Hyvän vastauksen piirteet: FI – Filosofia
24.3.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Filosofian ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Kevään 2023 filosofian kokeen laadinnassa on otettu huomioon Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 (LOPS15) ja Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019 (LOPS19).
Reaaliaineen ylioppilaskokeen arvioinnissa on otettava huomioon tehtävän kognitiivinen vaativuus. Tehtävänlaadinnassa on otettu huomioon Bloomin kognitiivisia oppimistavoitteita koskeva taksonomia sekä Andersonin ja Krathwohlin siitä kehittämä muunnelma. Niiden perusteella tehtävässä vaadittavan kognitiivisen prosessin vaativuutta arvioidaan kuusiportaisella hierarkkisella asteikolla: muistaa / palauttaa mieleen, ymmärtää/käsittää, soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda (syntetisoida). Kaksi ylintä tasoa ovat taksonomioissa eri järjestyksessä.
Filosofia on yleistä, abstraktia ajattelua. Siksi pelkkä asian ymmärtäminen voi usein olla hyvin vaativa suoritus. Tämän takia mainittuja Bloomin taksonomian luokituksia ei pidä filosofian arvioinnissa pitää kaavamaisen hierarkkisina. Tiedollisen osaamisen eri ulottuvuudet ovat filosofiassa lähes poikkeuksetta limittäisiä, vaikka määrittelyä, kuvailua ja selittämistä vaativat tehtäväosiot ovat yleensä suppeampia kuin erittelyä, pohdintaa ja arviointia vaativat.
Filosofinen ajattelu voidaan yleensä jäsentää sarjaksi avoimia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Tästä johtuen filosofian kokeessa arvioidaan yhtäältä kokelaan kykyä hahmottaa filosofisia kysymyksiä, toisaalta hänen kykyään ymmärtää ja arvioida niihin annettuja vastauksia. Mikäli tehtävässä pyydetään arvioimaan jotakin filosofista väitettä, olennainen osa vastausta on tarkastella, mihin kysymykseen kyseinen väite vastaa. Kun kokelas on hahmottanut oikein taustalla olevan filosofisen kysymyksen, hänellä on selkeä lähtökohta arvioida väitteen perusteita ja pohtia, onko kysymykseen vaihtoehtoisia vastauksia.
Ylioppilaskokeessa arvioitava filosofinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän filosofian vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää filosofista ajattelua. Hyvä filosofinen vastaus perustuu huolelliseen ajatteluun. Se tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus on hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä johdonmukainen argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan kyky jäsentää käsitteellisesti ongelmia ja ratkaisuja sekä arvioida perusteluja ilmenee vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on myös selkeä. Filosofisessa ajattelussa kysymykset ja vastaukset on pystyttävä muotoilemaan selvästi.
Vakuuttavuus tarkoittaa filosofiassa ennen kaikkea argumentaation hyvää laatua. Sen ytimessä ovat filosofisesti hyväksyttävät lähtökohdat sekä riittävä yhteys väitteiden ja perustelujen välillä.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä filosofinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat filosofiassa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli osuu tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Filosofian tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_reaaliaineiden_kokeiden_maaraykset.pdf). On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa filosofian ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Niiden ja vastauksen sisältöön liittyvien seikkojen avulla muodostetaan yksi kokonaisarvio, joka esitetään tehtäväosiosta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Filosofian ylioppilaskokeen pistemäärät
Filosofian kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmesta viiteen ja osan 2 tehtävistä nollasta kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska filosofian kokeessa arvioidaan kokelaan omaa filosofista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä filosofisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset filosofiset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin taulukossa kuvattuja ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtäväosiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista, esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”, kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On tosin hyvä huomata, että tällaisissakin tehtävissä aineisto antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Esseen pituudesta ei voi antaa mitään ehdottomia ohjeita, sillä vastauksen arvo riippuu sen sisällöstä ja sopiva pituus riippuu monista asioista, kuten käsiteltävän asian luonteesta ja kokelaan tekemistä rajauksista. On kuitenkin hyvä huomata, että 10 pisteen tehtäväosiossa hyvän esseen ei tarvitse olla yhtä laaja ja monipuolinen kuin 20 pisteen tehtäväosiossa. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Objektiivisuus ja subjektiivisuus 20 p.
Kussakin kohdassa saa 4 pistettä perusteluista ja 1 pisteen sopivimman vaihtoehdon valitsemisesta. Kussakin kohdassa vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
1.1 Onko painovoima olemassa objektiivisesti vai subjektiivisesti? Perustele näkemyksesi. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Painovoiman olemassaolo on luontevinta tulkita objektiiviseksi seikaksi. Tämän toteamisesta saa 1 pisteen ja perusteluista 4 pistettä. Painovoiman objektiivisuuden puolesta voidaan argumentoida esimerkiksi siten, että on hyviä perusteita ajatella painovoiman olevan olemassa, vaikka kokijoita ei olisikaan. Se ei esimerkiksi ole lakannut olemasta, kun yksittäiset kokijat ovat menehtyneet. On myös luonnontieteellistä todistusaineistoa siitä, että painovoima on vaikuttanut maailmankaikkeudessa ennen tietoisten olentojen kehittymistä.
Myös muut voivat todentaa painovoiman olemassaolon ja sen vaikutukset. Useat toisistaan riippumattomat havaitsijat pystyvät varmistamaan empiirisen tutkimuksen kautta samat painovoiman ominaisuudet. Lisäksi esimerkiksi hallusinaatioiden vääristämät kokemukset painovoimasta eivät riitä osoittamaan, että painovoima olisi kumoutunut. Perusteena tälle on, että hallusinaatiot ovat vain hetkellisiä eivätkä muut jaa niitä. Yksilöiden kokemukset eivät siis määritä sitä, millainen painovoima on, vaikka siitä voikin saada tietoa kokemuksen kautta.
Vastauksessa voi myös esittää, että painovoiman olemassaolo riippuu yksittäisestä kokijasta. Tällaisesta vastauksesta voi kuitenkin saada enintään 4 pistettä, koska tulkintaa on vaikeampi perustella filosofisesti. Painovoiman subjektiivisuuden puolesta voi argumentoida esimerkiksi vetoamalla subjektiiviseen idealismiin tai solipsismiin.
1.2 Ovatko tunteet olemassa objektiivisesti vai subjektiivisesti? Perustele näkemyksesi. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Tunteiden olemassaolo on luontevinta tulkita subjektiiviseksi seikaksi. Tämän toteamisesta saa 1 pisteen ja perusteluista 4 pistettä. Tunteiden subjektiivisuuden puolesta voi argumentoida esimerkiksi siten, ettei tunteita olisi ilman olentoja, jotka pystyvät kokemaan niitä, eli yksittäisiä kokijoita. Tunteet siis edellyttävät kokijaa.
