Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

29.3.2023

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärät	alle 25 %	25–50 %	50 % hyvä vastaus	80 % kiitettävä vastaus	yli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.	Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.	Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.	Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.	Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.	Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.	Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.	Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.	Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Maailman väestöstä kristittyjä on 1 p.

yli puolet. (-1 p.)
noin kolmasosa. (1 p.)
noin kymmenesosa. (-1 p.)

1.2 Islam on kannattajamäärältään maailman 1 p.

suurin uskonto. (-1 p.)
toiseksi suurin uskonto. (1 p.)
kolmanneksi suurin uskonto. (-1 p.)

1.3 Hinduja on maailmassa 1 p.

noin 200 miljoonaa. (-1 p.)
noin miljardi. (1 p.)
noin kaksi miljardia. (-1 p.)

1.4 Kristittyjen lukumäärä maailmassa on viimeisten 50 vuoden aikana 1 p.

lisääntynyt. (1 p.)
vähentynyt. (-1 p.)
pysynyt suunnilleen samana. (-1 p.)

1.5 Buddhalaisuuden pyhimpiin paikkoihin kuuluu 1 p.

Colombo Sri Lankassa. (-1 p.)
Bodhgaya Intiassa. (1 p.)
Karachi Pakistanissa. (-1 p.)

1.6 Vodoun (voodoon) tyyssijana tunnetaan 1 p.

Länsi-Afrikan Benin. (1 p.)
Itä-Afrikan Malawi. (-1 p.)
Pohjois-Afrikan Algeria. (-1 p.)

1.7 Yksi maailman vanhimmista kristillisistä kansakunnista on 1 p.

Mauritania. (-1 p.)
Armenia. (1 p.)
Oman. (-1 p.)

1.8 Suomalaisten luterilaisten tekemällä lähetystyöllä on ollut suuri historiallinen merkitys 1 p.

Vanuatussa. (-1 p.)
Guatemalassa. (-1 p.)
Namibiassa. (1 p.)

1.9 Kristinusko kasvaa nopeimmin 1 p.

globaalissa etelässä. (1 p.)
globaalissa pohjoisessa. (-1 p.)
arktisilla alueilla. (-1 p.)

1.10 Etelä-Amerikasta tuli kristitty maanosa 1 p.

kansainvaellusten myötä. (-1 p.)
kolonisaation myötä. (1 p.)
kehitysyhteistyön myötä. (-1 p.)

1.11 Valtaosa Afrikan kristityistä on 1 p.

katolilaisia. (-1 p.)
ortodokseja. (-1 p.)
protestanttisiin tai riippumattomiin paikallisiin kirkkoihin kuuluvia. (1 p.)

1.12 1500-luvulla Japanissa lähetystyötä tekivät 1 p.

jesuiitat. (1 p.)
metodistit. (-1 p.)
luterilaiset. (-1 p.)

1.13 Toistuvaa ja kaavaa noudattavaa uskonnollista toimintaa kutsutaan 1 p.

reformaatioksi. (-1 p.)
possessioksi. (-1 p.)
rituaaliksi. (1 p.)

1.14 Ateismia voidaan pitää teismin 1 p.

synonyymina. (-1 p.)
vastakohtana. (1 p.)
yläkäsitteenä. (-1 p.)

1.15 Kertomus siitä, kuinka Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä, on 1 p.

legenda. (1 p.)
profetia. (-1 p.)
apokalypsi. (-1 p.)

1.16 Uskontotieteen tutkimusaloihin kuuluu 1 p.

eksegetiikka. (-1 p.)
uskontososiologia. (1 p.)
ekumeniikka. (-1 p.)

1.17 Teologia 1 p.

on yliopiston vanhimpia oppialoja. (1 p.)
hyväksyttiin yliopistolliseksi oppialaksi 1800-luvulla. (-1 p.)
ei ole akateeminen oppiala. (-1 p.)

1.18 Dogmatiikka tutkii 1 p.

liturgista vaatetusta. (-1 p.)
kirkkojen oppeja. (1 p.)
kirkkomusiikkia. (-1 p.)

1.19 Uskontojen oppien, historian ja pyhien kirjoitusten tarkastelua naisnäkökulmasta kutsutaan 1 p.

feministiteologiaksi. (1 p.)
mustaksi teologiaksi. (-1 p.)
vapautuksen teologiaksi. (-1 p.)

1.20 Kristinuskon tulkintaa, jossa otetaan huomioon paikallinen kulttuuri ja olosuhteet, kutsutaan 1 p.

kontekstuaaliseksi teologiaksi. (1 p.)
menestyksen teologiaksi. (-1 p.)
karismaattiseksi teologiaksi. (-1 p.)

2. Uskontojen käsitteitä 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas selittää asianmukaisia termejä käyttäen, miten tehtävänannossa mainitut käsitteet liittyvät toisiinsa. Kussakin kohdassa käsitteiden avaamisesta voi saada yhden pisteen per käsite ja käsitteiden välisen suhteen selittämisestä korkeintaan kolme pistettä. Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Selitä lyhyesti, miten seuraavat käsitteet liittyvät toisiinsa: samsara ja karma. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Samsaralla tarkoitetaan jälleensyntymisen kiertokulkua, päättymätöntä syntymisen ja tuhoutumisen prosessia. Karmalla tarkoitetaan oppia syyn ja seurauksen yhteydestä. Karman lain mukaan elävien olentojen nykyinen olotila on seurausta menneisyydessä tehdyistä teoista ja nykyiset teot vaikuttavat seuraaviin jälleensyntymiin. Käsitteet liittyvät erityisesti Intian uskontoihin. Käsitteiden tulkinnassa on kuitenkin eroja eri uskonnoissa ja niiden suuntauksissa.

