Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
22.9.2022
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteena ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena ovat myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Monikulttuurinen Rooman valtakunta 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tiedostaa, että Rooman valtakunta kattoi suurimmillaan koko Välimeren piirin ja osan Alppien pohjoispuolista Eurooppaa. Sen alueella asui lukuisia erilaisia kansoja, joilla oli hyvin erilainen kulttuurinen tausta ja jotka puhuivat lukuisia eri kieliä. Varhaisimmissa vaiheissa Roomaan liitetyt kansat (esim. etruskit) olivat täysin roomalaistuneet, kun taas myöhemmin vallatut alueet (esim. Kreikka) olivat säilyttäneet paremmin oman kulttuurisen identiteettinsä. Pääkaupunkiin ja muualle Italiaan tuotiin sotasaaliina orjia, jotka toivat mukanaan omat kielensä, tapansa ja uskontonsa. Imperiumin keskukseen muutti myös vapaaehtoisesti kauppiaita, käsityöläisiä ja monien muiden ammattien harjoittajia valtakunnan eri osista. Tämä johti kulttuurien ja uskontojen sekoittumiseen pääkaupungissa.
Valloitetuilla alueilla Rooman armeijan linnoitettujen leirien ympärille muodostui Rooman mallin mukaisia kaupunkeja, joissa sotilaiden perheet ja paikalliset asukkaat elivät usein yhdessä. Asterix-sarjakuvassa esitetyn mallin mukaan Rooman provinssien asukkaat omaksuivat valloittajien tapoja, jolloin paikallinen ja roomalainen kulttuuri sekoittuivat. Roomalaiset itse omaksuivat paljon vaikutteita kreikkalaisilta ja levittivät osaltaan kreikkalaista kulttuuria entistä laajemmalle alueelle. Rooman kasvun myötä monikulttuurisuutta syntyi siis sekä valtakunnan vanhoilla ydinalueilla että vallatuissa provinsseissa. Kokelas viittaa vastauksessaan tehtävän aineistoihin.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee monikulttuurisuutta Rooman valtakunnassa analyyttisesti ja monipuolisesti käyttäen konkreettisia esimerkkejä. Mahdollisia teemoja ovat uskonnot, imperiumin alueella puhutut kielet, kaupankäynti ja taiteet, armeijan ja siirtokuntien merkitys roomalaisuuden leviämiselle provinsseihin sekä Rooman kansalaisuuden asteittainen ulottaminen aineistossa 1.A kuvatulla tavalla ensin Italian ja sitten muiden vallattujen alueiden asukkaisiin, kunnes Rooman kansalaisuus myönnettiin kaikille vapaille miehille ja naisille. Rooma ei kieltänyt valloittamiensa alueiden uskontoja, vaan ne otettiin osaksi roomalaista uskontojärjestelmää. Kokelas käsittelee aineistoja lähdekriittisesti. Hän huomaa esim., että Cornelius Tacitus kuvaa tapahtumia, jotka sattuivat ennen hänen syntymäänsä, ja että aineiston 1.B sarjakuva on 1960-luvulla ilmestynyt fiktiivinen tarina, jossa historiaa kuvataan humoristisesti taiteilijan vapaudella. Kokelas voi myös kyseenalaistaa Rooman imperiumin monikulttuurisuutta.
2. Woodrow Wilsonin 14 kohdan ohjelma ensimmäisen maailmansodan aikana 20 p.
Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julkisti puheessaan kongressille vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa 14 kohdan ohjelman (), jossa hän hahmotteli sodan rauhansopimuksessa huomioon otettavia asioita.
Analysoi Woodrow Wilsonin ohjelman () kohtien 10 ja 14 tavoitteita sekä niiden toteutumista ennen toista maailmansotaa.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitkä olivat presidentti Wilsonin puheessaan esittämän rauhanohjelman kohtien 10 ja 14 tavoitteet, ja käsittelee näiden tavoitteiden toteutumista ennen toista maailmansotaa. Kokelas voi myös tuoda esiin, että puhe on pidetty sen jälkeen, kun Yhdysvallat on liittynyt sotaan ympärysvaltojen puolella keskusvaltoja kuten Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan.
