Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi

29.3.2023

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 16.5.2023

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.

Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.

Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.

Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.

Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.

	0	Tyydyttävä	Hyvä	Kiitettävä
Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys	Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti.	Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista.	Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää.	Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä.
Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus	Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu.	Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti.	Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin.	Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut.
Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja	Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja.	Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista.	Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja.	Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin.

Tehtävä 1 on korjattu 30.3.2023.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Kieliryhmät ja niiden asema Suomessa 20 p.

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (17. § Suomen perustuslaki.) Suomessa puhutaan nykyään yli 150:tä eri äidinkieltä.

Tarkastele taulukon 1.A avulla Suomen kieliryhmien määrällistä kehitystä vuosina 1980–2019 ja pohdi kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä sitä, miten ruotsin ja muiden vähemmistökielten elinvoimaisuutta Suomessa voidaan tukea.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan taulukon eri ryhmien absoluuttisten määrien kehitystä. Suomenpuhujien määrä lisääntyi vuoteen 2010 saakka ja väheni hiukan sen jälkeen. Selityksenä kehitykselle oli hidas luonnollinen väestönkasvu. Ruotsinpuhujien määrä oli vakaa, mutta pienenemään päin. Muiden kielten puhujien osuus väestössä on moninkertaistunut. Syitä tähän ovat mm. Neuvostoliiton hajoamista seurannut muuttoliike sen alueelta, Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden vaikutukset sekä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan saapuneiden määrän kasvu. Kokelas erittelee joiltakin osin kieliryhmien (esim. saamelaiskielet, romanikieli, viittomakieli sekä venäjä ja muut maahanmuuttajakielet) asemaa suhteessa kansalliskieliin ja sitä, miten tuota asemaa voidaan tukea mm. kouluopetuksen, tiedotusvälineiden ja kulttuurijärjestöjen kautta. Kokelas ymmärtää, että kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia.

Kiitettävässä vastauksessa voidaan kieliryhmien määrää vertailla suhteessa toisiinsa sekä väestön kokonaismäärään. Vastauksessa ymmärretään laajempien kehityskulkujen vaikutukset eri kielten puhujamääriin, esim. perustuslain ruotsin ja saamen kielelle turvaamien oikeuksien kautta. Näitä ovat esimerkiksi väestökehitys (syntyvyys, maahanmuutto, ruotsinkielisen väestön osalta muutto Ruotsiin), kansainvälinen politiikka, työelämän muutokset ja kieli-identiteettiä tukeva kulttuuripolitiikka. Vastauksessa voidaan kiinnittää huomiota mm. siihen, että vieraskielisten osuus väestöstä kasvoi 2010-luvulla 7–8 prosenttiin ja että Suomen väestönkasvu oli yhä enemmän tämän ryhmän varassa. Kokelas voi pohtia, mitkä seikat ovat tukeneet ruotsinkielisen väestön määrän säilymistä hyvin vakaana. Saamenpuhujien määrän kehityksen voi nähdä heijastavan osin sitä, että jonkin saamen kielen puhujaksi on oltu entistä halukkaampia rekisteröitymään mm. kulttuuri-identiteettisyistä. Kokelaan esimerkit ruotsin ja muiden vähemmistökielten asemaan vaikuttavista toimenpiteistä ovat monipuolisia ja analyyttisiä.

Vastausta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän aineistossa ollut virhe. Taulukossa 1.A oli annettu vuoden 1980 kohdalla suomenkielisen väestön määräksi 4 786 807, vaikka oikea määrä olisi ollut 4 476 807.

2. Tuottavuus ja kannattavuus 20 p.

Keskeisiä talouskäsitteitä ovat muun muassa tuottavuus ja kannattavuus. Millaisilla keinoilla seuraavat yritykset voivat parantaa yhtäältä tuottavuuttaan ja toisaalta kannattavuuttaan?