2.2 Selitä lyhyesti, miten seuraavat käsitteet liittyvät toisiinsa: kaste ja konfirmaatio. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kaste on rituaali, jossa ihminen liitetään kristilliseen seurakuntaan. Luterilaisen opin mukaan kasteessa lahjoitetaan Pyhä Henki. Konfirmaatio on kastetun ja hänen uskonsa vahvistamisen rituaali. Eri kirkkokunnissa kasteeseen ja konfirmaatioon liittyy erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä. Luterilaisessa kirkossa kaste suoritetaan tavallisesti lapsikasteena. Noin 15-vuotiaana nuori osallistuu rippikoulussa kasteopetukseen, ja sitä seuraa konfirmaatio, jossa hän tunnustaa kristillisen uskonsa.

2.3 Selitä lyhyesti, miten seuraavat käsitteet liittyvät toisiinsa: ramadan ja id al-fitr. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi, jolloin vietetään paastoa (saum), joka on yksi muslimien viidestä uskonnollisesta velvollisuudesta. Id al-fitr on kolmipäiväinen juhla, jota vietetään paastokuukauden päättymisen kunniaksi. Juhlaan kuuluu muun muassa lahjojen antaminen ja vierailut ystävien ja sukulaisten luona. Sekä sunni- että šiiamuslimit viettävät ramadan-kuukauden paastoa ja id al-fitr -juhlaa.

2.4 Selitä lyhyesti, miten seuraavat käsitteet liittyvät toisiinsa: kami ja kamidana. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kami on šintolaisuudessa pyhyyttä ja kunnioitusta herättävä olento tai asia. Kameja palvotaan monilla eri tavoilla. Kamidana on kotialttari, joka on tarkoitettu kamien palvontaan. Yleensä se on seinälle sijoitettu hyllykkö, jolle on asetettu symbolisia esineitä, kuten peilejä. Palvonta koostuu tyypillisesti rukouksesta ja ruoan tai kukkien tarjoamisesta. Ennen palvontaa puhdistetaan kädet ja suu. Monissa japanilaisissa kodeissa on sekä kamidana että butsudan eli buddhalainen kotialttari.

3. Hindulaisuuden tiet 20 p.

Hindulaisuudessa on esitetty jaottelu kolmeen eri tiehen, jotka ovat ”tekojen tie” (karmamarga), ”tiedon tie” (jñanamarga) ja ”palvonnan tie” (bhaktimarga). Erittele hindulaisuuden keskeisiä oppeja ja käytäntöjä edellä esitetyn jaottelun avulla.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas erittelee kolmen tien jaottelun avulla hindulaisuuden keskeisiä oppeja ja käytäntöjä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas osoittaa ymmärtävänsä kolmen tien jaottelun ja esittelee kustakin tiestä vähintään yhden opin tai käytännön.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee hindulaisuuden oppeja ja käytäntöjä jäsentyneesti ja monipuolisesti jaottelun avulla.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas viittaa hindulaisuuden sisäiseen monimuotoisuuteen, ja osoittaa ymmärtävänsä, etteivät kolmeen tiehen liittyvät ilmiöt ja ryhmittelyt ole tarkkarajaisia ja etteivät kolme tietä sulje toisiaan pois. Hindulaisuudessa ei ole yhtä ylintä auktoriteettia tai kaikkia sitovia opinkappaleita ja siinä on valtava kirjo erilaisia tapoja saavuttaa pelastus. Ansiona pidetään myös huomiota siitä, että uskonnonharjoituksen tavat ovat moninaistuneet hindulaisuuden historian aikana ja nykypäivän uskonnonharjoituksen muodot ilmentävät osaltaan historiallisia kerrostumia.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Tekojen tie (karmamarga):

kasti ja sen mukaiset velvollisuudet
Veda-kirjojen varhaisimmat osat tärkeänä lähteenä
Veda-uskonnon rituaalit
bramiinien elämänmuoto
hindulaiset elämänkaarirituaalit (esim. pyhän langan antaminen ylemmissä kasteissa, häät, polttohautaukseen liittyvät tavat)

Tiedon tie (jñanamarga):

käsitykset brahmanista ja atmanista sekä pelastuksesta (mokša)
Veda-kirjojen myöhäisemmät osat eli Upanisadit tärkeä lähde
hindulainen filosofia
askeettiperinne
jooga ja uushindulaisuus

Palvonnan tie (bhaktimarga):

Jumalan antaumuksellinen palvominen, rakastaminen ja nimen toistaminen
temppelipalvonta
palvonnan korostaminen Bhagavadgitassa
pyhiinvaellus
ajatukset tasa-arvosta sekä kastijärjestelmän kritiikki
hindulaisuuden palvonnalliset liikkeet (esim. Krishna-liike)

4. Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien mainoskampanja 20 p.

