Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

29.3.2023

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Maantieteen kokeessa arvioidaan maantieteellisten tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen kunkin tehtävän edellyttämässä kontekstissa.

Maantieteen kokeen tehtävät ovat monipuolisia

Osa tehtävistä perustuu laajojen aihepiirien hallintaan, ja niihin vastataan useimmiten esseellä. Esseevastaukset tulee laatia siten, että tehtävän aihekokonaisuus on jäsennelty ja asiasisältö on johdonmukainen. Tehtävässä edellytetyt tietosisällöt asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. Syysuhteita tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista ja väitteet perustellaan selkeästi. Opitut asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet erotetaan toisistaan.

Usein tehtävät perustuvat aineistoihin, jotka voivat olla esimerkiksi karttoja, paikkatietoaineistoja, kuvia, videoita, tilastoja, diagrammeja, kaavioita tai tekstejä. Aineistoja tulkitaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa.

Tehtävät voivat edellyttää myös tiedon prosessointia, kuten aineistojen muokkaamista, laskemista ja analyysiä, piirtämistä, diagrammien ja muiden kaavioiden laatimista sekä merkintöjen piirtämistä valmiisiin kuviin. Tehtävissä arvioidaan kokelaan kykyä käyttää maantieteelle tyypillisiä työkaluja tarkoituksenmukaisesti.

Vastausten arvioinnin lähtökohtia

Vastauksissa tulee noudattaa tehtävänantoa. Tehtävässä voidaan edellyttää esimerkiksi vertailua, arviointia, analyysiä ja pohdintaa tai erilaisia esitystapoja, ja näitä korostetaan myös arvioinnissa. Erityisesti soveltamista ja kehittelyä edellyttävissä tehtävissä arvostetaan luovaa ongelmanratkaisu- ja ideointikykyä. Osassa tehtävistä voidaan edellyttää myös lyhyttä ja tiivistä vastaamista, jolloin ylipitkä vastaus vähentää pisteitä.

Vastauksen pituus ja tietosisältöjen määrä eivät sinänsä ole ansioita, erityisesti mikäli esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Vastauksen arvoa alentaa myös se, jos vastauksessa on selviä asiavirheitä tai ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti. Käsitteiden epäjohdonmukainen tai virheellinen käyttö vähentää sekin pisteitä.

Niin ikään vastauksen arvoa alentavia tekijöitä ovat sen rakentuminen pelkästään tai pääsääntöisesti mielipiteiden varaan, samojen asioiden toistaminen tai aineistojen epätarkoituksenmukainen käyttö tai käyttämättä jättäminen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös suomenkielisen asiatekstin kirjoittamiseen, erityisesti suomenkielisen paikannimistön ja käsitteistön hallintaan.

Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet

Kunkin tehtävän arviointi- ja pisteitysohjeessa täsmennetään arvioinnin kohteet ja määritetään, miten pisteet kyseisessä tehtävässä jakautuvat. Tehtäväkohtaisen arvioinnin alussa on yleisemmän tason kuvaus, jossa kerrotaan tehtävän kannalta olennaiset arvioinnin kohteet. Tämän jälkeen annetaan yksityiskohtaisempi pisteitysohje, jossa määritellään vaadittavat asiasisällöt ja tuotokset.

Mikäli kyseessä on moniosainen tehtävä, pisteet määritetään osakohtaisesti (1.1, 1.2, 1.3 jne.). Jos kyseessä on esseevastaus, ohjeessa kuvataan, mikä on olennaista ja miten pisteitä jaetaan. Jos tehtävässä edellytetään tiedon prosessointia ja työkalujen käyttöä, tuotosten pisteitys kuvataan erikseen.

Osa 1: 20 pisteen tehtävä

1. Maailman valtioita 20 p.

Karttaan 1.A on merkitty kymmenen valtion A–J sijainti. Yhdistä aineistot 1.B–1.F sopivimpiin valtioihin kartalla 1.A. Kutakin aineistoa vastaa vain yksi kartan valtio. Huomioi, että kartalla on viisi ylimääräistä valtiota.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan ymmärrystä maantieteellisten ilmiöiden alueellisuudesta, kykyä tulkita maantieteellisiä aineistoja ja paikannimistön hallintaa.

Kussakin osatehtävässä 1.1–1.5 annetaan tiedon yhdistämisestä oikeaan valtioon (oikea kirjain) 1 p., valtion nimeämisestä oikein 1 p. ja loogisesta ja sijaintiin kytketystä perustelusta täsmällisiä maantieteellisiä käsitteitä käyttäen 2 p., pintapuolisesta perustelusta 1 p., yhteensä enintään 4 p. Oikeista perusteluista voi saada 1–2 p., vaikka valtio olisi tunnistettu tai nimetty väärin.

1.1 Kirjoita vastauskenttään aineistoa 1.B vastaavan valtion kirjain kartalla 1.A ja valtion nimi. Perustele lisäksi maantieteellisiä käsitteitä käyttäen, miksi aineisto liittyy nimeämääsi valtioon. 4 p.

C. Islanti

Perustelun esimerkkisisältöjä:

  • Kuvassa 1.B näkyy kuuma lähde, minkä voi päätellä siitä, että ihmiset kylpevät talvisessa maisemassa. Tunnettuja kuumia lähteitä on esimerkiksi Islannissa (C).
  • Kuumia lähteitä esiintyy litosfäärilaattojen saumakohdissa, joita löytyy monista kartan 1.A valtioista, kuten Islannista.
  • Maisema on puuton ja luminen, joten alue sijaitsee lauhkealla tai kylmällä vyöhykkeellä, eikä alueella ole metsiä. Nämä tuntomerkit sopivat Islantiin.
  • Hyvin perusteltuna myös Kanada (A) voidaan hyväksyä.

1.2 Kirjoita vastauskenttään aineistoa 1.C vastaavan valtion kirjain kartalla 1.A ja valtion nimi. Perustele lisäksi maantieteellisiä käsitteitä käyttäen, miksi aineisto liittyy nimeämääsi valtioon. 4 p.

D. Mali

Perustelun esimerkkisisältöjä:

  • Taulukosta 1.C käy ilmi, että valtio sijaitsee lähellä päiväntasaajaa pohjoisella pallonpuoliskolla ja aivan nollapituuspiirin tuntumassa. Mali (D) sopii näihin tuntomerkkeihin.
  • Mali on myös Afganistania (H) lukuun ottamatta kartan 1.A ainoa sisämaavaltio, jolla on monta rajanaapuria.
  • Virallinen kieli on ranska ja valtauskonto islam, joten ainoastaan Mali sopii kuvaukseen.

1.3 Kirjoita vastauskenttään aineistoa 1.D vastaavan valtion kirjain kartalla 1.A ja valtion nimi. Perustele lisäksi maantieteellisiä käsitteitä käyttäen, miksi aineisto liittyy nimeämääsi valtioon. 4 p.

J. Australia

Perustelun esimerkkisisältöjä:

  • Kartta 1.D kuvaa valtion itärannikon biomeja. Kartan mittakaavan perusteella valtion täytyy olla suuri merenrantavaltio, kuten Australia (J).
  • Koska lämpimän ilmaston biomeja esiintyy lauhkean ilmaston biomien pohjoispuolella, valtion täytyy sijaita eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia sopii tähän tuntomerkkiin.
  • Valtion sisäosissa on laajoja aavikoita. Tämä tuntomerkki pois sulkee Brasilian.
  • Rannikon muodon ja mittakaavajanan avulla valtio on mahdollista tunnistaa Australiaksi esimerkiksi hyödyntämällä koejärjestelmän karttapalvelua.

1.4 Kirjoita vastauskenttään aineistoa 1.E vastaavan valtion kirjain kartalla 1.A ja valtion nimi. Perustele lisäksi maantieteellisiä käsitteitä käyttäen, miksi aineisto liittyy nimeämääsi valtioon. 4 p.

A. Kanada

Perustelun esimerkkisisältöjä:

  • Kuvassa 1.E näkyy hirvivaroitusmerkki havumetsän keskellä kulkevan tien varressa. Kasvillisuuden perusteella valtio sijaitsee todennäköisesti (pohjoisella) havumetsävyöhykkeellä. Kanada on yksi kartan valtioista, jossa tätä biomia esiintyy.
  • Liikennemerkin kielten, englannin ja ranskan, perusteella alueella puhutaan todennäköisesti englantia ja ranskaa. Ainoastaan Kanada sopii tähän tuntomerkkiin.

