Hyvän vastauksen piirteet: FI – Biologia

1. solukalvo (1 p.)
2. mitokondrio (1 p.)
3. tumakotelo/tumakalvo (1 p.)
4. tumajyvänen (1 p.)
5. (karkea) solulimakalvosto (1 p.)
6. Golgin laite (1 p.)

Pisteitys: enintään 3 p./rakenne esimerkiksi seuraavista:

Rakenne 1 (solukalvo):

Tuman jakautumisen jälkeen (telofaasin aikana) (1 p.) solu alkaa kuroutua (1 p.) ja uutta solukalvoa muodostuu (1 p.). Lopputuloksena muodostuu kaksi erillistä tytärsolua, joissa on kummassakin erillinen solukalvo. (1 p.)

Rakenne 2 (mitokondrio):

Solussa mitokondriot jakautuvat ennen solun jakautumista. (1 p.) Tämä tapahtuu itsenäisesti (1 p.) solusyklin välivaiheessa (interfaasi). (1 p.) Mitokondriot sijoittuvat tasaisesti solulimaan ennen solujen jakautumista (1 p.), jolloin mitokondrioita jää kumpaankin muodostuvaan tytärsoluun. (1 p.)

Rakenne 3 (tumakotelo):

Mitoosin esivaiheessa (profaasi) (1 p.) tumakotelo alkaa hajota (1 p.). Kun tytärkromosomit ovat erkaantuneet, loppuvaiheessa (telofaasi) (1 p.) tumakotelo alkaa rakentua uudelleen (1 p.). Tumakotelo muodostuu solulimakalvoston osista tai solussa olevista kalvorakkuloista. (1 p.)

Tyyppivirhe: Vastauksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti mitoosin vaiheet, mutta rakenteiden 1–3 muodostumisen kuvaaminen on puutteellista.

Yhteensä enintään 7 pistettä esimerkiksi seuraavasti ryhmiteltynä:

• Ilmakehän happi on pääosin kasvien tuottamaa. (1 p.)
• Kasvien tuottaman hapen ansiosta ilmakehän yläosaan on kehittynyt otsonikerros, joka suojaa UV-säteilyltä. (1 p.)
• Kasvit poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. (1 p.)
• Fotosynteesi on ollut fossiilisten polttoaineiden muodostumisen edellytys. (1 p.)
• Kasvit tuottavat ihmisille ravintoa. (1 p.), esimerkiksi hedelmiä, viljoja tai tärkkelystä (1 p.)
• Kasvien tuottamasta biomassasta saadaan myös rehua, kuituja, polttopuuta tai rakennusmateriaaleja. (1 p.)
• Kasveista saadaan biomateriaaleja teollisuuden raaka-aineiksi. (1 p.)
• Kasveista valmistetaan nautinto- ja lääkeaineita tai muita kemikaaleja (esim. tupakka, kahvi, tee, olut, viini, antioksidantit, vitamiinit, kipulääkkeet, malarialääkkeet). (1 p.)
• Kasvit puhdistavat ilmaa pölystä ja kemikaaleista (esim. formaldehydi). (1 p.)
• Kasvit tuottavat aineettomia hyötyjä: elämykset, estetiikka (luonto ja rakennetut puutarhat), varjostus. (enintään 2 p.)
• Kasvien juuret estävät maaperän eroosiota. (1 p.)

1. hede (hedelehti / ponsi ja palho) (1 p.)
2. emi (emilehti / luotti, vartalo ja sikiäin) (1 p.)
3. terälehti (1 p.)
4. verholehti (1 p.)

Hedelmä kehittyy emistä/emilehdestä/sikiäimestä/kukan rakenteesta numero 2. (1 p.)

