (opillinen/hengellinen) näkökulma
yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma
vallan ja määrittelyvallan näkökulma
matkailun, turismin ja talouden näkökulmat
kunnioittamisen näkökulma
uskontodialogin näkökulma
kohteeseen liittyvien ihmisryhmien näkökulmat, kuten uskontoa harjoittavien näkökulma, uskontoa harjoittamattomien näkökulma, turistien näkökulma sekä paikallisten asukkaiden näkökulma.

Vastaus voi sisältää esimerkkejä

pyhänä pidettyyn ja pyhitettyyn tilaan liittyvistä pukeutumissäännöistä eri uskonnoissa, muun muassa kristinuskon, juutalaisuuden, islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden piirissä
eri uskontojen piiriin lukeutuvista kohteista ja niihin liittyvistä pukeutumissäännöistä eri puolilla maailmaa
pukeutumisen sukupuolittuneisuudesta eri uskontojen kohteissa.

Vastauksessa voidaan myös käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Pyhänä pidetyt ja pyhitetyt tilat voivat toimia samanaikaisesti uskonnon harjoittamisen ja ei-uskonnollisten vierailujen kohteena. Kohteessa voi esimerkiksi vierailla samaan aikaan pyhiinvaeltajia ja turisteja, ja toisinaan nämä roolit sekoittuvat. Monissa kohteissa pukeutumisohjeiden katsotaan koskevan myös turisteja, joiden toivotaan kunnioittavan ohjeita.
Uskonnollisista syistä kohteessa vieraileville kohteeseen voi liittyä hengellisiä, henkilökohtaisia ja emotionaalisia syitä, jotka selittävät sitä, että myös pukeutuminen herättää tunteita.
Kohteeseen voi liittyä paikallisia tapoja, jolloin pukeutumisohjeet ovat sekä uskonnon että paikallisen kulttuurin osa.
Pukeutuminen ilmentää identiteettiä, kuulumista ryhmään sekä siitä erottautumista. Tämä voi näkyä suhtautumisessa pukeutumiseen uskonnollisissa kohteissa ja sen herättämiin tunteisiin.
Uskonnolla ja turismilla on keskinäinen yhteys: uskonnolliset kohteet ovat usein suosittuja nähtävyyksiä paitsi uskonnollisista myös kulttuurisista ja historiallisista syistä. Ne ovat usein myös merkittäviä tulonlähteitä joko niitä ylläpitävälle uskonnolliselle instituutiolle tai muulle taholle. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten turistien pukeutumiseen suhtaudutaan.

Kokelas voi tarkastella esimerkkejä itäisen kristillisyyden piirissä olevien kohteiden pukeutumissäännöistä:

Luostareissa olkapäiden ja polvien tulee olla peitettynä. Slaavilaisessa kulttuurissa olkapäiden ja polvien peittämistä edellytetään myös seurakuntakirkoissa.
Naiset ja nuoret tytöt käyttävät huivia luostareissa ja seurakuntakirkoissa slaavilaisessa kulttuurissa ja Armeniassa.
Miesten tulee pukeutua pitkiin housuihin kirkollisissa tiloissa esimerkiksi Venäjällä ja Kreikassa.
Etiopiassa ja Intiassa käytetään erillisiä kirkkovaatteita, jotka ovat väriltään valkoisia. Kirkkoon ei mennä ulkojalkineissa vaan paljain jaloin; joskus käytössä voivat olla erilliset kirkkokengät, joilla ei liikuta muualla kuin jumalanpalveluspaikoissa. (Sääntö korostaa paikan pyhyyttä; se pohjautuu Raamatun kertomukseen Mooseksesta, joka riisui sandaalinsa, kun Jumala puhutteli häntä palavan pensaan muodossa.)

5. Media ja suomalaisten islam-kuva 20 p.

Pohdi median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa. Hyödynnä vastauksessasi islam-tutkijan, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoitusta (aineisto 5.A).

