Hyvän vastauksen piirteet: FI – Terveystieto
29.3.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Terveystieto oppiaineena rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi siihen liittyviä teemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa tarkasteluun on osattu valita tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat, ja siinä osoitetaan asiatietojen laajaa hallintaa.
Terveystiedon reaalikoe edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään täsmällisesti. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan ja se on osattu asettaa laajempiin asiayhteyksiin. Tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syysuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti ja esitetyt väitteet perustellaan monipuolisesti ja selkeästi. Lisäksi vastauksessa annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon rajoissa. Hyvässä vastauksessa terveyteen liittyviä ilmiöitä ja tietoja sekä tiedonmuodostusta arvioidaan monipuolisesti ja kriittisesti.
Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle on luonteenomaista ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Kokemuksellista tietoa tulee analysoida ja perustella teorioiden tai tutkimuspohjaisen tiedon avulla.
Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä.
Pisteitys
Tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on 20 tai 30 pistettä. Tehtävät pisteitetään asiatietojen hallinnan (osa 1) tai asiatietojen hallinnan ja tiedonkäsittelyn (osat 2 ja 3) perusteella. Asiatietojen hallinta arvostellaan tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan. Tiedonkäsittelyn arvostelu perustuu taulukon 1 kriteereihin. Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja niistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.
Hyvän vastauksen luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen keskeinen asiasisältö. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista tai näkökulmista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille. Jos muuten pisteitä tuottavassa vastauksessa ilmenee useita pieniä virheitä, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 3 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 5 pistettä (30 pisteen tehtävät). Jos vastauksessa on yksittäinen, hyvin perustavanlaatuinen virhe, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 8 pistettä (30 pisteen tehtävät).
Vastauksen pituus tai tietosisältöjen määrä eivät ole ansioita, jos vastauksessa esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäoleellisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Tehtävänantoon liittymätön teksti jätetään huomioimatta tiedonkäsittelyn arvostelussa (taulukko 1). Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä. Joissakin tehtävissä vastauksen enimmäispituus on rajoitettu. Ylityksestä tehdään pistevähennys reaaliaineiden kokeiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet | 0 (0) p. | 2 (3) p. | 4 (6) p. | 6 (9) p. | 8 (12) p. | 10 (15) p. |
---|---|---|---|---|---|---|
Käsitteiden käyttö Keskeisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö Muiden käsitteiden asianmukainen käyttö | Käsitteitä ei ole valittu eikä määritelty. | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö satunnaista ja heikkoa | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinnassa ja käytössä joitakin puutteita, määrittely pintapuolista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö pääosin asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asiantuntevaa ja luontevaa |
Tiedon käyttö tehtävänannon mukaisesti | ||||||
Soveltaminen, esim. käyttäminen, muuttaminen, oletusten tekeminen, aineistojen hyödyntäminen | Tietoa ei sovelleta, aineistoa ei hyödynnetä | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa niukkaa ja heikkoa tai aineistoa toistavaa | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pintapuolista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pääosin asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa monipuolista ja luontevaa |
Analysointi, esim. vertailu, erottelu, luokittelu, ristiriitojen ja piilomerkitysten osoittaminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, suhteiden tarkastelu (yhteydet, syysuhteet, vuorovaikutusmekanismit) | Tietoa ei analysoida | Tiedon analysointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon analysointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon analysointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
Arviointi, esim. suhteuttaminen, yleistäminen, yhdistäminen, arvottaminen, valitseminen, toteutettavuus, vaikuttavuus | Tietoa ei arvioida | Tiedon arviointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon arviointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon arviointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
Luominen, esim. kehittäminen, suunnitteleminen, tuottaminen, ongelmien asettaminen ja ratkaisu, johtopäätösten tekeminen | Suunnitelmat ja mallit puuttuvat, ongelmia ei aseteta tai ratkaista, johtopäätöksiä ei tehdä | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen tai ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen sattumanvaraista ja heikkoa, johtopäätökset ylimalkaisia tai liioittelevia | Suunnitelmat ja vaihtoehtoiset mallit niukkoja, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pintapuolista, johtopäätökset pintapuolisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen pääosin monipuolista, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pääosin uskottavaa, johtopäätökset pääosin asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen monipuolista, tiedon käsitteellistäminen, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen uskottavaa, johtopäätökset asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen oivaltavaa ja uskottavaa, tiedon käsitteellistäminen sekä ongelmien asettaminen ja niiden ratkaiseminen vakuuttavaa, johtopäätökset loogisia ja jäsentyneitä |
Argumentaatio Väitteiden perustelu teorioiden, tutkimustiedon, faktojen ja esimerkkien avulla | Asioita ei perustella, perustelut eivät ole päteviä | Perusteluja niukasti, perusteleminen ylimalkaista, rajoittunutta, liioittelevaa tai epäuskottavaa | Perusteluja paikoittain, perustelut toteavia, yksinkertaisia tai pintapuolisia, perusteluissa paikoin puutteita tai virheitä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut pääosin paikkansa pitäviä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut uskottavia ja selkeitä | Perusteluja kattavasti, perustelut monipuolisia ja vakuuttavia |
Kokonaisuus Jäsentyneen ja johdonmukaisen vastauksen rakentaminen | Vastaus on sekava, samoja asioita toistetaan eri kohdissa | Vastaus on heikosti jäsennelty, ja se voi sisältää joitakin ristiriitaisuuksia, kokonaisuus hahmottuu heikosti | Vastaus on jäsennelty, mutta asiat jäävät irrallisiksi | Vastaus on pääosin johdonmukainen, ja sitä on yritetty hahmottaa kokonaisuutena | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen, kiitettävästi jäsennellyn, asiassa pysyvän ja helposti ymmärrettävän kokonaisuuden |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Lapsikuolleisuus 20 p.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi Suomessa 1900-luvulla (
).Aseta lapsikuolleisuutta vähentävät kansanterveystoimet aikajärjestykseen valitsemalla osatehtävissä 1.1–1.5 oikea vaihtoehto pudotusvalikosta. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, poista vastauksesi valitsemalla pudotusvalikosta tyhjä rivi.
