Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
14.9.2022
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Suhtautuminen Euroopan unioniin 20 p.
Hyvässä vastauksessa todetaan, että aineiston perusteella enemmistö suomalaisista on EU-myönteisiä. Vastauksessa voidaan tarkastella yleisesti EU-myönteisyyttä ja -vastaisuutta lisääviä tekijöitä, mutta siinä tulee selvittää tarkemmin ikäryhmien erojen taustoja. Erityisen myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat ja opiskelijat, ja opiskelijoista 83 prosenttia olisikin äänestänyt EU:hun liittymisen puolesta ja vain 9 prosenttia vastaan, jos äänestys olisi järjestetty kyselyn ajankohtana. Nuorten odotuksissa korostuu mahdollisuus liikkua vapaasti ja hakeutua koulutukseen ja töihin EU:n alueella. Muissa ikäryhmissä EU-myönteisyys on vähäisempää, kuitenkin ikäryhmien väliset erot ovat pienehköjä.
Hyvässä vastauksessa kokelas suhteuttaa vastaajien iän ja Suomen vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden. Suomen EU-jäsenyys on ollut alle 45-vuotiaille nuoresta asti lähtökohta arvioida tulevaisuutta. Tätä vanhemmat ovat aikuisiässä kokeneet EU-jäsenyyttä koskeneen kansanäänestyksen ja poliittiset jakolinjat. EU-kansanäänestyksessä lähes puolet vastusti Euroopan unioniin liittymistä. Kokelas arvioi myös joitain uudempia syitä vastustaa ja puolustaa EU:n politiikkaa. On kritisoitu EU:n toimien rahoitusta, toisaalta yhteinen talousalue luo vaurautta.
Kiitettävässä vastauksessa suhtautumistapojen eroja voidaan selittää tarkemmin ikäryhmien yhteisillä kokemuksilla. Nuorten EU-myönteisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi EU:hun liittyvän opetuksen mukaantulo kouluopetukseen, opiskelijavaihdon yleistyminen ja sen myötä halukkuuden lisääntyminen ulkomailla työskentelyyn. EU-myönteisyyttä lisäävät myös turvallisuusuhat kuten ilmastokriisi, joihin vastaaminen edellyttää yhteisesti sovittuja EU-tason ratkaisuja.
Yli 25-vuotiaiden alenevaa EU:n kannatusta voidaan selittää seuraavilla seikoilla: Maanviljelijän tai yrittäjän näkökulmaa voivat sävyttää kokemukset EU:n säädöksistä. Veronmaksajat voivat punnita julkisten varojen käyttöä EU:n tukiin ja eurokriisin ratkaisuissa. Siirtolaisten vastaanottoa voi tulkita muutoksena, joka ei ole ollut vanhemmalle väestölle yhtä helppoa kuin nuorille, eivätkä opiskelijat näe asiaa niin omakohtaisena kustannuskysymyksenä. Vastauksessa voidaan viitata mediassa esiintyvään EU-kritiikkiin esim. EU:n demokratiavajeesta ja liittovaltiokehityksestä. EU-jäsenyyttä on kannatettu, jos sen nähdään tuovan vakautta talouteen. EU:n saattoi käsittää turvallisuuspoliittiseksi ratkaisuksi, joka vahvisti EU-myönteisiä näkemyksiä.
2. Perustuslakituomioistuin vai perustuslakivaliokunta 20 p.
Suomessa lainsäädännön perustuslainmukaisuutta valvoo kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta, kun taas monissa muissa maissa vastaavaa tehtävää hoitaa ammattituomareista koostuva perustuslakituomioistuin eli valtiosääntötuomioistuin.
Erittele kolumnien ja perusteella, mitä hyviä ja huonoja puolia perustuslakivaliokuntaan ja perustuslakituomioistuimeen liittyy ajatellen toisaalta poliittisen päätöksenteon demokraattisuutta ja toisaalta vallan kolmijakoa.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, mikä on perustuslakivaliokunnan tehtävä Suomessa ja miten se poikkeaa joissakin maissa käytetyistä perustuslakituomioistuimista. Kokelas ymmärtää, mitä on vallan kolmijako, ja selittää, miten valta Suomessa on jaettu. Kokelas tarkastelee muutamia Tarkan ja Koskenniemen esiin nostamia väitteitä, jotka liittyvät perustuslakivaliokuntamallin ja toisaalta perustuslakituomioistuinmallin vaikutuksiin suhteessa demokratiaan ja vallanjakoon.