Wilson nostaa puheensa kohdassa 10 esiin Itävalta-Unkarin kansojen itsemääräämisoikeuden. Tavoite toteutui sikäli, että Itävalta-Unkari hajosi maailmansodan seurauksena mm. Itävallan, Unkarin ja Tshekkoslovakian valtioihin. 1930-luvun lopulla Itävalta ja Tshekkoslovakia kuitenkin menettivät itsenäisyytensä Saksan liittäessä ne itseensä. Kohdassa 14 Wilson korostaa tarvetta muodostaa kansainvälinen organisaatio takaamaan valtioille itsenäisyyden ja koskemattomuuden. Tässä hengessä sodan jälkeen perustettiin Kansainliitto, jonka tavoitteena oli ratkaista valtioiden väliset kiistat rauhanomaisesti. Tavoite ei toteutunut, sillä diktatuurit, kuten Saksa, Italia ja Japani, valloittivat alueita Kansainliitosta välittämättä.
Kiitettävässä vastauksessa kohtien 10 ja 14 tavoitteita ja toteuttamista analysoidaan syvällisemmin osana kansainvälisen politiikan kehitystä. Keski-Euroopan aluekiistat vaikeuttivat kansainvälisiä suhteita Euroopassa toiseen maailmansotaan asti. Kokelas voi mainita esimerkiksi Saksan vaatimukset, jotka kohdistuivat ns. sudeettisaksalaisiin alueisiin, ja Versailles’n rauhansopimuksen kiellon Saksan ja Itävallan liittämisestä yhteen. Wilsonin ohjelman tavoite itsenäisyyden ja rauhan turvaamiseksi ei toteutunut, koska Kansainliitolla ei ollut keinoja estää diktatuureja harjoittamasta aggressiivista ulkopolitiikkaa. Valtioiden koskemattomuutta loukkasivat esimerkiksi Japanin valloitukset Kiinassa, Italian hyökkäys Abessiniaan, Saksan toimet naapureitaan vastaan ja Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen. Lisäksi Yhdysvaltojen jääminen Kansainliiton ulkopuolelle heikensi sen vaikutusmahdollisuuksia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tekee jonkin lähdekriittisen havainnon Wilsonin puheesta, kuten sen, että se oli presidentin virallinen puhe Yhdysvaltojen kongressille tai että se ajoittuu sodan loppuvaiheeseen vuonna 1918.
3. Suomalainen yhteiskunta vuoden 1918 jälkeen 20 p.
Hyvässä vastauksessa tarkastellaan vuoden 1918 sisällissodan jättämää epäluottamusta valkoisten ja punaisten välillä suomalaista yhteiskuntaa epävakauttavana tekijänä. Vasemmistossa kommunistit jatkoivat toimintaansa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan, poliittisessa oikeistossa puolestaan epäiltiin parlamentaarista demokratiaa. Jo hallitusmuototaistelu kertoi syvistä poliittisista jännitteistä, kun taas kielikiista oli kulttuuritaistelun kestoteema maailmansotien välillä. Äärioikeistossa oli halua viedä Suomea kohti autoritaarista järjestelmää, jollaisia muodostui monissa eurooppalaisissa valtioissa. Lapuanliikkeen vaatimuksesta syntyivät kommunistilait 1930. Toisaalta äärioikeiston väkivaltaiset toimet karkottivat lopulta monia sen tukijoita. Maltillinen porvaristo ja vasemmisto pyrkivät jatkossa tekemään yhteistyötä. Ensimmäinen punamultahallitus muodostettiin 1937. Rauhanomaista kehitystä edistivät myös uudet lait ja elintason nousu 1930-luvulla, jotka loivat perustan sosiaaliselle tasa-arvolle ja purkivat yhteiskunnallisia jännitteitä.
Kiitettävässä vastauksessa eritellään lähemmin Suomen poliittisen ja yhteiskunnallisen kentän jännitteitä. Olot alkoivat vähitellen tasaantua pian sisällissodan jälkeen, kun sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla poliittiset ryhmittymät aloittivat käytännön yhteistyön. Valtakunnallisella lainsäädännöllä suitsittiin ensin kommunistien mutta sitten myös äärioikeiston toimintaa, esim. Lapuan liike lakkautettiin vuonna 1932.