Lisäksi on argumentoitu, että tunteiden kvaliat ovat subjektiivisia ja jopa yksityisiä. Muilla ihmisillä ei voi olla sinun tunteitasi eikä sinulla heidän tunteitaan. Sen takia on aina mahdollista erehtyä toisten tunteista ja toiset voivat esittää olevansa jossain tunnetilassa, vaikka eivät olisikaan. Sen sijaan kvaliat ovat yksilölle ehdottoman varmoja – ainakin joidenkin kvalioiden puolustajien mukaan. Toisin sanoen yksilö ei voi erehtyä siitä, millaisia tunteita hän tietyllä hetkellä kokee. On myös väitetty olevan metafyysisesti mahdollista, että maailman fyysiset ominaisuudet olisivat tismalleen samanlaisia kuin ne nyt ovat, vaikka kvalioita ei olisi lainkaan. Näin ajattelevien filosofien mukaan kvaliat eivät siis palaudu objektiiviseen fyysiseen todellisuuteen.
Vastauksessa voi myös esittää, että tunteiden olemassaolo ei riipu yksittäisestä kokijasta. Tällaisesta vastauksesta voi kuitenkin saada enintään 4 pistettä, koska tulkintaa on vaikeampi perustella filosofisesti. Vastauksessa voi esimerkiksi argumentoida, että on objektiivinen tosiseikka, onko joku yksilö jossain tunnetilassa vai ei. Sillä ei ole merkitystä, onko muilla kokijoilla tiedollista pääsyä tähän tosiasiaan. On myös mahdollista argumentoida, että tunteet palautuvat viime kädessä aivojen ja ruumiin toimintoihin, jotka ovat objektiivisia.
1.3 Onko raha olemassa objektiivisesti vai subjektiivisesti? Perustele näkemyksesi. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Rahan olemassaolo on luontevinta tulkita objektiiviseksi seikaksi. Tämän toteamisesta saa 1 pisteen ja perusteluista 4 pistettä. Rahan olemassaolo perustuu yksilöiden välisiin käytäntöihin ja sopimuksiin, eli sen olemassaolo on intersubjektiivinen tosiseikka. Tämän vuoksi se ei ole riippuvainen yksittäisestä kokijasta. Jotta rahalla olisi arvoa vaihdon välineenä, tarvitaan vähintään kaksi yksilöä, jotka ovat valmiita käyttämää sitä siihen tarkoitukseen. Euron asemaa ei muuta se, jos yksittäinen ihminen kokee tai päättää, että euro ei ole Suomessa kelpaava valuutta, vaan ainoastaan markat sopivat maksuvälineeksi. Vaikka rahan olemassaolo riippuukin siis ihmisistä, se ei riipu yksittäisestä kokijasta. Sen olemassaolo on siis objektiivinen sosiaalinen tosiasia.
Vastauksessa voi myös esittää, että rahan olemassaolo riippuu yksittäisestä kokijasta. Tällaisesta vastauksesta voi kuitenkin saada enintään 4 pistettä, koska tulkintaa on vaikeampi perustella filosofisesti. Vastauksessa voi esimerkiksi vedota siihen, että rahan arvoon vaikuttaa ainakin jossain määrin se, kuinka arvokkaana sitä pidetään. Jos yksilö ei suostu käyttämään esimerkiksi euroja vaihdon välineenä, eurolla ei ole hänelle arvoa. Tällaista ihmistä voi olla vaikea saada hyväksymään tätä valuuttaa maksuksi, ja siksi tietyssä mielessä eurot eivät ole hänelle rahaa lainkaan.
1.4 Ovatko unet olemassa objektiivisesti vai subjektiivisesti? Perustele näkemyksesi. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Unien olemassaolo on luontevinta tulkita subjektiiviseksi seikaksi. Tämän toteamisesta saa 1 pisteen ja perusteluista 4 pistettä. Unien subjektiivisuuden puolesta voi argumentoida esimerkiksi siten, ettei unia olisi ilman olentoja, jotka pystyvät näkemään niitä, eli yksittäisiä kokijoita. Unet siis edellyttävät kokijaa: ei ole unta ilman uneksijaa. Unien subjektiivisuutta puolustaessa on mahdollista myös vedota niiden yksityiseen luonteeseen. Vaikka eri yksilöt voivat nähdä saman tuolin, he eivät voi nähdä samoja unia.
Vastauksessa voi myös esittää, että unien olemassaolo ei riipu yksittäisistä kokijoista. Tällaisesta vastauksesta voi kuitenkin saada enintään 4 pistettä, koska tulkintaa on vaikeampi perustella filosofisesti. Vastauksessa voi esimerkiksi argumentoida, että on objektiivinen tosiseikka, näkeekö yksilö unta vai ei. Sillä ei ole merkitystä, onko muilla kokijoilla tiedollista pääsyä tähän tosiasiaan. Voi myös argumentoida, että unet palautuvat viime kädessä aivojen ja ruumiin toimintoihin, jotka ovat objektiivisia.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2015 (LOPS15) tehtävä liittyy kurssiin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: – – objektiivinen ja subjektiivinen”.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2019 (LOPS19) tehtävä liittyy moduuliin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: – – objektiivinen ja subjektiivinen”.
2. Luonnon arvo 20 p.
2.1 Ei suo ole hyödytöntä aluetta, suohan sitoo tehokkaasti hiiltä ja sieltä saa herkullisia lakkoja. Ajatuksessa on kyse 2 p.
- luonnon välinearvosta. (2 p.)
Virkkeessä kuvataan, että suosta on hyötyä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ravinnon lähteenä. Oletuksena on, että ilman näitä tekijöitä suolla ei olisi (yhtä paljon) arvoa.
2.2 Varsinkin nuoria saattaa pelottaa elämä tulevaisuuden ympäristöongelmien keskellä. Tunteen taustalla oleva asenne on 2 p.
- antroposentristinen. (2 p.)
Tunteen kohteena on oma inhimillinen hyvinvointi eikä esimerkiksi muun luonnon tai muiden lajien hyvinvointi.
2.3 Monet kuluttajat ja organisaatiot kompensoivat aiheuttamiaan päästöjä. Päästöjen kompensoinnissa on kyse 2 p.
- luonnon välineellistämisestä. (2 p.)
Kompensoinnin taustalla on ajatus siitä, että luonnon eri osa-alueet ovat vaihdettavissa keskenään sen perusteella, että näille alueille, kuten puille ja hiilidioksidipäästöille, on laskettavissa numeerinen arvo. Tämän ajatuksen mukaan luonnon joitakin osia voidaan siis käyttää välineenä korvaamaan joillekin toisille luonnon osille tehtyä tuhoa.
2.4 Meidän on muovattava alueen maaperää, jotta lajit menestyisivät siellä paremmin. Ajatuksessa on kyse 2 p.
- biosentrismistä. (2 p.)
Ajatuksen taustalla on halu edistää maaperässä elävien lajien hyvinvointia, eikä ihmisen hyvinvointi ole tällaisessa ajattelussa merkityksellistä. Biosentrismi on näkemys, jonka mukaan kaikki elämä itsessään on arvokasta. Biosentrismi pitää siis arvossa elävää luontoa, kuten kasveja ja eläimiä.
2.5 Ympäristöpolitiikassa puhutaan usein siitä, että ympäristöä on suojeltava, jotta tulevilla sukupolvilla olisi elinkelpoinen ympäristö. Tällaisessa ajattelussa on kyse 2 p.
- luonnon välinearvosta. (2 p.)
Kyseisessä ajatuksessa ympäristönsuojelu nähdään inhimillisen hyvinvoinnin välineenä eikä tärkeänä itsessään, ihmisestä riippumatta.