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa tuoden esiin vähintään kaksi näkökohtaa ja hyödyntäen tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti median roolia ja merkitystä suomalaisten islam-kuvan muodostumisessa. Ansiona pidetään aineistossa esitettyjen väitteiden arvioimista ja median eri muotojen tarkastelua.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

median vaikutusvalta suomalaisten keskuudessa: perinteisesti suomalaiset ovat luottaneet tiedotusvälineiden riippumattomuuteen
vaihtoehtoisten medioiden suosion kasvu ja tietoinen disinformaation levittäminen
median tietolähteet (esim. tutkimustieto, kansainväliset uutistoimistot)
median tasapuolisuus uutisoinnissa: mitä uutisoidaan ja millä tavalla
näkökulmien valinta: keiden näkökulmat saavat mediassa tilaa ja keiden näkökulmat jäävät pimentoon (esim. Suomen muslimit)
aiheiden käsittelytavan yksipuolisuus tai monipuolisuus mediassa
muslimien uskonnollistaminen ja toiseuttamisen näkökulma mediassa
median valta vahvistaa ennakkoluuloja ja stereotypioita
median mahdollisuudet korjata väärinkäsityksiä, laajentaa ymmärrystä ja nostaa esiin uusia näkökulmia
median on tutkittu vaikuttavan erityisesti niiden ihmisten käsityksiin islamista, joilla ei ole henkilökohtaisia kontakteja muslimeihin
sosiaalisen median algoritmien vaikutus islam-kuvan muodostumiseen ja mahdolliseen yksipuolistumiseen
suomalaisessa mediassa islamista kirjoittavat usein ei-muslimit, mikä voi vaikuttaa aiheiden valintaan ja käsittelytapaan
sananvapaus, lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus sekä näiden keskinäinen suhde
kokonaisen uskontokunnan leimaaminen yksittäisten ihmisten tai ryhmittymien toiminnan perusteella
median tuottajien ja kuluttajien uskonnonlukutaito
suomalaisen median välittämä islam-kuva verrattuna kansainvälisen median islam-kuvaan (esim. pilapiirrokset profeetta Muhammadista).

6. Ortodoksisuuteen liittyviä esineitä 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

6.1 Mitä ortodoksisuuteen liittyviä esineitä kuvassa 6.A on? Nimeä vähintään viisi. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas tunnistaa ja kuinka täsmällisesti hän nimeää ortodoksisuuteen liittyviä esineitä.

Kunkin esineen tunnistamisesta ja oikein nimeämisestä saa yhden pisteen.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Kuvassa on muun muassa seuraavat esineet:

rukousnauha
risti
kirkkoleipä
ikoni
metallinen matkaikoni
lampukka
suitsutuspihka
suitsutusastia
tuohusjalka
lusikka ehtoollisen jakamista varten
armenialainen risti
pöytäristi.

6.2 Tarkastele kolmea kuvassa 6.A olevaa esinettä ja kerro niiden käyttötarkoituksesta ortodoksisessa kristillisyydessä. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka selkeästi ja asiantuntevasti kokelas esittelee kolmen valitsemansa esineen käyttötarkoitusta ortodoksisessa kristillisyydessä.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee pintapuolisesti kolmea esinettä ja mainitsee, missä yhteydessä niitä käytetään, kuvaamatta kuitenkaan esineen laajempaa merkitystä kirkollisessa elämässä.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas esittelee kolmea esinettä selkeästi ja asiantuntevasti tuoden esiin huomioita niiden teologisesta, hengellisestä tai kirkolliseen elämään liittyvästä merkityksestä.

Kuvan esineistä voi vastauksessa mainita esimerkiksi seuraavia sakramentteihin, jumalanpalveluselämään, henkilökohtaiseen hartauselämään tai ortodoksisen kirkon teologiaan liittyviä seikkoja:

Rukousnauha on henkilökohtaisen rukouselämän esine. Sen avulla voidaan laskea esimerkiksi Jeesuksen rukouksen tai muun rukouksen toistokertoja solmujen mukaan.

Risti on kristillisyyden tunnusmerkki. Se on kuoleman voittamisen symboli ja Kristuksen pelastustyön sinetti. Ristejä on monen muotoisia, mutta muodosta riippumatta kaikki ristit ovat oikeita.

Armenialainen risti on kristillisyyden tunnusmerkki. Se on kuoleman voittamisen symboli ja Kristuksen pelastustyön sinetti. Armenialainen risti kuvastaa kristillisyyden monimuotoisuutta.