Vastauksessa voidaan käsitellä yksityiskohtaisemmin yhteiskunnallisia jännitteitä tasoittavaa lainsäädäntöä ja päätöksiä, esim. punavankien vapauttamista ja armahtamista 1918–1927, kunnallisvaalilain toteutumista vuodesta 1920 eteenpäin, Lex Kalliota 1922, oppivelvollisuuslakia 1921, kansaneläkelakia 1937 tai progressiivista verotusta 1920.
4. Naistaiteilijoiden asema 20 p.
Sofonisba Anguissola (n. 1535–1625) oli yksi renessanssin aikakauden lahjakkaista naismaalareista. Monet aikalaiset tunnustivat hänen lahjakkuutensa, kuten renessanssitaiteilijoiden elämäkertoja kirjoittanut taidemaalari ja kriitikko Giorgio Vasari. Kuitenkaan Anguissolaa tai muitakaan kauden naistaiteilijoita ei ole yleisesti tunnettu eikä mainittu oppikirjoissa ennen 2000-lukua.
4.1 Millaisen kuvan 1500-luvun naisesta antavat Sofonisba Anguissolan maalaus Shakkipeli () ja Giorgio Vasarin luonnehdinta Sofonisba Anguissolasta ()? 8 p.
Kummassakin aikalaislähteessä naisia käsitellään toimijoina, ei toiminnan kohteina. Vasarin näkemyksessä on olennaista havaita tämän käsitys Anguissolasta poikkeuksellisena sukupuolensa edustajana: kun naistaiteilijoiden ajateltiin yleisesti kykenevän lähinnä toisten jäljittelyyn ja vähemmän vaativina pidettyihin kuvitustehtäviin, loi Anguissola taidetta aktiivisesti itse. Vasari suorastaan ylistää Anguissolan taitoja, mutta kategorisoi Anguissolan nimenomaan naiseksi.
Sofonisba Anguissolan maalauksessa eri-ikäisiä naisia kuvataan itsenäisinä ilman miehiä. Nuorten naisten vapaa-ajanviettotapa ja vaatetus ilmentävät yläluokkaista asemaa, mutta maalauksessa on myös vanhempi palvelusväen edustaja. Nuorten naisten shakkipeli viittaa heidän henkisiin ominaisuuksiinsa: älykkyyttä ja strategista ajattelua vaativiin taitoihin.
4.2 Pohdi syitä, jotka johtivat siihen, ettei nainen voinut nousta renessanssin aikana eikä pitkään sen jälkeenkään laajalti tunnustetun taiteilijan asemaan. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että esimoderni yhteiskunta oli patriarkaalinen järjestelmä, jossa naisten tehtävät ja asema määrittyivät pikemminkin perheen ja suvun kuin yksilöllisen toiminnan kautta. Taloudellinen riippuvuus sekä lasten ja talouden hoitaminen rajoittivat naisten toimintaa. Naisten kouluttaminen oli vieläkin vähäisempää kuin miesten. Naistaiteilijoiden asema alkoi vahvistua 1800-luvulla naisten yhteiskunnallisen aseman parantuessa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tarkemmin aatteellisia tai yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka johtivat sukupuolten epätasa-arvoon esimodernissa yhteiskunnassa (esim. kristinuskon tulkinnat, perintöoikeus). Hän voi ottaa huomioon myös joissakin sosiaalisissa kategorioissa ilmeneviä eroja (esim. ikä, aviosääty, asuinpaikka, ammatti, varakkuus). Kokelas kuvaa pitkän aikavälin tasa-arvokehitystä, joka on mahdollistanut ajatuksen arvostetusta naistaiteilijasta. Aiemmin taiteilijoiden työpajat, muu taiteellinen koulutus, taiteen arviointi ja taidehistoria olivat miesten maailmaa, eikä naisilla juuri ollut mahdollisuuksia kehittää taitojaan tai saada tunnustusta.