Esitä perusteltu arviosi Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien mainoskampanjan (mainokset 4.A, 4.B ja 4.C) keskeisestä kohderyhmästä ja pohdi mainoskampanjan sanomaa ja tavoitteita.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas perustelee arvionsa mainoskampanjan keskeisestä kohderyhmästä. Lisäksi arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii mainoskampanjan sanomaa ja tavoitteita.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää perustellun arvion mainoskampanjan keskeisestä kohderyhmästä. Lisäksi hän pohtii kampanjan sanomaa tai tavoitteita esittäen niistä vähintään kaksi näkökohtaa. Huomiot voivat liittyä yhteen tai useampaan kuvasarjan kuvaan.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää uskottavan ja perustellun arvion mainoskampanjan keskeisestä kohderyhmästä sekä pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti kampanjan sanomaa ja tavoitteita asettaen ne nykyajan katsomukselliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Vastaus sisältää jonkin oleellisen näkökohdan jokaisesta kuvasta tai syvällisen analyysin vähintään kahdesta kuvasta.

Kokelas voi esittää esimerkiksi seuraavanlaisia arvioita mainoskampanjan kohderyhmästä:

Kuvat ovat osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mainoskampanjaa. Siten kampanjan voidaan ajatella kohdistuvan kirkon jäseniin tai muutoin sen vaikutuspiirissä oleviin. Kohderyhmänä voidaan pitää erityisesti Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä.
Kuvissa toistuu iskulause ”ilman sinua ei ole…”, mikä viittaa yksilön rooliin yhteisön jäsenenä. Tästä näkökulmasta keskeisenä kohderyhmänä voidaan nähdä kirkon jäsenet tai potentiaaliset jäsenet.
Kuvissa esiintyy eri-ikäisiä ihmisiä, mikä viittaa tavoitellun kohderyhmän laajuuteen. Kuvissa on etenkin nuoria ihmisiä, joten heitä voidaan pitää myös keskeisenä kohderyhmänä.
Kuvien voi tulkita esimerkiksi esittelevän kirkon ydintoimintoja, kuten diakoniaa ja lähimmäisen hyväksi toimimista. Nämä ovat tutkimusten mukaan toimintamuotoja, joita suomalaiset eniten arvostavat evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tämä voi viitata siihen, että mainoskampanjan kohderyhmänä ovat paitsi kirkon jäsenet myös kirkkoon kuulumattomat. Kokelas voi tehdä tulkintoja myös kuvissa näkyvien ihmisten ulkonäöstä, taustasta sekä sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

Kokelas voi esittää esimerkiksi seuraavia huomioita pohtiessaan mainoskampanjan sanomaa ja tavoitteita:

Kyseessä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toteuttama mainoskampanja. Kampanjan sanoma ja tavoitteet liittyvät tällöin kirkon ydinviestiin ja tavoitteisiin, kuten jäsenten tavoittamiseen ja hankkimiseen sekä toiminnan esittelemiseen ja ylläpitämiseen.
Kuvassa A esiintyy diakoni. Tämä voidaan tulkita viittaukseksi kirkon tekemään diakoniatyöhön ja sen merkitykseen yhteiskunnan heikompiosaisille. Kuvassa todetaan ”ilman sinua ei ole uskoa”, mikä voi viitata konkreettisten tekojen merkitykseen uskon ilmentyminä.
Kuvassa B esiintyvät nuori ja iäkäs mies. Kuvan teksti ”ilman sinua ei ole rakkautta” voidaan ymmärtää viittaukseksi lähimmäisenrakkauteen kristinuskon keskeisenä ajatuksena. Pihatöitä tekevällä nuorella miehellä voidaan viitata seurakunnasta saatavilla olevaan arkiseen apuun. Iäkkäämpi mies taas voi symboloida esimerkiksi kirkon jäsenistön väestörakennetta. Kuva voi viitata myös seurakuntayhteisöön sukupolvien kohtauspaikkana.
Kuvassa C esiintyy nuori nainen. Kuvan teksti ”ilman sinua ei ole toivoa” voi viitata esimerkiksi kristilliseen toivoon, tulevaisuuden toivoon tai toivon ylläpitämiseen arjessa. Toivon ajatus yhdistettynä kuvaan voi viitata nuorten keskeiseen rooliin kirkon tulevaisuuden kannalta. Nuorille suunnattuja, suosittuja toimintamuotoja evankelisluterilaisessa kirkossa ovat esimerkiksi rippikoulu- ja nuorisotyö.
Kuvien A, B ja C tekstit viittaavat yhdessä kristillisiin perushyveisiin: uskoon, toivoon ja rakkauteen. Raamatussa ne ovat Paavalin kirjeessä korinttilaisille. Kyseistä raamatunkohtaa käytetään paljon esimerkiksi avioliittoon vihkimisen yhteydessä, ja se on laajasti tunnettu katkelma, jota pidetään kristinuskon tiivistettynä ilmaisuna.
Mainoskampanjan sanoma voi olla esimerkiksi seurakuntalaisten aktiivisen roolin korostaminen: ilman ihmisiä ei ole kirkkoa. Tällöin tavoitteena voi olla ihmisten aktivoiminen ja herätteleminen ajattelemaan omaa rooliaan kirkon jäseninä.
Sanomaksi voidaan tulkita myös se, että ihmisten on tärkeää kokea yhteyttä kirkkoon ja seurakuntaan. Tavoitteena voi olla osallistaa jäseniä kirkon toimintaan esimerkiksi kirkollisveron kautta sekä nostaa esille toimintoja ja työmuotoja, jotka ovat mahdollisia kirkollisveron ansiosta, kuten diakoninen työ.
Jokaisessa kuvassa esiintyy nuori tai nuori aikuinen. Tämä on tulkittavissa niin, että he ovat ratkaisevassa asemassa kirkon tulevaisuuden ja tulevan yhteiskunnallisen roolin kannalta. Tutkimusten mukaan nuoret aikuiset ovat väestöryhmä, joka on yhä enemmän irtaantunut kirkon jäsenyydestä. Tällöin kampanjan pyrkimyksenä voi olla tavoittaa nuoria aikuisia ja herätellä heitä pohtimaan kirkon merkityksellisyyttä.
Kampanjaa on mahdollista tulkita 2000-luvun kehityksen valossa. Tällöin voi pohtia esimerkiksi jäsenmäärän vähenemisen, kirkollisverotulojen pienenemisen ja kirkon julkisen roolin muutosta suhteessa mainoskampanjan kohderyhmään, sanomaan ja tavoitteisiin. Vastauksessa on mahdollista pohtia kysymyksiä myös erityisesti Helsingin näkökulmasta.
Mainoksissa toistuva ilmaisu ”ilman sinua” voi viitata ihmisten ohella myös Jumalaan, jota kristinuskossa pidetään uskon, toivon ja rakkauden perimmäisenä lähteenä.

5. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin suhteet 20 p.

Erittele juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäisiä suhteita. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 5.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas erittelee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäisiä suhteita.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas erittelee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäisiä suhteita tuomalla esiin vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksessa tarkastellaan kaikkia kolmea uskontoa. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas erittelee monipuolisesti ja jäsentyneesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäisiä suhteita. Kokelas tuo vastauksessa esille sekä uskontoja yhdistäviä että niitä erottavia tekijöitä. Vastauksessa käsitellään niin uskontojen menneisyyttä kuin nykypäivää. Vastauksessa tulee esiin myös uskontojen keskinäisiin suhteisiin liittyviä jännitteitä ja konflikteja.

Ansiona pidetään, mikäli kokelas käsittelee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välistä uskontodialogia ja rauhantyötä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla on yhteinen kulttuuritausta muinaisessa Lähi-idässä.
Kristinusko on syntynyt juutalaisuudesta. Lisäksi juutalaisuus ja kristinusko ovat vaikuttaneet islamin muotoutumiseen.
Yhteinen syntyhistoria ja kulttuurikonteksti ovat vaikuttaneet siihen, että juutalaisuus, kristinusko ja islam jakavat erilaisia oppeja, tekstejä ja hahmoja, vaikkakin tulkitsevat niitä ja niiden merkitystä eri tavoin (esim. Vanhan testamentin puhtauslait, monoteismi, Jeesuksen asema ja merkitys). Jerusalem on pyhä kaupunki kaikille kolmelle uskonnolle.
Abraham on Vanhassa testamentissa kuvattu patriarkka, jonka kanssa Jumala solmi liiton. Abrahamia pidetään kantaisänä ja esikuvana kaikissa kolmessa uskonnossa, mistä johtuu myös nimitys abrahamilaiset uskonnot. Abrahamin jälkeläisyyttä on pidetty uskontodialogissa positiivisena asiana, mutta juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat myös olleet erimielisiä siitä, ketkä todella ovat Abrahamin jälkeläisiä.
Juutalaisten heprealainen Raamattu sisältyy kristittyjen Raamattuun. Juutalaiset ja kristilliset kertomukset ovat vaikuttaneet myös Koraanin sisältöön (esim. Abrahamin/Ibrahimin uhri ja Jeesuksen syntymä).
Juutalaisten, kristittyjen ja muslimien väliset suhteet ovat vaihdelleet heidän hallitsemillaan alueilla rauhallisesta rinnakkaiselosta vainoihin.
Historian saatossa kristityt ovat usein rajoittaneet juutalaisten ja muslimien toimintamahdollisuuksia, kieltäneet heitä asumasta alueellaan, vaatineet heitä kääntymään kristityiksi ja vainonneet heitä.
Muslimien hallitsemilla alueilla juutalaiset ja kristityt ovat voineet harjoittaa omaa uskontoaan rajoitetuin oikeuksin (nk. dhimmi-asema). Nykyään monessa muslimimaassa uskonnonvapaustilanne on heikko.
Israelin valtio miehittää palestiinalaisalueita Länsirantaa ja Gazaa, mikä osaltaan aiheuttaa konflikteja juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Palestiinalaisista valtaosa on muslimeja, vähemmistö kristittyjä.
Erilaiset historian tapahtumat ja kehityskulut ovat heikentäneet juutalaisten, kristittyjen ja/tai muslimien välejä. Tällaisia ovat esimerkiksi kristinuskon asema Rooman valtionuskontona, islamin leviäminen Välimeren alueelle, ristiretket, antisemitismi ja holokausti, siionismi ja Israelin valtion perustaminen sekä islamismin nousu, terrori-iskut ja islamofobia.
Kristillinen siionismi on aate, jossa juutalaisten paluuta Pyhälle maalle ja Israelin valtion perustamista perustellaan kristillisellä uskolla. Kristilliseen siionismiin voi liittyä myös poliittinen tuki Israelin valtiolle.
Messiaaniseksi juutalaisuudeksi kutsutaan erilaisia seurakuntia, joiden jäsenet uskovat Jeesukseen messiaana mutta noudattavat myös monia juutalaisia tapoja.
Juutalaiset, kristityt ja muslimit käyvät uskontodialogia useilla kansainvälisillä ja kansallisilla foorumeilla. Sitä harjoittavat niin uskonnolliset johtajat kuin tavalliset uskovat (Suomessa esim. Uskot-foorumi ja Kolmen uskonnon keskustelu -tilaisuudet).