Pöytäristi liittyy henkilökohtaiseen rukouselämään. Risti on kristillisyyden tunnusmerkki. Se on kuoleman voittamisen symboli ja Kristuksen pelastustyön sinetti.

Kirkkoleipä on ehtoollisleipää, ja se kuvastaa Kristuksen ruumista. Eukaristiaan eli ehtoollisen sakramenttiin kuuluu viisi hapatetusta leipätaikinasta tehtyä ehtoollisleipää eli prosforaa (venäjäksi proskuna), joissa on teksti IC XC NIKA, joka tarkoittaa ’Jeesus Kristus voittaa’. Ehtoollinen on osoitus kirkon jäsenyydestä, ja siihen voivat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet.

Ikoni on henkilökohtaisen rukouselämän esine. Se on rukouksen välittäjä ja auttaa keskittymään rukoukseen. Ikonit ilmaisevat ortodoksisen kirkon oppia kuvallisin keinoin. Niiden avulla osoitetaan kunnioitusta niissä esitetyille henkilöille tai tapahtumille. Ikonit tarjoavat yhteyden tuonpuoleiseen maailmaan ja muistuttavat kristittyjä heidän esikuvistaan.

Metallinen matkaikoni liittyy henkilökohtaiseen rukouselämään. Metallista matkaikonia tai muuta pientä ikonia voi kuljettaa mukana omaa rukouselämää varten.

Lampukka on henkilökohtaisen rukouselämän esine. Sen liekki toimii Jumalan puoleen nousevan rukouksen vertauskuvana. Liekki kuvastaa sitä, että Kristus on ihmisen sielun valo. Lampukka voidaan asettaa ikonin eteen. Siinä olevan puuvillainen sydänlanka palaa liekillä polttaen lampussa olevaa parafiini- tai kasvipohjaista öljyä.

Suitsutuspihka ja suitsutusastia kuuluvat henkilökohtaiseen rukouselämään. Pöydällä pidettävään suitsutusastiaan eli kadiloon laitetaan siinä olevan palavan hiilen päälle suitsutuspihkaa, joka saa aikaan Jumalan puoleen nousevan, rukousta kuvastavan suitsutussavun.

Tuohusjalka on henkilökohtaiseen rukouselämään kuuluva esine. Tuohusjalkaan pannut ohuet tuohukset asetetaan kodissa olevan ikonin tai matkaikonin eteen.

Lusikka ehtoollisen jakamista varten liittyy ehtoollisen sakramenttiin. Koronaviruspandemian aikana ehtoollinen on jaettu kirkkokansalle kertakäyttölusikalla.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Ortodoksisuus Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä 30 p.

7.1 Esittele Suomen ortodoksisen kirkon hallinnollista asemaa ortodoksisessa maailmassa ja vertaa sitä Kreikan ortodoksisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon hallinnolliseen asemaan. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas vertailee kolmen eri ortodoksisen kirkon hallinnollista asemaa ortodoksisessa maailmassa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas vertailee Suomen ortodoksisen kirkon hallinnollista asemaa Kreikan ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen hallinnolliseen asemaan käsitellen vastauksessaan vähintään yhtä hallinnolliseen asemaan liittyvää seikkaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas vertailee jäsentyneesti kolmen eri ortodoksisen kirkon hallinnollista asemaa ortodoksisessa maailmassa. Vastauksessa kuvataan kunkin ortodoksisen kirkon suhdetta muuhun ortodoksiseen maailmaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:

Suomi

Suomen ortodoksinen kirkko on ollut hiippakuntana osa Venäjän ortodoksista kirkkoa.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti myönsi Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomian vuonna 1923.
Ortodoksisuus on tullut lähetystytön kautta Venäjältä.
Kirkon ylin päättävä hallinnollinen elin on kirkolliskokous (papisto ja maallikot), joka kokoontuu vuosittain.
Kirkon toimeenpaneva elin on kirkollishallitus (hiippakuntien piispat, maallikot ja lakiasiantuntija).
Kirkon johtajan titteli on arkkipiispa.
Kirkolla on tiiviit suhteet valtion kanssa ja verotusoikeus.