Paperia, kartonkia ja selluloosaa tehtaissaan valmistava yritys
Asuntojen vesieristyksiä tekevä neljän hengen yritys
Vanhusten kotihoitopalvelua tarjoava yhden hengen toiminimi

Hyvässä vastauksessa ymmärretään tuottavuuden ja kannattavuuden ero. Kannattavuuden tärkeimpänä mittarina voidaan pitää katetta eli sitä, että yrityksen tulot ovat sen menoja suuremmat, kun taas tuottavuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon tietyllä panoksella saadaan tuotettua lisäarvoa. Tuottavuus lasketaan suhteuttamalla tuotettujen hyödykkeiden arvo työhön käytettyyn aikaan tai pääomaan. Vastauksessa annetaan konkreettinen esimerkki tuottavuutta ja kannattavuutta parantavista keinoista kussakin mainitussa yrityksessä. Kannattavuutta voidaan pyrkiä parantamaan mm. nostamalla tuotteen hintaa tai myymällä tuotetta entistä suurempia määriä sekä pienentämällä tuotantokustannuksia (esim. raaka-aine-, palkka- ja muita kuluja). Tuottavuuden parantamiseksi voidaan esimerkiksi alkaa käyttää tehokkaampia koneita ja välineitä, organisoida työnteko yrityksessä uudelleen, parantaa työolosuhteita, ottaa käyttöön tulospalkkaus, kouluttaa työntekijöitä ja siirtyä tuotteisiin, joilla on suurempi jalostusarvo.

Kiitettävässä vastauksessa edellä esiteltyjä kannattavuuden ja tuottavuuden parantamiskeinoja on käsitelty kattavasti ja talouden realiteetteja ymmärtäen – kokelas voi mm. pohtia energia- ja materiaalikustannusten nousun vaikutuksia yritysten kannattavuuteen. Vastauksessa tulevat esiin teollisuus- ja palvelualan erilaiset lähtökohdat tuottavuuden parantamisessa: palvelualalla tuottavuutta ei useinkaan voida mitata niin helposti kuin teollisuudessa. Vastauksessa voidaan tuoda esiin mm. seuraavia näkökohtia:

Jos metsäteollisuusyrityksellä on kansainvälistä toimintaa, se voi siirtää ja keskittää tuotantoaan tiettyihin maihin alentaakseen kuluja. Se voi myös vähentää tuotantoaan supistaakseen tarjontaa ja pitääkseen siten tuotteensa hinnan korkealla.
Rakennus- ja hoiva-alan yrityksissä voidaan yrittää parantaa tuottavuutta mm. ulkoistamalla tukitoiminnot, kuten taloushallinto, jolloin voidaan paremmin keskittyä yrityksen varsinaiseen omaan tuotantoon. Investoimalla teknologiaan ja monipuolistamalla palvelujaan yritykset voivat niin ikään pyrkiä nostamaan omaa tuottavuuttaan.

3. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden toimivalta 20 p.

Miten toimivalta jakaantuu Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kesken, kun päätetään seuraavista asioista?

Brasiliasta tuotavien maataloustuotteiden tullimaksut
Lukioiden opetussuunnitelman sisältö
Ilmaston ja vesistöjen suojelu

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että EU:n päätösvalta perustuu sen kaikkien jäsenmaiden hyväksymiin perussopimuksiin. Perussopimuksissa määritellään, mitkä asiat kuuluvat yksinomaan EU:n toimivaltaan, mistä unioni ja jäsenvaltiot päättävät yhteistyössä sekä mitkä asiat kuuluvat vain jäsenvaltioille. Brasiliasta tuotavien maataloustuotteiden tullimaksut, kuten kaikki tulliasiat ylipäätään, kuuluvat yksiselitteisesti EU:n toimivaltaan. Lukion opetussuunnitelman perusteiden sisältö puolestaan kuuluu kansalliseen päätöksentekoon. Ilmaston ja vesistöjen suojelu kuuluvat jaetun lainsäädäntövallan piiriin, eli sekä EU että jäsenmaat voivat antaa niitä koskevia säännöksiä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas avaa toimivallan jakoon liittyviä periaatteita tarkemmin. EU:lla on vain sille perussopimuksilla myönnettyä toimivaltaa (annetun toimivallan periaate). Niissä asioissa, joissa EU on toimivaltainen, menee EU-lainsäädäntö kansallisen lainsäädännön edelle. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Toimivallan jakoon liittyy kiistoja kysymyksissä, jotka ovat jäsenmaille tärkeitä, kuten maa- ja metsätalous sekä maahanmuutto. Kokelas voi antaa myös muita esimerkkejä toimivallan kolmesta päätyypistä sekä käsitellä tarkemmin toimivallan määräytymisen kolmea periaatetta.

4. Pienituloisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa 20 p.

Kuviossa 4.A on kuvattu pienituloisen väestön määrää Suomessa vuosina 1987–2019.

Erittele pienituloisten määrän kehitystä Suomessa kuvion 4.A pohjalta ja pohdi, mitä syitä kuviossa näkyvään kehitykseen on ja millaisia seurauksia kotitalouden pienituloisuudella voi olla lapsille.

Hyvässä vastauksessa havaitaan, että pienituloisten määrä kasvoi melko tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, mutta väheni taas finanssikriisin jälkimainingeissa. Pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän muutos kyseisellä aikavälillä noudattaa vastaavaa kehitystä aikuisväestössä. Pienituloisten kotitalouksien lasten määrä on vuoden 2000 jälkeen pysytellyt yli 100 000:ssa. Vastauksessa on pohdittu jotain ongelmaa, jonka pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle, kuten perheiden hyvinvointia, lasten harrastusmahdollisuuksia tai sosiaalisia suhteita.

Kiitettävässä vastauksessa todetaan kuvioon 4.A viitaten, että pienituloisuus on vaihdellut taloudellisten suhdanteiden mukaan. Pienimmillään se oli 1990-luvun puolivälissä laman aikana, jolloin mediaanitulot laskivat suuren työttömyyden ja lomautusten takia, minkä vuoksi suhteellisen pienituloisuuden raja oli matalampi. Kokelas pohtii monipuolisesti sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia, joita pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle.

5. Oikeudelliset käsitteet ja niihin sisältyvät periaatteet 20 p.

Mikä on seuraavien oikeudellisten käsitteiden sisältö ja mihin päämääriin niihin sisältyvillä periaatteilla pyritään?

Syyntakeettomuus
Avio-oikeus
Virallisen syytteen alainen rikos

Hyvässä vastauksessa kuvaillaan käsitteiden asiasisältö oikein. Se voidaan tehdä käyttäen esimerkkejä. Syyntakeeton henkilö on tehnyt lainvastaisen teon, mutta on ilman omaa syytään ollut kykenemätön ymmärtämään tekonsa seurauksia tai arvioimaan niitä moraalisesti. Avio-oikeus puolestaan antaa aviopuolisoille oikeuden osaan toistensa omaisuudesta avioliiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan. Virallisen syytteen alaisesta rikoksesta taas yleinen syyttäjä voi nostaa syytteen siitä riippumatta, haluaako uhri, että syyte nostetaan.

Vastauksessa voidaan pohtia seuraavia periaatteita käsitteiden taustalla:

Mahdollisuus todeta henkilö syyntakeettomaksi tukee sitä oikeudellis-moraalista periaatetta, että henkilöä ei ole oikein rangaista, jos hän ei ole kyennyt ymmärtämään toimintansa seurauksia tai ylipäänsä erottamaan oikeaa ja väärää. Näin pyritään ottamaan oikeudenkäytössä huomioon, että ihmisten henkisissä kyvyissä on eroja, joiden vuoksi kaikilla ei ole yhtäläisiä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä.
Avio-oikeudella suojellaan heikommassa asemassa olevan puolison etua, jotta yhteisen kodin ylläpitoon annettu panos otetaan avioliiton päättyessä tasapuolisesti huomioon myös hänen taloudellisen asemansa turvaamiseksi.
Virallisen syytteen alaiseksi asetetaan rikos, jossa esimerkiksi asianomistaja on haavoittuvassa asemassa ja häntä voitaisiin painostaa jättämään syyte nostamatta (esim. lähisuhdeväkivaltatapauksissa).