6. Eläinten asema ja uskonnot 20 p.

Eläinten oikeudet ja hyvinvointi ovat nousseet esiin eettisessä keskustelussa. Valitse kaksi uskontoa ja pohdi, mitä näkökulmia ne tarjoavat eläinten asemaan.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii eläinten asemaan liittyviä näkökulmia kahdessa eri uskonnossa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii eläinten asemaa kahdessa eri uskonnossa tarkastellen kumpaakin vähintään yhdestä näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti eläinten asemaa kahdessa eri uskonnossa. Vastaus sisältää huomioita siitä, että yhdenkin uskonnon sisällä voidaan suhtautua eläinten asemaan usealla tapaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

uskonnon vaikutus ihmisten käsityksiin eläinten asemasta
uskonnon vaikutus eläinten kohteluun
käsitys eläimistä Jumalan luomina olentoina (esim. juutalaisuus, kristinusko ja islam)
käsitys eläimistä ihmisten käyttöön luotuina olentoina (esim. juutalaisuus, kristinusko ja islam)
uskonnolliseen perinteeseen liittyvät eläinuhrit (esim. vodou-sukuiset uskonnot, hindulaisuus ja juutalaisuus historian eri vaiheissa)
rituaaliteurastus osana uskonnon harjoittamista (esim. juutalaisuus ja islam)
ajatus ihmisten ja eläinten liittymisestä toisiinsa elämän kiertokulussa (samsara, esim. hindulaisuus, jainalaisuus ja buddhalaisuus)
ajatus ihmisten, eläinten ja kasvien keskinäisestä hierarkiasta elämän kiertokulussa (esim. hindulaisuus, jainalaisuus ja buddhalaisuus)
väkivallattomuuden periaate (ahimsa) ja kaiken elollisen kunnioittaminen (esim. hindulaisuus, jainalaisuus ja buddhalaisuus)
ajatus siitä, että ihmiset ovat lähempänä yliluonnollista kuin eläimet (esim. kristinusko)
ajatus ihmisestä osana luonnon kiertokulkua (esim. luonnonuskonnot)
luonnon ja eläinten linkittyminen elinkeinoon (kuten metsästys, kalastus, poronhoito) ja sitä kautta uskontoon (luonnonuskonnot)
ajatus ihmisten ja eläinten sukulaisuussuhteesta, toteemieläimet (esim. luonnonuskonnot)
uskonnon vaikutus ruokavalioon, kuten kasvissyönti ja eläinkunnan tuotteista pidättäytyminen paaston aikana
uskontoihin yleisesti liitetyn myötätunnon käsitteen ulottaminen eläimiin
uskontojen eläinsymboliikka ja eläimiin liittyvä pyhyys tai saastaisuus (esim. lehmä hindulaisuudessa, käärme kristillisessä perinteessä).

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Ortodoksinen kirkko ja patriarkaattien jännitteet 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Kuvaile ortodoksisen kristillisyyden levinneisyyttä ja ominaispiirteitä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas kuvailee ortodoksisen kristillisyyden levinneisyyttä ja ominaispiirteitä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas kuvailee pääpiirteissään oikein ortodoksisen kristillisyyden keskeiset kannatusalueet sekä esittelee vähintään kolme ortodoksisen kristillisyyden ominaispiirrettä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas kuvailee jäsentyneesti ja monipuolisesti ortodoksisen kristillisyyden levinneisyyttä ja ominaispiirteitä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Ortodoksisen kristillisyyden edustajia on noin 270 miljoonaa.
Ortodoksinen kristillisyys on levinnyt ympäri maailmaa, mutta sen suurimmat kannatusalueet ovat Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä.
Merkittävimmät patriarkaatit ovat Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian, Jerusalemin, Moskovan, Serbian, Romanian, Georgian ja Bulgarian patriarkaatit.
Ortodoksisia kirkkoja on myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Keniassa.
Ortodoksisen kristillisyyden mukaan sen juuret ulottuvat Jeesuksen ja Jerusalemin alkuseurakunnan aikaan.
Ortodoksisen kirkon perinteisiä kannatusalueita selittää osaltaan kirkon historia: Ortodoksisen kristillisyyden historiassa merkittävä vaihe oli Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan aika (400-luvulta 1400-luvulle). Lännen katolisen kirkon ja idän ortodoksisen kirkon erkaantumiskehitys kulminoitui kirkkojen eroon vuonna 1054, jolloin kirkkojen edustajat julistivat toisensa kirkonkiroukseen eli pannaan, joka kumottiin vuonna 1965.
Ortodoksinen kirkko on paikallisten kirkkojen yhteenliittymä; Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka on ortodoksisten piispojen keskuudessa ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”.
Ortodoksisessa kristillisyydessä on autokefaalisia eli täysin itsenäisiä ja muista paikalliskirkoista hallinnollisesti riippumattomia kirkkoja sekä autonomisia eli sisäisistä asioistaan itsenäisesti päättäviä, mutta jonkin patriarkaatin alaisuudessa toimivia kirkkoja.
Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen kirkko, joka kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen ja jolla on noin 55 000 jäsentä.
Ortodoksisessa kristillisyydessä noudatetaan yleensä juliaanista kalenteria, mutta Suomen ortodoksisessa kirkossa on käytössä gregoriaaninen kalenteri.
Ortodoksiseen kristillisyyteen on vakiintunut seitsemän mysteeriota: kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu.
Pappeuteen voidaan vihkiä vain miehiä, piispan tulee olla naimaton tai leski.
Munkki- ja nunnaluostarit ovat tärkeä osa ortodoksisuutta.
Keskeisin pyhä toimitus on ehtoollinen eli eukaristia, ja tärkein jumalanpalvelus on ehtoollisjumalanpalvelus eli liturgia.
Ortodoksiselle kristillisyydelle tyypillisiä esineitä ovat esimerkiksi ikonit ja tuohukset.
Ortodoksiselle kristillisyydelle leimallisia piirteitä ovat esimerkiksi seisominen jumalanpalveluksessa, ristisaatot, suitsuttaminen ja laulaminen ilman säestystä.