1.5 Kirjoita vastauskenttään aineistoa 1.F vastaavan valtion kirjain kartalla 1.A ja valtion nimi. Perustele lisäksi maantieteellisiä käsitteitä käyttäen, miksi aineisto liittyy nimeämääsi valtioon. 4 p.

E. Italia

Perustelun esimerkkisisältöjä:

  • Diagrammi 1.F on väestöpyramidi valtiosta, jossa syntyvyys on hyvin alhainen ja väestö vanhenee. Kartan valtioista esimerkiksi Italia (E) sopii tähän tuntomerkkiin.
  • Valtio on väestöllisen muuntumisen mallin viidennessä, vähenevän väestön vaiheessa. Kartalla 1.A on kaksi valtiota, joiden luonnollinen väestönkasvu on kääntynyt negatiiviseksi: Italia ja Kiina.
  • Valtion väkiluku on huomattavasti suurempi kuin Suomen tai Islannin ja pienempi kuin Kiinan tai Brasilian, joten valtion on oltava Italia (E).

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

2. Tulvat Suomessa 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja Suomessa esiintyvien tulvatyyppien ja niiden ihmistoiminnalle aiheuttamien riskien alueellisista eroista.

2.1 Nimeä videoiden 2.A–2.B tulvatyypit ja kuvaile lyhyesti, mistä tulvat videoissa johtuvat. 6 p.

Yhteensä 3 p./tulvatyyppi: tulvatyypin nimeämisestä 1 p. ja syntytavasta 2 p. Yhdestä perustellen kuvaillusta syntytavasta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Ansiokkaalla syntytavan kuvauksella voi saada täydet pisteet (3 p.). Kuvauksesta tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää, millaisesta tulvasta on kysymys.

Tulvatyypin nimeäminen

  • Tulvatyyppi A: Jokitulva/vesistötulva/kevättulva (1 p.)
  • Tulvatyyppi B: Kaupunkitulva/hulevesitulva (1 p.)

Syntytavan kuvailu

Jokitulva (2 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Jokitulvat aiheutuvat keväisin lumien sulamisesta, ja tulvan voimakkuuteen vaikuttavat routa, lumen syvyys sekä lumeen sitoutuneen veden määrä.
  • Jokitulvat voivat syntyä myös rankkasateista ja jääpadoista. Jääpato aiheuttaa tulvan, kun joen kuljettamat jäät pakkautuvat matalien jokien suualueille ja nostavat veden pintaa.
  • Suurimmat jokitulvat syntyvät keväisin silloin, kun lumen vesiarvo eli lumen sisältämän veden määrä on suuri, vuorokauden keskilämpötila nousee nopeasti ja samaan aikaan sataa paljon vettä.

Kaupunkitulva (2 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Kaupunkitulvat ovat maan pinnalle äkillisesti kerääntyvän rankkasateen tai sulamisveden aiheuttamia tulvia rakennetuilla kaupunkialueilla, joilla pinnat (kuten asfaltti) eivät läpäise vettä.
  • Nopea vedentulo voi rakennetulla alueella saada aikaan veden tulvimisen kaduille, jos viemäriverkosto ei ehdi imeä kaikkea hulevettä.

2.2 Pohdi, millä alueilla Suomessa videoiden 2.A–2.B tulvatyypit ovat yleisiä. 4 p.

Yhteensä 2 p./tulvatyyppi: yhden tulville alttiin alueen (kaupunkitulvien osalta vähintään yksi kaupunki) maininta 1 p. ja perustelu 1 p.

Jokitulva (2 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Jokitulvat ovat yleisiä Pohjanmaan rannikolla: pinnanmuotojen tasaisuus ja järvien vähäisyys edesauttavat tulvien syntyä.
  • Jokitulvat ovat yleisiä Lapissa: järvien vähäisyys, suuri lumen määrä ja myöhään keväällä sulava joen jääpeite edesauttavat tulvien syntyä.
  • Pohjanmaan joet, Tenojoki Pohjois-Lapissa ja Kokemäenjoki Satakunnassa tulvivat: jääpatojen aiheuttamia jokitulvia syntyy todennäköisimmin kylmässä ilmastossa etelästä pohjoiseen virtaavissa joissa, missä alajuoksun jääpeite sulaa viimeisenä.
  • Yleisimpiä jokitulvat ovat Pohjanmaalla ja Lapissa niillä alueilla, joilla on suuria jokia. Pohjanmaalla tulvii tasaisuuden takia ja Lapissa voimakkaan kevätsulannan takia.
  • Tasaisuus (esim. Pohjanmaalla) hidastaa tulvaveden etenemistä vesistössä, ja vähäinenkin tulva leviää laajalle alueelle. Järvet tasaavat virtaaman vaihteluita vesistössä.

Kaupunkitulva (2 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Yleisiä etenkin suurissa Suomen kaupungeissa, joissa on paljon tiiviisti rakennettuja alueita sekä paljon asfaltoituja liikenneväyliä, jolloin sadevedet eivät pääse imeytymään maahan.
  • Alttiita kaupunkialueita on esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Niissä tiiviisti rakennettu, päällystetty liikekeskusta on riittävän laaja, jotta tulvavettä kertyy runsaasti.

2.3 Arvioi, millaisia riskejä videoiden 2.A–2.B tulvatyypit aiheuttavat ihmistoiminnalle Suomessa ja miten näihin riskeihin voidaan varautua. 10 p.

4–6 p./tulvatyyppi. Perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan kummankin tulvatyypin riskien ja niihin varautumisen kuvailu.

Jokitulvat (4–6 p.)

Riskit, esimerkkisisältöjä:

  • Asuin- ja liiketilojen rakenteet, kellarit ja irtaimisto kastuvat, mistä koituu taloudellisia vahinkoja ja elämänlaatu kärsii.
  • Tulvan alle jää laajoja alueita, jolloin tiet saattavat olla poikki tai sillat vaurioitua esimerkiksi jääpatojen vuoksi. Tämä vaikeuttaa alueella asuvien ihmisten päivittäistä liikkumista.
  • Pitkittyessään tulvat hankaloittavat kylvötöiden aloittamista keväällä, mistä saattaa aiheutua tulojen menetyksiä maanviljelijöille.

Riskeihin varautuminen, esimerkkisisältöjä:

  • Tulvanaikaisten torjuntatoimien, kuten tulvapenkereiden rakentamisen ennakoiva suunnittelu, sillä jokitulvissa vuodenaikainen ennakoiminen on helpompaa kuin muissa tulvissa.
  • Vesistöjen säännöstely patojen ja tekoaltaiden avulla auttaa hallitsemaan jokitulvia padotuilla joilla.
  • Metsien avohakkuun välttäminen sekä soiden ja tulvaniittyjen ennallistaminen pintavalunnan vähentämiseksi.
  • Vesistörakenteiden, kuten siltojen ja patojen kunnossapidosta ja turvallisuudesta huolehtiminen tulvan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
  • Jääpatojen hallinta esimerkiksi kaivureiden tai räjähteiden avulla.

Kaupunkitulvat (4–6 p.)

Riskit, esimerkkisisältöjä:

  • Asuin- ja liiketilojen rakenteet, kellarit ja irtaimisto kastuvat, mistä koituu taloudellisia vahinkoja ja elämänlaatu kärsii.
  • Veden varaan jääneet ajoneuvot vahingoittuvat. Tämä voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vaikeuttaa ihmisten jokapäiväistä liikkumista.
  • Kaupungin pelastustoimelle aiheutuu suurta kuormitusta, mikä pitkittyessään voi vaikeuttaa ihmisten avunsaantia.

Riskeihin varautuminen, esimerkkisisältöjä:

  • Kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida puistoalueiden määrä ja ylläpito, koska ne imevät sade- ja hulevesiä pinnoitettuja alueita tehokkaammin ja siten niillä on merkittävä rooli kaupungin sadevesien hallinnassa.
  • Kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida rakennusten ja pinnoitettujen alueiden, kuten asfaltin ja kiveysten, vaikutus sade- ja hulevesien imeytymiseen.
  • Pinnoitettujen alueiden, kuten asfaltin ja kiveyksen, vähentäminen veden imeytymisen lisäämiseksi.
  • Suurimman kaupunkitulvariskin alueet voidaan tunnistaa (mm. korkeusmallin avulla) ja tehdä tulvasuojauksia suurimman riskin rakennuksiin.
  • Tulvavaroitukset mahdollistavat tulvatuhojen estämisen. Esimerkiksi asuntojen viemärit voidaan tukkia ja irtaimisto siirtää turvaan alimmasta kerroksesta.