Kasvien hedelmät toimivat leviämiseliminä. (1 p.) Mitä paremmin siemenet leviävät, sitä laajempi on lajin levinneisyys. (1 p.) Hedelmä suojaa kehittyviä siemeniä. (1 p.) Erilaiset hedelmät mahdollistavat erilaisia leviämismenetelmiä (esim. tuulen, veden tai eläinten mukana). (1 p.) Värikkäät hedelmät houkuttelevat eläimiä, jotka levittävät hedelmän sisältämiä siemeniä. (1 p.)

Kodoni tarkoittaa kolmen peräkkäisen emäksen ryhmää, johon lähetti-RNA:n lukeminen perustuu. (1 p.) Translaatiossa kutakin aminohappoa vastaa tällainen kolmen emäksen ryhmä. (1 p.) Lähetti-RNA:n kodonia vastaa siirtäjä-RNA:n antikodoni. (1 p.)

Yhteensä enintään 6 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Koska emäksiä on neljä, erilaisia kodoneita on 4³=64 (1 p.) Koska emäksiä on neljä, tarvitaan vähintään kolmen emäksen kodoni, jotta voidaan koodata 20 erilaista aminohappoa. (1 p.) Yhtä aminohappoa voi koodata useita kodoneita. (1 p.)

Useimmiten samaa aminohappoa koodaavista kodoneista kaksi ensimmäistä emästä ovat samat, mutta viimeinen vaihtelee. (1 p.) Jos yksi emäs vaihtuu mutaation seurauksena, aminohappo ei välttämättä vaihdu. (1 p.)

Kolme eri kodonia toimii translaatiossa lopetuskodoneina: TAA, TAG ja TGA. (1 p.) Ne eivät koodaa mitään aminohappoa. (1 p.)

Lisätietoa: Aminohappojen koodaus kodoneilla voi olla erilaista eri eliöillä. (1 p.)

Yhteensä enintään 4 pistettä seuraavista:

Lähetti-RNA:n emäsjärjestys muodostuu mallijuosteesta emäspariperiaatteella. Siten koodaavan DNA:n taulukkoa voidaan käyttää korvaamalla tymiini urasiililla. (1 p.)

• AUG = metioniini tai aloituskodoni (1 p.)

Seuraavista kolmesta oikein tulkitusta kodonista yhteensä 2 p. (kahdesta kodonista 1 p.):

• AAA = lysiini
• GAC = asparagiinihappo
• CCA = proliini
• UAG = lopetuskodoni (lopettaa translaation) (1 p.)

Tyypillinen virhe: Tehtävänannossa annettu lähetti-RNA:n emäsjärjestys on ensin käännetty mallijuosteen emäsjärjestykseksi, ja sen jälkeen emäsjärjestys on tulkittu tehtävän aineistossa olevan koodaavan juosteen taulukon avulla.

Yhteensä enintään 3 pistettä seuraavista:

Histonit ovat proteiineja. / Histonit rakentuvat useasta erilaisesta proteiinista. (1 p.)

DNA-ketju kiertyy histonien ympärille (1 p.), jolloin muodostuu nukleosomeja. (1 p.)

Histonien avulla DNA-ketju saadaan lyhenemään ja pakkautumaan tiiviiksi kromosomeiksi. (1 p.)

Pakkautuminen on välttämätöntä, jotta tuman jakautuminen voi tapahtua. (1 p.)

Histonit suojaavat DNA:ta mutaatioilta (1 p.)

Histonit ovat osallisena transkription (epigeneettisessä) säätelyssä (asetylointi ja deasetylointi/metylaatio ja demetylaatio). (1 p.)

