Hyvän vastauksen piirteet: FI – Koltansaame, lyhyt oppimäärä
16.3.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ylioppilastutkinto.fi/arvostelupalvelun-kayttoohje-opettajille
Tehtävien 8 ja 9 arvioitavat piirteet on kuvattu kriteeritaulukossa, joka on Ylioppilastutkintolautakunnan antamissa toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeita koskevissa määräyksissä. https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/kielikokeet_maaraykset_fi.pdf
Kirjoitelmien arvostelussa noudatetaan pääpiirteissään samoja arvosteluperiaatteita kuin muissa kielten kokeissa. Arvostelussa painotetaan kuitenkin muita kieliä voimakkaammin kriteeriä ”Viestinnällisyys”, ja arvostelua täydentävistä kriteereistä painotetaan vähemmän kriteeriä ”Kielellinen laajuus ja tarkkuus” kuin kriteeriä ”Tekstin sisältö ja rakenne”. Tätä valintaa on perusteltu sillä, että koltansaamen kirjakieli on vielä hyvin nuori, sekä sillä, että sen jatkuvan, laadukkaan ja kokonaisvaltaisen opettamisen järjestämisessä on merkittäviä ongelmia.
Virheet/ongelmakohdat alleviivataan aina. Jokaista alleviivausta ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.
Osa 1: Teeʹkst fiʹttjummuš
1. Äʹvv muʹzei jeällat sääʹmkulttuur da -ǩiõl Taarr beäʹl Sääʹmest 32 p.
Tehtävässä 1 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Täydet pisteet voi saada vain vastauksesta, joka on sisällöltään täydellinen tai lähes täydellinen. Yksittäisestä virheestä vähennetään tyypillisesti 1 piste. Pisteitä vieviksi puutteiksi katsotaan aina seuraavat:
- Sana on kokonaan kääntämättä: se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
- Sana on käännetty aivan väärin; lähimerkitysvariaatio sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu olennaisesti.
- Oikea verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa (jos sama virhe tehdään kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran).
Virheet predikaatissa, subjektissa ja objektissa katsotaan merkittävämmiksi kuin vähemmän keskeisissä lauseenjäsenissä, ja siksi vähäiset virheet muissa lauseenjäsenissä on mahdollista sallia.
Jos käännöksessä on useita virheitä, voidaan siitä kuitenkin antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt käännettävän kohdan. Esimerkiksi suomen kielelle epätavallinen sanajärjestys tai muu vastaava kielen piirre ei alenna pistemäärää, jos kieli on kuitenkin muuten moitteetonta tai lähes moitteetonta. Murreilmaisuja voidaan hyväksyä esimerkiksi silloin, jos saamenkieliselle sanalle ei ole selvää tai laajalti tunnettua vastinetta yleiskielessä.
Niiden sanojen ja lausekkeiden perässä, joiden katsotaan muodostavan yhden pisteen arvoisen sisältökokonaisuuden, on pistemerkintä. Jos kahdesta tällaisesta osasta on mahdollista antaa puoli pistettä kummastakin, voidaan ne laskea yhdeksi kokonaiseksi pisteeksi.
1.1 Käännä kohta 1.1 suomeksi. 4 p.
Saamelais(ten)museo Äʹvv (1 p.) avasi ovensa (1 p.) Norjan puolen Näätämössä (1 p.) viime viikolla 18 vuoden odottamisen jälkeen (1 p.).
1.2 Käännä kohta 1.2 suomeksi. 4 p.
Norjan puolella Saamenmaassa (1 p.) kolttasaamelaiset (1 p.) ovat jääneet (1 p.) näkymättömäksi kansaksi (1 p.).
1.3 Käännä kohta 1.3 suomeksi. 4 p.
Pitää antaa rahaa (1 p.) ja tukea myös poliittisesti, (1 p.) niin että kielenelvytystoimet (1 p.) alkavat vaikuttaa/toimia (1 p.).
1.4 Käännä kohta 1.4 suomeksi. 4 p.
Kielen menettäminen (1 p.) on (1 p.) suuri murhe/suru (1 p.) koko kansalle / kansan parissa (1 p.).
1.5 Käännä kohta 1.5 suomeksi. 4 p.
On jo paljon (1 p.) sellaisia sukupolvia, (1 p.) jotka ovat syntyneet/joutuneet (1 p.) kielettömiksi / (elämään/olemaan) kielettä / ilman kieltä (1 p.).