Kreikka

Kreikan ortodoksinen kirkko on ollut osa Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti myönsi Kreikan ortodoksiselle kirkolle autokefaalisen aseman vuonna 1850.
Osa hiippakunnista (39) kuuluu nimellisesti ja hengellisesti Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen, mutta hallinnollisesti ovat osa Kreikan ortodoksista kirkkoa. Näitä alueita ovat: Kreetan saari, Pohjois-Kreikka, Atos-vuoren luostariyhteisö, Dodekanesian saariston saaret.
Kreikan ortodoksisen kirkon perustajana pidetään apostoli Paavalia, eli kirkolla nähdään olevan apostolinen alkuperä.
Kirkon ylin päättävä hallinnollinen elin on hiippakuntien piispojen synodi (kirkolliskokous), joka kokoontuu vuosittain.
Kirkon toimeenpaneva elin on 12 metropoliitan synodi.
Maallikot eivät osallistu hallintoon.
Kirkon johtajan titteli on arkkipiispa.
Kirkon toimintaa tuetaan lahjoituksin ja kirkollisista toimituksista suoritettavin maksuin.
Kirkolla on tiiviit suhteet valtioon, mutta ei verotusoikeutta.

Venäjä

Venäjän ortodoksinen kirkko on ollut osa Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia.
Venäjän ortodoksinen kirkko on ollut yksi niin sanotuista uusista patriarkaateista vuodesta 1589 alkaen.
Ortodoksisuus on tullut Venäjälle lähetystyön kautta.
Venäjän ulkopuolella on paljon Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen kuuluvia autonomisia kirkkoja (Japani, Moldova, Amerikka).
Kirkon johtajan titteli on patriarkka.
Kirkon ylin päättävä hallinnollinen elin on hiippakuntien piispojen synodi (kirkolliskokous).
Maallikot eivät osallistu hallintoon.
Kirkon toimintaa tuetaan lahjoituksin ja kirkollisista toimituksista suoritettavin maksuin.
Kirkolla on tiiviit suhteet valtioon, mutta ei verotusoikeutta.

7.2 Vertaile ortodoksisia kirkkotiloja ja kirkollisia toimituksia Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A, 7.B, 7.C ja 7.D. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas vertailee Suomen, Kreikan ja Venäjän ortodoksisen kirkon kirkkotiloja ja kirkollisia toimituksia.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas vertailee kolmea tehtävässä mainittua ortodoksista kirkkoa esittelemällä vähintään yhden olennaisen piirteen kunkin kirkon kirkkotiloista ja kirkollisista toimituksista.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas vertailee jäsentyneesti ja oivaltavasti kirkkotilojen ja kirkollisten toimitusten piirteitä tehtävässä mainituissa ortodoksisissa kirkoissa hyödyntäen tehtävässä annettuja aineistoja.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia seikkoja:

Kirkon sisätilat:

ikonien tyyli Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä
ikonostaasin monikerroksisuus Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä
penkkien määrä kirkossa Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä
kirkon seinämaalausten määrä Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä (Suomessa vain harvoissa kirkoissa seinämaalauksia)
penkkien sijainti (Suomessa istuimia vain kirkon seinustoilla).

Kirkon arkkitehtuuri:

kupolit ja niiden määrä ja muoto Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä
kirkon väritys, kirkon muoto Suomessa, Kreikassa ja Venäjällä
kirkkojen rakennusmateriaali (Suomessa tavallisesti puu).

Jumalanpalvelukset:

Venäjällä kirkkolaulussa on käytössä moniääninen sävelmistö, Kreikassa taas bysanttilainen, yksiääninen sävelmistö.
Jumalanpalveluskielenä on Suomessa suomen kielen lisäksi myös muita kieliä samassa palveluksessa, Kreikassa koinee-kreikka ja Venäjällä kirkkoslaavi.
Jumalanpalvelusjärjestys eli typikon vaihtelee: Suomessa ja Venäjällä illalla vietettävä vigilia käsittää ehtoopalveluksen ja aamupalveluksen sekä ensimmäisen hetken yhtenä kokonaisuutena, ja liturgia toimitetaan sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kreikassa on illalla vain ehtoopalvelus, ja aamupalvelus ja liturgia muodostavat sunnuntaisin ja juhlapäivinä oman kokonaisuutensa.