3. Otsoni 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja otsonin synnystä ja vaikutuksista sekä keinoista otsonikadon pysäyttämiseksi.

3.1 Määrittele otsoni. 2 p.

Otsonin täsmällisestä määritelmästä 2 p. Pintapuolisesta määritelmästä 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

  • Otsoni on ilmakehässä esiintyvä, happiatomeista koostuva kaasu. (1 p.)
  • Otsoni muodostaa maapalloa ultraviolettisäteilyltä suojaavan kerroksen. (1 p.)
  • Otsoni (O3) muodostuu kolmesta happiatomista (2 p.)

3.2 Selitä lyhyesti otsonin synty ilmakehässä. 4 p.

Vastauksessa tulee käsitellä sekä ylä- että alailmakehän otsonin syntyä.

Hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

  • O2 + O → O3 (2 p.)

Yläilmakehän otsoni (1–3 p.)

  • Yläilmakehässä otsonia syntyy auringon ultaviolettisäteilyn hajottaessa happimolekyylejä happiradikaaleiksi, jolloin vapaa happiradikaali reagoi happimolekyylin kanssa muodostaen otsonimolekyylin.

Alailmakehän otsoni (1–3 p.)

  • Otsonia esiintyy myös alailmakehässä. Siellä liikenteen päästöistä syntyy valokemiallisissa reaktioissa vapaita happiatomeja, jotka muodostavat otsonia.

3.3 Selitä otsonikadon syyt ja kuvaile, millä keinoin otsonikato on saatu pysäytettyä. 8 p.

Hyvin perustellusta syyn tai keinon kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta syyn tai keinon kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

Syiden kuvaus (2–6 p.)

  • Ihmisten ilmakehään tuottamat CFC-yhdisteet (eli freonit ja halonit) ovat suurin syy otsoniohentumalle.
  • CFC-yhdisteiden ja halonien vapauttamat kloori- ja bromiatomit hajottavat otsonimolekyylejä ohentaen näin otsonikerrosta.
  • Napa-alueita kiertävä polaari- eli napapyörre synnyttää helmiäispilviä, joiden jääkiteiden pinnalla tapahtuvien valokemiallisten reaktioiden seurauksena vapautuu otsonia hajottavia klooriatomeja.

Pysäytyskeinojen kuvaus (2–6 p.)

  • Otsoniohentumaa aiheuttavien kaasujen käytön vähentäminen esimerkiksi kylmälaitteissa on pysäyttänyt otsoniohentuman kehityksen.
  • Kansainvälisten sopimusten avulla on saatu vähennettyä sellaisten ilmakehään päätyvien yhdisteiden määrää, jotka aiheuttavat otsoniohentumaa.
  • CFC-yhdisteet säilyvät ilmakehässä pitkään, minkä vuoksi otsonikerroksen palautuminen ennalleen kestää.

3.4 Selitä, minkälaisia vaikutuksia otsonikadolla on ympäristöön ja ihmisiin. 6 p.

Täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastauksessa käsitellään vaikutuksia sekä ympäristön että ihmisen kannalta.

Hyvin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

  • Stratosfäärissä sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa UV-säteilyltä.
  • Otsonikadon seurauksena lisääntynyt UV-säteily vaikuttaa kasviplanktoniin, minkä seurauksena perustuotanto vähenee.
  • Kun perustuotanto vähenee, myös ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen kasviplanktoniin vähenee, mikä aiheuttaa hiilidioksidin lisääntymisen ilmakehässä ja voimistaa ilmastonmuutosta.
  • Lisääntynyt UV-säteily voi lisätä kasvitautien ja tuholaisten määrää.
  • Lisääntynyt UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä.
  • Lisääntynyt UV-säteily voi pienentää viljelykasvien tuotantoa, mistä voi seurata nälänhätää.

4. Tavaraliikenne 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja tavaraliikenteen muodoista ja soveltuvuudesta erityyppisiin kuljetuksiin sekä tietoja teollisuuden sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tehtävässä tarvitaan näihin liittyvien maantieteellisten käsitteiden hallintaa sekä diagrammin- ja kartanlukutaitoa.

4.1 Aineistoissa 4.A–4.B kuvataan kahta kuvitteellista yritystä Saksan Frankfurt am Mainin lähistöllä. Valitse kummankin yrityksen tuotteiden kuljetukselle sopivin liikennemuoto. Perustele valintasi monipuolisesti ja hyödynnä tehtävän kaikkia aineistoja. 10 p.

Oikean liikennemuodon valinnasta 1 p./yritys. Perusteluista 4 p./yritys: perusteellisesti maantieteellisiä käsitteitä käyttäen kuvatusta näkökulmasta 2 p., pintapuolisesti kuvatusta näkökulmasta 1 p. Yhteensä enintään 5 p./yritys. Osatehtävästä ei voi saada täysiä pisteitä, mikäli kaikkia aineistoja ei ole hyödynnetty.

Mansikkatila (5 p.)

  • Kuljetukseen sopivin liikennemuoto: maantieliikenne (pakettiauto/rekka)
  • Esimerkkejä perusteluista:
    • Pieni toimituserä 500 kg: mahtuu yhteen pakettiautoon (diagrammi 4.C).
    • Lyhyt toimitusaika (teksti 4.A) ja kuljetusmatka (kartta 4.B): tarvitaan nopein ja edullisin liikennemuoto lyhyellä matkalla eli maantieliikenne.
    • Lyhyt sesonki / tuotteen lyhyt säilyvyys (teksti 4.A): tarvitaan joustavin liikennemuoto eli maantieliikenne.
    • Monta kohdetta (aineistot 4.A–B): tarvitaan joustavin liikennemuoto ovelta ovelle kuljettamiseen eli maantieliikenne.
    • Sillat mahdollistavat sujuvat joenylitykset (kartta 4.B).

Kiviainesyhtiö (5 p.)

  • Kuljetukseen sopivin liikennemuoto: laivaliikenne (eli vesiliikenne; rahtilaiva)
  • Esimerkkejä perusteluista:
    • Suuri toimituserä 3000 t (teksti 4.A): Suuret erät on edullisinta kuljettaa suurissa yksiköissä, tässä tapauksessa rahtilaivassa. Diagrammin 4.C perusteella erä mahtuu yhteen rahtilaivaan mutta ei tavarajunaan.
    • Pitkä toimitusaika (teksti 4.A): Laivaliikenteelle tyypillinen pitkä kuljetusaika ei ole ongelma yrityksen kannalta.
      • Tuote ei vanhene/pilaannu.
    • Lähtö- ja saapumispaikka Main-joen varrella (kartta 4.B) on hyvä mahdollisuus käyttää jokireittiä.
    • Pitkä kuljetusmatka (n. 200 km; kartta 4.B): Laivaan lastaaminen tulee sekä taloudellisesti että ekologisesti kannattavaksi.
    • Ekologisin valinta: Valitaan yrityksen kannalta mahdollisista vaihtoehdoista aina liikennemuoto, joka tuottaa vähiten päästöjä.

4.2 Pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kartan 4.B toimipaikkojen A–C sijoittumiseen. Hyödynnä vastauksessasi tehtävän kaikkia aineistoja. 10 p.

Kunkin toimipaikan A–C sijoittumiseen vaikuttavien tekijöiden kuvauksesta 2–4 p./toimipaikka. Yhden tekijän perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Osatehtävästä ei voi saada täysiä pisteitä, mikäli kaikkia aineistoja ei ole hyödynnetty.

A: Mansikkatila (2–4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Liikenneyhteydet: Frankfurt am Mainin kaupunkialueen länsiosiin on hyvät tieliikenneyhteydet. Alle 50 kilometrin kuljetusmatka maantietä pitkin pakettiautolla asiakaskauppoihin on riittävän lyhyt kannattavuuden kannalta.
  • Markkinat: Alle 50 kilometrin päässä on 12 asiakaskauppaa.
  • Tila: Toisin kuin keskustassa esikaupunkialueella on tilaa suurelle maatilalle, ja kiinteistöjen hinnat tai vuokrat ovat alhaisemmat.
  • Työvoima: Työvoiman tarve on suuri sesonkiaikaan. Esikaupunkialueella, alle 50 kilometrin päässä suurkaupungista on tarjolla paljon kausityövoimaa.
  • Kasvuolosuhteet: Rein-(Main-)joen laaksossa on hedelmällinen maaperä ja suotuisa mikroilmasto mansikan viljelylle.
  • Kausiluonteisuus: Toiminta mansikkatilalla on kausiluonteista; tämä vaikuttaa siihen, mikä on kulujen kannalta sopiva etäisyys esimerkiksi markkinoista ja työvoimasta.