1.6 Käännä kohta 1.6 suomeksi. 4 p.
He pääsevät (1 p.) opettelemaan (1 p.) siellä kulttuuria (1 p.) ja elvyttämään kieltä (1 p.).
1.7 Käännä kohta 1.7 suomeksi. 4 p.
Pitäisi opetella/harjoitella yhdessä/samassa paikassa (1 p.) ja tehdä (1 p.) saamelaiskulttuuriin liittyviä asioita (1 p.) niin, että on helppoa tulla mukaan (1 p.).
1.8 Käännä kohta 1.8 suomeksi. 4 p.
Meitä (1 p.) on (1 p.) vain (1 p.) muutamia (1 p.).
2. Tuʹrrvueiʹvv: määŋgnallšem jeällsââʹj 16 p.
Tehtävässä 2 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Täydet pisteet voi saada vain vastauksesta, joka on sisällöltään täydellinen tai lähes täydellinen. Yksittäisestä virheestä vähennetään tyypillisesti 1 piste. Pisteitä vieviksi puutteiksi katsotaan aina seuraavat:
- Sana on kokonaan kääntämättä: se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
- Sana on käännetty aivan väärin; lähimerkitysvariaatio sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu merkittävästi.
- Oikea verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa (jos sama virhe tehdään kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran).
Virheet predikaatissa, subjektissa ja objektissa katsotaan merkittävämmiksi kuin vähemmän keskeisissä lauseenjäsenissä, ja siksi vähäiset virheet muissa lauseenjäsenissä on mahdollista sallia.
Jos käännöksessä on useita virheitä, voidaan siitä kuitenkin antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt käännettävän kohdan. Esimerkiksi suomen kielelle epätavallinen sanajärjestys tai muu vastaava kielen piirre ei alenna pistemäärää, jos kieli on kuitenkin muuten moitteetonta tai lähes moitteetonta. Murreilmaisuja voidaan hyväksyä esimerkiksi silloin, jos saamenkieliselle sanalle ei ole selvää tai laajalti tunnettua vastinetta yleiskielessä.
Niiden sanojen ja lausekkeiden perässä, joiden katsotaan muodostavan yhden pisteen arvoisen sisältökokonaisuuden, on pistemerkintä. Jos kahdesta tällaisesta osasta on mahdollista antaa puoli pistettä kummastakin, voidaan ne laskea yhdeksi kokonaiseksi pisteeksi.
2.1 Käännä kohta 2.1 suomeksi. 4 p.
Jos tahtoo/haluaa (1 p.) lennellä taivaalla, (1 p.) on hyvä, että pesä on (1 p.) korkealla kallionseinämällä (1 p.).
2.2 Käännä kohta 2.2 suomeksi. 4 p.
Se takoo (1 p.) nokallansa (1 p.) puuhun (1 p.) pesän (1 p.).
2.3 Käännä kohta 2.3 suomeksi. 4 p.
Pesässä on (1 p.) monta oviaukkoa, (1 p.) joista voi puikahtaa/pujahtaa (1 p.) sisään ja ulos (1 p.).
2.4 Käännä kohta 2.4 suomeksi. 4 p.
Kun Tuʹrrvueiʹvv pystytti (1 p.) itselleen kodan, (1 p.) hän sai apua majavalta, (1 p.) joka on taitava puunkaataja (1 p.).
3. Sääʹmǩiõl mättʼtõõzzâst Čeʹvetjääuʹr škooulâst 16 p.
Tehtävässä 3 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Täydet pisteet voi saada vain vastauksesta, joka on sisällöltään täydellinen tai lähes täydellinen. Yksittäisestä virheestä vähennetään tyypillisesti 1 piste. Pisteitä vieviksi puutteiksi katsotaan aina seuraavat:
- Sana on kokonaan kääntämättä: se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
- Sana on käännetty aivan väärin; lähimerkitysvariaatio sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu merkittävästi.
- Oikea verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa (jos sama virhe tehdään kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran).
Virheet predikaatissa, subjektissa ja objektissa katsotaan merkittävämmiksi kuin vähemmän keskeisissä lauseenjäsenissä, ja siksi vähäiset virheet muissa lauseenjäsenissä on mahdollista sallia.
Jos käännöksessä on useita virheitä, voidaan siitä kuitenkin antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt käännettävän kohdan. Esimerkiksi suomen kielelle epätavallinen sanajärjestys tai muu vastaava kielen piirre ei alenna pistemäärää, jos kieli on kuitenkin muuten moitteetonta tai lähes moitteetonta. Murreilmaisuja voidaan hyväksyä esimerkiksi silloin, jos saamenkieliselle sanalle ei ole selvää tai laajalti tunnettua vastinetta yleiskielessä.