Sakramenttien toimittaminen:

Kreikassa kasteen yhteydessä toimitettavassa voitelun sakramentissa käytetään runsaasti öljyä. Kastettava upotetaan kastealtaaseen, ja valelukaste toimitetaan vain hätätapauksissa.
Venäjällä ennen ehtoolliseen osallistumista on osallistuttava katumuksen mysteerioon. Suomessa katumuksen mysteerioon osallistuminen ennen ehtoollista ei ole ehdoton vaatimus, Kreikassa käytäntö tämän osalta vaihtelee.

8. Uskonnonvapauden toteutuminen ja merkitys 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohdi siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas arvioi uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa ja pohtii siihen vaikuttavia tekijöitä.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi uskonnonvapauden toteutumista esittelemällä pintapuolisesti useita tai yksityiskohtaisemmin kaksi olennaista näkökohtaa tai konkreettista esimerkkiä. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa 8.A.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas arvioi jäsentyneesti uskonnonvapauden toteutumista nykymaailmassa sekä pohtii monipuolisesti siihen vaikuttavia tekijöitä. Kokelas kiinnittää huomiota sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen ja havainnollistaa arvioitaan konkreettisilla esimerkeillä eri puolilta maailmaa. Kokelas hyödyntää vastauksessaan monipuolisesti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainittuja uskonnonvapauden ulottuvuuksia.

Kokelas voi lähestyä kysymystä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitut uskonnonvapauden ulottuvuudet: oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen, oikeus uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä, julkisesti ja yksityisesti sekä tähän sisältyen oikeus opettaa uskontoa sekä oikeus harjoittaa hartautta ja uskonnollisia menoja
uskonnonvapaus lainsäädännössä eri puolilla maailmaa
uskonnonvapaus oikeutena harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa (positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus)
uskonnonvapauden suhde ei-uskonnollisiin vakaumuksiin
enemmistöä ja vähemmistöä edustavien uskonnonvapauden toteutuminen eri puolilla maailmaa
maakohtaisia esimerkkejä uskonnollisiin ja uskonnottomiin vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta, häirinnästä, vainosta ja muista ihmisoikeusrikkomuksista
turvallisuus, kansallismielisyys tai teokraattisuus uskonnonvapauksien rajoittamisen perusteluna
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklassa mainitun ajatuksen ja omantunnon vapauden suhde uskonnon julkiseen harjoittamiseen.

8.2 Pohdi, mikä merkitys uskonnonvapaudella on suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas pohtii uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas pohtii oivaltavasti ja monipuolisesti uskonnonvapauden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uskonnonvapautta voi vastauksessa pohtia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

uskonnonvapaus perusoikeutena, Suomen perustuslaki ja uskonnonvapauslaki
uskonnonvapauden merkitys uskonnollisille ja katsomuksellisille vähemmistöille (vrt. syrjintä uskonnollisen syyn perusteella)
uskonnonvapauden merkitys yksilön oikeuksien kannalta (kansalaisten perusoikeudet)
uskonnonvapauden merkitys yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta
uskonnonvapauden merkitys demokratian kannalta
uskonnonvapauden merkitys kansalaisyhteiskunnan kannalta (esim. aatteelliset yhdistykset)
uskonnonvapauden merkitys kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden turvaamisen ja arvostamisen kannalta
uskonnonvapauden rajat ja suhde sananvapauteen (esim. vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää vastaan)
erilaiset tulkinnat siitä, mitä uskonnonvapauden tulisi sisältää (esim. uskoa ilmaisevien tunnusten ja vaatekappaleiden käyttö julkisilla paikoilla, rukoilu julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja kouluissa, kirkonkellojen soiton ja rukouskutsun kuuluminen laajalla alueella lähiympäristössä)
luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lainsäädännöllinen erityisasema suhteessa katsomuksellisesti moninaiseen yhteiskuntaan
koulujen katsomusopetuksen malli ja siihen liittyvät kysymykset
erilaiset tulkinnat siitä, saako ihmisen perusvapauksia, kuten uskonnonvapautta, rajoittaa yhteiskunnan oletetun edun nimissä.