1.1 1920-luku 1 p.
- Neuvolatoiminnan alkaminen (1 p.)
1.2 1940-luku 1 p.
- Lasten rokotusten alkaminen (1 p.)
1.3 1950-luku 1 p.
- Antibioottien käytön yleistyminen (1 p.)
1.4 1950–1970-luvut 1 p.
- Sairaalaverkoston rakentaminen (1 p.)
1.5 Vuosi 1972 1 p.
- Kansanterveyslain voimaantulo (1 p.)
Pisteitys
1.1–1.5 Jokaisesta oikein ajoitetusta lapsikuolleisuutta vähentävästä kansanterveystoimesta saa yhden pisteen.
1.6 Perustele, miksi antibiootit, kansanterveyslain voimaantulo, lasten rokotukset, neuvolatoiminta ja sairaalaverkoston rakentaminen vähensivät lapsikuolleisuutta Suomessa. 15 p.
1920-luku – neuvolatoiminnan alkaminen. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla, ja kehitystä vauhditti 1944 voimaantullut laki. Lasten- ja äitiysneuvoloilla on ollut merkittävä rooli lapsikuolleisuuden vähentämisessä, koska neuvolatoiminta tuli kaikkien saataville maksutta. Neuvoloissa ohjattiin äitejä (esimerkiksi ravitsemuksessa), seurattiin lasten kasvua, kehitystä ja terveyttä (esimerkiksi terveystarkastukset, hoitoon ohjaaminen) ja ehkäistiin sairauksia (esimerkiksi rokotukset).
1940-luku – lasten rokotusten alkaminen. Merkittävimpiä pienten lasten kuolemansyitä 1900-luvun alussa olivat tartuntataudit, kuten tuberkuloosi ja kurkkumätä. Lasten kansalliseen rokotusohjelmaan saatiin vuonna 1941 tuberkuloosirokotus ja vuonna 1943 kurkkumätärokotus. Hinkuyskärokotus tuli ohjelmaan vuonna 1952. Rokotusohjelmien myötä lasten tartuntataudeista johtuvat kuolemat vähenivät. Rokotukset estivät tartuntoja ja vahvistivat laumaimmuniteettia (rokotuskattavuus).
1950-luku - antibioottien käytön yleistyminen. A. Fleming keksi penisilliinin vuonna 1928. Suomessa sen käyttö ja saatavuus sekä tietoisuus käytöstä lisääntyi sotien jälkeen, jolloin lasten infektioiden hoito tehostui ja lapsikuolleisuus väheni. Lasten kuolleisuutta lisääviä bakteeri-infektioita olivat mm. kurkkumätä, keuhkokuume ja hinkuyskä.
1950–1970-luvut – sairaalaverkoston rakentaminen. Keskussairaalaverkoston rakentamisen jälkeen lasten sairauksien hoito kehittyi ja riskiäitien seuranta sekä synnytykset siirtyivät sairaaloihin. Tämä vähensi vastasyntyneiden ja keskosten kuolemanriskiä. Myös lääkärien ja hoitajien tietämys lastenhoidosta vahvistui sairaalatasoisen hoidon erikoistumisen ja erikoistumiskoulutuksen ansiosta.
1972 – kansanterveyslain voimaantulo. Kansanterveyslaki määritti kuntien tehtävät terveydenhuollon järjestämisestä. Kuntiin perustettavat terveyskeskukset huolehtivat kunnan väestön terveyden edistämisestä, terveysneuvonnasta ja sairaanhoidosta. Kunnallinen terveysneuvonta ja äitien seuranta olivat kaikkien saatavilla. Lisäksi toiminta yhtenäistyi ja kehittyi.
Pisteitys
1.6 Lapsikuolleisuutta vähentävän kansanterveystoimen (neuvolatoiminta, lasten rokotukset, antibiootit, sairaaloiden rakentaminen ja kansanterveyslain voimaantulo) perustelusta voi saada 0–3 pistettä: pintapuolisesta tai niukasta perustelusta saa yhden pisteen, monipuolisesta ja johdonmukaisesta perustelusta saa kolme pistettä.
2. Liikuntarajoitukset 20 p.
Koronapandemian aikana on päädytty toistuvasti erilaisiin rajoitustoimiin ja esimerkiksi elokuvateatterit, teatterit ja ravintolat ovat olleet tilapäisesti kiinni. Myös liikuntatiloja on suljettu määräajaksi. Liikuntatilojen sulkemisen tarkoituksena on ollut vähentää koronainfektion leviämistä väestössä ja näin suojata kansalaisten terveyttä.
Liikuntapaikkojen sulkemisella voi olla monenlaisia ja monentasoisia myönteisiä ja kielteisiä terveysvaikutuksia. Vaikutukset saattavat olla erilaisia eri elämänvaiheissa (esim. iäkkäiden fyysisen kunnon reservit voivat olla pienemmät kuin nuorten). Liikuntarajoitusten terveysvaikutuksia on mahdollista tarkastella esimerkiksi yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta tai fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikutusten kautta.
Esimerkkejä yksilö-, yhteisö-, yhteiskunta jaottelulla
Yksilötaso
- Liikuntatilojen sulkeminen tai niiden poistuminen käytöstä alan yrittäjien lopetettua toiminnan kaventaa liikuntamahdollisuuksia. Tämä voi haitata fyysisen kunnon ylläpitämistä, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa yleiseen terveydentilaan, painonhallintaan sekä toiminta- ja työkykyyn (sairauspoissaolot, terveyspalvelujen tarve).