Tarkan pääargumenttina on, että perustuslakivaliokunta ei toimi, koska jäsenten poliittiset taustat vaikuttavat heidän päätöksiinsä ja prioriteetteihinsa. Tarkan mukaan perustuslakivaliokuntamalli tuo harmaan vyöhykkeen vallanjakoon; siinä lainsäätäjät (poliitikot) toimivat samalla melkein tuomarin roolissa lakien tulkitsijoina. Koskenniemi puolustaa perustuslakivaliokuntaa ja pitää sitä demokratian kannalta parempana kuin ammattijuristien sanelemia päätöksiä. Koskenniemen mukaan säännöt ja niiden soveltaminen vaativat aina harkintaa, jossa arvoilla ja asenteilla on oma roolinsa ja perustuslakituomioistuin merkitsee demokratian toimintaan keskeisesti vaikuttavien päätösten ulkoistamista juridiselle eliitille. Koskenniemen mukaan tämä voi johtaa myös ristiriitaan teknisen juridisen asiantuntijuuden ja demokraattisen kulttuurin välillä. Tässä tuomioistuimet ovat hänen mukaansa heikompi osapuoli, ja seurauksena voi olla tuomioistuinten politisoituminen, joka muodostaa uhan niin oikeusvaltiolle kuin demokratiallekin. Tarkan mukaan perustuslakivaliokuntamalli voi taas johtaa perustuslain tulkinnan politisoitumiseen toisella tavalla, nimittäin valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden ja heidän lausuntojensa kilpailuttamiseen, jossa valinnan kriteerinä on yhteensopivuus omien poliittisten näkemysten ja tavoitteiden kanssa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee kirjoittajien kantoja selkeästi, analyyttisesti ja kattavasti. Kokelas voi esimerkiksi huomata, että Tarkan kolumni on kirjoitettu sote-uudistuksen epäonnistuttua. Vastauksessa voidaan tuoda esiin myös se, että Koskenniemi pitää Suomen perustuslakivaliokuntamallia huomattavasti parempana kuin tuomioistuinmallia. Suomen mallin toimivuuden edellytyksenä Koskenniemen mukaan kuitenkin on, että perustuslakivaliokunnan kansanedustajajäsenet osaavat tehdä eron perustuslain hengen ja oman ryhmänsä kannan välillä. Tähän mahdollisuuteen Tarkka taas suhtautuu hyvin epäillen.
3. Kuluttajahintaindeksi vuosina 2001–2020 20 p.
Kuviossa kuvataan kuluttajahintaindeksin vaihtelua vuosien 2001 ja 2020 välillä. Kuviota tarkastellessasi keskity kuluttajahintaindeksiin ja jätä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi huomiotta.
Mikä on kuluttajahintaindeksi, ja mitä päätelmiä Suomen taloudesta vuosina 2001–2020 voidaan tehdä kuvion pohjalta?
Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että kuluttajahintaindeksillä kuvataan kotitalouksien ostamien hyödykkeiden yleisen hintatason kehitystä suhteessa tietyn vuoden hintatasoon. Kiitettävässä vastauksessa voidaan selostaa lähemmin, että indeksi on pisteluku mutta indeksin muutos annetaan yleensä prosenttilukuna, joka on käytännössä sama kuin rahanarvon muutoksen osoittava inflaatioprosentti. Indeksissä mukana olevat hyödykkeet kuvaavat keskimääräisen kotitalouden kulutusrakennetta.
Kokelas tunnistaa esimerkinomaisesti kuviosta hintaindeksin nopeamman ja hitaamman inflaation jaksoja: ensiksi mainittuja on ollut vuosina 2001, 2007–2008 ja 2011–2012, jälkimmäisiä vuosina 2003–2005 ja 2009–2010 sekä vuodesta 2013 eteenpäin. Kokelas tuo ilmi, että olennainen on prosenttiluku eikä käyrän kulmakerroin. Hintaindeksissä nopea nousu liittyy yleensä talouden nousukausiin ja hidas nousu tai lasku talouden taantumaan. Kokelas päättelee tämän mukaisesti Suomen talouskehityksen olleen todennäköisesti ripeämpää indeksikäyrän huippukohdissa ja verkkaisempaa sen laaksokohdissa.