7.2 Selitä Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien välistä suhdetta ja sen historiallisia taustatekijöitä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 7.A. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas selittää Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien välistä suhdetta ja sen historiallisia taustatekijöitä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kuvailee Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien suhteeseen liittyvää jännitettä ja esittää sille vähintään yhden historiallisen taustatekijän.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti ja monipuolisesti Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien välistä suhdetta ja sen historiallisia taustatekijöitä. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä tehtävän aineiston keskeisen sisällön.

Ansiona pidetään, mikäli kokelas tarkastelee ajankohtaisin esimerkein Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutusta Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien väliseen suhteeseen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaatin suhde on ollut aika ajoin jännitteinen, erityisesti viime vuosina. Venäjän kirkko on jäsenmäärältään suurin ortodoksinen kirkko, ja sitä johtaa Moskovan patriarkka. Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla on puolestaan ortodoksisten patriarkkojen keskuudessa asema ”ensimmäisenä vertaistensa joukossa”.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti sijaitsee Istanbulissa, muslimienemmistöisessä Turkissa, ja sen poliittinen asema on ollut epävakaa Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan kukistumisen (v. 1453) jälkeen. Moskovan ruhtinaskunnasta on Bysantin eli ”toisen Rooman” kukistumisen jälkeen käytetty nimitystä ”kolmas Rooma”.
Ukrainan ortodoksinen kirkko kuului aiemmin Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, mutta otti etäisyyttä siitä Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991.
Aiemmin autonomisena kirkkona Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toiminut Ukrainan ortodoksinen kirkko julistautui itsenäiseksi eli autokefaaliseksi kirkoksi 1990-luvun alkupuolella.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka tunnusti Ukrainan ortodoksisen kirkon aseman autokefaalisena kirkkona vuonna 2019, mikä aiheutti välirikon Moskovan patriarkaatin kanssa.
Moskovan patriarkka Kirill on myötäillyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Ortodoksisten kirkkojen piirissä eri puolilla maailmaa on laajasti vastustettu patriarkka Kirillin näkemyksiä Venäjän toimien oikeutuksesta.

8. Uskonnon spesialistit 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Eri uskonnoissa on erilaisia virkoja tai rooleja, jotka liittyvät uskonnolliseen asiantuntemukseen ja johtajuuteen. Valitse kolme uskontoa ja esittele, millainen asema ja millaisia tehtäviä uskonnollisilla spesialisteilla niissä on. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee uskonnollisten spesialistien asemaa ja tehtäviä kolmessa valitsemassaan uskonnossa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tarkastelee kolmea uskontoa nimeämällä kustakin vähintään yhden uskonnollisen spesialistin ja esittämällä jokaisesta vähintään yhden spesialistin asemaa tai tehtäviä kuvaavan näkökohdan. Hyviin pisteisiin riittää myös kahden uskonnon jäsentynyt ja monipuolinen tarkastelu.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti uskonnollisten spesialistien asemaa ja tehtävää kolmessa eri uskonnossa. Ansiona pidetään sitä, jos kokelas osoittaa tuntevansa uskontojen sisäistä monimuotoisuutta (esim. kristillisten kirkkokuntien erilaiset käsitykset pappeudesta) tai pohtii perinteisten uskontojen virkojen sukupuolittuneisuutta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

Juutalaisuus: rabbi erityisesti tooran asiantuntijana, opettajana ja hengellisenä ohjaajana.
Kristinusko: kirkkojen perinteiset virat ja niihin liittyvä teologia (piispa, pappi, diakoni), myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virat (esim. nuorisotyönohjaaja, suntio), lisäksi paavin ja patriarkan virat, munkit ja nunnat sekä karismaattisen saarnaajan rooli.
Islam: imaami rukouksen johtajana, islamin oppineet ja islamilaisen lain asiantuntijat (ulama), suufilaisuuden šeikit.
Hindulaisuus: gurut opettajina (vaikutus ja tunnettuus myös länsimaissa), vaeltavien askeettien nauttima arvovalta (sannyasi), temppelipapit rituaalien suorittajina.
Buddhalaisuus: munkit ja osassa suuntauksista myös nunnat, kuninkaan uskonnollinen asema esimerkiksi thaimaalaisessa kulttuurissa, lamat (esim. dalai-lama Tiibetin buddhalaisuuden hengellisenä johtajana).
Luonnonuskonnot: samaanit välittäjinä tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä.