- Liikuntatilojen sulkeminen vaikutti eri tavoin: osalla liikunta väheni, osalla lisääntyi. Säännöllinen liikkuminen parantaa vastustuskykyä, koska immuunipuolustus vahvistuu, ja hyvä fyysinen kunto näyttää tutkimusten mukaan suojaavan koronavirusinfektion vakavilta oireilta ja sairaalahoitoon joutumiselta. Hyvän fyysisen kunnon merkitys korostuu erityisesti riskiryhmissä.
- Rajoitukset voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, lisätä yksinäisyyden kokemista ja heikentää henkistä hyvinvointia (rentoutuminen ja palautuminen).
- Rajoitukset voivat vaikeuttaa liikuntaharrastuksen ylläpitämistä, tai ne saattavat johtaa liikuntaharrastuksen lopettamiseen (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset).
- Mikäli liikkuminen on ollut yksipuolista, kuormittavaa tai liiallista, voi tauko auttaa palautumaan liikunnan rasituksesta (fyysiset ja psyykkiset vaikutukset).
- Rajoitukset saattavat johtaa liikuntalajin vaihtamiseen, mistä voi seurata rasitus- ja muita vammoja.
- Luontoliikunta lisääntyi: luonnon positiiviset terveysvaikutukset
- Ulkoliikunta: positiiviset terveysvaikutukset
- Viruksen leviäminen ja tartuttavuus väheni
- Hyötyliikunnan mahdollinen lisääntyminen ja terveysvaikutukset
Yhteisötaso
- Säännöllinen liikunta joukkuelajien parissa voi vähentyä tai loppua (liikkumattomuuden terveysvaikutukset).
- Joukkueiden, liikuntaryhmien tai liikkumisen kautta syntyvien yhteisöjen ryhmädynamiikka voi rapautua. Myös liikuntamotivaatio saattaa heiketä, kun ei päästä harjoittelemaan yhdessä. Lisäksi tapaamisten puute vähentää sosiaalista terveyttä tukevaa yhteenkuulumisen tunnetta.
- Uusien ryhmien kanssa liikkuminen (esimerkiksi perheen kanssa liikkuminen)
Väestötaso
- Rajoitukset voivat lisätä väestöryhmien välisiä terveyseroja (taloudellinen tilanne, koulutus, asuinpaikka).
- Yhtäältä kansanterveyden heikkeneminen ja sairastavuuden lisääntyminen voivat heijastua negatiivisesti kansantalouteen, toisaalta rajoitukset myös vähentävät monentyyppisten infektioiden leviämistä ja kuolleisuutta, millä on myönteinen vaikutus.
- Eriarvoisuus pieneni kun maksulliset palvelut vähenivät.
Pisteitys
Jokaisesta terveysvaikutusta kuvaavasta asianmukaisesta esimerkistä saa pisteen. Hyvin kuvatusta ja perustellusta esimerkistä saa kaksi pistettä. Aiheeseen sopivasta luokittelusta saa maksimissaan 6 pistettä (esim. luokittelu kolmeen luokkaan 2 p. / nimetty luokka, luokittelu kahteen luokkaan 3 p. / nimetty luokka). Luokitteluksi hyväksytään myös muut aiheen kannalta relevantit luokitukset kuin edellä kuvattu, esimerkiksi fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset. Jos luokittelu puuttuu voi vastauksesta saada enintään 7 pistettä.
3. Sosiaalinen media 20 p.
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja eikä vain tiedon vastaanottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle. Sosiaalisen median käyttö on erityisen suosittua nuoremmissa ikäryhmissä, mutta eri alustojen käyttäjäkunta vaihtelee ja muuttuu. Osa sosiaalisen median alustojen käytöstä perustuu tekstiin, osa kuviin ja videoihin ja osa näihin kaikkiin.
Esimerkkejä mahdollisuuksista terveyden edistämisessä:
- tutkitun, terveyteen liittyvän luotettavan tiedon jakaminen ja ihmisten ohjaaminen luotettaviin tietolähteisiin (esim. THL)
- terveysviestinnän edullisuus ja helpohko toteutus
- laajojen joukkojen ja myös muutoin vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien tavoittaminen
- terveysviestinnän toiston ja jatkuvuuden luomisen helppous
- sosiaalisen median visuaalisuus tiettyjen kohderyhmien puhuttelussa terveysviestinnässä
- kohdeyleisöön vetoavien vaikuttajien käyttö terveysviestinnässä
- sosiaalisen median vuorovaikutukseen liittyvät piirteet
- terveysviestinnän nopeus, esimerkiksi riskiviestintä pandemia-aikana
- sitoutumattomuus aikaan ja paikkaan
- anonyymiys
- vertaiskokemuksien jakaminen ja vertaisten antama neuvonta
- yhteydenpito ja ryhmäytyminen yhteisen aiheen kautta (esim. harvinaisia sairauksia sairastavat)
- etäkuntoutus, etäohjaus, terveysapplikaatiot
- yhdenvertaisuus (esimerkiksi kun etäisyydet palveluihin ovat kaukana)
- omien valmiuksien kehittäminen
- viestien tunneperäisyys: toivon herättäminen
Esimerkkejä haitoista terveyden edistämisessä:
- todellisen asiantuntijuuden hämärtyminen ja katoaminen (asiantuntijuuden tunnistaminen on sosiaalisessa mediassa vaikeaa)
- ilmiöpohjaisuus (esim. terveydelle haitalliset haasteet ja kilpailut)
- edullisuus (helppo ryhtyä jakamaan viestejä välittämättä niiden laadusta ja oikeellisuudesta)
- kiusaaminen, maalittaminen, vihapuhe
- yksilö- ja henkilökeskeisyys (instituutioiden merkitys ja luottamus niihin vähenevät)
- someriippuvuuden kehittyminen
- väärän tai vääristellyn terveyteen liittyvän tiedon tahaton tai tahallinen levittäminen, salaliittoteoriat
- vääristyneet ihanteet, minäkuvan rakentumisen vinoumat (esim. äärimmäiset ulkonäköihanteet)
- alkuperäisen viestin sanoman vääristyminen monien kommentoidessa sitä
- viestien tunneperäisyys voi herättää ahdistusta ja pelkoa
- vaikeus erottaa mielipiteet tutkitusta tiedosta
- kaupallisuus
- vaikeus erottaa kaupalliset terveysviestit muusta sisällöstä
- kohdennettujen kaupallisten viestien lisääntyminen eri kanavissa
Pisteitys
Jokaisesta oikein luetellusta mahdollisuudesta tai haitasta voi saada pisteen. Mikäli vastauksessa on käsitelty vain haittoja tai mahdollisuuksia, voi saada enintään 10 pistettä.