Yhteensä enintään 6 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Populaatiossa on alleelimuuntelua. (1 p.) Syöksyhampaattomuuden alleeli on jo ollut olemassa populaatiossa, mikä on mahdollistanut alleelin nopean yleistymisen. (1 p.) Populaatiossa on tapahtunut salametsästyksen seurauksena suuntaavaa valintaa (1 p.), joka on suosinut syöksyhampaattomuutta (1 p.). On tapahtunut ihmisen ohjaamaa valintaa. (1 p.) Tämä näkyy fenotyypin osuuksien muutoksina. (1 p.) Populaation alleelipooli on muuttunut, eli on tapahtunut muutos alleelien runsaussuhteissa. (1 p.) Syöksyhampaattomuus on vaikuttanut naaraspuolisten yksilöiden kelpoisuuteen positiivisesti. (1 p.) On tapahtunut mikroevoluutiota. (1 p.) Mikroevoluutio on yleensä hidasta, ja norsut lisääntyvät hitaasti, mutta syöksyhampaattomuuden yleistyminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa. (1 p.)

Syöksyhampaattomuuden periytymistä kuvaa sukupuu B. (1 p.)

Sukupuu A ei tule kyseeseen, sillä syöksyhampaattomuuden alleeli on tehtävänannon mukaan koirailla letaali jo ennen syntymää. (1 p.) Siten koirasta numero 7 ei voisi olla olemassa, jos kyseessä olisi syöksyhampaattomuuden alleeli (1 p.)

Sukupuu C ei tule kyseeseen, sillä syöksyhampaattomuuden alleeli on dominoiva. Naaras numero 1 on tehtävänannon mukaan heterotsygootti, joten sen pitäisi olla syöksyhampaaton. / Naaras numero 5 ei voi olla syöksyhampaaton, jos sen molemmilla vanhemmilla on syöksyhampaat. (2 p.)

Yhteensä enintään 4 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Vaikutukset sukupuolijakaumaan:

Salametsästyksen aiheuttaman valintapaineen vuoksi syntyi enemmän naaraita kuin koiraita, sillä aiempaa suurempi osuus koiraista kuoli jo ennen syntymää. (1 p.)

Vaikutukset yksilöiden kelpoisuuteen, yhteensä enintään 3 pistettä seuraavista:

Koska koiraita syntyi vähemmän, väheni myös syntyneiden poikasten kokonaismäärä (1 p.) ja siten synnyttävien naarasyksilöiden kelpoisuus (1 p.). Populaatiossa jäljellä olevilla syöksyhampaallisilla koirailla on ollut tarjolla enemmän parittelukumppaneita, mikä on parantanut niiden kelpoisuutta. (1 p.) Koska norsut tarvitsevat syöksyhampaita ravinnon hankinnassa ja puolustautumisessa (1 p.), syöksyhampaattomien naaraiden kelpoisuus on ollut heikompi. (1 p.) Populaatioon vaikutti siten ristikkäinen valintapaine (trade off -tilanne). (1 p.)

Syöksyhampaattomuus vaikutti positiivisesti naaraiden kelpoisuuteen sisällissodan (salametsästyksen) aikana (1 p.), mutta metsästyksen loputtua syöksyhampaattomuudesta ei enää ole etua. (1 p.)

Valokuvien ja ilmastodiagrammien oikea yhdistäminen tuottaa yhteensä yhden pisteen:

• 1 – B
• 2 – A

Yhdistämisen voi perustella tunnistamalla kuvassa olevan ekosysteemin tai kuvassa olevia lajeja ja selittämällä ilmastodiagrammissa olevia kyseiseen ekosysteemin sopivia seikkoja esimerkiksi seuraavasti:

• Kuvassa 1 näkyy tunturipaljakkaa/poroja. Tähän sopii ilmastodiagrammi B, jossa vuotuinen keskilämpötila on alhainen / jossa talvi on pitkä. (2 p.)
• Kuvassa 2 on (metsä)kauris / jaloja lehtipuita / lehtoa (eteläistä lehtipuumetsää). Tähän sopii ilmastodiagrammi A, jossa kasvukausi on pitkä / jossa talvi on lyhyt ja lauha / jossa vuotuinen keskilämpötila on korkea. (2 p.)