B: Kiviaineksen tuotantoalue (2–4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Liikenneyhteydet: Tuotantoalue sijaitsee Main-joen varrella, joten kuljetusmatka satamaan on lyhyt ja laivayhteydet Frankfurt am Mainiin ovat hyvät.
  • Raaka-aineet: Alueen maaperän on oltava hiekkaa ja soraa, esimerkiksi joen kasaamaa irtainta ainesta.
  • Tila: Kauempana suurkaupungista on enemmän rakentamatonta tilaa tuotantoalueelle.
  • Työvoima: Lähellä sijaitsee pienempiä liikenteen solmukohtia ja todennäköisesti pikkukaupunkeja, joista löytyy työvoimaa.
  • Markkinat/asiakkaat: Suurkaupunki on 200 km:n päässä, ja lähistöllä on pikkukaupunkeja ja esikaupunkialueita, joissa rakentaminen on voimakasta. Kuljetusmatka on kohtuullinen suhteellisen halvalle raaka-aineelle, jota ei kannata kuljettaa kauempaa.

C: Kiviainesyhtiön päävarasto (2–4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Liikenneyhteydet: Alueella on hyvät laivayhteydet tuotantoalueelle ja tieliikenne- ja raideyhteydet suurkaupunkiin, sijainti on keskustan ruuhkien ulkopuolella.
  • Tila: Toisin kuin keskustassa esikaupunkialueella on tilaa suurelle varastoalueelle.
  • Työvoima: Tarjolla on paljon työvoimaa, koska varasto sijaitsee esikaupunkialueella ja lähellä suurkaupunkia.
  • Koulutettu työvoima: Suurkaupungissa on myös koulutettua työvoimaa johtamis-, logistiikka- ja markkinointitehtäviin.
  • Markkinat/asiakkaat ja kysyntä: Sijainti on suurkaupungin ja esikaupunkialueiden markkinoiden lähistöllä, jossa rakentaminen on voimakasta.

”Tuotantotekijöiden” täsmällisestä määrittelystä 2 p: Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat mm. raaka-aineiden, tilan, koulutetun tai halvan työvoiman ja energian saatavuus sekä markkinoiden/asiakkaiden sijainti, tuotteiden kysyntä ja liikenneyhteydet. Yksittäisen (tuotanto)tekijän tärkeys sijoittumisen kannalta riippuu yrityksen tyypistä.

Tehtävästä voi saada enintään 8 p., mikäli vastaus käsittelee vain kahta kolmesta toimipaikasta tai kaikkia tehtävän aineistoja ei hyödynnetä.

5. Kansallispuistojen käyntimäärä maantieteellisenä tutkimuskohteena 20 p.

Tehtävässä arvioidaan geomediaan liittyvien käsitteiden hallintaa ja tietoja maantieteellisistä aineistonkeruun menetelmistä. Lisäksi arvioidaan kokelaan monipuolisia taulukko- ja diagrammitaitoja: taulukoiden käsittelyä, diagrammien tuottamista ja näiden tulkintaa.

5.1 Määrittele käsite geomedia. 3 p.

Ydinmääritelmästä 1–2 p. ja geomediaesimerkeistä 1–2 p.

Esimerkit ydinmääritelmästä: ”Geomedia tarkoittaa maantieteellisiä eli alueellista tietoa sisältäviä tietolähteitä sekä maantieteellisiä tiedonhankinta- ja esitystapoja.” (2 p.) tai ”Geomedia on paikkaan sidotun tiedon visualisointia.” (1 p.)

Esimerkkejä geomediasta: kartat, karttapalvelut, paikkatieto, paikkatietosovellukset, satelliittikuvat, ilmakuvat, sekä paikkaan sidotut tilastot, taulukot, diagrammit, valokuvat, videot, elokuvat, animaatiot, tekstimuotoinen ja suullinen tieto, simulaatiot, pelit, lisätty todellisuus.

5.2 Järjestä taulukko 5.A käyntimäärän mukaan suurimmasta pienimpään ja liitä kuvakaappaus järjestetystä taulukosta vastauskenttään. Kirjoita vastauskenttään myös Suomen suosituimman kansallispuiston nimi vuonna 2020. 4 p.

Taulukon oikeanlaisesta otsikosta ja sarakeotsikoista 1 p., oikeasta järjestyksestä 2 p. ja suosituimman kansallispuiston oikeasta nimestä (Pallas-Yllästunturi) vastauskentässä 1 p.

Esimerkki järjestetyn taulukon kuvakaappauksesta:

5.3 Laadi aineistosta 5.B pylväsdiagrammi kansallispuistojen käyntimäärän kehityksestä vuosina 2010–2020 ja liitä kuvakaappaus diagrammista vastauskenttään. 4 p.

Diagrammista annetaan pisteitä seuraavasti:

  • Oikea diagrammityyppi (pylväsdiagrammi) 1 p.
  • X-akselin selitteet (vuosiluvut) 1 p.
  • Y-akselin otsikko (”Käyntimäärä yhteensä”) 1 p.
  • Looginen otsikko 1 p.

Esimerkki diagrammista:

5.4 Kuvaile kolme maantieteellistä menetelmää, joiden avulla voidaan havainnoida kansallispuistojen käyntimäärää. 9 p.

Yhdestä soveltuvasta menetelmästä 3 p.: menetelmän nimeämisestä 1 p., menetelmän perustellusta kuvatusta 2 p. Pintapuolisesti kuvatusta menetelmästä tai kuvauksesta, jossa ei osoiteta menetelmän soveltumista käyntimäärien havainnointiin, annetaan 1 p. Ylimääräisten menetelmien kuvauksista ei anneta pisteitä. Esimerkkejä menetelmistä:

  • Kyselyt/haastattelut (esim. koteihin lähetettävät matkailukyselylomakkeet tai työntekijöiden toteuttamat kyselyt/haastattelut kansallispuistojen parkkialueilla)
  • Havainnointi:
    • Kävijälaskennat (esim. työntekijät laskevat kävijöiden määrää kansallispuistojen parkkipaikoilla päivän aikana, ja tästä arvioidaan kokonaismääriä)
    • Sähköiset kävijälaskurit (esim. infrapuna-anturiin perustuvat automaattiset laskurit kansallispuistojen pääväylillä)
  • Paikkatiedon hyödyntäminen:
    • Mobiililaitteiden sijaintitiedot (operaattoreilta)
    • Sosiaalisen median julkaisujen sijaintitunnisteet (geotag) ja paikkatunnisteet (@)
    • Kävijämääriä voidaan epäsuorasti arvioida muun muassa polttopuiden kulumisena, roskisten täyttymisenä ja polkujen kulumisena.
  • Tilastot: Kävijämääriä voidaan arvioida epäsuorasti myös esimerkiksi liikennemäärien perusteella (etenkin harvaanasutuilla alueilla) ja luontokeskusten kävijämääristä.

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

6. Planetaariset rajat ja kestävä kehitys 30 p.

Planetaarisilla rajoilla (diagrammi 6.A) tarkoitetaan maapallon reunaehtoja, joiden sisällä tulisi pysyä ihmiskunnan elinmahdollisuuksien turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tutkijat ovat määritelleet tärkeimmille ympäristöriskeille turvalliset raja-arvot. Neljä ympäristöriskiä on jo vaaravyöhykkeellä tai tilanteeltaan hälyttäviä: 1. ilmastonmuutos, 2. lajien sukupuutto, 3. maankäytön muutos sekä 4. typpi- ja fosforikuormitus.

Kestävän kehityksen indeksi SDI (kartta 6.B) puolestaan kuvaa, kuinka ekotehokkaasti valtio tuottaa hyvinvointia eli kuinka paljon hyvinvoinnin tuottaminen kuormittaa planetaarisia rajoja henkeä kohden.
Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja kestävästä kehityksestä ja ympäristöriskeistä. Lisäksi arvioidaan kykyä soveltaa tietoja ja annettuja aineistoja ympäristöriskien ilmenemiseen ja niihin vaikuttamiseen Suomessa. Tehtävässä arvioidaan myös kokelaan kykyä pohtia kestävän kehityksen alueellisia piirteitä maapallolla.