Osa 2: 20 pisteen tehtävät
4. Osteoporoosi 20 p.
Viisikymmentävuotiaan Maijan suvussa esiintyy osteoporoosia. Maija on motivoitunut huolehtimaan luustonsa terveydestä ja ehkäisemään luukadon kehittymistä. Paino on pysynyt viime vuosina vakaana, ja painoindeksi on tällä hetkellä 24. Tekstissä
on kuvaus Maijan ruokavalinnoista ja elintavoista. Analysoi, miten hänen ruokavalintansa ja elintapansa vaikuttavat luustoterveyteen.- Osteoporoosia ehkäistäessä ja luustoterveydestä huolehdittaessa on huomioitava riittävä ja tasapainoinen kalsiumin saanti. Maijan tapauksessa se ei ole riittävää. Maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä kasvijuomia tulisi nauttia päivittäin vähintään 5–6 dl ja lisäksi 2–3 viipaletta juustoa.
- Osteoporoosin ehkäisyssä on huomioitava riittävä D-vitamiinin saanti. D-vitamiinia Maija saa riittävästi, sillä saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Riittävä ja tasapainoinen saanti on edellytys luuston terveydelle.
- Piivalmisteella ei ole merkitystä luuston terveyden kannalta.
- Maijan painoindeksi on suositusten mukainen.
- Alkoholia Maija käyttää kohtuudella. Alle neljä annosta viikossa ei vaikuta osteoporoosiin vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla.
- Tupakointi Maijan tulisi lopettaa, koska se heikentää kalsiumin luuta suojaavaa vaikutusta. Vaihdevuosi-iässä luun haurastuminen kiihtyy, joten elintapoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota viimeistään silloin.
- Liikunta tukee luustoterveyttä. Sitä Maijan tulisi lisätä, jotta liikuntasuositusten mukainen määrä – vähintään 5 x 30 min viikossa – täyttyisi. Osteoporoosin kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään tasapainoon, lihaskuntoon ja luustoa vahvistavaan liikuntaan.
- Riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen turvaa ikääntyneiden luustoterveyttä, koska osa heistä ei syö riittävästi tai riittävän monipuolisesti.
- Osteoporoosi on osin perinnöllinen tauti, joten sukuhistoria tulee huomioida ruokavalinnoissa ja terveellisissä elintavoissa.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa on analysoitu vähintään kahta ravitsemukseen tai elintapoihin liittyvää luustoterveyttä tukevaa tekijää.
6 pistettä
Vastauksessa on analysoitu vähintään neljää ravitsemukseen tai elintapoihin liittyvää luustoterveyttä tukevaa tekijää.
9 pistettä
Vastauksessa on analysoitu vähintään kuutta ravitsemukseen tai elintapoihin liittyvää luustoterveyttä tukevaa tekijää.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
5. Tutkimuksen luotettavuus 20 p.
Määrällisen tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta voidaan arvioida reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmien ja mittareiden toimivuutta ja käyttövarmuutta, analyysin johdonmukaisuutta ja mittaustulosten toistettavuutta. Validiteetilla eli pätevyydellä tarkoitetaan, että tutkimuksen mittarit mittaavat sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata. Tässä uutisen tutkimuksessa kyselyn tulee mitata liukastumistapaturmia viimeisten 12 kuukauden aikana ja vastaajien niihin liittyvää huolta sekä suhtautumista turvavälineiden käyttöön. Näiden lisäksi määrällisen tutkimuksen luotettavuus edellyttää tulosten yleistettävyyttä.
Uutisen kuvauksessa tulisi mainita tutkijan nimi, taustayhteisö ja koulutus. Lisäksi tulisi saada tarkempia tietoja tutkijan sidonnaisuuksista, rahoittajista ja luottamustehtävistä.
Uutisessa tutkimuksesta pitäisi olla tarkempi tieto siitä, mihin vuodenaikaan aineisto on kerätty. Uutinen on päivätty helmikuussa, mutta siitä, mihin vuodenaikaan tutkimus on tehty, ei ole tietoa. Jos aineisto on kerätty ennen liukkaiden kelien alkamista, ovat vastaajat joutuneet muistelemaan edellisen liukkaan kauden aikaisia liukastumisia, mikä vähentää vastausten luotettavuutta.
Uutisessa ei ole mainittu, onko tutkimustuloksia julkaistu myös vertaisarvioidussa julkaisussa.
Luotettavuuden arvioimiseksi tarvitaan tarkempia tietoja tutkittavista. Tulosten yleistettävyyden kannalta tarvitaan lisätietoa otoskoosta ikäryhmittäin sekä tietoa siitä, miten tutkittavat oli valittu (otanta, otoksen edustavuus, asetelma), mikä oli vastausosuus (kato) ja miten tutkittavat vastasivat kyselyyn.