Kiitettävässä vastauksessa käy ilmi, että hintaindeksin nousu on ollut enimmän aikaa verraten maltillista, alle 2 % vuodessa, ja vuodesta 2013 lähes koko ajan alle 1 %. Yleensä pidetään myönteisenä, että hinnat nousevat maltillisesti, mutta kovin pienet indeksin muutokset viittaavat siihen, että kansantaloudessa on ongelmia. Kokelas voi tarkastella hintaindeksin muutoksia suhteessa esim. tuottavuuden hitaaseen kasvuun, vaimeaan kysyntään ja työn vähentyneeseen tarjontaan, jotka kaikki ovat olleet Suomessa havaittavissa 2010-luvulla. Kokelas voi myös tuoda esille, että hintaindeksin kehitys ei riipu pelkästään Suomen sisäisestä kehityksestä, vaan siihen vaikuttaa myös esimerkiksi EKP:n rahapolitiikka. Vuosien 2009–2010 syvänne kuvaajassa on erityistapaus ja selittyy kansainvälisen pankki- ja finanssikriisin heijastuksilla Suomeen. Kokelas voi tuoda esille, että hintaindeksi ja inflaatioprosentti ovat vain yksi talouden tasapainoisen kehityksen mittari, joten yksin niiden varassa taloutta koskevia päätelmiä on tehtävä varoen.
4. Kuntaliiton väestöennuste vuonna 2019 20 p.
Kuntaliitto julkaisi 30.9.2019 ennusteen Suomen väestökehityksestä alueittain. Kuviossa ennustetaan väkiluvun muutos prosentteina kunnittain vuosina 2019–2040.
Erittele kuviossa ennustetun kehityksen piirteitä. Pohdi sitten, mitä syitä ennustettuun kehitykseen on ja mitä seurauksia ennusteen mukaisella kehityksellä olisi.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa ennusteiden mukaisen väestökehityksen Suomessa alueittain vuoteen 2040 mennessä tuoden esille, että useimpien kuntien väestö vähenee, ja näin tapahtuu etenkin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestö kasvaa ennusteen mukaan muun muassa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa sekä niiden ympäryskunnissa, ja lisäksi Seinäjoella, Joensuussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Vastauksessa tarkastellaan joitain syitä, jotka selittävät yhtäältä väestömäärän laskua ja toisaalta väestömäärän kasvua yksittäisissä kunnissa. Ensin mainitussa tapauksessa syitä ovat mm. työpaikkojen ja opiskelupaikkojen vähäisyys ja siitä johtuva muutto pois paikkakunnalta, jälkimmäisessä puolestaan mm. työpaikkojen ja opiskelupaikkojen runsaampi tarjonta sekä palveluiden saatavuus, yritystoiminnan edellytykset ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja niistä johtuva muutto paikkakunnalle. Kuviossa voidaan havaita kaupungit, joiden ennustetaan olevan erityisen merkittäviä alueellisia kasvukeskuksia juuri vireän elinkeinoelämänsä ja oppilaitostensa ansiosta. Vastauksessa tarkastellaan joitakin ennustetun kehityksen seurauksia yhtäältä taantuvissa ja toisaalta kasvavissa kunnissa. Todennäköisiä seurauksia voivat olla esim. pienenevät verotulot ja heikkenevät palvelut väkimäärältään taantuvissa kunnissa. Kasvavissa kunnissa seuraukset voivat olla myönteisiä, esimerkiksi niiden verotulot voivat kasvaa, mutta niissä voi olla myös haasteita mm. kunnallisten palvelujen järjestämisessä ja asumisen infrastruktuurin rakentamisessa.
Kiitettävässä vastauksessa kehityksen syitä esitellään kattavammin, tarkemmin ja syvällisemmin, ja edellä kuvatun kaltaisten syysuhteiden logiikkaa selitetään tarkemmin niin, että vastauksessa tulevat monipuolisesti esiin yksittäisen kuntalaisen, talouselämän sekä kuntien ja valtion päättäjien pyrkimykset kehityksen taustatekijöinä. Väkiluvun muutosten syynä voidaan pohtia myös ikärakenteen heijastusvaikutusta: taantuvissa kunnissa vanhusväestön osuus on usein suurehko ja kuolleisuuskin siten melko korkea, kasvukeskuksissa perheenperustamisiässä olevien aikuisten osuus on verraten suuri ja sen vuoksi syntyvyys korkeammalla. Kehityksen seurauksia kasvukunnissa tarkastellaan myönteisiä ja kielteisiä seurauksia monipuolisesti yhdistellen esim. huoltosuhteen näkökulmasta. Taantuvien kuntien osalta voidaan pohtia esim. kuntaliitosten todennäköisyyttä tai uusien hyvinvointialueiden vaikutusta tulevaisuudessa.