6.1 Määrittele seuraavat kaksi käsitettä: kestävä kehitys ja inhimillisen kehityksen indeksi (HDI). 6 p.

Kummankin käsitteen määritelmästä enintään 3 p.: ydinmääritelmästä 2 p. ja täydentävästä tiedosta 1 p.

Kestävä kehitys (3 p.):

  • Ydinmääritelmä (2–3 p.), esimerkiksi:
    • ”Kestävä kehitys on kehitystä/toimintaa, jossa pyritään tyydyttämään ihmisten tarpeita niin, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.”
  • Esimerkki täydentävästä tiedosta (0–1 p.):
    • Kestävän kehityksen osa-alueita ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus.
    • Kestävän kehityksen saavuttamiseksi vaaditaan kestävää elämäntapaa.

Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI; 3 p.):

  • Ydinmääritelmä (2–3 p.), esimerkiksi:
    • ”Inhimillisen kehityksen indeksi yhdistää kolme (neljä) elämänlaatua kuvaavaa muuttujaa, joita ovat elinajanodote, (lukutaitoisuus), koulutuksen keskimääräinen kesto ja ostovoima.” (2 pisteeseen tulee mainita täsmällisesti ainakin kaksi ja 3 pisteeseen kolme indeksiin kuuluvaa muuttujaa.)
  • Esimerkki täydentävästä tiedosta (0–1 p.):
    • Inhimillisen kehityksen indeksi vaihtelee nollasta yhteen. Kaikkein heikoimmin kehittyneet valtiot ovat lähimpänä nollaa.
    • Valtioesimerkit korkeasta ja matalasta HDI:stä.

6.2 Valitse planetaarisia rajoja kuvaavasta diagrammista 6.A yksi vaaravyöhykkeellä oleva tai tilanteeltaan hälyttävä ympäristöriski ja arvioi, miten valitsemasi ympäristöriski ilmenee Suomessa. 6 p.

Hyvin selitetystä ja perustellusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Pisteitä annetaan vain yhden ympäristöriskin kuvauksesta.

Esimerkkisisältöjä:

Valittu ympäristöriski: Ilmastonmuutoksen ilmeneminen Suomessa

  • Lämpötilat ovat nousseet ja sademäärät kasvaneet ilmastonmuutoksen myötä.
  • Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, kuivuus ja myrskyt ovat yleistyneet ja vaikeuttavat esimerkiksi ravinnontuotantoa.
  • Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja, kuten helteistä aiheutuvia terveysongelmia.
  • Ihmisen lisäksi monet muutkin lajit, kuten saimaannorppa ja naali, kärsivät ilmastonmuutoksesta, koska eivät ehdi sopeutua sen aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin.

Valittu ympäristöriski: Lajien sukupuuton ilmeneminen Suomessa

  • Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on kiihtynyt ja uhanalaisten lajien osuus kasvanut viime vuosina.
  • Luonnon monimuotoisuutta vähentävät lisääntynyt luonnonvarojen käyttö, kuten maa- ja metsätalous sekä rakentaminen. Tämä aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista.
  • Vaurastumisesta johtuva kulutuksen kasvu Suomessa ja koko maailmassa kiihdyttää luontokatoa.
  • Myös ilmastonmuutos ja saastuminen ovat uhkia monille lajeille.

Valittu ympäristöriski: Maankäytön muutokset Suomessa

  • Maa- ja metsätalous sekä rakentaminen vaikuttavat esimerkiksi metsien hiilensidontaan ja monimuotoisuuteen.
  • Luonnontilaisten ja vanhojen metsien osuus on Suomessa pieni, ja ne ovat vähentyneet hakkuiden takia.
  • Rakentaminen sekä maa- ja metsätalous pirstaloivat yhtenäisiä luonnontilaisia ympäristöjä pienempiin osiin.
  • Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kuivattuja soita on pyritty ennallistamaan ja joutoalueita uudelleen metsittämään.

Valittu ympäristöriski: Typpi- ja fosforikuormitus Suomessa

  • Maatalous tuottaa vesistöihin ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, jotka rehevöittävät vesistöjä.
  • Myös metsätalous ja ihmisten jätevedet aiheuttavat typpi- ja fosforipäästöjä.
  • Itämeren rehevöityminen on ollut seurausta veden ja ilman mukana tulevasta ravinnekuormituksesta.
  • Rehevöityminen uhkaa lajien monimuotoisuutta vesistöissä, mikä näkyy esimerkiksi kalakannoissa.

6.3 Pohdi, mitä Suomi valtiona ja yksittäinen Suomessa asuva ihminen voivat tehdä pienentääkseen osatehtävässä 6.2 valitsemaasi ympäristöriskiä. 8 p.

Valtiotason toimista 4 p. ja yksilötason toimista 4 p. Hyvin perustellusta toimesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Valtio- ja yksilötason toimista annetaan yhteensä enintään 4 p., jos niihin on valittu eri ympäristöriski kuin tehtävässä 6.2.

Vastauksesta tulee käydä ilmi, että kokelas käsittelee osatehtävässä 6.2 valitsemaansa ympäristöriskiä.

Valtiotason toimet (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Suomi voi vaikuttaa ympäristöriskin pienentämiseen omassa maassaan lainsäädännön kautta, esimerkiksi edistämällä ympäristölainsäädäntöä.
  • Suomi voi tukea taloudellisesti ympäristönsuojelua, vähentää ympäristöä haittaavia tukia tai vaikuttaa verotuksen kautta.
  • Suomi voi vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin ja lainsäädäntöön esimerkiksi Euroopan unionin tai Yhdistyneiden kansakuntien kautta.
  • Suomi voi tukea suoraan toista valtiota globaalien ympäristöriskien pienentämisessä, esimerkiksi antamalla siihen tarkoitukseen suoraa tukea maan hallinnonaloille.
  • Suomi voi tukea kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden toimintaa, jotka välittävät tuen omien hankkeidensa kautta.
  • Suomen valtio voi ohjata alueiden käytön suunnittelua (esimerkiksi kaupunki-, alue- ja liikennesuunnittelua), jolla vaikutetaan ympäristöhaittojen ehkäisemiseen ja ympäristön tilan parantamiseen.

Yksilötason toimet (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

Yksilö voi

  • osallistua ympäristöriskin pienentämiseen pyrkivän kansalaisliikkeen tai -järjestön toimintaan aktivistina
  • vaikuttaa ympäristöriskin pienentämiseen esimerkiksi omassa koulussa tai työyhteisössä
  • osallistua poliittiseen toimintaan ympäristön puolesta ja äänestää
  • kouluttautua ja valita ammatin, jossa voi toimia ympäristön hyväksi
  • pyrkiä tekemään itse ympäristön kannalta viisaita ratkaisuja esimerkiksi kulutusvalinnoissa.

6.4 Analysoi kartan 6.B perusteella, kuinka voimakkaasti hyvinvoinnin tuottaminen kuormittaa planetaarisia rajoja eri puolilla maapalloa. Pohdi syitä alueellisiin eroihin. 10 p.

Huomiot aineistosta 4–6 p. ja alueellisiin eroihin vaikuttavista tekijöistä 4–6 p., yhteensä enintään 10 p. Hyvin maantieteellisiä käsitteitä käyttäen selitetystä ja perustellusta huomiosta tai tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Huomioita aineistosta (4–6 p.) Esimerkkisisältöjä:

  • Kuvaus SDI:hin vaikuttavista osatekijöistä eli päästöistä, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja hyvinvoinnin tuottamisesta.
  • Hyvinvoinnin tuottaminen kuormittaa planetaarisia rajoja henkeä kohden paljon (hyvinvoinnin ekotehokkuus on pientä) monissa kehittyneissä maissa (esim. Norja, Yhdysvallat, Australia). Pienintä hyvinvoinnin tuottamisen ekotehokkuus henkeä kohden on kehittyneistä maista esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.
  • Vain harvassa maassa hyvinvointia saadaan tuotettua siten, että planetaarisia rajoja kuormitetaan henkeä kohden vähän (tällöin hyvinvoinnin ekotehokkuus on suurta; näin on esim. Perussa, Kolumbiassa, Georgiassa, Moldovassa ja Sri Lankassa). Suurinta hyvinvoinnin tuotannon ekotehokkuus henkeä kohden on esimerkiksi eräissä Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Kuubassa ja Costa Ricassa, sekä Aasiassa Sri Lankassa.