8.2 Analysoi, millaisen kuvan luterilaisesta papistosta Ylen dokumenttisarjan traileri (aineisto 8.A) antaa, ja pohdi, miten luterilaisen papin rooli on muuttunut viime vuosikymmeninä. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti kokelas analysoi Ylen dokumenttisarjan trailerin antamaa kuvaa luterilaisesta papistosta, sekä sitä, miten monipuolisesti hän pohtii luterilaisen papin roolin muutoksia viime vuosikymmeninä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää tulkinnan siitä, millaisen kuvan luterilaisesta papistosta Ylen dokumenttisarjan traileri antaa, ja esittää vähintään kaksi olennaista huomiota luterilaisen papin roolin muuttumisesta viime vuosikymmeninä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi oivaltavasti Ylen dokumenttisarjan trailerin antamaa kuvaa papistosta sekä pohtii monipuolisesti papin roolin muutoksia viime vuosikymmeninä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia huomiota trailerista:

Kaikki trailerissa esiintyvät neljä pappia toteuttavat pappeuttaan vahvasti oman persoonansa kautta.
Papisto näyttäytyy moninaisena ja moniarvoisena.
Trailerissa tulee esiin papin työ moniammatillisesta näkökulmasta.
Trailerissa papin rooli näyttäytyy monipuolisena.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia papin roolin muutokseen:

Luterilainen pappeus on nykyään monimuotoista ja papin työtä voi tehdä persoonallisella otteella.
Naisten pappeus hyväksyttiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 1986 ja ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi 1988.
Pappeutta pidettiin pitkään erityisenä säätynä ja papin elämäntavoille asetettiin erityisiä esikuvallisuuden odotuksia. Nämä ovat kuitenkin vähentyneet, ja yhä useammin pappeuteen suhtaudutaan ammattina muiden joukossa. Myös papin perhe voi olla moninainen.
Entinen pappilakulttuuri on hävinnyt, ja papin yksityiselämä on aiempaa enemmän erillään viranhoidosta.
Eroja on maaseudun ja kaupunkien välillä, ja vanhempien ja nuorempien ikäluokkien odotukset ovat osin erilaiset.
Sekularisaation sekä kulttuurisen moninaisuuden lisääntymisellä voi olla vaikutusta papin viran arvostukseen ja tunnistettavuuteen.
Papin viranhoitoa ja elämäntapaa valvotaan yhä virallisesti tuomiokapituleissa, mutta pappien erottamiset pappisvirasta ovat hyvin harvinaisia ja liittyvät pääasiassa opillisiin kysymyksiin.
Kysymykset papin sitoutumisesta poliittisiin kantoihin sekä pappien esiintyminen sosiaalisessa mediassa herättävät edelleen tunteita.
Papin virkaan kohdistuu erilaisia odotuksia kuin muiden seurakunnan työntekijöiden tehtäviin.
Pappien työkohteet ovat laajentuneet (esim. lentoasemapappi ja kauppakeskuspappi).