Kiitettävässä vastauksessa käsitteiden sisältöä ja soveltamisen edellytyksiä tai merkitystä on selitetty tarkemmin, ja käsitteisiin sisältyvien oikeudellisten periaatteiden päämääriä on tarkasteltu asianmukaista oikeudellista sanastoa käyttäen. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi seuraavia: käräjäoikeus harkitsee, onko mielentilatutkimus tarpeen; syyntakeettomuus ja alentunut syyntakeisuus ja niiden ero; avioehto tai testamentti voi muuttaa avio-oikeuden soveltamista; syyteharkinnan osalta viitataan rikoksen tunnusmerkistöön. Kokelas voi myös tuoda esiin esimerkkitapauksia, jotka liittyvät kyseisten käsitteiden soveltamiseen, esim. virallisen syytteen alaiseksi asetetaan rikos, joka koskee erittäin tärkeää yleistä etua.

6. Avioero ja sen seuraukset 20 p.

Miten avioeroprosessi etenee, ja mitä taloudellisia seurauksia avioerolla on?

Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa avioeroprosessin pääkohdiltaan oikein. Avioliitossa elävillä puolisoilla on mahdollisuus hakea avioeroa käräjäoikeudesta. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Avioeroprosessi on kaksivaiheinen. Avioerohakemuksesta alkaa kuuden kuukauden mittainen harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen puolisoiden tai vain toisen heistä tulee uusia avioerohakemus, kun harkinta-ajan alkamisesta on kulunut vuosi. Ellei näin tapahdu, avioero raukeaa ja avioliitto jää voimaan. Jos hakemus uusitaan asianmukaisesti, käräjäoikeus tuomitsee puolisot avioeroon. Avioeron tultua voimaan suoritetaan puolisoiden omaisuuden ositus. Siinä pääsääntöisesti puolisoiden netto-omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi avio-oikeuden perusteella.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa avioeroprosessin ja avioeron taloudelliset seuraukset täsmällisin käsittein sekä osaa tarkasti selostaa avioeron taloudelliset seuraukset. Avioliittolain mukaan harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta. Kiitettävässä vastauksessa kokelas on huomioinut myös, miten avio-oikeutta voidaan rajoittaa avioehdolla tai testamentilla. Omaisuuden jakoa voidaan myös käräjäoikeuden päätöksellä sovitella. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee myös tasingon maksamista ja lasten elatusvelvollisuutta.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Demokratian tila maailmassa 30 p.

Kuviossa 7.A on kuvattu erilaisten hallintotyyppien aseman muutosta maailmanlaajuisesti vuosina 1972–2020 ja kuviossa 7.B liberaalin demokratian tilannetta maailmassa vuonna 2020.

7.1 Erittele kuvioiden 7.A ja 7.B perusteella, miten demokraattisesti hallittujen ja autoritaarisesti hallittujen maiden lukumäärä ja osuus maailman väestöstä muuttui vuosina 1972–2020 ja miltä liberaalin demokratian tilanne näytti vuonna 2020. 14 p.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille aineistoissa esitettyjä keskeisiä trendejä. Vastauksessa voidaan esimerkiksi todeta, että maailma oli vuonna 2020 demokraattisempi kuin 1970-luvun alussa demokraattisten maiden määrällä mitattuna. Kuitenkin autoritaarisesti hallittujen maiden osuus maailman väestöstä vuonna 2020 oli ylivoimaisesti suurin. Vuonna 2020 vaaleihin perustuvat autoritaariset järjestelmät olivat kuitenkin lukumäärältään ja väestöosuudeltaan ohittaneet suoranaiset diktatuurit. Vaalidemokratioiden määrä lisääntyi kyseisenä ajanjaksona. Se oli toiseksi yleisin hallintotyyppi vuonna 2020, mutta sen väestöosuus oli vain 19 % maailman väestöstä. Liberaalien demokratioiden lukumäärä taas kääntyi laskuun vuoden 2010 jälkeen ja vain 14 % maailman väestöstä eli kyseisen hallintojärjestelmän piirissä vuonna 2020. Liberaalin demokratian vahvin alue on Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, osissa Etelä-Amerikkaa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä Aasian maista Japanissa ja Taiwanissa. Pohjoismaat, Saksa, Irlanti, Benelux-maat ja Uusi-Seelanti erottautuvat erityisen vahvoina demokratioina. Vähiten demokraattisiin maihin taas lukeutuvat esimerkiksi monet Afrikan maat sekä Kiina, Venäjä ja Venezuela.