Alueellisiin eroihin vaikuttavia tekijöitä (4–6 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Hyvinvoinnin tuottaminen kuluttaa planetaarisia rajoja eniten kehittyneissä maissa, joissa korkea hyvinvointi saavutetaan luonnonvarojen runsaalla käytöllä ja kuluttaminen on suurta (esim. Norja, Yhdysvallat, Australia). Tämä laskee SDI:tä, sillä hyvinvointi saavutetaan pienellä ekotehokkuudella.
  • Monissa kehittyvissä maissa luonnonvarojen käyttö ja kuluttaminen voi olla henkeä kohden vähäistä, mutta hyvinvointikin tasoltaan matalaa (esim. Mali, Nigeria, Madagaskar, Pakistan). Tällöin SDI jää keskitasolle.
  • Joissakin maissa hyvinvointi on saatu nostettua korkealle tasolle esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen panostamalla, mutta talous ei ole luonnonvaroja kuluttavaa tai ympäristön kuormitusta on onnistuttu vähentämään lainsäädännöllä (esim. Peru, Georgia, Moldova, Sri Lanka). Tämä nostaa SDI:tä.
    • Luonnonvarojen vähäinen kulutus johtuu suhteellisen alhaisesta elintasosta (vaikka HDI on suhteellisen korkea), ei niinkään kestävistä ratkaisuista luonnonvarojen suhteen.

7. Välimeren alueen sadannan muutos 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan kykyä analysoida Välimeren alueen sadannan ja sen ennustetun muutoksen vaikutuksia luontoon ja ihmistoimintaan. Lisäksi arvioidaan kokelaan kykyä soveltaa tietämystään alueen luonnon- ja ihmismaantieteellisistä piirteistä hänen pohtiessaan muutoksen vaikutuksia alueella.

7.1 Analysoi kartan 7.A avulla, miten Välimeren alueen sadanta tulee ennusteen mukaan muuttumaan, ja vertaa muutosta muuhun Eurooppaan. 10 p.

Vastauksen jäsentelystä, täsmällisestä maantieteellisten käsitteiden ja paikannimien käytöstä ja vertailuasetelman luomisesta 2 p.

Välimeren alueen vuosisadannan muutoksen kuvauksesta 2–3 p., kesäsadannan muutoksen kuvauksesta 2–3 p. ja vertaamisesta muuhun Eurooppaan 2–3 p., yhteensä enintään 8 p. Perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Välimeren alueen vuosisadannan muutoksen kuvailu (2–3 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Sadannan ennustetaan vähenevän Välimeren alueella yleisesti noin 0–40 prosenttia. Sadannan muutoksissa on suurta alueellista vaihtelua kartalla näkyvän Välimeren alueen eteläisten ja pohjoisten osien välillä.
  • Sadanta vähenee ennusteen mukaan eniten Etelä-Euroopan eteläosissa. Esimerkiksi Espanjan, Italian ja Kreikan eteläosissa sadannan ennustetaan vähenevän 20–30 prosenttia ja joissakin osissa jopa 30–40 prosenttia.
  • Sadannan muutos on pienintä Välimeren alueen pohjoisosissa, joissa sadannan ennustetaan paikoin jopa hieman lisääntyvän. Esimerkiksi Ranskan ja Italian pohjoisosien sadannan ennustetaan kasvavan.

Välimeren alueen kesäsadannan muutoksen kuvailu (2–3 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Kesäsadannan ennustetaan vähenevän huomattavasti vuosisadantaa voimakkaammin Välimeren alueella, jopa yli 40 %.
  • Kesäsadanta vähenee myös sellaisilla alueilla, joilla vuosisadannan ennustetaan pysyvän muuttumattomana, kuten Ranskan keskiosissa, Pohjois-Italiassa, Balkanin pohjoisosissa ja Turkin pohjoisosissa.
  • Väheneminen on erityisen voimakasta Portugalin alueella ja monin paikoin Välimeren rannikolla.
  • Aineiston perusteella voidaan päätellä, että alueelle tyypillinen talvisadanta tulee lisääntymään Välimeren alueen pohjoisosissa. Alueen eteläosissa kuitenkin myös talvisadanta vähenee.

Vertaaminen muuhun Eurooppaan (2–3 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Välimeren alueen sadanta vähenee muuhun Eurooppaan verrattuna paljon, sillä muualla vuosisadannan ennustetaan pysyvän samana tai kasvavan.
  • Kesäsadannan ennustetaan vähenevän myös Länsi- ja Keski-Euroopassa, mutta kuitenkin eniten Välimeren alueella.
  • Pohjois-Euroopassa tilanne on toinen, sillä myös kesäsadannan ennustetaan kasvavan.
  • Siinä missä vuosisadannan ennustetaan vähenevän Välimeren rannikolla paikoin jopa 40 %, pohjoisimmassa Euroopassa se voi kasvaa jopa 30 %.

7.2 Pohdi kartan 7.A avulla, millaisia vaikutuksia ennustetulla sadannan muutoksella olisi luontoon ja ihmistoimintaan Välimeren alueella. 14 p.

Vastauksen jäsentelystä ja täsmällisestä maantieteellisten käsitteiden ja paikannimistön käytöstä 2 p.

Vaikutuksista luontoon (4–8 p.) ja ihmistoimintaan (4–8 p.), yhteensä enintään 12 p. Perustellen kuvatusta vaikutuksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Vaikutukset luontoon (4–8 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Välimeren alueen kuivuus lisääntyy. Tämä muuttaa alueella asuvien eliöiden elinolosuhteita. Hyvin kuivuutta sietävät lajit menestyvät, ja muut taantuvat.
  • Kuivuuden lisääntyessä (ja ilmaston samalla lämmetessä) lajisto muuttuu, kun lajit leviävät pääasiassa etelästä pohjoiseen. Tällöin alueelle tyypilliset lajit vähenevät ja biodiversiteetti pienenee.
  • Kosteikkoalueet kuivuvat tai pienentyvät, mikä vaikuttaa niillä elävien eliöiden elinolosuhteisiin.
  • Kuivuuden lisääntyminen muuttaa pitkällä tähtäimellä alueen biomia (välimerenkasvillisuus), mikä voi muuttaa alueen lajistoa.
  • Kuivuuden lisääntymisen ja Välimeren alueen kuumien kesien aiheuttaman voimakkaan haihtumisen vuoksi maaperä voi suolaantua, mikä vaikuttaa alueen kasvillisuuteen.
  • Pitkään jatkuva sadannan vähentyminen vaikuttaa pohjavesivaroihin, jotka voivat huveta. Myös pintavesien määrä vähenee, esimerkiksi jokien virtaama ja järvien pinta-ala voi pienentyä.
  • Etenkin kesäsadannan väheneminen lisää ennestään korkeaa metsä- ja ruohikkopalojen riskiä. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti Välimeren alueen lajistoon ja lajien yksilömääriin.
  • Sadannan muutokset voivat lisätä kuivuusjaksojen pituutta, mikä voi johtaa aavikoitumiseen etenkin kartalla näkyvän Välimeren alueen eteläisissä osissa.

Vaikutukset ihmistoimintaan (4–8 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Vähäisempi sadanta vaikeuttaa alueen ihmisten puhtaan/makean veden saantia, kun pohja- ja pintavesien määrä vähenee. Tämä voi johtaa veden säännöstelyyn.
  • Pinta- ja pohjavesivarojen vähentyminen vaikeuttaa kasteluveden saantia, mikä voi aiheuttaa ongelmia etenkin alueella tyypilliselle kasvihuoneviljelylle.
  • Kasteluveden saatavuusongelmat haittaavat alueen maataloutta, mikä voi vähentää maataloustuotantoa ja vaikuttaa maataloudesta elinkeinonsa saavien ihmisten tuloihin.
  • Turismin, joka on alueella merkittävä elinkeino, tulee sopeutua vedensaannin ongelmiin.
  • Talvisadannan vähentyminen voi myös pidentää turismikautta Välimeren alueella ja siten lisätä turistien määrää talvikuukausien aikana. Tämä voisi vähentää turismin aiheuttamaa kuormitusta alueelle kesäkuukausien aikana ja toisaalta kasvattaa turismista saatavia tuloja talvikuukausien aikana.