Uutisessa tulisi avata tarkemmin kysymyslomakkeen kysymyksiä (vastausskaala) ja aineiston analyysimenetelmiä.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa käsitellään 2 puuttuvaa tietoa, joiden avulla tutkimuksen luotettavuutta voitaisiin arvioida.
6 pistettä
Vastauksessa käsitellään 4 puuttuvaa tietoa, joiden avulla tutkimuksen luotettavuutta voitaisiin arvioida.
9 pistettä
Vastauksessa käsitellään 7 puuttuvaa tietoa, joiden avulla tutkimuksen luotettavuutta voitaisiin arvioida.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
6. Sairastavuus 20 p.
Suomalaisten sepelvaltimotautisairastavuus suurenee siirryttäessä etelästä ja lännestä pohjoiseen ja koilliseen. Terveimmät suomalaiset asuvat sairastavuusindeksin perusteella Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa sairastavuus on keskimääräistä vähäisempää. Sairastavuusindeksin mukaan väestö sairastaa sepelvaltimotautia eniten Pohjois-Savossa, Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Lapissa.
Alueellisten sairastavuuserojen takana on monia tekijöitä, jotka voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: elintavat, perinnöllisyys ja sosioekonomiset tekijät.
Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja uni- ja ravintotottumukset, vaikuttavat sairastavuuteen. Niiden vaikutus välittyy muun muassa ylipainon, veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen kautta. Perinteiseen itäsuomalaiseen ruokavalioon on kuulunut enemmän rasvaa ja suolaa kuin länsisuomalaiseen ruokavalioon. Varsinkin aikaisemmin itäsuomalaiset ovat kärsineet suurentuneista kolesterolipitoisuuksista ja kohonneesta verenpaineesta useammin kuin länsisuomalaiset. Nämä erot ovat viime vuosikymmeninä kaventuneet ja paljolti hävinneet, mutta vanha painolasti vaikuttaa vanhempien ikäluokkien terveydentilaan. Pitkäaikainen, kasautuva altistuminen riskitekijöille jouduttaa sepelvaltimotaudin etenemistä itsenäisesti muista senhetkisistä riskitekijöistä riippumatta. On myös mahdollista, että perusriski sairastua muodostuu jopa ennen syntymää. Äidin ravitsemus raskauden aikana voi vaikuttaa syntyvän lapsen sepelvaltimotautiriskiin vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Nykyisten hyvinvointi- ja käyttäytymiserojen ohella itäsuomalaisten suurempi sairastavuus voi johtua lapsuudenaikaisista epäsuotuisista elintavoista, kuten heikosta ravitsemuksesta.
Periytyvyyden ajatellaan nykyisin selittävän noin 40–50 % sepelvaltimotaudin synnystä. Osa geneettisestä riskistä välittyy tunnettujen riskitekijöiden kautta. Esimerkiksi veren rasva-aineenvaihduntaan epäedullisesti vaikuttavat geneettiset tekijät ovat olleet yleisempiä Itä- kuin Länsi-Suomessa. Perimän toimintaan vaikuttaa myös epigeneettinen säätely, joka tarkoittaa ympäristötekijöiden, kuten ravinnon, stressin ja tupakoinnin, vaikutusta geenien toimintaan.
Sairastavuuden taustalla on myös laajempia kehityskulkuja. Esimerkiksi työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen. Itä-Suomi on perinteisesti ollut maan köyhimpiä alueita. Siellä työttömyys on ollut yleistä, koulutustaso alhainen, asuinolot puutteellisia ja avioliitossa elävien osuus keskimääräistä pienempi. Työkuormitus on aikaisemmin vaikuttanut terveyteen merkittävästi. Heikosti kouluttautuneet ihmiset ovat tehneet raskasta ja tapaturma-altista työtä epäterveellisissä oloissa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella ja saavutettavuudella on vaikutusta. Hyvätuloisilla ja kouluttautuneilla ihmisillä on ollut aikaa, osaamista ja varaa panostaa enemmän hyvinvointiinsa ja he ovat pystyneet hyödyntämään paremmin palvelujärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia.
Itä- ja Länsi-Suomen välillä on myös kulttuurieroja, jotka näkyvät yhteisöllisyydessä, sosiaalisten tukiverkkojen vahvuudessa ja harrastusten monipuolisuudessa. Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta siihen, miten ihminen huolehtii terveydestään ja miten hänen lähipiirinsä tukee häntä tässä.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa kuvataan kolme syytä alueellisiin eroihin. Koska tutkimus on ikävakioitu, ei ikää voida hyväksyä syynä alueellisiin eroihin.
6 pistettä
Vastauksessa kuvataan yhteensä kuusi syytä alueellisiin eroihin, ainakin kahdesta pääryhmästä (elintavat, periytyvyys, sosioekonomiset erot).
9 pistettä
Vastauksessa kuvataan yhteensä kahdeksan syytä alueellisiin eroihin, ainakin yksi jokaisesta pääryhmästä (elintavat, periytyvyys, sosioekonomiset erot).
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
Osa 3: 30 pisteen tehtävät
7. Mielenterveys 30 p.
Ympäristökriisi heikentää ympäristöön liittyvää turvallisuuden tunnetta. Se voi aiheuttaa vaikeita tunteita, ahdistusta, stressiä ja kuormitusta, sosiaalisia ristiriitoja sekä tulevaisuudenuskon, toivon tai merkityksellisyyden katoamista. Ympäristökriisi saattaa synnyttää kriisireaktion. Puhutaan myös ympäristö- tai ilmastoahdistuksesta, joka liittyy ympäristön tai ilmastonmuutokseen. Keskeisiä tunnereaktioita ovat pelko, avuttomuus, voimattomuus, turhautuminen, riittämättömyys, epätoivo, suuttumus tai koettuun menetykseen liittyvä suru. Yhteisön yhteenkuuluvuuden tunne voi heiketä tai erimielisyydet lisääntyä, mikäli näkemykset ympäristön tilasta ja toimintatarpeista eroavat.