5. Tinan ja Tomin tulitikkuleikki 20 p.
Seitsemän- ja yhdeksänvuotiaat Tina ja Tom leikkivät tulitikkuleikkejä naapurin rantasaunan seinustalla sillä seurauksella, että tuli riistäytyi heidän hallinnastaan ja sauna syttyi palamaan ja tuhoutui korjauskelvottomaksi. Saunan rakentaminen oli tarvikkeineen maksanut kahdeksan vuotta aikaisemmin 20 000 euroa. Saunan omistaja vei asian käräjäoikeuteen ja vaati lapsilta yhteisvastuullisesti korvauksia 30 000 euroa eli uuden saunan rakentamiskustannukset. Asiassa ei päästy sopuun, vaan se eteni käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.
Erittele, mitä oikeudellisia seikkoja käräjäoikeus tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon ratkaisussaan.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa pääpiirteittäin kuvata, minkälaisia seikkoja otetaan huomioon vahingonkorvauksen suuruutta määritettäessä. Tässä tapauksessa on kiistatonta, että Tina ja Tom ovat aiheuttaneet vahingon. Käräjäoikeus ottaa vahingonkorvauksien suuruutta määrittäessään huomioon, onko kyse tahallisesta vai tuottamuksellisesta teosta. Tässä kyse on tuottamuksellisesta teosta. Alle 15-vuotiaina tekijät ovat vahingonkorvausvastuullisia mutta eivät olisi rikosoikeudellisessa vastuussa, vaikka teko olisi ollutkin tahallinen.
Yleensä vahingonkorvausta määritettäessä lähdetään täyden korvauksen periaatteesta (käypä arvo). Erinäiset tekijät voivat johtaa tästä pääsäännöstä poikkeamiseen. Kun kyseessä ovat alle 18-vuotiaat henkilöt, korvauksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi vahingon aiheuttajien ikä, kehitystaso ja teon laatu. Pääsääntöisesti vanhemmat eivät ole korvausvastuussa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esille kaikki tapauksen käsittelyyn vaikuttavat olennaiset seikat oikeita termejä käyttäen. Kokelas tuo ilmi, että vahingon kärsineen osapuolen velvollisuus on näyttää toteen kärsimänsä vahinko ja esittää vaatimuksensa korvauksen suhteen. Suomessa on voimassa myös sääntö, jonka perusteella vahingon kärsinyt ei saa hyötyä vahingosta. Siten korvaus ei voi olla aiheutettua vahinkoa suurempi. Viime kädessä korvausten määrän arvioi kuitenkin käräjäoikeus. Kokelaan ei ole tarpeen esittää omaa arviotaan siitä, mikä oikeuden päätös olisi.
6. Sovittelu 20 p.
Sovittelua käytetään usein riita- ja rikosasioiden ratkaisumenettelynä.
Selosta sovittelun vaiheet. Pohdi myös, mitä etuja ja mitä ongelmia menettelyyn voi liittyä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.
Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että soviteltavista rikosasioista laissa todetaan, että niissä rikoksen laatu ja teon kokonaisuus arvioidaan niin, että teko käy soviteltavaksi. Rikokset voivat liittyä esimerkiksi toisen ihmisen tai hänen omaisuutensa vahingoittamiseen. Riita-asioissa sovittelua voidaan käyttää kaikissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Myös laajoja ja vaikeita riita-asioita voidaan sovitella. Sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä mm. epäilty, uhri tai syyttäjä. Sovittelutoimisto päättää sovittelun aloittamisesta ja nimeää sovittelijan. Tuomioistuinsovittelussa oikeus päättää, ohjatako asia sovitteluun, ja oikeus määrää sovittelijan. Sovittelutapaamisessa osapuolet voivat puhua välillään tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta ja sopia, miten vahingot korvataan. Syntynyt sopimus sitoo kaikkia osapuolia. Sovittelu on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta nopeaa ja tehokasta, ja se on myös osapuolille halvempi ja joustavampi menettely kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Vastauksessa on käsitelty jotain sovitteluun liittyvää ongelmaa, esim. väkivaltatapauksissa uhri voi olla painostettu sovitteluun.