Ekosysteemin 2 hajotustoiminta on nopeampaa. Tätä voi perustella esimerkiksi seuraavilla asioilla (2 p. / hyvin perusteltu kohta):

• Korkea lämpötila edistää hajotustoimintaa, ja ekosysteemin 2 keskilämpötila on korkeampi.
• Talvella hajotustoiminta voi olla hidasta, ja ekosysteemissä 1 talvi on pitkä. Toisaalta hajotus voi jatkua maaperässä, jos päällä on eristävää lunta.
• Ekosysteemissä 2 perustuotanto on suurempaa (puita ja rehevää kasvillisuutta) kuin ekosysteemissä 1 (puutonta paljakkaa), jolloin hajotettavaa materiaalia muodostuu enemmän.
• Ekosysteemissä 2 on paljon lehtipuita ja ruohovartisia kasveja. Näistä muodostuva materiaali on helpommin hajotettavaa kuin ekosysteemissä 1 esimerkiksi varvuista (puolukka, variksenmarja) muodostuva karike.
• Ekosysteemin 2 ravinteikkaassa maaperässä on hajottajina esimerkiksi lieroja, ja siinä hajottajia on todennäköisesti enemmän, mikä nopeuttaa hajotustoimintaa.
• Ekosysteemin 2 korkeamman vuotuisen keskilämpötilan ansiosta lierot ja muut vaihtolämpöiset hajottajaeläimet pysyvät suurimman osan vuodesta aktiivisina.
• Hajotukseen tarvitaan riittävästi kosteutta. Kumpikaan paikoista ei ilmastodiagrammien perusteella ole kuiva, eli kosteus tuskin rajoittaa hajotustoimintaa.
• Hajotukseen tarvitaan happea. Toisin kuin esim. soilla, happea on näissä molemmissa ekosysteemeissä saatavilla maaperässä.

Mikromuovin määritelmä:

Mikromuovi on pienikokoista (alle 5 mm) muovia. (1 p.)

Mikromuovin päätyminen vesistöihin, yhteensä enintään 4 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Osa mikromuovista on peräisin hammastahnan, kosmetiikan ja kuorintavoiteiden kaltaisiin tuotteisiin lisätyistä pienistä muovihelmistä. (1 p.) Mikromuovia irtoaa myös keinokuituisista vaatteista tai kengänpohjista (1 p.), liikenteestä (asfaltin bitumista, tiemerkinnöistä, autonrenkaista) (1 p.) sekä maaleista (1 p.).

Mikromuovia päätyy vesistöihin hulevesien tai valumavesien mukana (1 p.) ja vedenpuhdistamoilta (1 p.). Mikromuovia syntyy myös muovin hajotessa pienemmiksi osiksi meressä. (1 p.) UV-säteily edistää muovin hajoamista (1 p.).

Diagrammin piirtämisestä 4 pistettä (diagrammin tyyppi pistediagrammi 1 p., otsikko 1 p., akseleiden selitteet yht. 2 p.):

Kokeen keskeiset tulokset, yhteensä 2 pistettä:

Katkat ovat syöneet mikromuovia, joskin vähäisiä määriä (< 5 kpl/yksilö). (1 p.) Pienimmissä katkoissa mikromuovia ei ole (1 p.). Mikromuovin määrä katkayksilöissä lisääntyy yksilön koon kasvaessa (1 p.). Kokeen otoskoko on pieni, joten tulokseen voi vaikuttaa sattuma. (1 p.)

Tyypillinen virhe: X-akselin (katkan pituus) asteikko on epäjatkuva.

Yhteensä enintään 4 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Mikromuovi voi häiritä ruoansulatusta / tukkia suoliston (1 p.) ja siten pienentää eliön saaman energian määrää (1 p.).

Muovi voi sisältää haitallisia aineita (1 p.), kuten pehmenninaineita tai hormonihäiriköitä (1 p.), ja muoviin saattaa myös tarttua vesiympäristöstä haitallisia aineita (1 p.). Haitalliset aineet voivat vaikuttaa vesieliöiden lisääntymiseen tai aineenvaihduntaan. (1 p.)