Ilmastoahdistus on myös voimavara, jos meillä on aikaa ja mahdollisuuksia käsitellä yhdessä siihen liittyviä tunteita sekä riittävästi osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia muutoksen hillitsemiseksi.
Kansallinen päätöksenteko ja ohjaus luovat mielenterveyden edistämisen rakenteet lainsäädännön, rahoituksen ja tutkimustyön suuntaamisen sekä tilastoseurannan avulla. Kansallinen päätöksenteko mahdollistaa myös voimavarojen ja suunnitelmien kohdistamisen opetussuunnitelmaan, hoitopalveluihin tai seulontoihin. Päätöksenteon tulee olla perusteltua ja tiedottamisen näkyvää, jotta yleinen tulevaisuudenusko ja luottamus syntyy. Tärkeää on myös kansainvälinen yhteistyö ja sopiminen ympäristöterveyteen liittyvistä toimenpiteistä. Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan päätöksenteossa.
Yhteisöjen toimintaa kehittämällä pyritään sellaiseen paikalliseen, valtakunnalliseen ja globaaliin yhteistyöhön, asenneilmapiiriin ja yhteisvastuullisuuteen, jotka edistävät kaikkien vastuullista käyttäytymistä. Kolmannen sektorin toiminta on yhteisöllisesti merkittävä osa paikallistoimintaa. Mielenterveys- ja ympäristöjärjestöjen yhteistyö voi tuottaa uusia paikallisia tai sosiaalisen median toimintatapoja ja tapahtumia sekä mahdollisuuksia vertaistukeen vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Yhteinen toiminta ympäristön hyväksi lisää toivon tunnetta. Sosiaalista tukea saa lisäksi lähiyhteisössä ja perheessä.
Toimintaympäristöjä kehitetään niin, että jokaisella on mahdollisuus tehdä arjessaan paikallistasolla ympäristön kannalta vastuullisia valintoja, jotka liittyvät esimerkiksi kulutuksen määrään, jätteiden lajitteluun, energian käyttöön ja liikkumiseen. Myönteiset luontokokemukset auttavat rentoutumaan, rauhoittumaan ja rakentamaan toivoa.
Kasvatuksellisen ohjauksen ja terveysviestinnän suunnitelmallisella kohdentamisella voidaan esimerkiksi koulussa ja mediassa edistää terveysosaamista: vastuulliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden omaksumista sekä tunteiden käsittelyyn liittyviä taitoja ja stressinhallintakeinoja. Tällä tavalla tuetaan myös avointa keskustelua.
Terveydenhuoltopalveluita tulee kehittää ja kohdentaa niin, että ne, joilla on jatkuvaa tai voimakasta oireilua, löydetään ajoissa ja että varmistetaan heidän palveluiden saantinsa. Erityisessä vaarassa olevat kohderyhmät, esimerkiksi nuoret, pitäisi myös pystyä tunnistamaan.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0−15.
4 pistettä
Vastauksessa on pohdittu yhteensä kolme toimintamuotoa.
7 pistettä
Vastauksessa on pohdittu yhteensä viisi perusteltua toimintamuotoa kahdelta terveyden edistämisen alueelta (terveyttä edistävä päätöksenteko, yhteisöjen toiminnan kehittäminen, terveellisen ympäristön luominen, terveysosaaminen, terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen ja kohdentaminen).
10 pistettä
Vastauksessa on pohdittu yhteensä kahdeksan perusteltua toimintamuotoa kolmelta terveyden edistämisen alueelta.
13 pistettä
Vastauksessa on pohdittu yhteensä yhdeksän perusteltua toimintamuotoa neljältä terveyden edistämisen alueelta.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, soveltaminen, kokonaisuus).
8. Seksitaudit 30 p.
Pohdi seksitautiin sairastumiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä hyödyntäen tekstiä
.Seksiteitse tarttuvat taudit jaotellaan tartuntatautilain mukaan yleisvaarallisiin (kuppa) tai valvottaviin tartuntatauteihin (klamydia, tippuri, hiv-infektio, hepatiitti B ja C, sankkerit, LGV) sekä muihin tartuntatauteihin (kondyloomat, genitaaliherpes). Parantumattomia seksiteitse tarttuvia tauteja ovat virusperäiset taudit, kuten hiv-infektio, kondylooma ja genitaaliherpes, joissa virus saattaa jäädä elimistöön ja aktivoitua myöhemmin uudelleen. Niiden haasteena on oireettomuus tai vähäoireisuus, testaamisen vaikeudet ja se, että kondomi vähentää viruksen tarttumista, mutta ei anna täydellistä suojaa. Sairastuminen koskettaa sairastunutta itseään sekä hänen kumppaneitaan. Tarttuvat seksitaudit ovat myös yhteiskunnallinen eettinen ilmiö, johon liittyy moraalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Eettisiä kysymyksiä voidaan analysoida esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
Arvot. Suhtautuminen seksuaalisuuteen ja asenteiden taustalla olevat arvot ja ihanteet vaihtelevat ajassa. Ne muodostuvat läheisten, lähiympäristön, kulttuurin, uskonnon ja median vaikutuksesta. Aikojen saatossa seksitauteja on pidetty seurauksena moraalittomasta, huolimattomasta ja syntisestä käyttäytymisestä ja niiden on katsottu uhkaavan perhearvoja. Seksitauteihin voi edelleen liittyä vallankäyttöä, kontrollia, alentavaa tai syrjäyttävää suhtautumista ja häpeää. Valistuksessa käytetyt kuvat saattavat vahvistaa likaisuuden kokemusta. Kirjoittaja pohtii tekstissään, miten hän on aiemmin ollut ylpeä terveydestään. Hän käsittelee myös sairastuneen ihmisarvoa.