Kiitettävässä vastauksessa aihetta käsitellään monipuolisesti ja kattavasti. Vastauksessa voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia seikkoja: aloite sovitteluun voi tulla keneltä tahansa asianosaiselta, riita-asioissa kaikkien osapuolten on suostuttava sovitteluun ja sovittelusta ei jää merkintää rikosrekisteriin. Sovittelua käytetään erityisesti nuorten kohdalla. Sovittelu ehkäisee nuorten ajautumista rikollisuuteen ja estää leimautumista. Sovittelun tulee olla myös uhrin edun mukaista. Kokelas pohtii laajemmin sovittelun etuja ja ongelmia yksilölle ja yhteiskunnalle, esim. joidenkin rikosten määrä ja seuraukset voivat jäädä pimentoon, koska sovitteluratkaisut eivät ole julkisia. Sovittelu voi olla yhteiskunnalle taloudellista mutta laajasti käytettynä vaarantaa oikeussuojaa ja ratkaisujen yhdenmukaisuutta.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Kuntavaalit 2021 30 p.
7.1 Vuoden 2021 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentin keskiarvo jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1945. Kuvaa, miten alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli pääpiirteissään vuoden 2021 kuntavaaleissa, ja pohdi, mitkä seikat yleensä vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen kuntavaaleissa. Hyödynnä vastauksessasi kuviota . 16 p.
Hyvässä vastauksessa todetaan vuoden 2021 äänestysaktiivisuuden eroista läntisen, osin eteläisen ja kaikkein pohjoisimman Suomen keskimäärin korkeammat prosenttiluvut verrattuna itäisemmän Suomen lukuihin. Lisäksi voidaan todeta, että ympäri maata on useita kuntia, joiden äänestysaktiivisuus poikkeaa tästä yleisestä linjasta.
Hyvässä vastauksessa käsitellään muutamia yleisiä äänestysaktiivisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka ovat samoja niin kunta- kuin muissakin vaaleissa. Korkea koulutus- ja varallisuustaso lisäävät selvästi äänestysaktiivisuutta, vähäinen koulutus ja matala tulotaso laskevat sitä. Tätä tietoa voi suhteuttaa kaupunkiseutujen äänestysaktiivisuuteen.
Ikäluokista keski-ikäiset äänestävät keskimäärin nuorimpia ikäluokkia aktiivisemmin. Myös eläkeikäiset äänestävät aktiivisesti lukuun ottamatta kaikkein iäkkäintä väestöä. Ruotsinkielinen väestö äänestää aktiivisemmin kuin suomenkielinen. Suomessa sukupuolten välillä ei ole suurta eroa äänestysaktiivisuudessa, vaikka naiset äänestävät nykyään hiukan aktiivisemmin kuin miehet. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuutta nostavat paikalliset, kuntalaisten mielipiteitä jyrkästi jakavat kysymykset, esimerkiksi kuntaliitos tai merkittävät rakennus- tai muut investoinnit.
Kiitettävässä vastauksessa voidaan edellisten syiden laajemman käsittelyn lisäksi nostaa esiin äänestysaktiivisuutta vähentävinä tekijöinä vähäinen kiinnostus politiikkaan, luottamuksen puute politiikkaa tai poliitikkoja kohtaan tai käsitys yhden äänen vähäisestä vaikutuksesta kokonaisuuteen. Vastauksessa voidaan viitata myös äänestysinnon yleiseen hiipumiseen useissa länsimaissa. Vastauksessa voidaan myös viitata kuntavaalien ja muiden vaalien eroihin äänestysaktiivisuudessa ja tuoda esiin presidentin- ja eduskuntavaalien yleensä kuntavaaleja korkeammat äänestysprosentit. Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden paikallinen tunnettuus vaikuttavat äänestäjien aktiivisuuteen. Kevään 2021 vaalien osalta vastauksessa voidaan viitata vaalien siirtoon huhtikuusta kesäkuuhun koronaviruspandemian takia ja sen mahdollisesti aiheuttamaan vaaliväsymykseen. Vaalien osuminen kesän lomakauteen heikensi osaltaan kansalaisten äänestysintoa. Monesti yksittäisten kuntien äänestysprosentin korkeus tai mataluus liittyy näiden kuntien paikkakuntakohtaisiin erityispiirteisiin, joiden tunnistamista vastauksessa ei odoteta.
