Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
24.3.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisenä arvioinnin kohteena ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena ovat myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Hylätty kylä 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa sitoa Little Oxendonin kylän autioitumisen vuosina 1346–1353 Eurooppaa koetelleen mustan surman tai sitä seuranneiden ruttoepidemioiden vaikutuksiin tai näihin molempiin. Kokelas esittää arvion mustan surman aiheuttamista väestötappioista (noin kolmannes Euroopan väestöstä, joillakin alueilla jopa enemmän) ja jonkin perustellun tulkinnan siitä, miksi väestön kuolleisuus johti kokonaisen kylän autioitumiseen (esimerkiksi työvoimapula, nälänhätä, puupula, ilmaston kylmeneminen).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa soveltaa aineiston 1.B kuvausta työvoiman kallistumisesta ja esimerkiksi esittää, että asukkaat saattoivat muuttaa muualle paremman toimeentulon perässä. Kokelas voi myös mainita, että työvoimapulan vuoksi joillakin alueilla siirryttiin peltoviljelyn sijaan harjoittamaan lampaiden kasvatusta ja siten kyläyhteisöt hajosivat. Kokelas esittää jonkin lähdekriittisen havainnon, kuten että kronikka on alkuperäisteksti tai että sen kertomus heijastelee yläluokan näkemyksiä.
2. Balkan – Euroopan ruutitynnyri 20 p.
Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck (k. 1898) kutsui Balkanin aluetta Euroopan ruutitynnyriksi. Pohdi, mitä Bismarck tällä ilmaisulla tarkoitti, ja arvioi hänen näkemyksensä osuvuutta 1900-luvun historiallisten tapahtumien valossa.
Hyvässä vastauksessa Bismarckin lausuntoa ”ruutitynnyristä” pohditaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kontekstissa. Vastauksesta ilmenee, että kokelas tietää, missä Balkanin alue sijaitsee. Vastauksesta käy ilmi, että lausunto liittyy poliittiseen valtapeliin, johon Saksa ja muut Euroopan suurvallat osallistuivat ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Vastauksessa arvioidaan esimerkiksi seuraavia tapahtumia: Itävallan kruununprinssin murha Sarajevossa vuonna 1914 ("Sarajevon laukaukset") lisäsi kansainvälisiä jännitteitä ja nationalistista liikehdintää, ja ensimmäinen maailmansota alkoi. Balkan oli konfliktialue myös myöhemmin 1990-luvulla kylmän sodan päättymisen ja Jugoslavian hajoamisen yhteydessä.
Kiitettävässä vastauksessa syvennetään jännitteiden ja konfliktien kuvausta sekä niiden syitä. Näitä ovat muun muassa nationalismi ja uusien kansallisvaltioiden syntyminen osmanien valtakunnan heikkouden vuoksi sekä Balkanin strateginen merkitys suurvalloille (esim. Venäjän pyrkimykset päästä Välimerelle sekä Saksan ja muiden eurooppalaisten suurvaltojen pyrkimykset pitää Venäjä sieltä poissa). Toisaalta kehitystä voi käsitellä esimerkiksi Jugoslavian synnyn ja Titon ajan kautta. Kokelas voi tarkastella kriittisesti sitä, tarkoittiko Bismarck kuvauksellaan todella, että jos Balkanin ruutitynnyri räjähtää, konflikti tulee leviämään muualle Eurooppaan. Voidaan myös pohtia, onko mahdollista kuvata Balkania ennen ensimmäistä maailmansotaa ja 1990-luvulla samanlaisena ruutitynnyrinä. Sen osatekijöinä toimivat historialliset, uskonnolliset ja etniset syyt.
3. Pietarin suomalaiset 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tietävänsä Suomen kuuluneen Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana vuosina 1809–1917. Hän osoittaa myös tietävänsä Venäjän vallankumouksen vaikutuksen. Kokelas käsittelee joitakin niin työntäviä kuin vetäviä tekijöitä suomalaisten Pietariin muutossa. Työntäviä tekijöitä ennen Suomen itsenäistymistä olivat esim. Suomen tilattoman, työttömän väestön määrän kasvu, liikenneyhteyksien (mm. Saimaan kanava 1856 ja rautatiet) ja liikkuvuuden paraneminen sekä Amerikan siirtolaisuuden ”esimerkki”. Vetävinä tekijöinä voidaan mainita esim. Pietarin asema Venäjän pääkaupunkina, perinteiset yhteydet Pietarin ja Karjalan kannaksen välillä, työ- ja koulutuspaikat, etenemismahdollisuudet ja Pietari kosmopoliittisena metropolina.
