Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
14.3.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/arvostelupalvelun-kayttoohje-opettajille
Tehtävien 2, 3, 4, 5 ja 6 arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/suomi_tai_ruotsi_toisena_kielena_kokeen_maaraykset.pdf?
Ongelmakohdat alleviivataan. Jokaista alleviivausta ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.
Osa 1: Kuunteleminen
1. Äänitetehtävä 10 p.
Kuuntele katkelmat YLEn Tiina Lundbergin Huoltamo-ohjelmasta Urheiluvalmennus perustuu ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoihin. Ohjelmassa haastatellaan voimisteluvalmentaja Pulmu Puontia.
Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin 1.1–1.5 valitsemalla parhaiten sopiva vaihtoehto.
1.1 Miksi Pulmu Puonti ryhtyi valmentamaan voimistelijoita? 2 p.
- Valmentaminen täytti kilpauran katkeamisen synnyttämän aukon. (2 p.)
1.2 Pulmu Puonti on valmentajana 2 p.
- kehittynyt urheilijaa kuuntelevampaan suuntaan. (2 p.)
1.3 Miten nykyinen valmennuskulttuuri eroaa 1980-luvun valmennuskulttuurista? 2 p.
- Urheilija nähdään laajemmin persoonana. (2 p.)
1.4 Pedagoginen johtajuus on Pulmu Puontin mielestä ennen kaikkea 2 p.
- luottavaisen ilmapiirin luomista joukkueeseen. (2 p.)
1.5 Mikä sana kuvaa parhaiten voimisteluohjelman laatimisen prosessia Pulmu Puontin valmennuksessa? 2 p.
- Yhteisöllisyys. (2 p.)
2. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Katso video vasta sen jälkeen.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Viimeinen sana -ohjelmassa YLEn uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen keskustelevat siitä, mikä on hattarauutinen.
Huomio. Keskustelussa mainitaan MTK, joka tarkoittaa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoa.
2.1 Mikä on hattarauutinen? 5 p.
- Uutinen tai uutisaihe, joka herättää yleisössä paljon tunteita / joka tarjoaa paljon tunnetta ja erilaisia tunnereaktioita.
- Uutinen herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, ja se aiheuttaa vilkasta keskustelua. / Uutinen jakaa yleisön vastakkaisiin leireihin, joissa uutisen käsittelemää asiaa kannatetaan tai vastustetaan, ja keskustelu muuttuu riitelyksi.
- Uutinen ei juuri tarjoa uutta tietoa.
Jos mainitsee, että termi on YLEn määrittelemä, katsotaan se vastauksessa eduksi.
2.2 Mitä mieltä Iltalehden Perttu Kauppinen on hattarauutisista? 5 p.
- Hänen mielestään hattarauutiset ovat tärkeitä.
- Niissä voidaan käsitellä merkittäviä yhteiskunnallisia aiheita, kuten rasismia ja ilmastokysymyksiä (esimerkit katsotaan vastauksessa eduksi).
- Hänen mielestään toimittajien tehtävä ja vastuu on kertoa yleisölle myös asioista, jotka aiheuttavat tunnereaktioita, jotta ihmiset tietävät, mitä maailmassa tapahtuu.
- Perttu Kauppinen ei käytä termiä hattarauutinen.
2.3 Mitä perusteluita Iltalehden Perttu Kauppinen ja YLEn Jouko Jokinen käyttävät kertoessaan mielipiteensä hattarauutisista? 5 p.
- Jouko Jokisen mielestä hattarauutisissa
- keskustelu jää pinnalliseksi.
- keskustelu ei etene, kun aiheesta jäädään kiistelemään.
- hattarauutisen käsittely voi johtaa siihen, että joitain muita tärkeitä asioita jää käsittelemättä.
- pinnallinen uutisointi ja tunteellinen keskustelu eivät välttämättä johda käsiteltävän ongelman ratkaisuun.
- Perttu Kauppisen mielestä taas
- hattarauutisten kautta niiden käsittelemistä aiheista tuodaan paljon lisätietoa, joka muuten ei olisi tullut esille.
- ihmiset puhuvat hattarauutisten aiheista joka tapauksessa, vaikka media ei olisi niitä käsitellyt.
- media ei voi päättää, mikä on tärkeää tai mistä keskustellaan, koska silloin media ei toteuta tehtäväänsä (on muuttunut kaukaiseksi).
HUOMIO. Jos keskustelijoiden nimet menevät sekaisin, tästä vähennys.
2.4 Onko hattarauutinen aina uutisaihe Iltalehden Perttu Kauppisen ja YLEn Jouko Jokisen mielestä? Miksi? 5 p.
- Jouko Jokisen mielestä ei ole, koska jos hattarauutisiin ja niistä keskusteluun käytetään paljon aikaa, se aika on pois muilta, tärkeämmiltä asioilta/uutisilta. TAI hattarauutinen tarjoaa harvoin uutta tietoa.
- Perttu Kauppisen mielestä se on, koska kaikki ihmisissä voimakkaita tunteita herättävät asiat ovat uutisaiheita.
3. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Katso video vasta sen jälkeen.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Papananaama-nimellä tubettava Sini Laitinen keskustelee Matti Riitakorven ja Toivo Haimin kahvipöydässä Yle Kioskin ohjelmassa Pilalla.
3.1 Millä tavalla neuvominen on Sini Laitisen mielestä pilalla? 5 p.
- Tuntemattomat ihmiset kritisoivat ja antavat neuvoja pyytämättä.
- Jokainen on mielestään asiantuntija, ja neuvot ovat yleensä keskenään aivan ristiriitaisia.
- Neuvot vaikuttavat negatiivisesti esim. uuden harrastuksen aloittaneen motivaatioon.
3.2 Miten Sini Laitinen suhtautuu rakentavaan kritiikkiin ja miksi? 5 p.
- Kritiikki tuntuu usein turhalta/turhauttavalta. / Hän ei pidä siitä.
- Hän on analyyttinen ihminen, joten hän kokee yleensä itsekin tiedostavansa, jos omassa toiminnassa/tekemisessä on jotakin korjattavaa.
- Kritiikki aiheuttaa Sini Laitisessa helposti vastareaktion TAI jonkinlaisen reaktion, josta annettu esimerkki.
3.3 Miten Sini Laitinen reagoi mielestään turhiin neuvoihin ja miksi? 5 p.
- Hän jättää neuvot huomioimatta. / Hän ei lue/katso kommentteja.
- Ihmisillä on oikeus mielipiteisiin ja kommentteihin. Tämä katsotaan vastauksessa eduksi.
- Jos hän huomioisi kaikki neuvot/mielipiteet, hän ei voisi käsitellä mitään vaikeina pidettyjä asioita (video)julkaisuissaan.
3.4 Millaisiin ja kenen antamiin neuvoihin keskustelijat Sini, Matti ja Toivo luottavat ja miksi? 5 p.
- He luottavat
- ammattilaisen antamiin neuvoihin
- tutkittuun tietoon ja faktaan perustuviin neuvoihin.
- Kaikki eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita eli annetaan neuvoja ilman asiantuntemusta. Katsotaan vastauksessa eduksi.
- Humoristisen näkökulman huomioinen katsotaan vastauksessa eduksi (teleoperaattoriesimerkki).
Vastauksessa ei tarvitse eritellä keskustelijoiden mielipiteitä (eli ei tarvitse sanoa, kuka on mitäkin mieltä).
Osa 2: Lukutaito
4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.
Lue Tessa Horilan blogikirjoitus Mikä on tämän ajan vuorovaikutusosaamista? ja vastaa sen perusteella suomeksi kysymyksiin 4.1–4.5. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200–450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
4.1 Miten käsitykset ihanneviestijästä ovat vaihdelleet ja miksi? 10 p.
- Aiemmin hyvä viestijä osasi kertoa tarinoita, mutta sitten alettiin arvostaa yhä enemmän sitä, minkä vaikutuksen hän sai aikaan viestin vastaanottajissa.
- Yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa nopeasti
- esimerkki edellisestä: USA:ssa 1960–70-luvuilla yhteiskunnan ilmiöt vaikuttivat parisuhdeviestintään siten, että ideaalinen viestijä ei enää ollutkaan sopuisa vaan avoin.
- Muutosten taustalla vaikuttavat yhteiskunnan arvot eli se, mitä kulloinkin pidetään tärkeänä. Esimerkiksi joskus voidaan arvostaa enemmän tehokkuutta, joskus taas empatiaa.
- ajallinen ulottuvuus voi olla implisiittisesti esillä
- paikallisen eron huomioiminen plussaa
Täysiin pisteisiin vaaditaan yksi kahdesta ensimmäisestä asiasta (vastaus miten-kysymykseen) ja viimeinen asia (vastaus miksi-kysymykseen).
Vastauksessa voi olla muitakin tekstistä löytyviä asioita.
4.2 Mitä tekstissä kerrotaan tämän päivän viestintäihanteista? 10 p.
- Nykyään arvostetaan viestintää, jolla pystytään vaikuttamaa tunteisiin.
- Työelämässä tärkeitä ovat verkostoitumisen ja itsensä tuotteistamisen taidot.
- Myös tarinallisuutta arvostetaan.
- Nykyihanne korostaa viestijää itsenäisenä toimijana, joka kykenee muuntautumaan tarpeiden mukaan nopeastikin ja toimimaan itseohjautuvasti.
- Vuorovaikutuksen tavoitteet vaihtelevat erilaisissa työtehtävissä ja -tilanteissa.
Täysiin pisteisiin vaaditaan neljä viidestä.
4.3 Mikä oli kirjoittajan tutkimusaihe, ja mitä tuloksia tutkimuksessa saatiin? Mitä kirjoittaja kertoo ”historian painolastista”? 10 p.
Tutkimusaihe:
- työelämän virtuaalitiimien käsitykset johtamisvuorovaikutuksen muutoksista TAI
- väitöskirjan tutkimusaihe
Tulokset:
- Koehenkilöiden mukaan on erilaista viestiä autoritaarista tai jaettua johtajuutta korostavassa tiimissä.