7.2 Kuntavaalien tulosta on perinteisesti havainnollistettu kuntien pinta-alan mukaisen kartan avulla. Viime vaaleissa yleistyi tuloksen esittäminen toisenlaisena kartogrammina. Vertaile esittämistapojen antamaa kuvaa kuntavaalien 2021 tuloksesta. Hyödynnä vastauksessasi kuviota . 14 p.
Hyvässä vastauksessa todetaan, että molemmat esitykset perustuvat samaan Tilastokeskuksen data-aineistoon. Samalla tuodaan esiin merkittävin ero niiden välillä: pinta-alakartta kertoo, mikä puolue kussakin Suomen kunnassa on saanut eniten ääniä. Kuntien pinta-ala saa kartassa väestöltään pienenkin kunnan näyttämään suurelta. Pinta-alakartan mukaan keskustapuolue on suurin puolue suurimmassa osassa maan kunnista, vaikka se ei ollut valtakunnallisesti suurin puolue. Saatujen äänien mukaan laadittu kartogrammi sen sijaan ilmaisee suurimman puolueen saaman äänimäärän eri kunnissa. Tällöin ykköspuolueiden asukasmäärältään suurimmista kunnista saamat suuret äänimäärät tulevat havainnollistettua paremmin, ja esimerkiksi kokoomuksen korkea kannatus ja runsas äänimäärä pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa tulee selvemmin esiin.
Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan tarkemmin karttojen välittämää informaatiota. Karttojen eroavuuksista voidaan mainita, että nimeltä mainitut asukasmäärältään suuret ja keskisuuret kaupungit on saatujen äänien mukaan laaditussa kartassa helpompi erottaa ja todeta niissä annettujen äänien suuri osuus koko maassa annetuista äänistä. Näiden kaupunkien suurimmat puolueet ovat kokoomuksen lisäksi sosialidemokraatit, ja keskustapuolue on valta-asemassa vain muutamassa kaupungissa ja maaseudulla. Vastauksessa arvioidaan kriittisesti karttojen välittämää kuvaa puolueiden kannatuksesta. Kokelas voi myös todeta, että kumpikin kartta kertoo vain, mikä puolue on saanut suurimman puolueen aseman kussakin kunnassa, joten esimerkiksi vihreiden tai vasemmistoliiton värejä ei kartoissa näy, vaikka niiden valtakunnallinen kannatus on suurempi kuin Ruotsalaisen kansanpuolueen.
8. Osakemarkkinat ja sijoittaminen 30 p.
8.1 Suomalainen piensijoittaja haluaa sijoittaa 80 000 euroa suomalaisiin yhtiöihin. Laadi kyseiselle sijoittajalle vertailu siitä, millaisia sijoituskohteita hänen kannaltaan taulukossa mainitut pörssiyhtiöt olisivat taulukon tunnuslukujen pohjalta. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee aineiston yleispiirteitä ja hahmottaa niiden pohjalta yhtiöiden edut ja heikkoudet oikeansuuntaisesti. Esimerkiksi se, että monet yhtiöt ovat maksaneet edelliseltä tilikaudelta osinkoa, voi kertoa yhtiön hyvästä kannattavuudesta. Lähes kaikkien yhtiöiden kurssi on edellisten 12 kuukauden aikana noussut. Osakehintojen nousu ja lasku ovat kuitenkin yleensä laajempi ilmiö, ja siksi nämä taulukon luvut pitäisi suhteuttaa talouden suhdannekehitykseen ja siten myös pörssin yleiskehitykseen, jotta voitaisiin arvioida kunkin yhtiön menestystä lähemmin. Kokelas tuo esiin, että eräiden yhtiöiden edellisen tilikauden tulos on ollut negatiivinen eli ne ovat tehneet tappiota.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas ymmärtää myös, että sijoittajilla on eri sijoitusstrategioita: jotkut haluavat hyvää vuotuista osinkotuottoa, toiset odottavat osakkeiden kallistuvan ja ovat siksi valmiita maksamaan niistä suhteessa enemmän. Siksi sijoitussuositusten on syytä olla varovaisia ja ehdollisia. Kokelas voi myös huomioida sijoitusten hajauttamiseen liittyvät edut.