Niiden sanojen ja lausekkeiden perässä, joiden katsotaan muodostavan yhden pisteen arvoisen sisältökokonaisuuden, on pistemerkintä. Jos kahdesta tällaisesta osasta on mahdollista antaa puoli pistettä kummastakin, voidaan ne laskea yhdeksi kokonaiseksi pisteeksi.
3.1 Käännä kohta 3.1 suomeksi. 4 p.
Sevettijärven koulussa on (1 p.) jo kuusi vuotta / kuuden vuoden ajan (1 p.) opetettu saamen kielen lukemista (1 p.) ja kirjoittamista (1 p.).
3.2 Käännä kohta 3.2 suomeksi. 4 p.
Jotkut ihmiset (1 p.) ovat pelänneet, (1 p.) että koululaiset eivät opi suomea, (1 p.) kun lukevat ja kirjoittavat saameksi (1 p.).
3.3 Käännä kohta 3.3 suomeksi. 3 p.
Mutta miten (1 p.) tämä asia (1 p.) todellisuudessa on? (1 p.)
3.4 Käännä kohta 3.4 suomeksi. 5 p.
Nyt tätä on tutkittu ja todettu, (1 p.) että ne saamelaislapset, jotka alussa lukevat saameksi (1 p.) ja sen jälkeen suomeksi, (1 p.) osaavat paremmin suomea (1 p.) kuin ne saamelaislapset, joita on opetettu vain suomeksi (1 p.).
4. Põžža-siidâst Tsarmijäurra 20 p.
Tehtävässä 4 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Alla on määritelty kussakin vastauksessa vaaditut sisältöainekset ja niistä saatava pistemäärä. Jos jonkin osan sisältö on vajaa, voidaan siitä vähentää pisteitä. Jos osan pistemäärä on 1, voidaan siitä antaa puoli pistettä, jos myös jostakin toisesta saman kohdan osasta annetaan puoli pistettä. Ne muodostavat yhdessä yhden kokonaisen pisteen. Vastauksen oletetaan olevan virkkeen tai vähintään lausekkeen muodossa, eli yksittäiset sanat eivät yleensä oikeuta täysiin pisteisiin. Vastauksessa vaadittua tarkemmasta tiedosta ei rangaista. Vastauksesta voidaan antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt tekstikohdan, jota kysymys koskee, muttei ole onnistunut tuottamaan kunnollista vastausta.
4.1 Miksi Katri Jeffremoff ei ehtinyt oppia koulussa suomea? 2 p.
Koska Katrin piti lähteä kotikylästä (1 p.) sodan takia (1 p.).
4.2 Missä kaikissa maissa (3 maata) Katri asui toisen maailmansodan aikana, ja miksi hän asui kussakin maassa (3 syytä)? 6 p.
Katri asui Suomessa (1 p.), joka oli hänen kotimaansa (1 p.), oli Neuvostoliitossa/Venäjällä (1 p.) sotavankina (talvisodan aikaan) (1 p.), sekä Ruotsissa (1 p.), jonne Petsamon orpokodin lapset evakuoitiin (jatkosodan aikaan) (1 p.).
4.3 Mitä kieltä Katri kertoo oppineensa sodan aikana ja missä? 4 p.
Katri oppi ruotsin kieltä (2 p.), kun kävi ruotsinkielistä koulua (1 p.) evakossa Ruotsissa (1 p.).
4.4 Mitä eroa on Petsamon kotikylän kalassa ja siinä kalassa, jota nykyisin syödään? 4 p.
Petsamossa asuttiin lohijoen rannalla (1 p.) ja kala pyydettiin itse (1 p.), nyt kala ostetaan (1 p.) (valmiina) paloina (1 p.).
4.5 Mikä Katrin kotikylässä Petsamossa on nyt samalla ja mikä eri tavalla kuin lapsuuden aikaan? 4 p.
Petsamon kotikylässä ei ole enää taloja (entisillä paikoillaan), (2 p.) mutta Põžžajokk (Puskanjoki) on edelleen samanlainen kuin ennen (2 p.).
Osa 2: Ǩiõllmätt da sannõs
5. Kåʹdd 10 p.
Tehtävässä 5 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto, joka on osattava valita. Jos jättää vastaamatta, ei saa pisteitä.