2.6 Tunnettu näyttelijä Jasper Pääkkönen ajaa vesivoimaloista luopumista, koska ne vahingoittavat kokonaisia ekosysteemejä. Pääkkösen toiminnassa on kyse 2 p.
- luonnonsuojelusta. (2 p.)
Pääkkösen toiminta ei tähtää vain vesistöissä elävien kalojen hyvinvointiin, jolloin kyse olisi eläintensuojelusta, vaan kokonaisen luonnonalueen – vesistöjen – elinvoimaisuuteen, jolloin kyse on luonnonsuojelusta.
2.7 Lehmiä kasvatetaan usein lihan ja maidon vuoksi. Tällaisessa lehmien kasvatuksessa on kyse 2 p.
- eläimen välinearvosta. (2 p.)
Kuvatussa toiminnassa lehmä nähdään ihmisen ravinnonlähteenä eikä lehmän omaa hyvinvointia aseteta ensisijaiseksi.
2.8 Filosofi Elisa Aaltola on esittänyt, että kalastaminen on epäeettistä, koska se tuottaa kalalle kipua. Aaltolan esityksessä on kyse 2 p.
- sentientismistä. (2 p.)
Sentientismissä on kyse tuntevien olentojen arvostamisesta. Sentientismin mukaan on siis väärin aiheuttaa kärsimystä tunteville olennoille, kuten kaloille.
2.9 Siinä, missä ihmiselle on hyväksi nukkua ja syödä, koivulle on hyväksi saada maasta vettä ja ravinteita. Vertauksessa on kyse 2 p.
- eliön hyvästä. (2 p.)
Kullakin eliöllä, kuten ihmisellä, bakteerilla tai koivulla, voidaan ajatella olevan kyseisen eliön hyvä, mikä tarkoittaa asioita, jotka ovat hyväksi tälle eliölle.
2.10 Vuoroviljelyn on esitetty olevan järkevä vaihtoehto jatkuvalle viljelylle, koska siten maa pidetään hedelmällisenä käyttämättä terveydelle haitallisia ympäristömyrkkyjä. Ajatuksessa on kyse 2 p.
- antroposentrismistä. (2 p.)
Ajatuksessa painottuvat inhimillisen hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat: myrkyttömyys eli terveellisyys sekä hedelmällisyys eli tuottavuus. Vuoroviljelyä voidaan toki toteuttaa myös syväekologisin perustein, mutta esitetyssä ajatuksessa ei ole mukana luonnon itseisarvoon liittyviä perusteluja.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöön “eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Etiikka (FI2) sisältöön ”ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä”.
3. Näennäistieteet 20 p.
3.1 Selitä lyhyesti, mitä näennäistieteet ovat. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Pseudo- eli näennäistiede määritellään usein joksikin, joka esiintyy tieteenä, vaikkei olekaan sitä. Aivan kaikki näennäistieteen tutkijat eivät ole samaa mieltä tästä tyypillisimmästä määritelmästä, mutta yleisesti ottaen kaikilla pseudotieteen määritelmillä on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Näennäistieteellisillä näkemyksillä väitetään olevan jotain tiedollista arvoa. Niiden kannattajat saattavat esimerkiksi sanoa, että näennäistieteet ovat luotettavia, että ne toimivat hyvin käytännössä tai että ne tarjoavat jopa parasta saatavilla olevaa tietoa käsittelemästään asiasta. Näennäistiede ei kuitenkaan ole tiedollisesti arvokasta vaan petollista. Se ei ole tiedettä, vaikka sen kannattajat saattavat ajatella sen olevan. Yleensä näennäistieteen katsotaan olevan tiedollisesti täysin epäluotettavaa, eli näennäistieteelliset väitteet eivät osu oikeaan sattumaa paremmin. Kaikki määritelmät myös suhteutetaan tieteeseen jotenkin siten, että määritelmästä ilmenee, ettei näennäistiede ole tiedettä.
2 pisteen vastauksessa on mainittu yksi seikka, joka yleensä kuuluu näennäistieteen määritelmään.
4 pisteen vastauksessa on mainittu osuvasti useita seikkoja, jotka yleensä kuuluvat näennäistieteen määritelmään.
Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
3.2 Anna jostain näennäistieteestä esimerkki ja esittele sitä lyhyesti. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Näennäistieteet voidaan karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin: pseudoteorioiden kehittämiseen ja tiededenialismiin. Monissa näennäistieteissä on piirteitä näistä molemmista. Esimerkiksi älykkään suunnittelun kannattajat vastustavat biotieteissä hyväksyttyä evoluutioteoriaa, ja he ovat kehittäneet omia korvaavia teorioitaan. Alla on lueteltu näkemyksiä, jotka tiedeyhteisö on yleisesti tuominnut näennäistieteellisiksi.
Pseudoteorioita:
- Ufologia tarkastelee väitteitä tunnistamattomista lentävistä esineistä (ufo). Tyypillisesti ufologit selittävät ufoja koskevia näköhavaintoja avaruusolentojen tai yliluonnollisten toimijoiden kautta.
- Astrologia eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista voidaan esimerkiksi ennustaa tulevaa ja tulkita ihmisten luonteenpiirteitä.
- Homeopatia on pseudolääketieteellinen oppi, jonka mukaan potilasta tulisi lääkitä antamalla hänelle laimennettuna sellaista ainetta, joka tuottaa samanlaisia oireita kuin hänen sairautensa. Monesti ainetta laimennetaan niin paljon, ettei sitä ole enää ainuttakaan molekyyliä jäljellä potilaalle annettavassa lääkkeessä.
- Kryptozoologia tutkii eläimiä, joiden olemassaolon puolesta ei ole hyväksyttävää tieteellistä todistusaineistoa. Tällaisia eläimiä ovat muun muassa Loch Nessin hirviö ja Isojalka.
- Älykäs suunnittelu on näkemys, jonka mukaan luonnolliset prosessit eivät ole voineet tuottaa eläviä organismeja, vaan niiden olemassaolo edellyttää älykkään olennon suunnittelua. Vaihtoehtoisesti älykäs suunnittelu voi tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan maailmankaikkeus on todennäköisesti suunniteltu.
- Muinaiset astronautit -hypoteesin kannattajat väittävät, että avaruusolennot ovat vierailleet maapallolla satoja tai tuhansia vuosia sitten ja vaikuttaneet merkittävästi tuolloin vallinneisiin kulttuureihin. Muinaiset astronautit -hypoteesin avulla on pyritty selittämään esimerkiksi pyramidien ja muiden merkittävien rakennelmien olemassaoloa.
Tiededenialismin muotoja:
- Holokaustin kieltäminen on näkemys, jonka mukaan holokaustia ei tapahtunut lainkaan tai siinä laajuudessa, jossa se historiantutkimuksen ja yleisesti hyväksytyn kannan mukaan on tapahtunut.
- Rokoteskeptisismi on näkemys, jonka mukaan rokotusten ottaminen on haitallisempaa kuin niistä mahdollisesti seuraavat hyödyt.
- Ilmastonmuutosskeptisismi on näkemys, jonka mukaan ilmasto ei lämpene tai lämpeneminen ei ole ihmistoiminnan aiheuttamaa.