Kokelas pohtii syitä vuoden 1910 pudotukseen, kuten Venäjän–Japanin sota, poliittiset levottomuudet ja Suomen yhteiskunnallinen kehitys (teollistuminen, kauppa, koulutus). Tärkeää on huomata vuoden 1917 Suomen itsenäistymisen ja Venäjän vallankumouksen yhteys muuttoliikkeeseen sekä Neuvosto-Venäjän vähittäinen sulkeutuminen ja muuttuminen Neuvostoliitoksi vuonna 1922. Nämä muutokset ovat havaittavissa vuoden 1926 kohdalla.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi edellä mainittuja tekijöitä tarkemmin sekä käsittelee monipuolisemmin taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten syiden vaikutusta muuttoliikkeeseen.
4. Roomalaisten käsitykset tuonpuoleisesta 20 p.
Pohdi runoilijoiden Horatiuksen (aineistot ja ) ja Catulluksen (aineisto ) tekstien avulla, minkälainen käsitys roomalaisilla oli tuonpuoleisesta. Miten se muuttui niin sanottujen mysteerikulttien ja kristinuskon tulon myötä?
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että roomalaisessa (valtion)uskonnossa ei uskottu lainkaan tuonpuoleiseen tai sitten se ymmärrettiin samankaltaisena synkkänä varjomaailmana kuin antiikin kreikkalaisten uskomusjärjestelmän tuonpuoleinen, jossa sielut viettivät aikaansa ikuisesti. Molemmat runoilijat vertaavat ihmisen elämää luontoon, joka uudistuu ja syntyy uudelleen – Horatius vuodenaikoihin ja Catullus päivänkiertoon. Ihminen ei synny uudelleen, vaan hänen aikansa loppuu peruuttamattomasti kuolemaan. Kristinuskon leviäminen toi uutuutena uskon kuolemanjälkeiseen elämään ja ylösnousemukseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tehtävän aineistoja tarkemmin ja voi esittää niistä lähdekriittisiä huomioita. Jumalat vaikuttavat ihmisten elämään ja voivat jopa määritellä sen keston. He eivät kuitenkaan voi palauttaa kuolleita henkiin. Kokelas huomaa, että kristinusko ei ollut ainoa idästä Roomaan levinnyt uskonto, ja voi mainita esim. Mithran, Kybelen ja Isiksen kultit. Niiden kaikkien oppeihin kuului usko kuolemanjälkeiseen elämään. Kokelas huomaa myös, että kristinuskon leviäminen siirsi uskonnollisen huomion tästä maailmanajasta tuonpuoleiseen. Mahdolliset mytologiaan ja hautaamistapoihin liittyvät huomiot ovat relevantteja.
5. Nuijasodan tulkinnat 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä historiantutkimuksen tulkinnallisen luonteen ja esitettyjen tulkintojen kytkeytymisen tutkijan omaan aikaan. Syinä Renvall painottaa suomalaisten talonpoikien sotaväsymystä, jonka vuoksi nämä eivät kyenneet vastustamaan (Kaarle-herttuan) yllytystä vaan ryhtyivät väkivallantekoihin. Ylikangas taas näkee tapahtumat eräänlaisena säätyjen vastakkainasetteluna tai luokkataisteluna, joka syntyi talonpoikien katkeruudesta eliittiä ja sen väärinkäytöksiä kohtaan. Lappalaisen mukaan kyseessä oli talonpoikien poliittinen kapina, joka tähtäsi vallanpitäjien vaihtamiseen. Kokelas esittää näkemyksen tulkintojen uskottavuudesta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi eroja tarkemmin. Hän ottaa huomioon tulkintojen rakentumisen eri lähtökohdista, esimerkiksi Renvallin tulkinnassa näkyy Suomen sotien vaikutus, ja siten tutkijoiden päätymisen erilaisiin selitysmalleihin. Vaikka nykytutkimus ei pidäkään Renvallin tulkintaa perusteltuna, kokelas voi valita minkä hyvänsä aineistosta uskottavimmaksi tulkinnaksi. Olennaista on, kuinka hyvin hän perustelee ja kontekstoi valintansa myös lähdekriittisiä huomioita käyttäen (esim. tekstin kirjoitusajankohta, käytettävissä olevat lähteet, keskustelu aiempien tulkintojen kanssa).