5. Suomen kaupunkiverkon perustaminen 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas huomioi, että kaupunkeja oli keskiajalla vähän ja ne olivat kaikki rannikkokaupunkeja. Kaupunkien perustamisessa edettiin lännestä itään valtakunnan laajenemisen ja Ruotsin vallan vakiintumisen myötä. Ajan kuluessa kaupunkiverkko Suomen länsi- ja eteläosissa tihentyi. Kaupungit olivat edelleen valtaosin rannikolla, mutta suurvalta-ajalla perustettiin muutamia kaupunkeja myös sisämaahan. Kaupunkiverkon muotoutumiseen vaikutti etenkin väestön keskittyminen rannikolle jokisuihin liikenteen ja kaupan kannalta suotuisiin paikkoihin, joihin myös kruunu ja kirkko usein perustivat tukikohtia. Tällaisille väestö-, kauppa- ja hallintokeskuksille voitiin antaa kaupunkioikeudet, jotta elinkeinoelämä niiden vaikutusalueella voisi vahvistua. Tällainen kaupunki oli Vaasa-ajalla perustettu Helsinki, josta haluttiin kilpailijaa Tallinnalle.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi yksityiskohtaisemmin aineiston antia. Merkille voidaan panna esimerkiksi, että monet sisämaan kaupungit (Hämeenlinna, Savonlinna, Kajaani) sijaitsivat sotilaallis-hallinnollisista syistä perustetun linnan kupeessa. Moni suurvalta-aikana perustetuista alueen itäosan kaupungeista oli hataralla perustalla ja sittemmin menetti kaupungin aseman. Kaupunkiverkon muotoutumiseen vaikuttaneina syinä voidaan käsitellä myös sitä, että kaupunkien perustaminen Pohjanlahden rannoille Vaasa- ja suurvalta-aikana osoittaa pyrkimystä kiinnittää sisämaahan ulottunut Pohjanmaan talousalue tiiviimmin valtakuntaan taloudellisesti. Kiitettävässä vastauksessa tulee esiin, että Suomen kaupungit olivat asukasluvultaan yleensä hyvin pieniä ja niiden erityinen asema liittyi tiettyihin asukkaiden elinkeinonharjoittamista koskeviin oikeuksiin. Etenkin kaupankäyntiin liittyvät oikeudet olivat kruunun näkökulmasta myös keino yrittää kontrolloida kauppaa maan rajojen sisällä ja niiden ylitse. Kaupungeilla oli merkitys kauas maaseudulle, ja niiden kautta saatiin ulkomaisia tuotteita.
6. Eurooppalaisten suhtautuminen alkuperäiskansoihin 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas hahmottaa 1800-luvun kulttuurievoluutioteorioiden perusajatuksen, jonka mukaan Darwinin luonnonvalintaoppia sovellettiin ihmisyhteisöihin. Kokelas ymmärtää, että kulttuurievoluutiokäsityksissä kansojen eriarvoisuutta pidettiin luonnonlain kaltaisena tieteellisenä tosiasiana, jolla oikeutettiin valkoisten eurooppalaisten ylivalta, alkuperäiskansojen alistaminen ja imperialismi. Kokelas nostaa vastauksessa esiin joitakin esimerkkejä siitä, miten aineistossa mainitut antropologian teesit ilmenivät valitulla alueella harjoitetussa siirtomaapolitiikassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi primitiivisinä pidettyjen tapojen kitkeminen, kristinuskoon käännyttäminen, siirtomaavallan keskusjohtoiseen hallintoon siirtyminen, rasismi.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee tarkemmin ja monipuolisemmin kulttuurievoluutiokäsityksen taustalla olevaa tieteellistä keskustelua, jossa evoluutioteoriaa sovellettiin yhteiskuntatieteissä ja sen myötä yhteiskunnallisessa elämässä. Kokelas kytkee kulttuurievoluution idean imperialismin tavoitteisiin ja kuvaa esimerkein imperialismin seurauksia valitsemallaan alueella. Kokelas voi ulottaa vastauksensa nykypäivään asti.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Väestönkehitys 30 p.
7.1 Vertaa luonnollisen väestönkasvun kehitystä Englannissa ja Ruotsissa taulukon pohjalta, analysoi muutoksia ja pohdi syitä taulukossa näkyviin muutoksiin ja maiden välisiin eroihin. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas vertailee Englantia ja Ruotsia taulukon antaman informaation pohjalta ja liittää havainnot historialliseen taustaan. Kokelas esittelee väestöllisen muuntumisen mallin vastauksensa osana ja ymmärtää mallin perusajatuksen väestönkasvun hidastumisesta yhteiskunnan teollistuessa.