5.1 1 p.
- õõut sââʹjest (1 p.)
5.2 1 p.
- meäʹccpääiʹǩest (1 p.)
5.3 1 p.
- vuäʹbb še (1 p.)
5.4 1 p.
- Kååʹdd (1 p.)
5.5 1 p.
- vaʹldde vuõʹlǧǧe (1 p.)
5.6 1 p.
- nuuʹbb peälla (1 p.)
5.7 1 p.
- kooum (1 p.)
5.8 1 p.
- ǩeʹttem (1 p.)
5.9 1 p.
- mieʹldes (1 p.)
5.10 1 p.
- ǩilomettred (1 p.)
6. Käärnõs da njuʹhčč 10 p.
Tehtävässä 6 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:
Täysien pisteiden saaminen edellyttää sekä oikeaa taivutusmuotoa että oikeaa kirjoitusasua. Tehtävästä voi saada yhden pisteen, jos vastaus on ymmärrettävissä oikeaksi taivutusmuodoksi, vaikka siinä olisi vähäinen, tyypillisesti ortografiaan liittyvä kirjoitusvirhe. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi se, että pehmennysmerkki puuttuu tai se on lisätty tarpeettomasti, että soinnillisen äänteen sijaan on kirjoitettu soinnittoman äänteen merkki tai että halutun merkin sijaan on kirjoitettu vastaava merkki ilman lisätarketta (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a).
Tehtävästä ei saa pisteitä, vaikka vastaus olisi kieliopillisesti oikein ja virheettömästi kirjoitettu, jos se on tekstikohtaan sopimaton. Toisaalta jos kohtaan on mahdollista vastata tekstikontekstiin sopivasti kahdella tai useammalla tavalla, niin kaikki vaihtoehdot hyväksytään. Kaksi pistettä menettää myös silloin, jos vastaus on muuten korrekti, muttei ole pyydetyssä muodossa, esimerkiksi konditionaalissa tai preteritissä.
6.1 njuhčč (yks. kom.) 2 p.
njuučin (2 p.)
6.2 näittlõõttâd (konditionaali) 2 p.
näittlõõđči (2 p.)
6.3 vueiʹtted 2 p.
vuäittam (2 p.)
vueiʹt (2 p.)
6.4 jueʹlǧǧ 2 p.
jueʹlj (2 p.)
6.5 naʹzvan 2 p.
naʹzvaan (2 p.)
7. Fingerpori 6 p.
Tehtävään ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Vastauksessa arvioidaan sekä sisältöä (2–0 p.) että kieliasun oikeellisuutta (1/0 p.). Sisällön tulee sopia annettuun kontekstiin ja sarjakuvaan. Vastausten tulee muodostaa yhtenäinen dialogi. Kieliasun oikeellisuutta arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin tehtävässä 6.
7.1 Kirjoita puhekuplaan 7.1 tarkoitettu teksti koltansaameksi. 3 p.
7.2 Kirjoita puhekuplaan 7.2 tarkoitettu teksti koltansaameksi. 3 p.
Osa 3: Ǩeeʹrjtummuš
8. Vuäʹnkõs ǩeeʹrjtummuš 33 p.
Valitse seuraavista kohdista 8.1 ja 8.2 vain toinen, johon vastaat koltansaameksi.
Kirjoitussuorituksen pituus: 200–350 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.
Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.
Tehtävässä 8 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):
- Annetun aiheen noudattamatta jättäminen (myös osittain, jos se on merkittävää) alentaa arvosanaa aina 5 p. lyhyessä tekstissä.
- Ylipitkien ja liian lyhyiden tekstien arvostelussa noudatetaan arvosanan laskemisen periaatteita siten kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
- Vaikeaselkoinen tai samoja asioita toistava sisältö voi laskea arvosanaa.
- Jokainen väärässä merkityksessä tai sopimattomassa kontekstissa käytetty sana laskee arvosanaa 1 pisteellä.
- Jokainen suoraan käännetty suomenkielinen fraasi laskee arvosanaa 1–2 p. sen mukaan, miten laaja se on ja miten paljon se haittaa ymmärtämistä; fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
- Sanastollisesti rikas, rakenteeltaan hyvä tai sisällöltään positiivisesti persoonallinen aihe tai tyyli voi nostaa arvosanaa lyhyessä tekstissä 1–5 p.