7.3 Pohdi, miten Välimeren alueella voidaan varautua sadannan muutoksiin. 6 p.

Perustellen kuvatusta varautumiskeinosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Välimeren alueelle on myös tulevaisuudessa tyypillistä sadannan voimakas vuodenaikaisvaihtelu siten, että suurin osa vuosisadannasta saadaan talvella. Talvella satavaa vettä voidaan varastoida tekoaltaisiin tai maanalaisiin säiliöihin, joista sitä voidaan käyttää pitkin vuotta.
  • Maataloudessa, erityisesti kasvihuoneviljelyssä, voidaan rakentaa vettä säästäviä tai kierrättäviä kastelujärjestelmiä. Myös kotitalouksien harmaan veden, eli peseytymisestä, astioiden- ja pyykinpesusta syntyvän veden, käyttö kastelussa vähentäisi puhtaan veden käyttöä.
  • Puita ja viljelykasveja voidaan jalostaa kestämään paremmin kuivuutta, jotta ne selviäisivät paremmin muuttuvissa sää- ja ilmasto-olosuhteissa.
  • Kuivuuden aiheuttamaan viljasatojen pienentymiseen voidaan varautua viljan varastoinnilla.
  • Hotellit ja majoituspalvelut voivat kehittää vettä säästäviä käytäntöjä, kuten vettä säästävien hanojen ja WC-altaiden asentaminen ja pyyhkeiden vaihtovälin pidentäminen.
  • Palo- ja pelastustoimi voi suunnitella yksiköiden sijoittelua ja toimintaansa niin, että ne pystyvät toimimaan tehokkaasti maasto- ja metsäpalojen yleistyessä.

8. Kestävä ravinnontuotanto ja ruokavalio 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja ravinnontuotannosta ja maatalouden vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi arvioidaan kykyä soveltaa tietoja ja annettuja aineistoja ihmisten ruokavalioiden tarkasteluun eri osissa maapalloa. Tehtävässä arvioidaan myös kokelaan kykyä suunnitella terveellinen ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ateria ja pohtia sen ympäristövaikutuksia.

8.1 Pohdi, minkälaisia vaikutuksia maataloudella on ympäristöön. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 8.A. 12 p.

Vastauksen jäsentelystä ja täsmällisestä maantieteellisten käsitteiden käytöstä 2 p. Vaikutusten käsittelystä yhteensä enintään 10 p. Hyvin selitetystä ja perustellusta vaikutuksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

  • Kasvihuonekaasupäästöt: Maatalous aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisesti lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta.
  • Eroosion lisääntyminen: Maatalous voi lisätä eroosiota, kun metsiä raivataan ja karjaeläimet syövät kasvillisuutta ja tallovat maaperää laiduntaessaan. Kuivilla alueilla eroosio voi lisätä aavikoitumista.
  • Tulvimisen lisääntyminen: Maatalouden aiheuttama eroosio voi lisätä maa-aineksen kertymistä jokiin, mikä aiheuttaa tulvia.
  • Ravinnekuormitus: Intensiivinen maatalous voi lisätä lannoitteiden aiheuttamaa kuormitusta ympäristössä.
  • Torjunta-ainekuormitus: Intensiivinen maatalous voi lisätä torjunta-aineiden aiheuttamaa kuormitusta ympäristössä.
  • Makean veden varojen kuluminen: Maatalous kuluttaa suuren määrän makean veden varoja, mikä voi aiheuttaa jokien ja järvien kuivumista ja vedenpinnan laskua.
  • Maaperän suolaantuminen: Keinokastelu voi lisätä maaperän suolaantumista kuivilla alueilla.
  • Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen: Metsiä ja muita luonnontilaisia ympäristöjä hakataan esimerkiksi biopolttoaineeksi tarkoitettujen kasvien viljelyalaksi, mikä vähentää luonnon monimuotoisuutta. Monokulttuurinen maatalous vähentää alueen lajien monimuotoisuutta, kun luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit harvinaistuvat.
  • Esimerkiksi lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden kulutuksen kasvu lisää ravinnontuotannon ympäristövaikutuksia tulevaisuudessa.
  • Luonnonmukainen maatalous voi vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, koska siinä voidaan käyttää ympäristön kannalta parempia viljelymenetelmiä, kuten hiiliviljelyä.

8.2 Analysoi ihmisten tyypillistä ruokavaliota Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa aineiston 8.B perusteella. Pohdi myös, mitkä tekijät ovat syynä alueellisiin eroihin. 12 p.

Vastauksen jäsentelystä, maantieteellisten käsitteiden täsmällisestä käytöstä ja aineiston hyödyntämisestä 2 p. Aineistoon perustuvista huomioista 4 p. ja erojen syiden kuvaamisesta 6 p., yhteensä enintään 10 p. Hyvin selitetystä ja perustellusta huomiosta tai tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että molempia alueita on käsitelty.

Huomioita aineistosta (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Molemmilla alueilla sekä terveellisen että ympäristöystävällisen ruokavalion saavuttaminen vaatii muutoksia ruokavaliossa.
  • Pohjois-Amerikassa ylikulutetaan eläinproteiineja, maitotuotteita ja tärkkelyspitoisia kasviksia verrattuna terveelliseen ja ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Muita ruoka-aineita ruokavalioon kuuluu liian vähän.
  • Etelä-Aasiassa keskimääräisessä ruokavaliossa ruoka-aineiden osuudet ovat lähempänä terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokavaliota, mutta ruoka-aineita saadaan liian vähän päivässä.

Ruokavalion alueellisiin eroihin vaikuttavia tekijöitä (6 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Varallisuus:
    • Päivittäisen ravinnon kustannukset vievät Etelä-Aasiassa suuren osuuden henkilön päivittäisistä tuloista, mikä vaikuttaa saatavilla olevan ravinnon määrään.
    • Pohjois-Amerikassa terveellisen ja ympäristöystävällisen ruokavalion kustannukset ovat vain pieni osa henkilön päivittäisistä tuloista. Tästä huolimatta keskimääräinen ruokavalio ei vastaa suosituksia.
  • Ruuantuotannon omavaraisuus tai kaupallisuus:
    • Elämäntapa, johon kuuluu omavarainen pienviljely, voi vaikuttaa ruokavalion terveellisyyteen ja monipuolisuuteen monella alueella Etelä-Aasiassa.
    • Kaupallinen/teollinen ruuantuotanto ja mainonta vaikuttavat voimakkaasti ruokavalioon Pohjois-Amerikassa.
  • Kulttuuri:
    • Osassa Etelä-Aasian maista uskonto (esim. hindulaisuus Intiassa) voi kieltää naudanlihan syönnin ja ihmiset noudattavat kasvisruokavaliota.
    • Pohjois-Amerikassa ruokakulttuuriin kuuluvat myös pikaruuat, mikä lisää tärkkelyspitoisten kasvisten ja lihan kulutusta.
  • Tuotteiden tarjonta: Ravitsevan ja ympäristöystävällisen ruuan ostaminen on joillakin alueilla vaikeaa, jos sellaista ei ole myynnissä isoissa automarketeissa (esimerkiksi Yhdysvallat).
  • Etäisyydet ja kulkuyhteydet: Harvaan asutuilla alueilla sekä Pohjois-Amerikassa että Etelä-Aasiassa pitkät etäisyydet tai huonot kulkuyhteydet voivat vaikuttaa ruokavalion yksipuolisuuteen.
  • Alueen ilmasto ja maaperä: Ilmastolla ja maaperällä on vaikutusta siihen, mitä ruoka-aineita alueella on kannattavaa tuottaa.

8.3 Suunnittele päivällisateria, joka on terveellinen ja mahdollisimman ympäristöystävällinen. Kuvaile, mistä ruoka-aineista ateria koostuu, ja perustele, miksi se on ympäristöystävällinen. 6 p.

Aterian ja ruoka-aineiden kuvauksesta 2 p. ja perusteluista 4 p.

Aterian ja ruoka-aineiden kuvaus (2 p.): ympäristöystävällisten ja terveellisten ruoka-aineiden valinta 1 p. ja looginen ateriakokonaisuus 1 p. Hyvässä vastauksessa ateria on monipuolinen ja koostuu terveellisistä ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavista ruoka-aineista.

Esimerkki aterian kuvauksesta: ”Valmistan papu-maapähkinäpataa. Valmistusaineksina on sipulia, mausteita, tomaattimurskaa, papuja, maapähkinöitä ja vihanneksia. Ateriaan kuuluu lasi kauramaitoa ja salaatti.” (2 p.)

Perustelut aterian ympäristöystävällisyydelle (4 p.): yhdestä hyvin kuvatusta perustelusta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Ateria sisältää erilaisia kasvisproteiineja, mikä vähentää ravinnontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Ateria sisältää pehmeitä kasvispohjaisia rasvoja, jotka ovat ilmastoystävällisiä.
  • Ateriassa on mahdollisimman paljon kotimaisia ruoka-aineita, joiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Suomessa myös ympäristölainsäädäntö on tiukka.