Hyvästä denialismia käsittelevästä vastauksesta on tultava vähintään epäsuorasti ilmi, että pelkästään johonkin tieteelliseen teoriaan uskomatta jättäminen ei vielä ole näennäistiedettä. Denialistien on myös esitettävä näkemykselleen järjestelmällisesti perusteita.
2 pisteen vastauksessa kokelas nimeää oikein tai esittelee oikeansuuntaisesti yhden esimerkin näennäistieteestä.
4 pisteen vastauksessa kokelas kuvaa osuvasti yhtä esimerkkiä näennäistieteestä.
Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
3.3 Esitä yksi näennäistieteille tyypillinen piirre, joka kertoo näennäistieteiden epäluotettavuudesta. Perustele, miten tätä piirrettä voidaan käyttää näennäistieteiden erottamiseen tieteestä. 10 p.
Vastauksessa on esitettävä yksi näennäistieteille tyypillinen epäluotettava piirre, jota voidaan käyttää niiden erottamiseen tieteistä. Vastauksessa ei tarvitse väittää, että esitelty piirre olisi pseudotieteen välttämätön tai riittävä ehto. Esimerkiksi seuraavia piirteitä on käytetty näennäistieteiden kriteereinä:
- edistyksen puute
- liiallinen auktoriteettiusko
- todistusaineiston valikointi
- mahdottomuus toistaa tutkimustuloksia
- mahdottomuus falsifioida tai koetella väitteitä
- kykenemättömyys ratkaista ongelmia
- mahdottomuus koetella taustaoletuksia itsenäisesti
- merkittävät argumentaatiovirheet tutkimuksessa
- epäjatkuvuus vallitsevan tieteellisen tutkimuksen kanssa
- kognitiivisten vinoumien merkittävä vaikutus tutkimukseen ja sen arviointiin
- hedelmättömyys (tutkimuksesta ei nouse uusia kysymyksiä tai tutkimuslinjoja).
Vastaus tehtävään on essee, jossa esitellään yksi näennäistieteille tyypillinen piirre, joka kertoo näennäistieteiden epäluotettavuudesta, ja perustellaan, miten tätä piirrettä voidaan käyttää näennäistieteiden erottamiseen tieteestä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin näennäistieteelle tyypillisen piirteen.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin näennäistieteelle tyypillisen piirteen ja perustelee ymmärrettävästi, miten se kertoo näennäistieteen epäluotettavuudesta.
8 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin näennäistieteelle tyypillisen piirteen ja perustelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti, miten se kertoo näennäistieteen epäluotettavuudesta.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”– – tieteen ja pseudotieteen ero”, ja kurssiin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4), erityisesti kohtiin ”tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely – –” sekä ”selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä – –”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduuliin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”– – tieteen ja pseudotieteen ero”, ja moduuliin Totuus (FI4), erityisesti kohtiin ”tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely – –” sekä ”tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen”.
4. Sian sydän ihmiselle 20 p.
Aineistossa kuvattuun tapaukseen liittyy monenlaisia eettisiä näkökohtia. Vastauksessa tulee nostaa esille useita näistä ja pohtia joko paria näkökohtaa perusteellisemmin tai useita näkökohtia vähän suppeammin. Pelkkä erilaisten näkökohtien mekaaninen luetteleminen ei riitä hyvään vastaukseen, vaan vastauksessa tulee myös pohtia valittuja aiheita etiikan näkökulmasta.
Aineistossa ensimmäisenä mainittu eettinen näkökohta liittyy eläinten käyttämiseen ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Asia ei sinänsä ole uusi, vaan se liittyy myös keskusteluun tuotantoeläimistä. Mikäli vastauksessa keskitytään tähän näkökulmaan, tarkastelu on hyvä ulottaa laajemmin esimerkiksi eläinten oikeuksiin.
Toisena mainittu teema liittyy ihmisen elämänlaatuun, hyvään elämään ja mahdollisiin riskeihin, joita yksilö on valmis elämässään ottamaan. Jos vastauksessa painotetaan tätä teemaa, tarkastelussa on hyvä kiinnittää huomio esimerkiksi erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä tai siihen, mikä lopulta on hyvää elämää verrattuna pelkkään hengissä säilymiseen.
Yksi esille nostettu teema on kysymys siitä, kuka ansaitsee arvokkaan elinsiirteen. Mikäli vastauksessa keskitytään tähän aiheeseen, näkökulmaksi voi ottaa vaikkapa oikeudet ja velvollisuudet. Vastauksessa voi pohtia sitä, missä määrin ihminen on itse vastuussa omasta terveydestään ja mikä lopulta on ”itse aiheutettu” sairaus tai vamma. Vertailukohdan voi ottaa esimerkiksi tupakoinnista, alkoholin käytöstä, liikkumattomuudesta, rokotusvastaisuudesta, urheiluvammoista tai vaarallisista harrastuksista.
Hiukan toisenlainen näkökulma siihen, kuka ansaitsee elinsiirteen, liittyy Bennettin rikoksiin ja tuomioihin. Rikoksen uhrin omaiset eivät olisi suoneet sydänsiirrettä Bennetille. Lääketieteen ja terveydenhoidon etiikan näkökulmasta hoito kuuluu kaikille. Mikäli vastauksessa käsitellään tätä näkökulmaa, oikeudet ovat hyvä lähtökohta.
Sydämensiirto ja siirteen saaneen miehen kuolema herättävät myös kysymyksen uusiin hoitokeinoihin ja lääkkeisiin liittyvistä tutkimusmenetelmistä. Aineistossa mainitaan, että kliinisiä kokeita ei ollut ehditty tehdä. Vastauksessa on mahdollista pohtia sitä, onko eettisesti oikein käyttää epätoivoisia ihmisiä koehenkilöinä. Toisaalta voi kysyä, miksi he eivät saisi ottaa riskiä, jos kyseinen hoitokeino tai lääke on heidän viimeinen mahdollisuutensa. Mikäli vastauksessa käsitellään tätä aihetta, tarkastelunäkökulma voi liittyä esimerkiksi yksilön vapauteen tai tieteen etiikkaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää aineiston avulla pohtia, millaisia eettisiä näkökohtia voi liittyä elinten siirtämiseen eläimiltä ihmisille. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita ainakin yhdestä aineistoon liittyvästä eettisestä näkökohdasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas nostaa esille useita aineistossa esiintyviä eettisiä näkökohtia ja pohtii ainakin yhtä niistä etiikan näkökulmasta.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti yhtä tai useampaa aineistossa ilmenevää eettistä näkökohtaa. Mikäli vastauksessa pohditaan useita näkökohtia, niiden käsittely voi jäädä hieman suppeammaksi kuin yhtä näkökohtaa tarkasteltaessa.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan liittämällä valitsemansa aiheen tai aiheet esimerkiksi filosofiseen keskusteluun eläinten oikeuksista, hyvästä elämästä tai oikeuksista ja velvollisuuksista.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöihin ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka”, ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta” sekä ”eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Etiikka (FI2) sisältöihin ”moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka”, ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta”, ”ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten – – eläinten oikeudet” sekä ”etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet”.