Mikromuovit biokertyvät yksilöihin (1 p.) ja rikastuvat ravintoverkossa (1 p.) samoin kuin niiden sisältämät haitalliset aineet (1 p.). Siksi mikromuovit voivat vaikuttaa koko ravintoverkkoon. (1 p.)

Pisteitys: 1 p./rakenne

Yhteensä enintään 9 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Makujen aistiminen perustuu viiteen perusmakuun. (1 p.) Perusmakuja ovat suolainen, makea, hapan, karvas ja umami. (Kaikkien viiden perusmaun nimeäminen 1 p.) Hampurilaisessa maistuu esimerkiksi suola ja pihvin umami. (1 p.) Jäätelön sokeri saa aikaan makean maun. (1 p.) Makuaistin reseptorisolut reagoivat ruuan makuaineisiin, jotka voivat olla molekyylejä tai ioneja. (1 p.) Kielen eri osien herkkyydessä aistia perusmakuja voi olla eroja. (1 p.)

Reseptorisolut sijaitsevat makusilmuissa (1 p.), joita on kielen makunystyissä (1 p.). Reseptorisoluissa syntyy impulssi, joka etenee hermoja pitkin (1 p.) (iso)aivoihin (1 p.), jossa aistimus syntyy (1 p.). Makuaistimukseen vaikuttavat myös hajun (tuoksun) aistiminen (1 p.), ruuan lämpötila (1 p.), ruuan ulkonäkö (esim. väri) (1 p.) ja ruuan rakenne, joka aistitaan suussa tuntoaistin avulla (1 p.). Aiemmat kokemukset ja limbinen järjestelmä muokkaavat aistimusta. (1 p.)

Hyvässä vastauksessa voi pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja (yhteensä 10 p.):

Erityisen alttiita sukupuuttoon kuolemiselle olivat suurikokoiset (1 p.) maalla elävät eläimet (1 p.), joiden oli vaikea hakeutua suojaan (1 p.) ja joiden oli vaikea löytää itselleen riittävästi ravintoa (1 p.) asteroiditörmäyksen jälkeen.

Suurikokoisten eläinlajien yksilömäärät ovat yleensä pieniä (1 p.) ja niiden lisääntymistahti on hidas (1 p.), joten niiden on vaikeampi korvata menetyksiä kuin pienikokoisten lajien (1 p.).

Myös sattumalla (1 p.) oli merkitystä, sillä koosta ja elintavoista riippumatta kaikki lajit, joiden levinneisyysalue rajoittui asteroidin törmäyskohdan välittömän vaikutuspiirin läheisyyteen, olivat erityisen alttiita sukupuuttoon kuolemiselle (1 p.).

Liitukaudella elävät nisäkkäät olivat pienikokoisia (1 p.), joten ne pystyivät hakeutumaan suojaan esimerkiksi maankoloihin (1 p.).

Nisäkkäät olivat tasalämpöisiä (1 p.), joten ne selviytyivät paremmin, kun lämpötila äkillisesti laski (1 p.).

Kuollutta ravinnoksi sopivaa materiaalia oli runsaasti tarjolla katastrofin jäljiltä. (1 p.) Siten ne eläimet, jotka kykenivät hyödyntämään raatoja ja hajoamassa olevaa eloperäistä materiaalia ravintonaan, olivat suotuisassa asemassa. (1 p.)

Toisaalta myös eräiden eläinten, kuten vaihtolämpöisten matelijoiden ja sammakkoeläinten, hidas aineenvaihdunta oli edullinen ominaisuus. (1 p.) Sellaiset lajit selvisivät vähäisemmällä määrällä ruokaa. (1 p.)

Vesiympäristöt (1 p.) tarjosivat paremmin suojaa ympäristökatastrofin vaikutuksia vastaan kuin kuivan maan habitaatit (1 p.).

Täyteen pistemäärään vaaditaan, että vastauksessa käsitellään sekä lajien katoamiseen että niiden säilymiseen liittyviä asioita.