9. Suomen maisema-alueet 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja maisemaan liittyvistä käsitteistä. Lisäksi arvioidaan kokelaan ymmärrystä luonnonmaantieteellisten piirteiden vaikutuksesta maiseman rakentumiseen ja ihmistoiminnan muodostumiseen tietyille alueille.

9.1 Määrittele seuraavat kolme käsitettä: luonnonmaisema, kulttuurimaisema ja kansallismaisema. 6 p.

Käsitteen täsmällisestä määritelmästä 2 p. Pintapuolisesta määritelmästä 1 p.

Luonnonmaisema (2 p.)

  • Ydinmääritelmä 1 p.
    • Luonnonmaisemia ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnonprosessien muovaamaa.
  • Täydentävä tieto korkeintaan 1 p.
    • Luonnonmaisemassa näkyy merkkejä eri aikakausilta.
    • Luonnonmaiseman elementtejä ovat esimerkiksi pinnanmuodot, vesistöt ja kasvillisuus.

Kulttuurimaisema (2 p.)

  • Ydinmääritelmä 1 p.
    • Kulttuurimaisema on maisema, johon on vaikuttanut ihmistoiminta.
  • Täydentävä tieto korkeintaan 1 p.
    • Kulttuurimaisemia ovat esimerkiksi maaseudun pihapiirit, pellot ja laitumet tai kaupunkien ja taajamien rakennetut ympäristöt.
    • Ihmistoiminta voi näkyä maisemassa asutuksena tai muuna rakentamisena.
    • Maaseudun kulttuurimaisemat voivat olla myös perinnemaisemia.

Kansallismaisema (2 p.)

  • Ydinmääritelmä 1 p.
    • Kansallismaisema on tunnettu maisemakohde, joka on tärkeä suomalaiselle identiteetille.
  • Täydentävä tieto korkeintaan 1 p.
    • Kansallismaisemat ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
    • Kansallismaisemat voivat olla joko luonnonmaisemia tai merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.
    • Esimerkkejä kansallismaisemasta ovat mm. Koli, Punkaharju, Porvoonjokilaakso, Tammerkoski.
    • Täydentävä tieto voi olla myös kansallismaisemien syntyhistorian pohdinta.

9.2 Pohdi, mitkä luonnonmaantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet maiseman muodostumiseen karttaan 9.A merkityillä maisema-alueilla: A. Lappi, B. Järvi-Suomi ja C. Etelä-Suomi. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 9.B. 12 p.

Kunkin maisema-alueen käsittelystä yhteensä enintään 4 p. Perustellusti ja maantieteellisiä käsitteitä käyttäen kuvatusta tekijästä tai vaikutuksesta 2 p. Pintapuolisesti kuvatusta tekijästä 1 p.

Vastauksella, jossa käsitellään luonnonmaantieteellisten tekijöiden (kuten jääkauden) vaikutuksia maisemaan vain yleisellä tasolla, osatehtävästä 9.2 voi saada enintään 3 p.

A. Lappi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Pinnanmuodot vaihtelevat; pohjoisessa on korkeita jäätikön ja eroosiovoimien kuluttamia tuntureita, muuten maisema on melko tasaista ja laajojen suoalueiden luonnehtimaa.
  • Kylmä ja kostea ilmasto on mahdollistanut laajojen suoalueiden synnyn.
  • Kasvillisuus vaihtelee pinnanmuotojen ja kosteuden mukaan.

B. Järvi-Suomi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Viimeisen jäätiköitymisen puhdistamat lukuisat järvialtaat ja saaret muodostavat pääosan maisemasta.
  • Maisemaa luonnehtivat kalliomurrokset ja paikoin niihin syntyneet järvialtaat.
  • Jäätikön kasaamat drumliinit ja moreenin peittämät pinnanmuodot synnyttävät maisemaan luode-kaakko-suuntauksen.
  • Maisema-alueelle ovat tyypillisiä laajat metsäalueet.

C. Etelä-Suomi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Maankohoaminen paljastaa uutta maapinta-alaa.
  • Jäätikön sulamisen jälkeen laajoja alueita oli vedenpinnan alla, jolloin veden pohjaan kerrostui savikkoja. Nämä alueet ovat nousseet merenpinnan yläpuolelle maankohoamisen seurauksena ja muodostaneet laajoja viljelyyn soveltuvia savikkoalueita.
  • Maisemaa luonnehtivat myös savikkoalueita halkovat joet.
  • Rannikkoalueita luonnehtivat rikkonaiset kalliot.

9.3 Pohdi, miten maisema-alueille tyypilliset piirteet ovat vaikuttaneet alueen elinkeinorakenteeseen karttaan 9.A merkityillä alueilla: A. Lappi, B. Järvi-Suomi ja C. Etelä-Suomi. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 9.B. 12 p.

Kunkin maisema-alueen elinkeinorakenteeseen vaikuttavien piirteiden kuvaamisesta yhteensä enintään 4 p. Hyvin perustellusta vaikutuksesta ja maantieteellisten käsitteiden käytöstä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Vastauksella, jossa käsitellään alueiden elinkeinoja liittämättä niitä maisemaan, osatehtävästä 9.3 voi saada enintään 3 p. Jos kokelas on käsitellyt maiseman vaikutuksia elinkeinoihin vain yleisellä tasolla, osatehtävästä 9.3 voi saada enintään 6 p.

A. Lappi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Vaihtelevat pinnanmuodot luovat otollisia paikkoja laskettelu- ja hiihtokeskuksille, mikä mahdollistaa turismin ja minkä seurauksena maisema-alueella on palvelutuotantoa.
  • Alueen kansallisesti arvokkaisiin maisemiin, kuten avotuntureille, soille ja jokilaaksoihin, on perustettu useita suojelualueita ja kansallispuistoja. Ne synnyttävät luontomatkailua, minkä seurauksena maisema-alueella on palvelutuotantoa.
  • Poro on sopeutunut maisema-alueen niukkaan kasvillisuuteen, ilmastoon ja pinnanmuotoihin. Sen ansiosta Lapin maisema-alueella harjoitetaan poronhoitoa, joten maisema-alueella on alkutuotantoa.
  • Koska alueen maaperä on ohut, ja soita, avokalliota ja rakkakivikoita on paljon, viljelylle otollisia alueita on vähän. Lappi on siten harvaan asuttua.
  • Alueen kallioperä yhdessä harvan asutuksen kanssa mahdollistaa kannattavan kaivostoiminnan Lapissa.

B. Järvi-Suomi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Alueen laajat metsä- ja järvialueet mahdollistavat metsätalouden/teollisuuden harjoittamisen alueella, eli maisema-alueella on alkutuotantoa ja teollisuutta.
  • Lukuisat vesiväylät mahdollistavat kuljetukset vesistöjä pitkin. Tämä mahdollistaa alkutuotannon ja teollisuuden tuotteiden kuljetuksen.
  • Järvi-Suomessa on paljon järviä, jotka tarjoavat hyvän rakennuspaikan kesämökeille. Kesällä se onkin suosittua mökkeilyaluetta, minkä seurauksena maisema-alueella on paljon kesäasukkaille suunnattua palvelutuotantoa.
  • Alueen kansallisesti arvokkaisiin maisemiin, kuten järvialueille, saaristoihin ja kalliomurrosten ympärille, on perustettu useita suojelualueita ja kansallispuistoja. Ne synnyttävät luontomatkailua, minkä seurauksena maisema-alueella on palvelutuotantoa.

C. Etelä-Suomi (4 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Maisema-alueelle tyypilliset savikot on otettu viljelykäyttöön, ja maisemaa luonnehtivat pellot (”Suomen vilja-aitta”). Alueella harjoitetaan alkutuotantoa.
  • Viljava maaperä ja Suomen olosuhteisiin nähden suotuisa ilmasto ovat houkutelleet alueelle asutusta, minkä seurauksena maisema-alueella on palvelutuotantoa.
  • Rannikko ja joet ovat tarjonneet maisema-alueelle hyvät liikenneyhteydet muun muassa teollisuustuotteiden kuljetuksille. Tämä on saanut aikaan satamakaupunkien perustamisen jokisuistoihin ja edistänyt teollisuutta alueella.
  • Nämä Etelä-Suomen suuret rannikkokaupungit houkuttelevat asukkaita ja turisteja, minkä seurauksena maisema-alueella on palvelutuotantoa.