5. Oikeudet ja velvollisuudet 20 p.
Teoksessaan Naisen oikeuksien puolustus (1792) Mary Wollstonecraft toteaa, että ”ilman oikeuksia naiset eivät voi toteuttaa aitoja velvollisuuksiaan”. Hän korostaa, että kansalaisoikeudet ovat kansalaisvelvollisuuksien edellytys. Tämä on yksi, mutta ei ainoa yhteiskuntafilosofinen tapa ymmärtää oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta.
Pohdi oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Oikeudet ja velvollisuudet kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin. Nykyajan demokraattisessa oikeusvaltiossa Mary Wollstonecraftin vaatimusta pidetään useimmiten itsestäänselvyytenä: yksilöitä ei voi vaatia täyttämään velvollisuuksiaan, jos heillä ei ole perustavia oikeuksia. Oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta pohtivassa filosofisessa ajattelussa korostetaan usein myös sitä, että yhden oikeus on toisen velvollisuus. Jos yksilöllä on esimerkiksi oikeus päivähoitopaikkaan, yhteiskunnalla on velvollisuus tarjota tämä palvelu.
Jotkut kansalaisvelvollisuudet määräytyvät vielä nykyäänkin sukupuolen mukaan. Tyypillinen esimerkki on Suomen asevelvollisuus, joka koskee vain miehiä. Asevelvollisuuden sukupuolittunutta luonnetta perustellaan joskus sillä, että naiset synnyttävät ja imettävät lapsia. Näin saatetaan antaa ymmärtää, että naisilla on velvollisuus synnyttää lapsia, vaikka sellaista lakisääteistä velvollisuutta ei ole.
Asevelvollisuuden lisäksi oppivelvollisuus on keskeinen suomalainen velvollisuus. Se on sikäli erikoinen velvollisuus, että koulutusta on totuttu pitämään myös oikeutena. Äänioikeus on puolestaan keskeinen yhteiskunnallinen oikeus, mutta nykykeskustelussa se näyttäytyy joskus lähes velvollisuutena, kun pohditaan heikkoa äänestysaktiivisuutta.
Kun kokelas pohtii oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta yksilön ja yhteiskunnan kannalta, on luontevaa, että hän kiinnittää oikeuksia käsitellessään erityistä huomiota yksilöön ja tarkastelee yhteiskuntaa ensisijaisesti velvollisuuksien näkökulmasta. Monipuolisessa vastauksessa kokelas kuitenkin huomaa, että myös yhteiskunnalla voi olla oikeus asettaa vaatimuksia. Mikäli suomalainen asevelvollisuus on oikeutettu, se tarkoittaa sitä, että valtiolla on oikeus vaatia miespuolisia kansalaisiaan suorittamaan tämän velvollisuuden.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee jonkin huomion oikeuksien ja velvollisuuksien suhteesta yhtäältä yksilön ja toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti hän pohtii asiaa hiukan perusteellisemmin jommastakummasta näkökulmasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Hän osoittaa ymmärtävänsä, että oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa sekä käsitteellisesti että käytännöllisesti.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti ja johdonmukaisesti oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi laajentaa tai syventää lähestymistapaansa esimerkiksi vertailemalla oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta erilaisissa yhteiskuntamalleissa.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöihin ”yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat” ja ”oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöön ”ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina”.
6. Tieto-opillinen skeptisismi 20 p.
Skeptisismi syntyi hellenistisen ajan filosofisena koulukuntana, ja se löydettiin uudelleen uuden ajan alussa, jolloin se vaikutti keskeisesti varsinkin uuden tietoteorian syntyyn, mutta myös moraalifilosofiseen ajatteluun. Hellenistisen ajan skeptisismissä erottuu kaksi muotoa: akateeminen skeptisismi, jonka mukaan voimme tietää vain sen, ettemme tiedä mitään, ja pyrrhonilainen skeptisismi, jonka mukaan meidän ei pidä tehdä sellaistakaan johtopäätöstä, vaan meidän tulee pidättäytyä kaikista arvostelmista.
Uudella ajalla skeptisismin molemmat muodot ovat inspiroineet filosofeja kyseenalaistamaan vallitsevia filosofisia oletuksia. René Descartes käytti skeptikoilta perittyjä argumentteja (aistihavaintojen todenmukaisuuden kieltäminen, uniargumentti) osana epäilyn metodiaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että Descartes ei ollut skeptikko, vaan hän käytti skeptikkojen argumentteja välineenä saavuttaakseen varmaa tietoa. David Hume puolestaan käytti skeptisismiä osana metafysiikan kritiikkiä, mutta yhdisti skeptisisminsä empirismiin, jonka mukaan aistihavainnot ovat tiedon luotettava lähtökohta. Pyrrhonilainen skeptisismi inspiroi Edmund Husserlin kehittämään niin kutsutun fenomenologisen reduktion, jossa pidättäydytään ottamasta kantaa siihen, vastaako havainto tai arvostelma todellisuutta, ja keskitytään tutkimaan niiden merkitysrakenteita.
6.1 Erittele Montaignen tekstikatkelmassa kuvaamat tieto-opilliset kannat. 10 p.
Tekstikatkelmassa Montaigne kuvaa kolmea erilaista tieto-opillista kantaa. Ensimmäisen kannan mukaan voimme saavuttaa varmaa tietoa ja rakentaa tieteitä tämän tiedon varaan. Toisen, pessimistisen kannan mukaan voimme tietää vain sen, ettemme tiedä mitään. Kolmannen kannan mukaan emme voi saavuttaa varmuutta siitäkään, ettemme tiedä mitään, vaan meidän pitää tyytyä jatkuvaan tutkimukseen ja varmoiksi esitettyjen kantojen epäilyyn. Montaignen kuvaukselle on ominaista, että ensimmäinen ja toinen kanta esitetään yhtä virheellisenä. Varmuus siitä, että emme voi saavuttaa mitään tietoa, on yhtä virheellinen kuin varmuus siitä, että voimme saavuttaa varmaa tietoa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä Montaignen tekstikatkelmassa 6.A kuvaamat tieto-opilliset kannat. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas poimii aineistosta kaksi tieto-opillista kantaa.
5 pisteen vastauksessa kokelas poimii aineistosta kolme tieto-opillista kantaa ja esittää jonkin filosofisen huomion niiden välisistä eroista tai yhtäläisyyksistä. Vaihtoehtoisesti kokelas mainitsee kaksi tieto-opillista kantaa ja erittelee niiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
8 pisteen vastauksessa kokelas poimii aineistosta kolme tieto-opillista kantaa ja erittelee niiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
6.2 Pohdi, miten ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon pelkistä uskomuksista. 10 p.
Ymmärrystä tiedon rajoista voidaan pitää jopa välttämättömänä edellytyksenä tiedolle. Kysymystä on mahdollista lähestyä monista eri näkökulmista. Kokelas voi esimerkiksi pohtia, miten Descartesin metodinen epäily auttaa varmaan tietoon päätymisessä. Toinen vaihtoehto on tarkastella, miten Kantin kategoriat loivat ehdot tiedon mahdollisuudelle. Hyvä vastaus edellyttää ymmärrystä siitä, että tieto on eräänlainen uskomus. Esimerkiksi klassisen tiedon määritelmän avulla kokelas voi erottaa tiedon muista uskomuksista. Kokelaan ei kuitenkaan tarvitse viitata määritelmään.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää pohtia, miten ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon pelkistä uskomuksista. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion siitä, miten ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon uskomuksista.