Kiitettävässä vastauksessa aineistoja tarkastellaan kattavasti. Keskeiset muutokset ja seikat tuodaan selkeästi ja systemaattisesti esille. Muutoksia havainnollistetaan konkreettisten esimerkkien avulla ja mainitaan myös vakiintuneissa demokratioissa tapahtunut demokratian heikkeneminen. Vuoden 2020 tilanteen kuvauksessa kiinnitetään huomiota aineistosta ilmeneviin muutostrendeihin.

7.2 Esitä perusteltu arviosi liberaalin demokratian tulevaisuudesta seuraavien 20 vuoden aikana. 16 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää todennäköisenä pitämänsä liberaalin demokratian kehityskulun seuraavien 20 vuoden aikana. Perusteluissa tulee esille ymmärrys siitä, miten yhteiskuntien sisäiset tekijät ja ulkoiset olosuhteet voivat vaikuttaa liberaalin demokratian tulevaisuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi taloudellinen kehitys, nationalismi, arvot, median muutos, uskonnot, erilaiset ääriliikkeet sekä kriisit ja konfliktit muiden valtioiden kanssa. Vastauksessa esitelty liberaalin demokratian kehityskulku on myös sidottu kansainvälisen poliittisen tilanteen muutoksiin.

Kiitettävässä vastauksessa perustellaan liberaalin demokratian tulevaa kehityskulkua selkeästi ja kattavasti. Kokelas erittelee liberaalia demokratiaa uhkaavia ja sitä suojaavia tekijöitä. Kokelaan esittämä skenaario on myös uskottavasti perusteltu poliittisia oloja koskevalla tiedolla ja sen uskottavuutta koetellaan arvioimalla sitä muita mahdollisia kehityskulkuja vasten.

8. Julkisen talouden koon arvioinnin ja vertailun haasteet 30 p.

Kuviot 8.A ja 8.B koskevat julkisen talouden kuvaamista ja kansainvälistä vertailua.

8.1 Erittele kuvion 8.A sisältöä ja pohdi, mitkä syyt selittävät eroja EU-maiden julkisten menojen bkt-suhteessa. 12 p.

Hyvässä vastauksessa esitetään joitain oikeita huomioita aineistosta. Kokelas ymmärtää, että julkisten menojen suuruus ja maan bkt kuvaavat kahta eri asiaa. Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat ovat kuvion yläosassa ja kuvion alaosassa on mm. itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maita. Maiden sijoittumista kuvioon selittää muun muassa se, että veroilla kustannetut tulonsiirrot ovat joissain maissa tärkeä osa sosiaaliturvajärjestelmää, toisissa maissa puolestaan kotitaloudet järjestävät sosiaaliturvansa yksityisillä vakuutuksilla. Kokelas tuo esiin, että erot julkisten menojen suuruudessa suhteessa maan bruttokansantuotteeseen eivät suoraan kerro julkisten menojen absoluuttisen euromäärän eroista maiden välillä.