Normit ja velvollisuudet. Seksitauti rikkoo moitteettoman käyttäytymisen normia. Aineistossa kirjoittaja kertoo saastuneesta olostaan. Tartuntatautilain mukaan seksiteitse tarttuvista taudeista yleisvaarallisiin tai valvottaviin tartuntatauteihin sairastunut on velvollinen ilmoittamaan lääkärille taudin lähteeseen tai tartuttamiseen liittyviä seikkoja, jotta tartuntataudin leviäminen voitaisiin estää. Joko hän itse tai lääkäri ilmoittaa tartunnasta kumppanille. Taudeista tehdään myös tartuntatauti-ilmoitus THL:lle. Tartuntatautilain määrittämien valvottavien tautien tutkimus ja hoito on maksutonta. Genitaaliherpes ei kuulu tartuntatautilain mukaisiin valvottaviin seksitauteihin. Seksitaudin voi saada suojatussa seksissä tai oireettomalta henkilöltä, joka ei tiedä sitä kantavansa. Onko ihmisillä siten velvollisuus pidättäytyä seksistä tai käydä säännöllisesti testeissä? Rehellisyys on velvollisuus, mutta voiko kaikissa tilanteissa kertoa tartunnasta, jos siitä seuraa syrjintää (aineiston henkilö kertonut vain muutamille henkilöille)?
Motiivit. Aineistotekstissä näkyy motiivi suojata muita tartunnalta. Tarttuvan taudin tietoisesta tartuttamisesta on rikosoikeudellisessa vastuussa.
Seuraukset. Seksitautiin sairastuminen voi aiheuttaa häpeän, syyllisyyden, leimautumisen, syrjäytymisen ja pelon kokemuksia, jotka johtuvat itse sairaudesta, sen seurauksista tai toisten suhtautumisesta omaan sairauteen. Tästä voi seurata voimia kuluttavaa salaamista, yksinäisyyttä ja seksuaaliterveys-, mielenterveys- tai ihmissuhdeongelmia. Koetut ongelmat voivat jopa estää tai hidastaa hoitoon hakeutumista. Useissa aineiston tekstikohdissa mainitaan häpeän ja pelon tunteet sekä vaikutukset, jotka niillä on sairastuneen elämään.
Oikeudet. Tasa-arvo ja syrjimättömyys on määritelty ihmisoikeuksiksi. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi terveydentilan perusteella. Lakiin potilaan oikeuksista sisältyy oikeus yksityisyyteen, ja tähän liittyvät esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn suoja ja oikeus arvokkaaseen kohteluun. Lisäksi potilaalla on oikeus päättää siitä, mitä ja minkä verran hän seksuaalisuudestaan kertoo. Potilaan oikeuksiin sisältyy myös sairautta koskevan tiedon saanti. Seksitauteihin liittyy paljon väärää tietoa ja uskomuksia, kuten aineistossakin todetaan. Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi. Yksilöllä on oikeus ottaa itseensä kohdistuvia riskejä, mutta hänellä ei ole oikeutta altistaa toista seksitaudille. Aineistossa pohditaan taudista kertomista. Seksuaalioikeudet käsittävät myös oikeuden seksuaaliterveyspalveluihin, tietoon ja kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen, jossa kerrotaan myös seksin riskeistä.
Hyveet. Historiallisesti yhteisöä vaarantavaa seksuaalista aktiivisuutta on kontrolloitu seksitautien pelolla vedoten hyveellisyyteen, johon kuuluu moraalisesti oikea toiminta. Rehellisyyttä pidetään ihmissuhteissa hyveellisenä periaatteena, joka johtaa onnelliseen ja hyvään elämään. Aineistossa haetaan rohkeutta ja pohdiskellaan, kenelle ja miten taudista voisi kertoa ja onko hyvä elämä tartunnan jälkeen mahdollista.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15.
4 pistettä
Vastauksessa on pohdittu seksitauteihin sairastumista yhdestä eettisestä näkökulmasta (arvot, normit ja velvollisuudet, motiivit, seuraukset, oikeudet, hyveet).
7 pistettä
Vastauksessa on pohdittu seksitauteihin sairastumista kahdesta eettisestä näkökulmasta.
10 pistettä
Vastauksessa on pohdittu seksitauteihin sairastumista kolmesta eettisestä näkökulmasta. Näkökulmat on nimetty asianmukaisesti.
13 pistettä
Vastauksessa on pohdittu seksitauteihin sairastumista neljästä eettisestä näkökulmasta.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
Kokonaispistemäärästä vähennetään 5 pistettä, jos aineistoon ei viitata lainkaan.
9. Tunteet 30 p.
Tarkastele tunteiden ja terveyden välisiä yhteyksiä ja yhteyksiin vaikuttavia tekijöitä.