Kokelas havaitsee, että Englannissa luonnollinen väestönkasvu kiihtyi 1700-luvun lopulla ja kasvulukemat pysyivät korkealla 1900-luvun alkuun asti, minkä jälkeen ne laskivat 1900-luvulla. Ruotsissa muutoksen kaari oli pääpiirteissään sama, mutta luonnollinen väestökasvu kiihtyi 1800-luvun puolivälissä ja kasvun huippukausi kesti 1900-luvun alkuun, eli se oli lyhyempi kuin Englannissa. Kokelas käsittelee muutosten syinä joitain kuolleisuudessa tai syntyvyydessä tai molemmissa tapahtuneita muutoksia 1700–1900-luvuilla. Tällaisia tekijöitä ovat mm. tuhoisien tartuntatautien väheneminen rokotusten, lääkkeiden, paremman hygienian ja valistuksen ansiosta sekä ravitsemustason paraneminen ja perhesuunnittelun yleistyminen. Kokelas hahmottaa Englannin ja Ruotsin välisen eron liittyvän maiden teollistumisen ja kaupungistumisen erilaiseen aikatauluun.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee edellä mainittuja tekijöitä ja näkökohtia kattavammin ja täsmällisemmin kuin edellä. Kokelas havaitsee, että luonnollinen väestönkasvu ei ollut Ruotsissa missään vaiheessa niin nopeaa kuin Englannissa eikä myöskään hidastunut 1900-luvulla niin voimakkaasti kuin Englannissa. Muutoksiin vaikuttaneina tekijöinä kokelas voi käsitellä esimerkiksi maailmansotien, tartuntatautien tai hyvinvointivaltion kehittymisen vaikutusta kuvattuihin ilmiöihin.
7.2 Pohdi tekstikatkelmia ja hyödyntäen, mitä pyrkimyksiä syntyvyyden säätelyyn on liittynyt Kiinassa ja muualla sekä millaisia hankaluuksia siitä on seurannut valtion ja kansalaisten näkökulmasta. 16 p.
Kysymyksenasettelun johdosta kokelaan tulee käsitellä aihetta Kiinan näkökulmasta, mutta myös muiden maiden ja muiden aikakausien käsittely on mahdollista.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee yhden lapsen politiikan taustalla olevia syitä ja sen seurauksia tehtävän aineistoja hyödyntäen. Syynä oli liian nopea väestönkasvu ja seurauksena väestörakenteen vääristymä, sillä poikalapsia syntyi enemmän kuin tyttölapsia. Lisäksi ”ylimääräisten” lasten vanhemmille koitui kielteisiä seurauksia. Hidastuneen väestönkasvun vuoksi Kiina siirtyi 2010-luvulla kahden lapsen politiikkaan ja salli myöhemmin useamman lapsen. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut ihmisten perhesuunnittelua, sillä elämäntapa kaupungeissa suosii pieniä perheitä. Lisäksi poliittinen ohjaus oli muovannut koko kulttuuria suosimaan yhden lapsen perheitä.
Kiitettävässä vastauksessa ymmärretään, että diktatuurissa on mahdollista ohjata voimakkaasti kansalaisten yksityiselämää. Kokelas voi vastauksessaan tarkemmin avata esimerkiksi seuraavia näkökulmia: naisten asema kiinalaisessa kulttuurissa, kaupunkilaisuuden yleistyminen, koulutuksen yleistyminen, keskiluokkaistuminen, isovanhempien rooli. Kokelas voi pohtia kansalaisen subjektiivisesta näkökulmasta väestörakenteen sukupuolivääristymän aiheuttamia sosiaalisia ongelmia kiinalaisessa yhteiskunnassa. Kokelas voi myös antaa muista maista esimerkkejä, jotka voivat olla: länsimaiden perhesuunnittelu, valtioiden toiveet huoltosuhteesta, perinteiden ja muuttuneen elämäntavan ristiriita, naisten asema, yksilöiden ja yhteiskunnan toiveiden mahdolliset ristiriidat.