6. Erilaiset kulttuurien kohtaamisen tyypit 20 p.
Hyvässä vastauksessa kuvataan eurooppalaisten toimintaa kokelaan valitsemalla kulttuurialueella ja alueen kansojen suhteita eurooppalaisiin kyseisellä ajanjaksolla. Kuvaus on historiallisesti pätevä ja esittää eurooppalaisten toiminnan ja suhteet alueen kansoihin keskeisiltä osin. Vastauksessa esitetään uskottava tulkinta siitä, mitä Urs Bitterlin mainitsemia kulttuurien kohtaamisen tyyppejä eurooppalaisten ja paikallisten kansojen kohtaamiset edustivat. Kohtaamisiin vaikuttavina taustatekijöinä kokelas voi pohtia esimerkiksi, miten osapuolten voimasuhteet erosivat toisistaan, mitä päämääriä ja tarpeita osapuolilla oli, minkälaiset olivat teknologiset edellytykset suhteiden ylläpitoon tai miten osapuolten kulttuuriset ajattelutavat vaikuttivat kohtaamisissa.
Kiitettävässä vastauksessa eurooppalaisten ja alueen kansojen kohtaamisten kuvaus on historiallisesti täsmällistä ja paikkansapitävää ja kohtaamisten sijoittumista Bitterlin typologiaan pohditaan analyyttisesti. Kohtaamisiin vaikuttavia taustatekijöitä tarkastellaan laaja-alaisesti niin, että kokelas kiinnittää huomiota useisiin edellisessä kappaleessa mainittuihin tekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi sotilaalliset voimavarat, taloudelliset intressit ja niiden luonne, eurooppalaisten kyky ylläpitää kontakteja pitkien etäisyyksien päästä, eurooppalaisten kohtaamien yhteiskuntien poliittinen kiinteys ja osapuolten maailmankuvat. Kokelas pohtii kohtaamisten muuttumista ajan myötä ja osoittaa ymmärtävänsä muutosten yhteyden kolonialismiin ja imperialismiin osana Euroopan historiaa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Vapaus ja ihmisoikeudet Yhdysvalloissa 30 p.
7.1 Tarkastele Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen () aatehistoriallista taustaa. 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas yhdistää Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen sen eurooppalaiseen aatteelliseen taustaan eli valistusaatteeseen ja varhaiseen liberalismiin. Valistus korosti ihmisoikeuksien merkitystä ja kyseenalaisti hallitsijan absoluuttisen vallan suhteessa alamaisiin. Myös Amerikan siirtokuntien ajatus taloudellisesta eriarvoisuuden purkamisesta suhteessa emämaa Britanniaan siivitti itsenäisyysajattelua ja -julistusta (esim. puritaanien opit).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa itsenäisyyden ajajien merkityksen itsenäisyysjulistuksen synnyssä. Hän voi viitata esimerkiksi Smithin taloudelliseen liberalismiin, Locken käsityksiin luonnollisista oikeuksista ja kansan oikeudesta kapinoida hallitsijoita vastaan, Rousseaun teoriaan yhteiskuntasopimuksesta tai Montesquieun vallan kolmijako-oppiin itsevaltiuden vaihtoehtona. Kokelas voi mainita myös muita itsenäisyysjulistukseen vaikuttaneita aatteita.