Hyvässä vastauksessa voi pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja (yhteensä 10 p.):

Kuten liitukauden lopulla, myös nykyään erityisen alttiita häviämiselle ovat suurikokoiset (1 p.), hitaasti lisääntyvät (1 p.) lajit. Alttiita häviämiselle ovat myös elinympäristönsä (1 p.) ja elintapojensa (esim. ravinto) (1 p.) suhteen pitkälle erikoistuneet lajit (1 p.) tai lajit, joiden levinneisyysalue on suppea (1 p.). Kaikkien selkärankaisryhmien sukupuuttonopeus on kiihtynyt viimeisten sadan vuoden aikana. (1 p.) Nisäkkäiden ja lintujen sukupuuttonopeus on suurempi kuin kalojen ja matelijoiden. (1 p.)

Toisin kuin liitukauden lopulla, nykyinen joukkosukupuutto ei ole luonnonvoimien vaan ihmisen aiheuttamaa. (1 p.) Ihmisen vaikutus voi olla suoraa, esimerkiksi vainoamista (metsästystä) (1 p.), ylikalastusta (1 p.) ja elinympäristöjen hävittämista (1 p.). Se voi olla myös epäsuoraa ja johtua siten esimerkiksi ilmastonmuutoksesta (1 p.) tai ympäristömyrkyistä (1 p.).

Ihmistoiminnan vaikutuksesta elinympäristöt pirstoutuvat (1 p.), jolloin eläimet eivät ihmisasutuksen, teiden ja ihmisen muun toiminnan vuoksi enää pääse yhtä helposti levittäytymään uusille, suotuisammille alueille (1 p.). Toisaalta ihmisen mukana leviävät vieraslajit (1 p.) ja taudinaiheuttajat (1 p.) voivat aiheuttaa alkuperäisten lajien kuolemisen sukupuuttoon.

Parhaiten säilyvät lajit, jotka pystyvät elämään ihmisen läheisyydessä tai ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. (1 p.)

Yhteensä enintään 9 pistettä esimerkiksi seuraavista (3 p./lihaskudostyyppi):

Sileän lihaskudoksen solut ovat lyhyitä, sukkulamaisia (1 p.) ja yksitumaisia. (1 p.) Niiden toiminta on tahdosta riippumatonta (1 p.) ja autonomisen hermoston ja hormonien säätelemää (1 p.). Sileän lihaskudoksen solut työskentelevät väsymättä, ja usein ne ovat hitaita. (1 p.) Sileää lihaskudosta on esimerkiksi silmien rakenteissa, verisuonten seinämissä, ruoansulatuselimistössä, virtsarakon, virtsateiden ja sukuelinten ympäristössä ja ihon karvankohottajalihaksissa. (esimerkistä 1 p.) Sileä lihaskudos ei kiinnity luihin. (1 p.)

Poikkijuovaisen luustolihaskudoksen solut ovat suuria, pitkiä, lieriömäisiä (1 p.) ja monitumaisia. (1 p.) Järjestäytynyt sarkomeerirakenne antaa niille juovaisen ulkonäön. (1 p.) Ne supistuvat tahdonalaisesti (1 p.) ja väsyvät nopeasti (1 p.). Ne kiinnittyvät yleensä luihin. (1 p.)

Sydänlihaskudosta on vain sydämessä. (1 p.) Sen solut ovat poikkijuovaisia, haaroittuneita (1 p.) ja yksitumaisia. (1 p.) Sydänlihaskudoksen toiminnan säätely on tahdosta riippumatonta (1 p.) ja autonomisen hermoston ja hormonien säätelemää (1 p.). Sydänlihaskudoksen solut työskentelevät väsymättä. (1 p.)