9. Luostarien merkitys Suomessa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Esittele luostareiden toimintaa Suomessa ennen ja nykyään. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee luostareiden toimintaa Suomessa ennen ja nykyään.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään kolme asiaa, jotka liittyvät luostareiden toimintaan Suomessa ennen tai nykyään.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas tarkastelee jäsentyneesti ja monipuolisesti luostareiden toimintaa Suomessa. Vastaus sisältää sekä historiaan että nykypäivään liittyviä näkökohtia. Ansiona pidetään, mikäli kokelas tarkastelee myös muita kuin kristillisiä luostareita.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Ensimmäiset luostarit perustettiin Suomeen keskiajalla. Katolisia luostareita toimi tuolloin Turussa, Naantalissa, Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa. Sääntökuntia olivat fransiskaanit, dominikaanit ja birgittalaiset.
Keskiajan Suomessa katolinen luostarielämä oli vireää. Luostarit toimivat kulttuurin, koulutuksen ja sivistyksen keskuksina. Niillä oli suuri merkitys esimerkiksi kirjallisuuden ja kirkkotaiteen kehitykselle. Luostareilla oli merkittävä rooli myös yhteiskunnallisessa työssä, muun muassa köyhien ja sairaiden hoidossa. Luostarien yhteydessä oli usein koulu.
Luostarit sukupuolittuneina ympäristöinä: omat yhteisönsä miehille ja naisille. Erityisesti naisille luostarielämä tarjosi historiallisesti mahdollisuuden toisenlaiseen elämäntapaan, joka poikkesi yhteiskunnallisista odotuksista esimerkiksi sukupuoli- ja perheroolien osalta.
Reformaation myötä katolisia luostareita lakkautettiin 1500-luvun alkupuoliskolla. Rakennukset saattoivat jäädä muuhun käyttöön, ja osa tuhoutui.
Nykypäivän katolisen kirkon sääntökuntia ja luostariyhteisöjä Suomessa ovat birgittalaissisaret Turussa, dominikaaniveljien konventti Helsingissä sekä Rakkauden lähetyssisarten yhteisö Helsingissä. Espoon karmeliittaluostari suljettiin vuonna 2021.
Heinävedellä toimii ortodoksinen Valamon luostari miehille ja Lintulan luostari naisille.
Valamon luostari (Kristuksen kirkastumisen luostari) sijaitsi aiemmin Valamon saaristossa Laatokalla. Kun alue luovutettiin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana, luostari siirrettiin Heinävedelle vuonna 1940. Luostariin saapui munkkeja myös Petsamon ja Konevitsan luovutettujen alueiden luostareista.
Lintulan luostari (Pyhän Kolminaisuuden luostari) on perustettu Kivennavan Lintulassa Karjalankannaksella. Luostarin asukkaat evakuoitiin Suomeen talvisodan yhteydessä vuonna 1939. Luostari sijoitettiin Palokin kylään Heinävedelle vuonna 1946. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.
Suomessa toimii myös evankelis-luterilainen luostari, Enonkosken luostariyhteisö, joka on perustettu vuonna 1994. Lisäksi on Ekumeeninen karmeliittaluostariyhteisö, jolla on yhteys Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Kristinuskon lisäksi myös muilla uskonnoilla on luostariyhteisöjä Suomessa: buddhalainen Liên Tâm -luostari Turun seudulla sekä Krishna-yhteisö Helsingissä.
Luostarielämäntapa on yhtäältä säilynyt samanlaisena ja toisaalta muuttunut eri aikakausina.
Luostareissa on usein mahdollista vierailla tutustumassa tai liittyä niiden toimintaan maallikkojäsenenä. Valamon luostarissa turismi on merkittävä tulonlähde.
Suomesta myös matkustetaan ulkomaille luostareihin, joissa vietetään lyhyempiä tai pidempiä aikoja uskontoa harjoittaen (esim. kristillinen Taizé-yhteisö Ranskassa, hindulainen Äiti Amman ashram Intiassa).

9.2 Suomalaisessa mediassa on viime vuosina nostettu esiin nuorten aikuisten keskuudessa virinnyttä kiinnostusta luostariyhteisöihin. Pohdi, mitkä syyt voivat saada nykyihmisen valitsemaan luostarielämän. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia 9.A ja 9.B. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii syitä, joiden vuoksi osa nykyihmisistä valitsee luostarielämän.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää vähintään kolme uskottavaa syytä siihen, miksi yksilö voi hakeutua luostarielämään. Vastauksessa hyödynnetään tehtävän aineistoja.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti syitä, jotka voivat saada nykyihmisen hakeutumaan luostariin. Esimerkkeinä esitetään uskonnolliseen vakaumukseen, yksilön kokemukseen sekä yleisemmin yhteiskunnan ja yksilön suhteeseen liittyviä syitä. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoja.

Vastauksessa voidaan esittää esimerkiksi seuraavia syitä luostarielämään hakeutumiselle:

Uskontoon liittyvinä syinä voidaan mainita esimerkiksi halu omistautua uskonnolliselle elämäntavalle ja uskonnon harjoittamiselle, halu keskittyä toistuvaan ja säännölliseen hartauden harjoittamiseen, halu elää uskonnollisten arvojen mukaista elämää sekä halu liittyä kiinteästi osaksi uskonnollista yhteisöä.
Yksilöllisiä syitä voivat olla hengellinen etsintä, halu painottaa hengellistä elämää muiden osa-alueiden sijasta, yhteisöllisen elämäntavan kaipuu, kestävämmän tai pelkistetyn elämäntavan etsiminen sekä halu vetäytyä ympäröivästä maailmasta. Vastauksessa voidaan mainita aineistoja hyödyntäen myös yksilöllisiä elämäntilanteita, jotka voivat olla syitä luostariin hakeutumiseen.
Yhteiskunnallisina syinä voidaan mainita esimerkiksi luostarielämä vastapainona nyky-yhteiskunnalle tai elämän hektisyydelle, työ- ja suorituskeskeisyydelle tai yhteiskunnan vallitseville normeille ja ihanteille.
Myös nykypäivänä luostarielämään liittyy sääntöjä, joihin tulee sitoutua. Tällaisia ovat esimerkiksi naimattomuus, kuuliaisuus ja sitoutuminen materiaalisesti niukkaan tai kohtuulliseen elämäntapaan. Nämä voivat joko houkutella tai karkottaa ihmisiä heidän pohtiessaan luostarielämään sitoutumista. Arkielämä luostarissa ei kuitenkaan poikkea kaikelta osin elämästä luostarin ulkopuolella. Tämä voi madaltaa kynnystä harkita luostariin hakeutumista.
Vastauksessa voidaan myös käsitellä askeesia historiallisena ilmiönä eri uskonnoissa ja verrata sitä luostarielämään nykypäivänä. Lisäksi vastauksessa voidaan lähestyä luostarielämäntapaa historiallisesta näkökulmasta ja verrata sitä nykypäivään.