- muutoksen vaikutuksen huomioiminen plussaa
”Historian painolasti”:
- Historia vaikuttaa vuorovaikutukseen siten, että viestintä ei muutu yhtäkkiä. Lisäksi toisten on helpompaa omaksua uudet tavat kuin toisten.
4.4 Millaisia ohjeita kirjoittaja antaa vuorovaikutusta opettaville? Mainitse kolme ohjetta. 10 p.
- On hyödyllistä pohtia vuorovaikutukseen vaikuttavien arvojen ja ihanteiden muuttuvia ja pysyviä piirteitä ja sitä, mitä niistä haluaa edistää.
- Kannattaa myös pohtia, mitä trendejä ei ole syytä edistää.
- Kannattaa pohtia, mitä haluaa edistää.
- On hyvä tarkastella myös omaa asemaansa aikaansa seuraavana mutta toisaalta kriittisenä asiantuntijana.
Täysiin pisteisiin vaaditaan kolme edellä mainituista asioista.
4.5 Mikä on otsikon näkökulma, ja miten se näkyy tekstissä? Vastaa tekstin kokonaisuuden perusteella. Nimeä otsikon näkökulma ja mainitse kolme asiaa, joissa näkökulma tulee esille. 10 p.
- Otsikon näkökulmana on tämän ajan vuorovaikutusosaaminen.
- Tekstissä tuodaan esiin vuorovaikutusosaamisen keskeisyys nykyisessä työelämässä (esimerkkinä työpaikkailmoitukset).
- Tekstissä tuodaan esiin ajan vaikutus siihen, millaista vuorovaikutusosaamista arvostetaan.
- Tekstissä selitetään, miten vuorovaikutusta ja viestijää koskevat ihanteet ovat muuttumassa. / Tekstissä selitetään, miten historialliset ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat käsityksiin ihanteellisesta vuorovaikutuksesta ja ihanneviestijästä.
- Tekstissä kerrotaan, mitä piirteitä viestijässä nykyisin arvostetaan.
Otsikon näkökulman mainitseminen on samanarvoinen muiden asioiden kanssa eli täysiin pisteisiin vaaditaan neljä asiaa: otsikon näkökulma ja kolme edellä mainituista asioista.
Osa 3: Kirjoitustaito
5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.
Lue Suvi Örrin mielipidekirjoitus nuorten sosiaalisen median käytöstä (hs.fi 4.4.2022). Kirjoita mielipidekirjoitukseen asiatyylinen kommentti Helsingin Sanomien verkkosivuille. Ota huomioon Helsingin Sanomien kommentointiohjeet siitä, millainen kommentti julkaistaan.
Helsingin Sanomien ohjeet
- Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta.
- Perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa.
- Ole kohtelias ja rakentava.
- Älä nälvi, ivaa, leimaa tai vääristele.
Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Tehtävä arvioidaan suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin.
Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:
- Kommentti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
- Kommentti on yleiskielinen.
- Kommentissa noudatetaan Helsingin Sanomien ohjeita.
- Kommentissa on monipuoliset perustelut.
- Vastaus ei ole listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).
6. Kirjoitelma 99 p.
Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 6.1–6.6 ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.
Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.
6.1 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on kolme kansikuvaa eri aikakauslehdistä. Tarkastele kansikuvia ja valitse niistä kaksi. Vertaile kansikuvia ja erittele, millaisin keinoin ne pyrkivät tavoittamaan oman kohderyhmänsä. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti. Otsikoi itse.
6.2 Kirjoitelma 99 p.
- Mitä tilastot kertovat mediassa esille pääsevistä näkemyksistä?
- Kenen ääni saa kuulua mediassa?
6.3 Kirjoitelma 99 p.
- Hyväuskoisuutta vai vedätystä – vanhempien ja lasten mutkikas vuorovaikutus
- Kiusaamisesta puhumisen vaikeus
6.4 Kirjoitelma 99 p.
Tututustu Aiju Salmisen sarjakuvakolumniin, jossa käsitellään korona-ajan vaikutusta vuorovaikutukseen. Kirjoita aineiston pohjalta pohtiva tai kantaa ottava kirjoitelma, jossa tarkastelet juoruilua ihmisten välisessä kanssakäymisessä TAI jossa analysoit sarjakuvaa. Otsikoi itse tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista valitsemasi näkökulman mukaan:
- Juoruilu – tärkeä kansalaistaitoko?
- Sarjakuva todellisuuden kuvaajana
6.5 Kirjoitelma 99 p.
- Kilpalaulantaa Kalevalassa ja somessa
- Valta ja vuorovaikutus
6.6 Kirjoitelma 99 p.
- Mikä ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksessa kiehtoo?
- Mitä voimme oppia eläimiltä?
6.7 Kirjoitelma 99 p.
- Me huudetaan, nuo kuiskailee – mistä erot eri ryhmien viestinnässä johtuvat?
- Mistä hyvä keskustelu syntyy?
6.8 Kirjoitelma 99 p.
- Vuorovaikutusta ilman sanoja
- Musiikki yhteisöllisyyttä rakentamassa