9. Uskonnon määrittely ja tunnusmerkit 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, joka arvioidaan erikseen.

9.1 Esittele kolme erilaista uskontotieteen tapaa määritellä uskonto. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas esittelee kolme erilaista tapaa, joita uskontotieteessä on käytetty uskonnon määrittelemiseen.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee lyhyesti kolme erilaista tapaa määritellä uskonto. Viiteen pisteeseen voi yltää myös kahden määrittelytavan syvällisemmällä tarkastelulla.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee täsmällisesti kolme erilaista tapaa, joita uskontotieteessä on käytetty uskonnon määrittelemiseen.

Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia uskontotieteen piirissä esitettyjä uskonnon määrittelytapoja:

uskonto uskona yliluonnolliseen tai jumaluuteen
uskonnon ytimenä pyhän kokemus sekä pyhän ja profaanin rajanveto
uskonnon ytimenä perimmäisiin kysymyksiin vastaaminen
uskonto avoimena käsitteenä, joka määritellään tutkimuksissa aina erikseen käyttöyhteydestä ja tutkimuskohteesta riippuen.

9.2 Valitse tekstikatkelmassa 9.A esitetyistä ”hyvän uskonnon tunnusmerkeistä” kolme, jotka mielestäsi sopivat ortodoksiseen kristillisyyteen, ja perustele valintasi. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja uskottavasti kokelas perustelee valitsemiensa ”hyvän uskonnon tunnusmerkkien” sopivuutta ortodoksiseen kristillisyyteen.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas osaa argumentoida hyvin yhtä valitsemistaan tunnusmerkeistä ja kuvailla kahta muuta valitsemaansa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas osaa argumentoida monipuolisesti vähintään kahta tunnusmerkkiä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

1. Rakenna yhteenkuuluvuuden tunne.

Seurakuntaan päästään katekumeenikauden jälkeen.
Seurakuntaan pääseminen vaatii vaivaa ja osallistumista.
Mitä enemmän ihminen toimii päämääränsä eteen katekumeenikaudella käymällä jumalanpalveluksissa ja seurakunnan keskustelutilaisuuksissa ja lukemalla oppiakseen asioita, sitä arvokkaammalta jäsenyys tuntuu.
Kaste on seurakunnan yhteyteen ottamisen tapahtuma.
Hengellisyys rakentaa yhteenkuuluvuutta seurakuntalaisten ja kaikkien ortodoksien välillä.
Kirkon traditio ja jakamaton perinne tuottavat yhteenkuuluvuutta myös laajemmin kristittyjen kesken.

2. Aseta selkeä tavoite.

Kirkossa päämäärä on ihmisen pelastuminen, jota kansanomaisesti kutsutaan ”taivaaseen pääsemiseksi”.
Ihminen tietää, että kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelukset auttavat päämäärään pyrkiviä eivätkä ole itsetarkoituksia.
Ortodoksista uskoa kuvataan tienä; matkalla olijaa tukevat kirkon sakramentit.
Uskovalla on myös muita tavoitteita, kuten eettiset päämäärät ja lähimmäisenrakkaus.

3. Keksi vihollinen.

Kirkkokuntia on yhdistänyt yhteinen vihollinen, ”Saatana”.
Ulkoisia vihollisia voivat olla ateistiset katsomukset ja toiset uskonnot, jotka koetaan vääräuskoisina tai harhaoppisina.
Vihollisina voidaan kokea uskonnon sisällä olevat erimieliset ryhmät, esimerkiksi harhaoppisina pidetyt käsitykset ja ryhmät.
Maallistumista ja uskonnollista välinpitämättömyyttä voidaan pitää vihollisina.
Kirkon toimintaedellytyksiä rajoittava valtiovalta ja vallanpitäjät voidaan myös tulkita kirkon vihollisiksi.

4. Vetoa kaikkiin aisteihin.

Ortodoksisessa uskonnossa eri aisteihin vetoavat mm. suitsukkeet, tuohuksen lämpö ja valo, ikonitaide, musiikki ja polvistumiset.
Ortodoksiset kirkkorakennukset ovat jo itsessään aisteihin vetoavia arkkitehtonisia kokonaisuuksia.
Sakramenttien näkyvät aineet, vesi, viini, öljy ja mirha, vetoavat aisteihin.