5 pisteen vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhden tavan, jolla ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon uskomuksista.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti, miten ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon uskomuksista.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) sisältöön ”tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Totuus (FI4) sisältöön ”tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Argumentointi kauppahallissa 30 p.
7.1 Esitä kummankin tekstissä esiintyvän keskustelijan tavoite ja luettele heidän käyttämänsä perustelut. Tehtävä ei edellytä esseevastausta. 10 p.
Tehtävä 7.1 on kaksiosainen. Vastauksessa pitää kuvata keskustelijoiden tavoitteet ja luetella heidän käyttämänsä perustelut.
Kauppiaan tavoite, johon hänen argumentaationsa tähtää, on se, että asiakas maistaisi ja sen seurauksena ostaisi hänen juustoaan. Asiakkaan tavoite on, että hän ei maista eikä osta juustoa. Asiakkaan tavoitteiksi voidaan tulkita myös vegaanisuus tai ekologisuus. Asiakkaan tavoitteen täydellisen kuvauksen pitää tavalla tai toisella sisältää vastaus ”ei kiitos”. Molempien keskustelijoiden tavoitteiden kuvaamisesta saa korkeintaan 5 pistettä.
Tehtävässä pitää listata keskustelussa esitetyt perustelut. Ne on ryhmitelty alla siten, että ne perustelut, jotka ovat osana samaa argumenttia, ovat allekkain. Toisistaan erillisten perusteluiden välissä on riviväli. Vastauksessa perusteluja ei välttämättä tarvitse ryhmitellä argumenttien mukaan. Koska tehtävänantona on luetella esitetyt perustelut, ne pitää jotenkin erotella eikä vastaukseksi kelpaa aineiston kopiointi sellaisenaan.
| Asiakkaan perustelut: | |
| 1) | Asiakas pyrkii noudattamaan vegaanista ruokavaliota. |
| 2) | Vegaaninen ruokavalio on ekologinen. |
| 3) | Jos asiakas maistaa juustoa, hän ostaa ja syö sitä. |
| Kauppiaan perustelut: | |
| 4) | Myös salaatin ja avokadon viljely on hyvin epäekologista. |
| 5) | Ihminen ei voi elää hyvää elämää, ellei hän tee asioita, joista pitää. |
| 6) | Asiakas pitää juuston syömisestä sen maun vuoksi. |
| 7) | Juuston ostaminen tukee suomalaista työllisyyttä. |
| 8) | Suomalaisen työllisyyden tukeminen on tärkeää Suomen talouden kannalta. |
| 9) | Terveenä pysyminen edellyttää proteiinin syömistä. |
| 10) | Juustossa on proteiinia. |
Perusteluja ei tarvitse muotoilla tismalleen samalla tavalla kuin ne on listattu yllä. Perustelujen erottamatta jättämistä ei lasketa virheeksi, mikäli ne on esitetty ymmärrettävästi ja selkeästi. Perusteluja on yhteensä kymmenen, joten kustakin kahdesta oikein kuvatusta perustelusta saa 1 pisteen. Yksittäisen perustelun muotoilu ja vastauksen kokonaisuus ratkaisee, saako yksittäisestä perustelusta pisteen.
Vastaukselta ei edellytetä esseen rakennetta eikä arvioinnissa näin hyödynnetä kaikilta osin edellä kuvattua arviointitaulukkoa, koska kunkin perustelun muotoilu voidaan käsitellä pitkälle erillisinä tapauksina.
7.2 Arvioi, kuinka hyvin tekstissä esitetyt perustelut tukevat keskustelijoiden tavoitetta. Voit arvioida esitettyjä argumentteja erikseen tai esseemuodossa. 20 p.
Asiakkaan argumentaatiossa on lukuisia julkilausumattomia taustaoletuksia, mutta ne ovat helposti pääteltävissä. Tällaisia oletuksia ovat muun muassa ”juusto ei ole vegaanista” ja ”juusto ei ole ekologista”. Julkilausutut perustelut ja julkilausumattomat taustaoletukset ovat pääsääntöisesti uskottavia, ja niiden yhteydet perusteltaviin väitteisiin ovat riittävän vahvoja. Asiakkaan argumentaation voi siis yleisesti ottaen katsoa olevan hyväksyttävää.
Mikäli asiakas haluaa pienentää henkilökohtaista ekologista jalanjälkeään, tiettyjen eläinperäisten tuotteiden – kuten juuston – syömisen välttäminen voi tosiaan pienentää sitä. Jos asiakas lisäksi tietää olevansa heikkotahtoinen siten, että maistamalla juustoa hän päätyy hankkimaan ja syömään sitä, on juuston maistaminen ristiriidassa hänen asettamansa tavoitteen kanssa.
Kauppiaan argumentaatio on ongelmallista, jos sitä arvioidaan argumentaation vahvuuden näkökulmasta. Hänen jokaisen argumenttinsa perustelut ovat hyväksyttäviä, mutta niiden yhteys pääväitteeseen on riittämätön.
Ensimmäinen perustelu nojaa siihen, että myös tiettyjen kasvisruokien syöminen on epäekologista. Vaikka tämä onkin totta, se ei tarkoita, että juuston syöminen olisi ongelmatonta tai että asiakkaan pitäisi luopua tavoitteestaan syödä ekologisesti. Ollakseen johdonmukainen asiakas voisi esimerkiksi välttää avokadon ja salaatin syömistä ja syödä niiden sijaan jotain muuta kasviperäistä ravintoa.
Vaikka kauppiaan toisen argumentin perustelut ovat uskottavia, niistä ei kuitenkaan seuraa, että asiakkaan täytyisi syödä juustoa elääkseen hyvää elämää. Asiakas voi aivan hyvin hyväksyä sen, ettei ole mahdollista elää hyvää elämää, ellei tee asioita, joista pitää, ja että hän pitää juuston syömisestä. Asiakashan voi kuitenkin juuston syömisen sijaan tehdä jotain muuta, josta hän pitää. Jotta kauppiaan argumentti olisi riittävän vahva, juuston syömisen pitäisi olla asiakkaalle hyvin tärkeä asia.
Kauppiaan työllisyyttä koskevassa argumentissa molemmat kauppiaan perusteluista ovat jälleen uskottavia, mutta johtopäätös ei seuraa niistä. Ongelma on sama kuin kauppiaan edellisessä argumentissa: vaikka suomalaisen juuston ostaminen tukisikin suomalaista työllisyyttä, se ei ole siihen ainut tapa. Tukeakseen taloutta asiakas voisi esimerkiksi ostaa suomalaisia kasviksia tai jotain muuta Suomessa valmistettua juuston sijaan.
Sama virhe toteutuu myös kauppiaan viimeisessä argumentissa. Vaikka molemmat perustelut ovat uskottavia, asiakas voisi kuitenkin saada tarvittavat proteiinit syömällä vegaanisesti. Ei siis ole välttämätöntä syödä juuri juustoa tai jotain muuta eläinperäistä saadakseen terveyden kannalta välttämättömät proteiinit.