8. Neuvostoliiton hajoamisen seuraukset 30 p.
8.1 Esittele lyhyesti Neuvostoliiton hajoamiseen johtanut kehitys. 10 p.
Kokelas esittää pääpiirteittäin Neuvostoliiton hajoamiseen johtaneet syyt ja hajoamisprosessin keskeisimmät seuraukset. Neuvostoliiton (NL) talous oli heikossa kunnossa. Kilpavarustelu ja valtavan armeijan ylläpitäminen (mm. Afganistanin sodan rasitukset) rasittivat taloutta vielä enemmän. Gorbatšovin kaudella aloitetut taloudelliset uudistukset (perestroika) eivät riittäneet kääntämään kurssia, vaan talouden dramaattinen heikkeneminen jatkui. Elintasovertailu lännen kanssa johti kansalaisten lisääntyvään tyytymättömyyteen sosialistista järjestelmää kohtaan. Gorbatšov näki, ettei köyhtyvä NL pysty enää kontrolloimaan Itä-Euroopan satelliittivaltioita, ja ilmoitti, ettei tule tukemaan niiden hallituksia aseellisesti, mikä osaltaan johti sosialismin romahtamiseen Itä-Euroopassa. NL:n imperiumin mureneminen johti kommunistisen puolueen vanhoillisten voimien vallankaappausyritykseen elokuussa 1991. Yritys epäonnistui, sosialistinen Neuvostoliitto muuttui Venäjän federaatioksi ja monet entiset neuvostotasavallat itsenäistyivät.
8.2 Pohdi aineistojen , ja avulla, kuinka Neuvostoliiton hajoamista ja siihen johtaneita tapahtumia on arvioitu jälkikäteen. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että NL:n hajoaminen nähdään eri tavoin tulkitsijan mukaan. Presidentti Bush näki sen demokratian ja vapauden voittona diktatuurista ja myös Yhdysvaltain voittona kylmässä sodassa, mikä samalla merkitsi ydinsodan uhan vähenemistä. Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin puolestaan katsoi NL:n romahduksen olevan geopoliittinen katastrofi, joka heikensi Venäjän asemaa maailmassa. Se oli hänen mukaansa traaginen tapahtuma niille venäläisille, jotka entisten neuvostotasavaltojen itsenäistymisen myötä jäivät Venäjän rajojen ulkopuolelle. Putin katsoi myös, että NL:n romahdus merkitsi varallisuuden siirtoa oligarkeille, taloudellista epävakautta, köyhtymistä ja toimeentulon romahtamista monille entisille neuvostokansalaisille. Länsimaisen yhtiön mainoksessa pizzaravintolan asiakkaat kiistelevät Neuvostoliiton romahduksen seurauksista. Se esitetään läntisen markkinatalouden kannalta tapahtumana, joka avasi kommunistisen suunnitelmatalouden poistuttua merkittäviä uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle Venäjällä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kiinnittää erityistä huomiota aineistojen kirjoittajien motiiveihin ja kirjoitusten ajankohtaan. Presidentti Bush näki tapahtumat Yhdysvaltain näkökulmasta ja korosti siksi ensisijaisesti USA:n pitkän kommunisminvastaisen taistelun päättymistä voittoon. Hän kommentoi NL:n hajoamista samana päivänä kuin se tapahtui, eikä siten voinut tietää, miten Venäjä ja Itä-Eurooppa kehittyisivät tämän jälkeen. Vladimir Putin piti oman puheensa lähes 14 vuotta myöhemmin ja tunsi siksi NL:n hajoamista seuranneet tapahtumat ja niiden negatiiviset seuraukset monille tavallisille venäläisille. Putin oli kommunistisen puolueen jäsen ja entinen KGB:n virkailija, ja siten Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi Putinille oman järjestelmän romahdusta. Hajoamisen negatiivisten seurausten korostaminen oli Putinille keino puolustella Venäjän aggressiivista ulkopolitiikkaa, joka johti myöhemmin Georgian sotaan 2007 ja Krimin miehitykseen 2014. Kyse oli hänen mukaansa vain NL:n hajoamisessa tapahtuneiden vääryyksien korjaamisesta. Mainoksessa esitetään aluksi molemmat näkemykset Neuvostoliiton romahduksesta: taloudellinen katastrofi ja demokratian voitto. Lopulta mainos päätyy esittämään Gorbatšovin toiminnan ja NL:n romahduksen positiivisena asiana. Se oli vapauden voitto, ja vapaus merkitsee vain mahdollisuutta kuluttaa hyödykkeitä. Mainos ei huomioi, että heikommin toimeentuleville NL:n romahdus merkitsi kuitenkin köyhtymistä entisestään.