7.2 Erittele, kuinka vähemmistöjen oikeudet ovat kehittyneet Yhdysvalloissa maan itsenäistymisestä 1960-luvulle. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia ja sekä videokatkelmaa . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas hahmottelee pääpiirteittäin vähemmistöjen aseman kehityksen Yhdysvaltain itsenäistymisen ja 1960-luvun välillä. Hän huomioi, ettei aineistossa 7.A mainittu yhdenvertaisuus koskenut naisia eikä varsinkaan vähemmistöjä, kuten alkuperäiskansoja, Afrikasta tuotuja orjia tai heidän jälkeläisiään. Orjuus lakkautettiin Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1860-luvulla, mihin Lincoln viittaa aineistossa 7.B. Hän myös edellyttää viranomaisten velvollisuudeksi tunnustaa orjien vapaus. Käytännössä kuitenkin entisiä orjia ja heidän jälkeläisiään yhä sorrettiin etenkin etelävaltioissa. Alkuperäisasukkaiden oikeuksiin kiinnitettiin vielä vähemmän huomiota ja heidän maansa otettiin eurooppalaista alkuperää olevien siirtolaisten haltuun niin sanottujen intiaanisotien aikana 1800-luvun lopulla. Mustan väestön oikeudet eivät juurikaan kohentuneet ennen 1960-lukua, jolloin Martin Luther Kingin edustama ns. kansalaisoikeusliike (aineisto 7.C) vaati syrjinnän lopettamista ja kansalaisoikeuksia myös mustalle väestönosalle. Kokelas ymmärtää suuren eron Yhdysvaltojen eri osien välillä: orjuuden lakkauttamisesta 1900-luvun lopulle noin kuusi miljoonaa mustaa muutti etelävaltioista pohjoisiin osavaltioihin töitä etsimään ja rotusortoa pakoon.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tehtävän aineistoja tarkemmin ja osoittaa konkreettisten esimerkkien avulla, miksi yhdenvertaisuus ei useinkaan käytännössä toteutunut. Mahdollisia esimerkkejä ovat mm. Ku Klux Klan-järjestön suorittamat mustien lynkkaukset, segregaatio etelävaltioissa ja alkuperäisasukkaiden sulkeminen reservaatteihin ilman ihmisoikeuksia. Kokelas voi pohtia kansalaisoikeusliikkeen synnyn syitä, kuten 1960-luvun aatemaailmaa (esim. Black Panthers), Rosa Parksin tapausta ja sen herättämää liikehdintää tai Washingtonin marssia 1963, johon osallistui yli 200 000 ihmistä. King viittaa puheessaan (7.C) tässä tilaisuudessa Lincolnin julistukseen (7.B) ja itsenäisyysjulistuksen (7.A) sanamuotoihin toivoessaan, että jonain päivänä ”kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia”. Kokelas voi pohtia myös maailmansotien vaikutuksia vähemmistöjen asemaan: muodollisesta tasa-arvosta huolimatta eri väestöryhmiä kohdeltiin sota-aikana eri tavoin esim. rintamalla.
8. Euroopan poliittiset levottomuudet ennen toista maailmansotaa 30 p.
8.1 Pohdi, miksi monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi 1920- ja 1930-luvuilla. 12 p.
Hyvässä vastauksessa korostetaan esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aiheuttamia suuria taloudellisia ongelmia, jotka huipentuivat 1920-luvun lopussa puhjenneeseen talouslamaan. Monet maat olivat tyytymättömiä ensimmäisen maailmansodan rauhansopimukseen. Esimerkiksi Saksa koki Versailles’n sopimuksen kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena. Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä monin paikoin 1920-luvulla vallinnut poliittinen tyytymättömyys olivat hyvä kasvualusta autoritaarisemman johdon kannatukselle. Monissa valtioissa syntyi käsitys, että vahva johtaja ja autoritaarinen ideologia voisivat ratkaista väestön ongelmia. Venäjällä tapahtuneen kommunistisen vallankumouksen leviämisen pelko sai monessa maassa rikkaat tehtailijat ja maanomistajat tukemaan äärioikeistolaisia tai äärinationalistisia liikkeitä, joiden uskottiin olevan ainoa keino pysäyttää kommunismin leviäminen. Hyvässä vastauksessa annetaan esimerkkejä tästä prosessista (esimerkiksi Saksa tai Italia).
Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan diktatuureihin johtaneita taloudellisia ja poliittisia prosesseja tarkemmin. Kuvataan joitakin merkittävimmistä diktaattoreista (Hitler, Mussolini, Stalin) sekä heidän ideologiaansa (fasismi, kommunismi) ja toimintatapaansa. Kiitettävässä vastauksessa ilmenee, että siirtyminen autoritaariseen hallintoon tapahtui sotien välisenä aikana lähes koko Euroopassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneistä uusista valtioista vain Suomi ja Tšekkoslovakia säilyttivät demokraattisen hallintojärjestelmän koko sotien välisen ajan. Edellä mainittujen syiden lisäksi pohditaan esimerkiksi demokratian lyhyttä perinnettä useimmissa diktatuureiksi muuttuneissa maissa. Demokraattiset hallinnot olivat epävakaita ja hallitukset lyhytikäisiä. Kiitettävässä vastauksessa voidaan myös mainita esimerkkejä keinoista, joiden avulla demokratiaa pystyttiin ylläpitämään.
8.2 Arvioi, miksi ulkopuoliset valtiot ja toisaalta yksittäiset ulkomaalaiset henkilöt halusivat osallistua Espanjan sisällissotaan. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia ja . 18 p.
Hyvässä vastauksessa ilmenee, että Espanjan sisällissota alkoi sotilasvallankaappauksena. Kenraali Francisco Franco yritti vuonna 1936 oikeistokonservatiivisten ja fasististen puolueiden tuella kaataa demokraattisesti valitun vasemmistolaisen hallituksen. Espanjan sisäinen ristiriita vastasi pitkälti äärioikeiston ja äärivasemmiston välisiä jännitteitä muualla Euroopassa 1930-luvulla. Hyvässä vastauksessa korostetaan, että sekä muut valtiot että yksilöt saattoivat samaistua sisällissodan jompaankumpaan osapuoleen. Sen vuoksi monet valtiot ja yksityishenkilöt ottivat kantaa ja jopa osallistuivat sotaan. Hyvä vastaus edellyttää tehtävän aineistojen käyttämistä. Kokelas havaitsee poliittiset ja taloudelliset motiivit sekä seikkailunhalun.
Kiitettävässä vastauksessa korostetaan, että Espanjan ideologisella konfliktilla oli seurauksia myös Euroopan poliittiselle suurvaltapelille. Saksan ja Italian fasistiset hallitukset tukivat Francon falangisteja aseilla, taistelujoukoilla ja lentokoneilla. Neuvostoliitto tuki hallituksen joukkoja aseilla ja asiantuntijaupseereilla. Myös kymmenet tuhannet sosialistit ja kommunistit eri maista asettuivat hallituksen joukkojen puolelle. Kokelas liittää aineiston analyyttisemmin keskusteluun Espanjan sisällissodan ja ylipäätään Euroopan ideologisista ristiriidoista. Espanjan sisällissotaa on sittemmin kuvattu toisen maailmansodan harjoitussodaksi myös siinä mielessä, että sisällissodassa testattiin uusia aseita ja sotastrategioita. Yksityishenkilöiden motiiveja, poliittisia kytköksiä ja sympatioita taustoitetaan ja analysoidaan täsmällisemmin.
9. Presidentti-instituution historiaa Suomen itsenäisyyden aikana 30 p.
9.1 Tarkastele itsenäisen Suomen valtiomuotoa koskenutta kiistaa ja sen osapuolten pyrkimyksiä. 14 p.
Hyvässä vastauksessa hahmotetaan itsenäisen Suomen alkuvaiheessa käydyn valtiomuototaistelun keskeiset piirteet. Ennen sisällissotaa poliittisten puolueiden piirissä oli kannatettu tasavaltalaista hallitusmuotoa suhteellisen laajasti, mutta sisällissodasta jäänyt epäily kansanvaltaa kohtaan lisäsi vahvan hallitsijanvallan kannatusta porvarillisissa puolueissa. Vuoden 1918 eduskunnasta puuttuivat sosiaalidemokraatit ja eduskunta valitsi maalle kuninkaan Saksan hallitsijahuoneesta, mutta ratkaisun ulko- ja turvallisuuspoliittinen perusta petti Saksan kärsittyä tappion maailmansodassa. Tasavallan kannattajat saivat rivinsä koottua, ja vuonna 1919 Suomen hallitusmuodoksi vahvistettiin tasavalta.