Tehtävässä on tärkeä arvioida esitettyjä perusteluita ja niiden yhteyttä kunkin keskustelijan tavoitteeseen. Sen toteaminen, että tavoitteita voisi perustella paremmin tai huonommin jollain muulla tavalla, ei siis ole olennaista, vaikka se pitääkin paikkaansa. Sen sijaan esimerkiksi sen analysoiminen, miten ongelmallisista argumenteista saisi parempia, katsotaan vastauksessa ansioksi.
Argumentin hyvyyttä ei voi arvioida ottamatta huomioon sen kaikkia perusteluita. Siispä tekstin argumentaatiota ei voi arvioida, ellei ryhmittele sitä erillisiksi argumenteiksi. Ryhmittelyn voi kuitenkin tehdä monella tavalla.
Tehtävän vastauksessa pitää arvioida, kuinka hyvin tekstissä 7.A esitetyt perustelut tukevat keskustelijoiden tavoitetta. Vastaus ei edellytä esseemuotoa, joten pisteityksessä yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon soveltuvin osin.
5 pisteen vastauksessa kokelas tunnistaa oikein yhden argumentin ja arvioi sitä onnistuneesti.
10 pisteen vastauksessa kokelas tunnistaa oikein kolme argumenttia ja arvioi niitä onnistuneesti. Vastauksesta välittyy, että kauppiaan argumentaatio on huonompaa kuin asiakkaan argumentaatio.
15 pisteen vastauksessa kokelas arvioi ansiokkaasti useita argumentteja. Vastauksessa todetaan, että kauppiaan argumentaatio on selkeästi huonompaa kuin asiakkaan argumentaatio.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas tunnistaa kaikki argumentit ja arvioi niitä ansiokkaasti.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen – – kirjallisesti”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduuliin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen – – kirjallisesti – –”.
8. Kaivosteollisuus ja yhteiskunnalliset vastakkainasettelut 30 p.
8.1 Valitse tekstikatkelmasta ja videokatkelmasta yhteensä kolme yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja kuvaile niitä. 15 p.
Aineistossa on useita yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja. Kokelas voi käsitellä ainakin seuraavia aiheita:
- Työllisyyden ja luontoarvojen välinen vastakkainasettelu. Asian voi ilmaista myös taloudellisten arvojen ja luontoarvojen vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuus tuo työpaikkoja ja taloudellista vaurautta niin työntekijöille kuin kuntaankin, mutta samalla se uhkaa luontoarvoja, jotka voivat olla esimerkiksi esteettisiä tai virkistykseen ja hyvinvointiin liittyviä.
- Työhön ja toimeentuloon liittyvien oikeuksien vastakkainasettelu elinkeinonharjoittajien välillä. Vastakkain ovat kaivosteollisuus, matkailu ja poronhoito. Työ ja toimeentulo ovat tärkeitä ja laissakin suojattuja oikeuksia, ja aineiston tapauksessa eri ihmisten oikeudet ovat ristiriidassa keskenään.
- Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät vastakkainasettelut. Kyseessä on tilanne, jossa vastakkain ovat paikalliset luontoarvot ja maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjunta. Kaivokset tuhoavat luontoa, mutta kaivosten tuotteita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumisessa. Jos halutaan kehittää ympäristöystävällisempää teknologiaa, joudutaan tekemään luonnon kannalta haitallisiakin ratkaisuja.
- Länsimaiden ja kehittyvien maiden välinen taakanjako ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Länsimaissa halutaan edistää ekologisempaa elämäntapaa, mutta ei välttämättä olla halukkaita kantamaan vastuuta sen kustannuksista. Kaivannaisia halutaan mieluummin Kongosta tai Kiinasta, vaikka siellä sijaitsevien kaivosten työoloista ja ihmisoikeusrikkomuksista ollaan tietoisia.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee kuvailla kolmea aineistosta poimittua yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisen kuvauksen ainakin yhdestä aineistossa esiintyvästä vastakkainasettelusta. Vaihtoehtoisesti hän esittää joitain oikeansuuntaisia huomioita ainakin kahdesta aineistossa esiintyvästä vastakkainasettelusta.
8 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee oikeansuuntaisesti kolmea aineistossa esiintyvää vastakkainasettelua. Vaihtoehtoisesti hän kuvailee ansiokkaasti kahta vastakkainasettelua.
12 pisteen vastauksessa kokelas kuvaa ansiokkaasti ja asianmukaisesti kolmea aineistossa esiintyvää yhteiskunnallista vastakkainasettelua.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas kuvaa valitsemansa vastakkainasettelut erinomaisesti ja liittää ne pohdinnassaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
8.2
Valitse yksi kohdassa 8.1 kuvaamistasi vastakkainasetteluista ja erittele sitä vähintään kahden alla annetun käsitteen avulla.
-
arvot
-
demokratia
-
hyöty
-
oikeudenmukaisuus
-
oikeudet
-
vastuu
-
valta
15 p.
Vastauksessa edellisessä kohdassa esitetty kuvaus tulee yhdistää yhteiskuntafilosofiseen tarkasteluun hyödyntämällä kahta tai useampaa valmiiksi annetuista käsitteistä. Hyvässä vastauksessa valitun kuvauksen ja käytettyjen käsitteiden yhteys käy selkeästi ilmi. Vastaus voi rakentua esimerkiksi seuraavien näkökohtien varaan.
Yksi keskeinen aineistoissa esiintyvä teema on erilaisten arvojen välinen ristiriita. Se ilmenee sekä eri elinkeinojen välillä että luontoarvojen ja työhön, talouteen ja toimeentuloon liittyvien arvojen välillä. Näitä voi tarkastella vastauksessa joko yhdessä tai erikseen. Työ ja toimeentulo kuuluvat myös ihmisten perusoikeuksiin. Yhteiskunnassa joudutaan tekemään joillakin perusteilla valintoja erilaisten intressien ja oikeuksien välillä, kuten vaikkapa koronatilanteen hoito on osoittanut.
Yhteiskuntafilosofisesti tärkeää on esimerkiksi se, millä periaatteilla ja millaisin käytännöin ristiriidat yhteiskunnassa ratkaistaan, mitä arvoja ja oikeuksia painotetaan, miten eri näkökantoja perustellaan, kenen ääntä kuullaan, miten demokratia toimii tai miten asianosaisia otetaan mukaan päätöksentekoon. Mikäli vastauksessa käsitellään näitä teemoja, vastaus on luontevaa yhdistää esimerkiksi arvojen, oikeuksien, hyödyn tai demokratian käsitteisiin.
Ilmastonmuutokseen kytkeytyy aineistossa useitakin vastakkainasetteluja, joita on mahdollista eritellä monien käsitteiden avulla. Aihetta voi tarkastella yleisen, koko ihmiskuntaa ja ympäristöä koskevan hyödyn näkökulmasta: tulisiko paikalliset luontoarvot uhrata yhteisen edun ja maailmanlaajuisen hyödyn vuoksi, ja kenen tällaiset päätökset tulisi tehdä? Mikäli vastausta kehitetään tähän suuntaan, siinä voi tarkastella myös kansainvälisten instituutioiden ja sopimusten merkitystä.