Kokelas osaa tulkita P/E-lukuja koskevaa informaatiota eli hahmottaa sen kertovan osakkeen kalleudesta suhteessa yhtiön liiketulokseen. Korkea P/E-luku liittyy usein siihen, että yhtiön odotetaan jatkossa menestyvän hyvin, matala P/E-luku puolestaan kertoo, että yhtiöltä ei odoteta merkittäviä uusia avauksia ja tulosparannuksia liiketoiminnassaan. Kokelas tuo esiin, että osakkeen hintamuutoksia osoittavaan lukuun voi vaikuttaa myös, onko vertailupäivän hintataso ollut poikkeuksellisen korkea tai matala tarkastelujaksoon (1 kk / 12 kk) nähden. Kokelas käsittelee vertailussaan taulukon eri aineksia ja näkee yhtiöiden suhteelliset vahvuudet ja heikkoudet sijoituskohteena monipuolisesti.
8.2 Mitä muita sijoituskohteita kuin pörssiyhtiöt suomalaisella piensijoittajalla on? Arvioi niiden etuja ja heikkouksia piensijoittajan kannalta. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee 3–4 pörssiyhtiöiden ulkopuolista sijoituskohdetta, joita ovat esimerkiksi rahasto- ja korkosijoitukset, sijoitustili, joukkovelkakirja, asunto, kiinteistö, metsä, kulta, taide ja kryptovaluutat. Kokelas hahmottaa niiden keskeiset edut ja heikkoudet vertailussa: riski ja tuotto ovat tavallisesti kääntäen suhteessa toisiinsa, ja sijoitusten realisoimisen helppous voi olla merkittävä näkökohta sijoittajalle. Kokelas osaa selittää valittujen sijoituskohteiden toimintaperiaatteet oikein.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee eri sijoitusvaihtoehtoja kattavammin ja syvällisemmin sekä selittää niiden sisältöä lähemmin. Joissain tapauksissa sijoittaja saattaa haluta turvata omaisuutensa arvon eikä sijoituksen ole välttämätöntä tuottaa suurta voittoa. Sijoittajilla voi olla pitkä tai lyhyt perspektiivi, ja kokelas tuo ilmi, että arvoltaan paljon heilahteleviin kohteisiin sijoittaminen on riskialtista etenkin silloin, kun sijoitusperspektiivi on lyhyt. Kokelas voi pohtia sijoittamisen eri vaihtoehtoja myös eettisistä näkökohdista.
9. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma 30 p.
9.1 Tarkastele Euroopan komission puheenjohtajan Green Deal -ohjelman julkistamisen yhteydessä pitämän puheen () ja Green Deal -ohjelmaan liittyvien kommenttien () pohjalta, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia ohjelmaan liittyy. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee erilaisia vihreän siirtymän taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vastauksessa analysoidaan komission esityksen pääkohtia. Tarkasteltavaksi voi ottaa esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:
Talouden osalta vastauksessa voidaan tarkastella kysymystä siirtymän realistisuudesta. Vastauksessa voidaan esimerkiksi pohtia, miten sovittaa yhteen taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu ja löytyykö poliittista tahtoa estää hiilivuoto ja pitää EU:n jäsenmaat yhdessä rintamassa. Jos kaikki maat eivät etene yhtä paljon ja samalla vauhdilla, voiko tämä aiheuttaa hiilivuotoa (hiilidioksidia päästävien tuotannonalojen siirtymistä ympäristönormeiltaan löyhempiin maihin), energian saatavuusongelmia ja energian hinnannousua. Uusi teollisuuspolitiikka edellyttää myös investointien rahoittamista ja rahankäytön valvontaa. Siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia ovat uuden teknologian avaamat vientinäkymät ja siirtymän työllisyysvaikutukset.