Tunteet eli emootiot ovat yksilöllisiä. Ne ilmenevät eri tavoin eri henkilöillä ja eri kulttuureissa. Henkilöiden tunnetaidot ovat erilaisia. Tunteilla on fysiologinen, subjektiivinen, kokemuksellinen, kognitiivinen, sosiaalinen, ilmaisuun liittyvä sekä käyttäytymiseen liittyvä puoli. Myönteisiksi koetut tunteet (esimerkiksi ilo, onnellisuus, tyytyväisyys) ja kielteisiksi koetut tunteet (esimerkiksi pelko, ahdistus, viha, suru, syyllisyys) vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen eri tavoin. Tunteiden merkitykseen vaikuttavat myös niiden kesto, voimakkuus ja kumulatiivisuus: pitkittynyt kielteisenä koettu tunne, tunteiden kehä tai niiden kasautuminen voi olla terveysriski. Tunteiden vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria (esimerkiksi käyttäytymisen kautta syntyviä) ja ilmetä erilaisina prosesseina:
- Useimpiin tunteisiin liittyy elimistön fysiologinen aktivoituminen. Tunteet vaikuttavat autonomisen hermoston, erityisesti sympaattisen hermoston, toimintaan. Sympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelimistön, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintaa. Se lisää tunnekuormitustilanteessa elimistön suorituskykyä mm. avartamalla hengitysteitä, lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä ja iskutilavuutta, kiihdyttämällä lihasten verenkiertoa sekä rajoittamalla ihon ja ruoansulatuselimistön verenkiertoa. Tämä näkyy muutoksina mm. lihasjännityksessä, hikoilussa, sykkeessä ja hengitystiheydessä. Pitkittyneet kielteiset tunnetilat, kuten ahdistuneisuus tai pelko, voivat esimerkiksi nostaa verenpainetta, muuttaa verensokerin säätelyä, aiheuttaa ruoansulatusvaivoja ja heikentää vastustuskykyä. Sympaattisen hermoston aktivoituminen saattaa myös aiheuttaa paniikkikohtauksen.
- Tunteet vaikuttavat suoraan myös hormonitoiminnan kautta. Sympaattinen hermosto aktivoi edellä kuvatusti adrenaliinin ja kortisolin erityksen. Emotionaalisen tasapainon kannalta oleellisia hormoneja ovat oksitosiini, dopamiini, serotoniini ja endorfiinit. Myönteiset rakkauden ja kiintymyksen tunteet lisäävät oksitosiinin eritystä, millä on myönteistä vaikutusta ihmisten välisille vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteille. Mielihyvän ja nautinnon tunnekokemukset aktivoivat aivojen mielihyväjärjestelmän saaden aikaan mielialaan ja vireyteen vaikuttavien dopamiinin ja serotoniinin erityksen. Serotoniinin puutteella on yhteys alakuloisuuteen. Endorfiineja erittyy esimerkiksi intensiivisen liikunnan, nauramisen ja seksin yhteydessä. Ne muun muassa rauhoittavat ja lievittävät kipua.
- Tunteet vaikuttavat epäsuorasti valintoihin ja käyttäytymiseen, millä on yhteys terveyteen. Esimerkkeinä tästä ovat tunnesyöminen, stressaantuneena tehdyt epäterveelliset ravitsemusvalinnat ja tupakointi tai päihteiden käyttö apuna erilaisten tunteiden käsittelyssä.
- Tunteet vaikuttavat uneen, ja valvomisesta seuraava väsymys vahvistaa tunteita. Univajeella on yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuisiän diabeteksen syntyyn sekä immuunijärjestelmän toimintaan.
- Tunteet ja mieliala eli pitkäkestoinen tunnetila voivat vaikuttaa herkkyyteen kokea, havaita ja tarkkailla kipua ja muita oireita.
- Tunteet ja mieliala saattavat vaikuttaa tutkimuksiin ja terveyspalveluihin hakeutumiseen, hoitomyöntyvyyteen ja itsehoidon toteuttamiseen.
- Tunnetaitoinen henkilö tunnistaa tunteensa ja osaa säädellä tunnereaktioitaan. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään itseään ja tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Aleksitymia on tila, jossa ihmisellä on vaikeuksia tunnistaa tunteita ja erottaa ne kehon tuntemuksista.
- Tukahdutetut kielteiset tunteet ja pitkäkestoiset tai voimakkaat kriiseihin liittyvät tunteet ovat mielenterveysriski.
- Tunteet kuluttavat tai lisäävät voimavaroja, toivoa tai innostusta. Tunnetilalla on merkitystä toipumisessa ja raskaista elämäntilanteista palautumisessa. Myönteisistä tai kielteisistä tunteista voi syntyä tunteita ylläpitävä kehä.
- Tunteilla on merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle myös ihmissuhteiden kautta. Tunteet tarttuvat ja joko rakentavat ihmissuhteita tai ovat niille riski.
- Temperamentti ilmentää sitä, miten suuri ärsyke tunnereaktioon tarvitaan ja mikä on henkilön perustunnetaso tai -rytmi. Esimerkiksi herkkyys huolestua tai tasapainoinen optimistisuus vaikuttaa koettuun terveyteen.
- Tunteet voivat vaikuttaa oppimiseen ja tiedon vastaanottamiseen (terveysosaaminen)
- Resilienssi
- Terveydentila voi herättää tunteita (esim. sairastumiseen liittyvä pelko)
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0−15.
4 pistettä
Vastauksessa tarkastellaan tunteiden ja terveyden välistä yhteyttä kolmen näkökulman kautta.
7 pistettä
Vastauksessa tarkastellaan tunteiden ja terveyden välistä yhteyttä kuuden näkökulman kautta.
10 pistettä
Vastauksessa tarkastellaan tunteiden ja terveyden välistä yhteyttä seitsemän näkökulman kautta. Mukana on sekä suoria (hormonit, fysiologiset reaktiot) että epäsuoria yhteyksiä. Vastauksessa tuodaan esille kaksi tunteiden ja terveyden välisiin yhteyksiin vaikuttavaa tekijää (esimerkiksi kesto, voimakkuus, kumulatiivisuus, yksilöllisyys, tunnetaidot, kulttuurisuus).
13 pistettä
Vastauksessa tarkastellaan tunteiden ja terveyden välistä yhteyttä kahdeksan näkökulman kautta. Mukana on sekä suoria (hormonit, fysiologiset reaktiot) että epäsuoria yhteyksiä. Vastauksessa tuodaan esille kolme tunteiden ja terveyden välisiin yhteyksiin vaikuttavaa tekijää (esimerkiksi kesto, voimakkuus, kumulatiivisuus, yksilöllisyys, tunnetaidot, kulttuurisuus).
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentointi, kokonaisuus).