Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
23.9.2022
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 10.11.2022
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/arvostelupalvelun-kayttoohje-opettajille
Tehtävien 2, 3, 4, 5 ja 6 arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/suomi_tai_ruotsi_toisena_kielena_kokeen_maaraykset.pdf?
Ongelmakohdat alleviivataan. Jokaista alleviivausta ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.
Osa 1: Kuunteleminen
1. Äänitetehtävä 10 p.
Kuuntele katkelma YLE:n Kulttuuriykkösen ohjelmasta Mitkä virtaukset näkyvät kuvataiteessa? – Hannaleena Heiska ja Emmi Kallio. Ohjelmassa ovat vieraina taiteilijat Hannaleena Heiska, Emmi Kallio ja galleristi Veikko Halmetoja. He keskustelevat kuvataiteesta toimittaja Pia-Maria Lehtolan kanssa.
Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin 1.1–1.5 valitsemalla parhaiten sopiva vaihtoehto.
1.1 Mitä Veikko Halmetoja pitää tyypillisenä piirteenä nykytaiteessa? 2 p.
- Yhden pääsuuntauksen puuttumista taiteesta. (2 p.)
1.2 Millaisena Veikko Halmetoja näkee eron nykytaiteen ja aiempien vuosikymmenien taiteen välillä? 2 p.
- Taidemaailma oli aiempina vuosikymmeninä yksiäänisempi. (2 p.)
1.3 Millaisia uusia, yllättäviä piirteitä Veikko Halmetoja näkee nykytaiteessa? 2 p.
- Nykytaiteessa osoitetaan rohkeutta ottamalla käyttöön perinteisiä menetelmiä. (2 p.)
1.4 Miten suhtautuminen yhteiskunnallisesti kantaa ottavaan taiteeseen on muuttunut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana? 2 p.
- Yhteiskunnallisesti kantaa ottava taide on tullut hyväksytymmäksi. (2 p.)
1.5 Mikä näkemys haastattelussa esitetään taiteilijamyytistä, jonka mukaan taiteilija on poikkeuksellinen nero? 2 p.
- Se on hyödyllinen taiteen markkinoinnissa. (2 p.)
2. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä vasta sen jälkeen video.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Ohjelmassa 101 kirjaa: 2011 Rosa Liksom kirjailija Rosa Liksom keskustelee kirjastaan Hytti nro 6 toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
2.1 Miten Rosa Liksom päätyi sijoittamaan teoksensa Hytti nro 6 Venäjän sijaan juuri Neuvostoliittoon? 5 p.
- Tytär ei tiennyt Neuvostoliitosta, eikä kirjailija osannut selittää Neuvostoliittoa tyttärelleen.
- Rosa Liksomilla on paljon kokemusta Neuvostoliitosta,
- on opiskellut Neuvostoliitossa
- matkusteli paljon junalla 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Neuvostoliitossa / Transsiperian matka 1986.
2.2 Miksi Hytti nro 6 -kirjan suomalainen päähenkilö on niin hiljainen verrattuna matkakumppaniinsa? 5 p.
Suomalainen päähenkilö edustaa sekä Suomea että suomalaisuutta:
- Päähenkilöt ovat vertauskuvia Suomesta ja Venäjästä ja maiden välisistä suhteista: Suomi oli 1970-luvulla hiljaa suhteessa Venäjään eikä arvostellut Venäjää.
- Päähenkilön hiljaisuus kuvaa sitä, että teoksen mukaan suomalaiset ovat hiljaisia ja sulkeutuneita verrattuna avoimiin venäläisiin.
2.3 Millä tavalla intertekstuaalisuus näkyy kirjassa? Mainitse kolme asiaa. 5 p.
- Kirjan nimessä on viittaus Tšehovin kirjaan Sairashuone nro 6.
- Kirjassa kuvatun siperialaisen majatalon sisustus muistuttaa Tšehovin novellissa kuvattua sisustusta.
- Kirjan siperialainen tikari on viittaus Kalevalaan, jossa Kullervo peri isältään puukon.
Huom. Tšehovin nimen mainitsemista ei tarvita eikä nimen kirjoitusasulla ole merkitystä.
2.4 Millainen kuva ihmisestä ja ihmisyydestä syntyy kirjan ja haastattelun perusteella? 5 p.
- (Rosa Liksomin mukaan) ihminen on ihminen paikasta ja ajasta riippumatta (aika muuttuu, ihminen ei).
- Ihmisten välinen kohtaaminen on (kirjassa) tärkeää.
- (Rosa Liksomin mielestä) myös muiden lajien kunnioittaminen on tärkeää.
- Ihminen on saanut paljon tuhoa aikaan maapallolla; elämä ei voi jatkua, ellei ihminen muutu.
Vastauksessa ei tarvitse eritellä, mitkä asiat ovat Rosa Liksomin mielipiteitä ja mikä on kirjassa.
3. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä vasta sen jälkeen video.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Ohjelmassa Kulttuuricoctail Live toimittajat Paavo Häikiö ja Iida Rauhalammi sekä peliyhtiö Remedyn luova johtaja Sami Järvi katsovat videon pelin ja taiteen suhteesta, minkä jälkeen he keskustelevat siitä, ovatko videopelit taidetta.
3.1 Miksi laadukkaita videopelejä pitäisi arvostaa myös taidekentällä? 5 p.
- Monet niistä ovat (kuin) taideteoksia.
- Niissä yhdistetään eri taidemuotoja, kuten
- arkkitehtuuria
- kuvataidetta
- musiikkia
- äänisuunnittelua.
3.2 Miten pelimaailmat voivat vaikuttaa positiivisesti pelaajaan? 5 p.
- Ne saavat pelaajan miettimään elämän peruskysymyksiä, kuten
- elämää
- kuolemaa
- moraalia
- yhteiskunnan toimintaa
- valtasuhteita.
Huomio: Täysiin pisteisiin vaaditaan kolme asiaa; ei vaadita kuitenkaan yksittäisiä esimerkkejä, vaan vastauksen on voinut muotoilla monilla eri tavoilla yhdistäen asiat toisiinsa.
- Ne mahdollistavat pelaajien yhdessä toimimisen (pelaamisen) ja luovat siten kokemuksia yhteisöön kuulumisesta.
3.3 Millaiset asiat nousevat esille tulevaisuudessa, kun pelejä suunnitellaan? Miksi? 5 p.
- Pyritään luomaan kokonaisvaltaisia virtuaalisia todellisuuksia, jolloin pelit tarjoavat kokonaisvaltaisia elämyksiä.
- Käydään keskustelua siitä, ketkä suunnittelevat pelejä, sillä he päättävät, millaisia maailmoita ja arvoja peleissä on (mistä ne kertovat).
3.4 Mitä mieltä haastateltava Sami Järvi on siitä, ovatko pelit taidetta? Miksi? 5 p.
- Hänen mielestään ne ovat taidetta.
- (Elokuvien tavoin) on olemassa myös viihde- ja taidepelejä.
- Monet pelien tekijät haluavat tehdä peleistä yhä enemmän taideteoksia.
Osa 2: Lukutaito
4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.
Lue sekä aineistossa oleva artikkeli että blogiteksti ja vastaa niiden perusteella suomeksi kysymyksiin 4.1–4.5. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200–450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
4.1 Mitä luovuus työelämässä artikkelin mukaan tarkoittaa? Mitä sen usein ajatellaan tarkoittavan? Mainitse vastauksessasi molempiin kysymyksiin vähintään kaksi asiaa. 10 p.
Kysymyksen ensimmäisen osan vastauksia:
- Luovuus on osa mitä tahansa työtä.
- Luovuus on arkista työtä.
- Kaikki voivat olla luovia työssään.
- Luovuus syntyy oppimisesta.
- Luovuus syntyy ongelman ratkaisusta.
Huom! Ongelmanratkaisu tai oppiminen mainittava täysiin pisteisiin.
- Luovuuden ajatellaan usein tarkoittavan innovaatioita eli uusia tuotteita.
- Luovuutena pidetään usein taiteellisuutta.
- Luovuutena pidetään usein persoonallisia ominaisuuksia.
- Luovuuden ajatellaan olevan yksilösuoritus, mutta todellisuudessa se usein syntyy yhteistyössä.
4.2 Miten luovat ratkaisut ohjelmistosuunnittelussa yleensä syntyvät? Mitä apuvälineitä prosessissa hyödynnetään, ja mitkä osapuolet huomioidaan? 10 p.
- Haetaan tietoa eri lähteistä. (Esimerkiksi keskustellaan muiden kanssa, luetaan blogitekstejä/tekstejä ja testataan erilaisia ratkaisuja.)
- Luovat ratkaisut syntyvät kehittelemällä jotain uutta, eivät kopioimalla olemassa olevia malleja.
- Apuvälineinä käytetään esimerkiksi Googlea tai muita hakupalveluita.
- Prosessissa huomioitavia tahoja ovat kollegat ja asiakkaat.
- Lähdekritiikki ja kokemuksen kautta tulleen osaamisen merkitys.
Huomio. Täysiin pisteisiin vaaditaan kaikki neljä asiaa.
4.3 Mitkä eri tekijät ovat tärkeitä luovan prosessin synnyttämisessä? Miksi mukana on hyvä olla työntekijöitä, joilla on erilaiset vahvuudet? 10 p.
- Luovan prosessin synnyttämisessä tarvitaan selkeitä tavoitteita, ohjausta ja yhteistä keskustelua kokemuksista.
- Tulee olla vaikutusvaltaa omaan työhönsä.
- Aikataulut eivät saa olla liian tiukkoja.