Kiitettävässä vastauksessa Green Deal -ohjelmaan liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia on tarkasteltu kattavasti, analyyttisesti ja perustellen. Perustelut on myös uskottavasti kytketty viimeaikaiseen EU:n piirissä käytyyn keskusteluun ilmastonmuutoksesta sekä siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista, niin poliittisista, taloudellisista kuin teknologisistakin. Vastauksessa voidaan kiinnittää huomiota Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman Ukrainan-sodan vaikutuksiin suhteuttamalla energiakriisin vaikutuksia Green Deal -ohjelman tavoitteisiin. Voidaan myös pohtia, miten käynnissä oleva sota voi nopeuttaa vihreää siirtymää ja muuttaa kulutustottumuksia, lisätä tuulienergian käyttöä tai toisaalta siirtää vihreää siirtymää. Hinta- ja korkotason nousu voivat johtaa globaaliin lamaan, jolla on negatiivisia vaikutuksia EU:n ilmasto-ohjelmaan. Poliittisten vaikutusten osalta voidaan esimerkiksi pohtia EU:n alueiden erilaisuutta. Hiiltä paljon käyttävissä Itä-Euroopan maissa siirtymä on suurempi ja ongelmallisempi, ja sen epäonnistuminen voi johtaa ääriliikkeiden ja nationalismin vahvistumiseen ja sitä kautta poliittisiin levottomuuksiin. Vastauksessa voidaan tarkastella kriittisesti unionin edellytyksiä toteuttaa Green Deal -ohjelmaa samantahtisesti, joskin ”oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi” voi lisätä ilmasto-ohjelman onnistumista.
Vastauksessa voidaan tarkastella myös vihreän siirtymän alueellisia vaikutuksia, esimerkiksi muuttoliikettä ja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vastauksessa voidaan tarkastella myös jäsenvaltioiden ja EU:n suhdetta ja sitä, miten siihen voivat vaikuttaa vihreän siirtymän ohjelma tai jotkin sen osa-alueet (esim. EU:n metsästrategia). Lähdekriittisenä huomiona voidaan todeta, että kyseessä on poliittinen ohjelma, ei valtioita suoraan sitova periaatepäätös. Vastauksessa voidaan myös nostaa esille haastateltujen meppien puoluetausta selittämään vivahde-eroja suhtautumisessa Green Deal -ohjelmaan.
9.2 Pohdi, millä keinoin hiilineutraaliuteen on mahdollista päästä ja millaisia yhteiskunnallisia ristiriitoja Green Deal -ohjelman toteuttaminen Suomessa saattaa aiheuttaa. Käytä lähtökohtana Suomen kasvihuonekaasupäästöihin liittyvää kuviota () ja kolmen suomalaispoliitikon näkemyksiä päästövähennyksistä (). 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitain keinoista, joilla ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista, päästöjä aiheuttavien toimintojen korvaamista vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Vastauksessa voidaan myös tarkastella toimia, joilla valtiovalta voi vaikuttaa kehitykseen (esim. päästökauppa, verotus, kestävän kehityksen investoinnit ja lainsäädäntö). Vastauksessa huomioidaan myös Euroopassa muuttunut toimintaympäristö Ukrainan-sodan vuoksi, valtiovallan lisääntynyt ohjaus energiapolitiikassa ja Suomen velkaantuneisuusasteen kasvun mahdolliset vaikutukset hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
Aineistona olevasta kuviosta kokelas voi nostaa esiin sen, että kokonaisuudessaan kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet, eniten energiasektorin piirissä, kun taas muilla sektoreilla päästöt ovat vähentyneet vain vähän tai eivät ollenkaan, ja että hiilinielun koko taas on vaihdellut paljon vuodesta toiseen. Vastauksessa voidaan käsitellä yritysten sitoutumista Green Deal -ohjelmaan. Kokelas tarkastelee myös joitakin yhteiskunnallisia ristiriitoja, jotka koskevat kasvihuonekaasujen vähentämistä, esimerkiksi puoluepoliittisia vastakkainasetteluja, jotka liittyvät maatalouden päästövähennyksiin. Vastauksessa voidaan pohtia kysymystä siitä, miten eri puolueet priorisoivat talous- ja ympäristöpolitiikkaa. Muita tarkasteltavia ristiriitoja ovat esimerkiksi kiistat, jotka liittyvät metsästrategiaan ja hiilinielujen kasvattamiseen sekä liikennepäästöjen vähentämiseen verotuksen ja polttoaineen hinnoittelun kautta.
Kiitettävässä vastauksessa niin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi käytettäviä keinoja kuin kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyviä yhteiskunnallisia ristiriitojakin on tarkasteltu kattavasti ja jäsennellysti. Myös keinojen ja yhteiskunnallisten ristiriitojen väliset yhteydet on avattu perustellen. Tarkastelu on myös kytketty Green Deal -ohjelmaan sisältyvään vihreän siirtymän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteeseen. Lähdekriittisenä näkökohtana kokelas huomioi vastauksessa lähteiden julkaisuajankohdan.