9. Suomen eduskuntauudistus 1906 30 p.
9.1 Miten vuoden 1906 eduskuntauudistus muutti kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteissään vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. Entisen säätyjakoisen, nelikamarisen järjestelmän sijaan tuli yleiseen ja yhtäläisen äänioikeuteen perustuva yksikamarinen eduskunta. Äänioikeuden saivat kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, sekä miehet että naiset, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Äänestäjien määrä nousi kymmenkertaiseksi runsaasta sadastatuhannesta runsaaseen miljoonaan.
Kiitettävässä vastauksessa tuodaan lisäksi esille, että vanhan järjestelmän mukaan vain säätyihin kuuluvilla miehillä oli ollut äänioikeus ja kullakin säädyllä oli valtiopäivillä yksi ääni, minkä takia aatelilla, papistolla ja porvaristolla oli selvästi kokoaan suurempi vaikutusvalta. Eduskuntauudistuksen jälkeen näiden ryhmien vaikutusvalta väheni ja kaikkien naisten, maaseudun tilattoman väestön ja työväestön ääni tuli valtiopäivillä ensi kertaa kuuluviin. Naisten oikeus asettua ehdolle vaaleissa oli uutta paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Vastauksessa voidaan myös viitata siihen, että todellista kansanvaltaa yleisen äänioikeuden saaminen ei kuitenkaan merkinnyt, koska hallitsijalle jäi viimekätinen päätäntävalta.
9.2 Analysoi eri puolueiden tavoitteita aineistojen , ja pohjalta ja arvioi, millaisen kuvan ne antavat aikansa suomalaisesta yhteiskunnasta. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi kaikkia kolmea vaalimainosta ja nostaa esiin joitakin niiden keskeisistä tavoitteista: Suomalainen Puolue ja Nuorsuomalainen Puolue painottivat selvästi kansallisia ja suomalaisuuteen liittyviä arvoja, joita Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen mainoksessa ei näy. Kansanvaltaisuutta painottavat selvästi sekä Suomalainen Puolue että sosialidemokraatit, kun taas Nuorsuomalaisten mainoksessa sitä ei eksplisiittisesti tuoda esiin. Nuorsuomalaiset nostavat mainoksessaan esiin puolueelle keskeisen teeman, perustuslaillisuuden. Sosialidemokraattien mainos korostaa ainoana luokkien välistä ristiriitaa ja Suomalainen Puolue kristillisiä arvoja. Suomalainen yhteiskunta vaikuttaa voimakkaiden ristiriitojen repimältä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käy mainoksia laajemmin läpi ja liittää ne tarkemmin ajalliseen kontekstiinsa. Esiin voi nostaa esimerkiksi puolueiden varsin kärkkäät toisiinsa kohdistuvat hyökkäykset tai Suomalaisen Puolueen viittauksen pitkään historiaansa, jota muilla puolueilla ei ole. Naisia puhuttelevat mainoksessaan erikseen sekä Suomalainen Puolue että Nuorsuomalainen Puolue. Sosialidemokraattinen Puolue puolestaan ainoana luettelee pitkän listan konkreettisia työväestöön kohdistuneita sortotoimenpiteitä (kuten Laukon torpparien häädön). Sosialidemokraatit kritisoivat myös venäläisiin liian myönteisesti venäläistämiskausien aikana suhtautuneita tahoja. Erimielisyyttä on esimerkiksi työväestön ja porvariston, suomen- ja ruotsinkielisten sekä Venäjään myönteisesti ja kielteisemmin suhtautuvien välillä. Toisaalta kaikki kolme puoluetta ovat innostuneita kansanvallan laajentumisesta.