- Työtä pitää voida tehdä monella eri tavalla.
- Kun työntekijöillä on erilaiset vahvuudet, työntekijät pystyvät oppimaan uudenlaisia tapoja ajatella ja siten kehittämään luovia ratkaisuja.
4.4 Mitä blogitekstin kirjoittaja kertoo luovuutensa kehittymisestä lapsuudesta nykypäivään? 10 p.
- Hänellä oli lapsena hyvä mielikuvitus.
- Hän mm. piirsi ja kirjoitti kaikenlaista sekä rakensi mielikuvituksessaan erilaisia tarinoita ja paikkoja.
- Koulussa hän kirjoitti mielellään ja piti kuvaamataidosta.
- Yliopistossa luovuudelle ei ollut enää sijaa, vaan tehtävät tuli tehdä tietyllä tavalla. Yliopistossa ei myöskään ollut mahdollisuutta ottaa rinnalle luovempia opintoja.
- Nyt hän ei löydä ilmaisukanavaa luovuudelleen.
4.5 Miten omaan luovuuteen voi blogitekstin mukaan vaikuttaa? Mainitse vähintään neljä asiaa. 10 p.
- On hyvä unohtaa muut ihmiset, omat odotukset sekä tietyt suorituspaineet.
- Tulee unohtaa oma käsitys siitä, onko luova vai ei.
- Itsekriittisyys kannattaa unohtaa.
- Kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan.
- Luovuutta täytyy käyttää, ettei se häviäisi.
- Luovuutta voi pitää yllä esim. harrastusten avulla.
- Voi kokeilla jotain luovaa, vaikka se tuntuisi vaikealta.
- Luopumalla järkeen perustuvasta ajattelusta ja antautumalla luovuudelle.
Osa 3: Kirjoitustaito
5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.
Koulunne aulaan aiotaan hankkia uusi suomalainen taideteos. Ehdotetut teokset ovat esillä koulun verkkosivuilla. Opiskelijoita on pyydetty kertomaan mielipiteensä lopullisen valinnan avuksi.
Teokset edustavat suomalaista nykytaidetta. Kirjoita verkkosivun kommenttikenttään, mitä taideteosta kannatat, ja perustele valintasi. Käytä yleiskieltä. Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Tehtävä arvioidaan suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin.
Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:
- Kommentti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
- Kommentti on yleiskielinen.
- Kommentissa tulee esille valittu teos.
- Kommentissa on monipuoliset perustelut.
- Vastaus ei saa olla listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).
6. Kirjoitelma 99 p.
Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kirjoitelman aineistoa käytetään tehtävänannon mukaan. Kohdat 6.1–6.6 ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.
Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.
6.1 Kirjoitelma 99 p.
Taiteilija Banksy on henkilönä tuntematon mutta taiteilijana maailmankuulu. Hän on ennen kaikkea tunnettu katutaiteestaan.
Aineistossa on neljä Banksyn teosta. Millaisia ajatuksia ne herättävät? Valitse teoksista kaksi. Kirjoita niiden pohjalta pohtiva tai kantaa ottava teksti. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jokin seuraavista:- Pitäisikö katutaiteelle antaa enemmän tilaa?
- Taide, joka ottaa kantaa
- Lapset Banksyn teoksissa
6.2 Kirjoitelma 99 p.
- Miksi luovat harrastukset kiinnostavat nuoria?
- Mitä tilastot kertovat harrastustoiveiden jakautumisesta sukupuolten kesken?
- Luovat harrastukset kuuluvat kaikille – totta vai tarua?
6.3 Kirjoitelma 99 p.
- Onko päähenkilön onnellisuus todellista?
- Taiteilijaelämä Rosa Liksomin novellin kuvaamana
6.4 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on kolme runoa sekä yksi laulun sanoitus, jonka voi myös kuunnella. Teksteissä kuvataan luovuutta ja unenomaisuutta. Kirjoita yhden tai useamman aineiston tekstin pohjalta pohtiva kirjoitelma. Voit tarkastella esimerkiksi aineistojen tekstien rakennetta, kieltä ja sisältöä. Voit myös kirjoittaa, millaisia ajatuksia runot tai laulun sanoitus herättävät. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Runo kuin uni
- Lyriikka luovuuden kuvaajana
6.5 Kirjoitelma 99 p.
- Traileri elokuvan mainoksena
- Tuokiokuvia Tove Janssonin elämästä
- Puolitoista minuuttia taidetta
6.6 Kirjoitelma 99 p.
- Taide omien rajojen rikkojana
- Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uusi luova harrastus
6.7 Kirjoitelma 99 p.
- Taiteen mahdollisuudet globaalissa maailmassa
- Uhkaako globalisaatio taidetta?
- Voiko kuka tahansa olla taiteilija?
6.8 Kirjoitelma 99 p.
- Tarvitaanko taidetta yhteiskunnassa?
- Ei elämää ilman taidetta