Eri oppikirjoissa sydänlihaskudoksen tumien lukumäärästä on ristiriitaisia tietoja. Tämän vuoksi hyväksytään, jos vastauksessa sydänlihaskudoksen solujen sanotaan olevan ”yksitumaisia”, ”yksi- tai kaksitumaisia”, tai ”yksi- tai monitumaisia”.

Yhteensä enintään 9 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Hermoimpulssi saapuu motorisen hermoston (1 p.) hermosolun viejähaarakkeen (1 p.) päätelevyyn/hermo-lihasliitokseen/synapsiin (1 p.). Hermo-lihasliitoksen välittäjäaineena toimii asetyylikoliini. (1 p.)

Lihassolujen aktiini ja myosiini ovat proteiineja (1 p.), jotka muodostavat sarkomeereja (1 p.). Hermoimpulssin saapuminen johtaa kalsiumionien vapautumiseen lihassoluissa. (1 p.) Tämä johtaa aineiston kuvassa 10.A näkyvien aktiini- ja myosiinisäikeiden vetäytymiseen toistensa lomaan. (1 p.) Tähän kuluu ATP-energiaa. (1 p.) Seuraa sarkomeerirakenteen lyheneminen. (1 p.) Tämä puolestaan johtaa lihassolun (motoristen yksiköiden) supistumiseen. (1 p.) Kun lihaksen solut lyhenevät, koko lihas lyhenee. (1 p.)

Yksittäinen luustolihassolu supistuu ”kaikki-tai-ei-mitään” -periaatteella. (1 p.) Aivot säätelevät sitä, kuinka suuri osa lihaksen lihassoluista supistuu. (1 p.) Tämä taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon koko lihas supistuu. (1 p.) Vastavaikuttajalihas rajoittaa lihaksen supistumista. (1 p.)

Solukkoviljelyn avulla tuotetaan yksilöitä, jotka ovat klooneja (1 p.) eli ne ovat geneettisesti identtisiä (1 p.). Tällöin ne kaikki ilmentävät haluttua ominaisuutta. (1 p.) Siemenet muodostuvat (risti)pölytyksen kautta (1 p.), jolloin puolet geeneistä on toiselta puuyksilöltä (1 p.). Tuulipölytteisyys osaltaan tehostaa kuusen ristipölytystä. (1 p.) Tällöin siemenestä kasvavat yksilöt eivät välttämättä ole tuuheaoksaisia (eivät ilmennä haluttua ominaisuutta). (1 p.)

Pisteitys: 1 p./aine

Ravinteita tarvitaan, kun solukkoviljelmän solut jakautuvat ja muodostuu uutta biomassaa. (1 p.)

Glukoosi toimii jakautuvien solujen energianlähteenä / orgaanisten molekyylien synteesissä hiilenlähteenä. (1 p.)

Solukkoviljelmän solut ovat erilaistumattomia. Hormonien avulla ne saadaan erilaistumaan, eli muodostuu juuret, varsi ja lehtiä (kokonainen kasvi). (1 p.)

Yhteensä enintään 8 pistettä seuraavista:

Jos tuuheaoksaisia joulukuusia kehitetään haploidijalostuksen avulla, kuusen siitepölyhiukkasia (1 p.) kasvatetaan kasvatusalustalla (1 p.). Siitepölyhiukkaset ovat haploideja. (1 p.)

Kasvihormonien avulla (1 p.) alustalla saadaan erilaistumaan alkioita (1 p.). Alkioista kasvaa haploideja taimia. (1 p.) Tällöin kaikki alleelit ilmentyvät yksilöissä. (1 p.) Yksilöistä valitaan ne, jotka ilmentävät tuuheaoksaisuutta. (1 p.)

Kromosomisto voidaan kaksinkertaistaa (1 p.) kolkisiinin avulla (1 p.). Kolkisiini estää tumasukkulan muodostumisen (1 p.), jolloin saadaan diploideja yksilöitä (1 p.). Näillä yksilöillä kaikki alleeliparit ovat homotsygoottisia tuuheaoksaisuuden suhteen. (1 p.)