Kiitettävässä vastauksessa paneudutaan edellistä yksityiskohtaisemmin kiistan osapuoliin ja näiden pyrkimyksiin. Eduskuntavaltaiselle järjestelmälle oli laaja tuki poliittisessa kentässä vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen, koska eduskunta oli keskeinen tukipiste vastustettaessa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa. Etenkin poliittisessa vasemmistossa ja keskustassa eduskuntavaltaisuudella oli tukea, sillä se sopi näiden ryhmien yhteiskunnallisen tasa-arvon tavoitteisiin. Oikeistossa nähtiin, että vahva hallitsijanvalta oli tarpeellinen ja että sillä oli pitkä linja Ruotsin ajan laeista asti. Vuoden 1917 tapahtumissa valtalaki oli siirtänyt ylimmän vallan eduskunnalle ja Suomen itsenäisyysjulistuksessa oli puhuttu tasavallasta. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen porvaristossa katsottiin aiempaakin enemmän, että vahvaa hallitsijanvaltaa tarvitaan rajoittamaan kansanvallan äkkiliikkeitä. Porvariston riveissä näkemyserot johtivat vanha- ja nuorsuomalaisten hajoamiseen kokoomukseen ja edistyspuolueeseen; näistä jälkimmäinen asettui tasavallan kannalle. Porvarillisten ryhmien jako hallitusmuototaistelussa oli osin myös ulkopolitiikan suuntaa koskeva jakolinja, jossa kuningasmieliset tukivat myös saksalaissuuntausta.
9.2 Arvioi, kuinka osuva tekstikatkelman ensimmäisessä virkkeessä esitetty väite tasavallan presidentin sekä eduskunnan ja valtioneuvoston valtasuhteista on ollut Kekkosen presidenttikauden alusta nykypäivään. 16 p.
Hyvässä vastauksessa hahmotetaan tarkasteltavana oleva ajanjakso ja esitetään jokin perusteltu arvio siitä, miten parlamentarismi (eduskuntavaltaisuus) ja hallitsijanvalta (vahva presidenttiys) ovat tuona ajanjaksona välttäneet yhteentörmäykset tai päinvastoin törmänneet yhteen päätöksenteon kentällä. Kokelas esittää joitain konkreettisia tapauksia arvionsa tueksi. Tarkasteltavia tapauksia voivat olla esimerkiksi Urho Kekkosen kaudella hallitusten muodostaminen yleensä presidentin lähiohjauksessa, eduskunnan hajottamiseen liittyvien säännösten käyttö ja muuttuminen, Mauno Koiviston kaudella alkanut presidentin vetäytyminen syrjemmälle hallituksen muodostamisesta, vuoden 2000 perustuslaki ja sen vaikutus presidentin valtaoikeuksiin.
Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan aineistossa esitettyä arviota käyttäen tukena täsmällisesti kuvattuja tapauksia. Vastauksessa pohditaan niin jännitteitä kuin yhteensovittamista monipuolisesti. Päätelmä arvion osuvuudesta voi olla myönteinen, kielteinen tai molempia, mutta kokelas esittää sen tueksi olennaiset perustelut, joita ovat esimerkiksi yöpakkashallitus, Kekkosen valtakauden pidentäminen poikkeuslailla, kokoomuksen hyväksyminen takaisin hallitusvastuuseen 1980-luvun lopulla, kahden lautasen ongelma EU-politiikassa. Vastauksessa käy ilmi, miten eri osapuolet ovat valtaoikeuksiin suhtautuneet ja ne hyväksyneet. Kokelas voi esitellä jopa Marinin hallituksen ja presidentti Niinistön välisiä toimivaltasuhteita. Presidentit eivät ole yleensä kannattaneet presidentin valtaoikeuksien heikentämistä, poikkeuksena Mauno Koivisto.