Ilmastonmuutokseen kytkeytyviä vastakkainasetteluja voi tarkastella myös globaalin vastuun, vallan ja oikeudenmukaisuuden käsitteiden avulla. Mahdolliset näkökulmat voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen haittojen tai sen torjumisen kustannusten oikeudenmukaiseen jakamiseen tai ihmisoikeuksien merkitykseen kansainvälisessä yhteistyössä, kun puhutaan vaikkapa kaivoksiin liittyvistä työoloista tai niihin usein liitetystä lapsityövoimasta ja vastaavista ilmiöistä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee valita yksi edellä kuvatuista vastakkainasetteluista ja eritellä sitä vähintään kahden valmiiksi annetun käsitteen avulla. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitakin huomioita valitsemastaan vastakkainasettelusta.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee valitsemaansa vastakkainasettelua ymmärrettävästi valitsemiensa käsitteiden avulla.
12 pisteen vastauksessa kokelas erittelee valitsemaansa vastakkainasettelua valitsemiensa käsitteiden avulla ansiokkaasti ja johdonmukaisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää käsittelyään liittämällä sen esimerkiksi laajempaan oikeuksia, hyötyä, demokraattista päätöksentekoa tai globaalia oikeudenmukaisuutta koskevaan filosofiseen keskusteluun. Kokelas voi osoittaa tietämystään myös liittämällä vastaukseensa näkökohtia esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta, kaivoslaista, kaivannaisten merkityksestä tai työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä seikoista Kiinassa ja Kongossa.
LOPS2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöihin ”työnjako, talous ja hyvinvointi”, ”kansallisvaltiot ja globaali näkökulma” sekä ”ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: – – kestävän tulevaisuuden rakentaminen.”
LOPS2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöihin ”ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio” sekä ”ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, – – teknologian – – vaikutukset”. LOPS2019:ssä tehtävä liittyy myös moduulin (FI1) sisältöön ”johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna”.
9. Muutoksen ihmettely 30 p.
9.1 Erittele ja arvioi väitettä, jonka mukaan filosofia alkaa ihmettelystä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa ja videokatkelmaa . 15 p.
Aineistossa 9.A Sokrateen väite liittyy ihmettelyyn, jossa Theaitetoksen päätä alkaa huimata Sokrateen pienentyminen, vaikka hänen kokonsa ei muutu. Tässä ihmettelyssä on kyse sen huomaamisesta, että asioissa ja ilmiöissä on yllättävää hämmästeltävää, joka vaatii tarkempaa pohdintaa, vaikka asia vaikuttaisi arkipäiväiseltä. Aineistossa on kyseessä abstrakti pohdinta, joka koskee absoluuttisen ja relatiivisen pituuden välistä suhdetta. Filosofinen ihmettely kohdistuu siis arkiseen pituuskasvuun hyvin yleisestä ja abstraktista näkökulmasta. Alan Wattsin näkemys ihmettelystä vaikuttaa vähemmän arkiselta. Siinä ihmetyksen kohteena on jotain, jota on vaikea ollenkaan pukea sanoiksi. Sekä arkisten että lähes ajattelun tavoittamattomissa olevien asioiden pohtiminen on ominaista filosofiselle ihmettelylle.
Sokrateen aineistossa 9.A esittämä väittämä on sittemmin ollut erittäin suosittu filosofian historiassa, joten voi arvioida, että se kuvaa filosofian luonnetta jollakin varsin osuvalla tavalla. Arviota ihmettelyn merkityksestä filosofian luonnetta määrittävänä tekijänä voi luonnollisesti tarkastella eri näkökulmista ja syventää moniin suuntiin, joista aineisto antaa kaksi erilaista esimerkkiä. Mahdollista on myös tarkastella esimerkiksi joidenkin filosofien, filosofian perinteiden tai lukiofilosofian suhdetta ihmettelyyn.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä ja arvioida väitettä, jonka mukaan filosofia alkaa ihmettelystä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää vähintään yhden oikeansuuntaisen huomion ihmettelystä filosofian lähtökohtana. Se voi liittyä dialogin tai videon kontekstiin, mutta niin ei tarvitse olla.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee ja arvioi asianmukaisesti väitettä, jonka mukaan filosofia alkaa ihmettelystä. Molemmat aineistot on jollain tavoin huomioitu. Toisen aineiston erittelyn jäämistä implisiittiseksi voi korvata hyvällä kokonaisarviolla.
12 pisteen vastauksessa kokelas erittelee tarkasti, monipuolisesti ja johdonmukaisesti väitettä, jonka mukaan filosofia alkaa ihmettelystä. Hän hyödyntää molempia aineistoja.
Huippupisteissä vastaus laajenee tai syvenee joihinkin yllä kuvattuihin suuntiin.
9.2 Kuvaile Theaitetos-dialogin katkelmassa () esitettyä suhteellisen muutoksen ongelmaa ja arvioi sen suhdetta relativismiin. 15 p.
Muutoksen ongelma on klassinen filosofinen kysymys. Aineistossa asiaa tarkastellaan melko harvinaisesta absoluuttisen ja relatiivisen näkökulmasta. Selvittääkseen, kuinka jokin voi tulla erilaiseksi muuttumatta, Sokrates näyttää tekevän erottelun absoluuttisen ja suhteellisen pienenemisen välillä. Arkiajattelun tapaan hän esittää, että on olemassa suhteista riippumatonta eli absoluuttista muutosta, kuten ihmisen pituuskasvu vaikkapa 50 cm pitkästä vauvasta 180 cm pitkäksi aikuiseksi. Tämän lisäksi on suhteellista muutosta, kun Sokrates on ensin Theaitetosta pitempi ja sitten tätä lyhyempi. Theaitetos-dialogi on kuuluisa muun muassa siinä esitetystä relativismin kritiikistä. Yksi tapa tulkita tätä aineiston kohtaa on se, että suhteellinen muutos perustuu absoluuttiseen muutokseen: Sokrates ei pienene vaan Theaitetos kasvaa. Mutta jos tämä pitää aina paikkansa eli jos kaikki suhteellinen muutos viime kädessä perustuu absoluuttiseen muutokseen, kaiken kattava relativismi ei ole filosofisesti mahdollinen kanta. Kokelas voi luonnollisesti tulkita aineistoa myös tekemättä tätä johtopäätöstä, tai hän voi kyseenalaistaa sen arviossaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää kuvailla katkelmassa esitettyä suhteellisen muutoksen ongelmaa ja arvioida sen suhdetta relativismiin. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää vähintään yhden oikeansuuntaisen huomion ongelmasta tai sen suhteesta relativismiin.
8 pisteen vastauksessa kokelas kuvaa suhteellisen muutoksen ongelman ja esittää jonkinlaisen arvion sen suhteesta relativismiin.
12 pisteen vastauksessa kokelaan kuvaus on käsitteellisesti tarkkaa ja johdonmukaista. Hän osoittaa ymmärtävänsä aineiston filosofista kysymyksenasettelua.
Huippupisteiden vastaus laajenee joko relativismia koskevaan pohdintaan tai muutoksen ongelman analyysiin.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) sisältöön ”mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna” ja kurssin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) sisältöön ”olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) kohtaan ”mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa” ja moduulin Totuus (FI4) sisältöihin ”kieli, merkitys ja totuus” sekä ”todellisuuden – – luonne”.