- Tekstissä käytetyt suomen kielen sanat (koodinvaihto) ovat arvostelukriteerin ʺviestinnällisyysʺ näkökulmasta sisällöltään merkityksettömiä ja kriteeriä arvioidaan ainoastaan koltansaamenkielisen tekstin perusteella. Suomen kielen käyttö laskee siksi arvosanaa aina merkittävästi enemmän kuin normituksenvastaisesti kirjoitetun koltansaamen käyttäminen. Tämän lisäksi jokaisesta tekstissä koodinvaihdoksi tulkittavasti käytetystä selvästi suomenkielisestä sanasta vähennetään 1 piste.
-
Kieliopillisista seikoista 1 pisteen menetykseen johtavat ainakin:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin)
- subjektin, erityisesti pronominin väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- virhe numeraalin pääsanan sijamuodossa
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- puolikongruenssivirheet paitsi -laž/-saž-tyypin sanoissa.
- Esimerkiksi pehmennysmerkki- tai yksittäiset kirjainvirheet (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a) tilanteissa, joissa on ilmeistä, että kokelas on tuntenut käyttämänsä sanan, ja aivan erityisesti jos toisaalla samassa tekstissä kirjain tai merkki on oikein, huomioidaan –1/3 pisteen arvoisiksi siten, että kaikki vastaavat virheet lasketaan yhteen ja niistä saatu summa jaetaan kolmella. Tästä saatu luku voidaan pyöristää joko ylös tai alas tekstin muiden ominaisuuksien perusteella.
8.1 Hoteel vaʹrrjummuš 33 p.
Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
8.2 Kela ääiʹjvaʹrrjummuš 33 p.
Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
9. Kuuʹǩǩab ǩeeʹrjtummuš 66 p.
Valitse seuraavista kohdista 9.1 ja 9.2 vain toinen, johon vastaat koltansaameksi.
Kirjoitussuorituksen pituus: 400–600 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.
Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.
Tehtävässä 9 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):
- Annetun aiheen noudattamatta jättäminen (myös osittain, jos se on merkittävää) alentaa arvosanaa aina 10 p. pitkässä tekstissä.
- Ylipitkien ja liian lyhyiden tekstien arvostelussa noudatetaan arvosanan laskemisen periaatteita siten kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
- Vaikeaselkoinen tai samoja asioita toistava sisältö voi laskea arvosanaa.
- Jokainen väärässä merkityksessä tai sopimattomassa kontekstissa käytetty sana laskee arvosanaa 1 pisteellä.
- Jokainen suoraan käännetty suomenkielinen fraasi laskee arvosanaa 1–2 p. sen mukaan, miten laaja se on ja miten paljon se haittaa ymmärtämistä; fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
- Sanastollisesti rikas, rakenteeltaan hyvä tai sisällöltään positiivisesti persoonallinen aihe tai tyyli voi nostaa arvosanaa pitkässä tekstissä 1–10 p.
- Tekstissä käytetyt suomen kielen sanat (koodinvaihto) ovat arvostelukriteerin ʺviestinnällisyysʺ näkökulmasta sisällöltään merkityksettömiä ja kriteeriä arvioidaan ainoastaan koltansaamenkielisen tekstin perusteella. Suomen kielen käyttö laskee siksi arvosanaa aina merkittävästi enemmän kuin normituksenvastaisesti kirjoitetun koltansaamen käyttäminen. Tämän lisäksi jokaisesta tekstissä koodinvaihdoksi tulkittavasti käytetystä selvästi suomenkielisestä sanasta vähennetään 1 piste.
-
Kieliopillisista seikoista 1 pisteen menetykseen johtavat ainakin:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin)
- subjektin, erityisesti pronominin väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- virhe numeraalin pääsanan sijamuodossa
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- puolikongruenssivirheet paitsi -laž/-saž-tyypin sanoissa.
- Esimerkiksi pehmennysmerkki- tai yksittäiset kirjainvirheet (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a) tilanteissa, joissa on ilmeistä, että kokelas on tuntenut käyttämänsä sanan, ja aivan erityisesti jos toisaalla samassa tekstissä kirjain tai merkki on oikein, huomioidaan –1/3 pisteen arvoisiksi siten, että kaikki vastaavat virheet lasketaan yhteen ja niistä saatu summa jaetaan kolmella. Tästä saatu luku voidaan pyöristää joko ylös tai alas tekstin muiden ominaisuuksien perusteella.
9.1 Vaiddlõs turisttpõrggsa 66 p.
Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
9.2 Vaiddlõs porrmõštiʹllʼjõõzz diõtt 66 p.
Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.