5. Laadi hyvä tarina.

Raamatussa on kerrottuna kristinuskon tärkeimmät tapahtumat.
Myös pyhien elämäkerroissa on tarinallisuutta.
Pyhien elämäkertoja ja Raamatun kertomuksia kuvataan ikoneissa.
Pappien opetuspuheet voivat syntyä edellä mainittujen kertomusten pohjalta.
Tarinallisuutta on rukouksissa ja kirkkoveisuissa, esimerkiksi akatistos-hymneissä.
Kirkon historia ja paikalliskirkkojen historia tuottavat hyviä tarinoita.

6. Heittäydy suuruudenhulluksi.

Kirkon yhteydessä ”suuruudenhulluus” voi näkyä esimerkiksi ylenpalttisena varojen käyttönä.
Suurista hankkeista huokuu mahti ja valta.
Kalusteet, koristeet ja esimerkiksi yletön lehtikullan käyttö antavat mielikuvan suuruudesta ja vallasta.
Venäjällä on runsaasti esimerkkejä kirkoista, joihin on käytetty valtavasti rahaa.
Myös askeesi voi yltyä sellaisiin mittasuhteisiin, että sitä voi luonnehtia suuruudenhulluksi. Esimerkiksi jotkut erämaan askeetikot ja pylväspyhimykset elivät äärimmäisessä askeesissa.

7. Perusta sisäpiiri.

Kun katekumeeni pääsee seurakunnan jäseneksi, hän on eräänlaisessa sisäpiirissä.
Ikonimaalarit ja kuorolaiset saattavat muodostaa sisäpiirin, jonka jäsenyyteen pitää hakeutua.
Luostarin asukkaat ovat oma sisäpiirinsä. Noviisiaika saattaa kestää vuosia.
Kirkon eri työntekijäryhmät ja luottamushenkilöt voivat muodostaa sisäpiirin.

8. Valitse symbolit.

Kirkon tunnetuin symboli on risti. Slaavilaisissa kirkoissa ristissä on poikkipuu, joka kertoo itäisestä ortodoksisuudesta.
Risti on tuttu kaikkialla maailmassa, ja se näkyy selkeästi korkeiden kirkontornien huipussa.
Varhaisilla kristityillä oli symboleina myös kala, riikinkukko ja hyvä paimen.
Ortodoksisessa perinteessä on valtava määrä symboleita, jotka tulevat esiin esimerkiksi ikonitaiteessa, kirkollisessa esineistössä ja arkkitehtuurissa.

9. Rakenna arvoituksia.

Liturgisissa teksteissä on runsaasti mystisiä ja vaikeaselkoisia sanoja ja ilmauksia, esim. kerubiveisussa ”nyt me salaisesti kuvaamme kerubeja”.
Kirkko opettaa, että Pyhä Henki toimii salaisesti ja näkymättömästi mysteereissä.
Sakramentti-sanan tilalla idän kirkko käyttää sanaa mysteeri, mikä korostaa Pyhän Hengen mystisyyttä.
Mystiikka kuuluu kristinuskoon, ja esimerkiksi hesykasmi on yksi ortodoksisen mystiikan muoto.
Raamatussa ja pyhien elämäkerroissa kuvatut ihmeet ovat arvoituksia.

10. Suunnittele rituaalit.

Ortodoksisuuteen kuuluu monia rituaaleja, jotka liittyvät esimerkiksi kirkkovuoteen ja yksilön elämänkaareen.
Ortodoksinen kirkko käyttää rituaali-sanan tilalla ilmausta pyhä toimitus tai kirkollinen toimitus.
Toimitukset vaikuttavat tunteisiin, esim. avioliiton mysteeri tai hautauspalvelus.
Ortodoksisella kirkolla on paljon ohjeita ja kaavoja erilaisia toimituksia ja jumalanpalveluksia varten. Erilaisten liturgian toimitusohjeiden lisäksi kirkolla on ohjeet esimerkiksi sellaisiin toimituksiin kuin mysteeriot, rukoushetket eri tilanteissa, vainajan muistopalvelus eli panihida, litania, hetkipalvelukset tai kodin, auton tai moottoripyörän siunaus.