Kiitettävässä vastauksessa käsitellään lähemmin sosiaalipolitiikan eurooppalaisia malleja sekä analysoidaan niiden yhteyttä julkisen sektorin kokoon ja sitä, miten tuo yhteys mahdollisesti näkyy kuviossa 8.A. EU-maiden välillä on myös eroavuuksia esimerkiksi siinä, kuinka suuri työnantaja ja elinkeinotukien rahoittaja julkinen sektori on tai missä määrin julkinen sektori osallistuu eläkkeiden rahoitukseen. Vastauksessa voidaan esimerkinomaisesti kiinnittää huomiota yksittäisiin maihin, mutta ei kuitenkaan ole tarpeen käydä niitä läpi kattavasti. Esimerkiksi Irlanti on suosittu ylikansallisten suuryritysten rekisteröintipaikka matalan verotuksen vuoksi, mikä on kasvattanut suhteettomasti maan bruttokansantuotetta. Tämä osin selittää maan julkisten menojen pienuuden suhteessa bruttokansantuotteeseen. Baltian maissa puolestaan yhteiskunta- ja talouspolitiikan linjana on ollut pitää julkinen sektori pienenä, mikä heijastuu julkisten menojen pienuuteen suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.

8.2 Analysoi kuvioiden 8.A ja 8.B pohjalta, millaisia haasteita Suomen julkisen talouden koon arviointiin liittyy. Pohdi myös, miksi kysymys julkisen talouden koosta on poliittisesti kiistanalainen. 18 p.

Hyvässä vastauksessa on oivallettu, että aineistot kuvaavat eri asioita, julkisten menojen bkt-suhdetta ja julkisen sektorin osuutta bkt:sta. Kuvioiden ajankohdat eivät selitä prosenttilukujen suurta eroa. Vastauksesta ilmenee kokelaan ymmärtävän, että julkinen sektori ei muodosta yli puolta koko Suomen kansantalouden koosta, kuten kuviota 8.A virheellisesti tulkitsemalla voisi päätellä. Julkisen sektorin koosta suhteessa koko talouteen saa kuvan, kun sen tuottamaa bkt:ta tarkastellaan suhteessa koko kansantalouden tuottamaan bkt:hen. Suomen tapauksessa julkisen sektorin osuus oli vuonna 2017 alle 20 %, kuten kuvio 8.B osoittaa. Kysymys julkisen talouden koosta on poliittinen kiistakysymys, koska poliittinen oikeisto on perinteisesti pitänyt hyvänä pienempää, vasemmisto taas suurempaa julkisen talouden roolia. Näkemyserot ovat usein heijastuneet myös julkisen talouden kokoa koskeviin laskelmiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin.

Kiitettävässä vastauksessa avataan lähemmin, mistä julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta muodostuu: sektorin kulutuksesta (mm. palkoista) ja investoinneista. Julkisten menojen bkt-suhdetta laskettaessa menoihin sisältyvät julkiset kulutus- ja investointimenot sekä esimerkiksi tulonsiirrot. Kokelas ymmärtää, että julkiseen talouteen luetaan Suomessa lakisääteiset eläkevakuutusrahastot; näin ei tehdä kaikissa maissa, mikä osaltaan vaikeuttaa julkisen talouden koon vertailua maittain. Julkiset menot kuvaavat siis rahavirtoja, julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta taas tarkoittaa tuotannon arvonlisäystä, joka perustuu julkisella sektorilla tuotettuihin palveluihin ja tavaroihin.

Vastauksessa havaitaan, että Suomen sijainti suhteessa esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Belgiaan ja Ranskaan on kuvioissa erilainen ja että Suomen julkisen talouden kokoa on vaikea yksiselitteisesti luonnehtia. Eri mittarit valaisevat kuitenkin yhdessä julkisen sektorin roolia kansantaloudessa. Vastauksessa avataan lähemmin, miten oikeiston ja vasemmiston erilainen näkemys julkisen talouden toivottavasta koosta on näkynyt tulkinnoissa Suomen julkisen talouden tilasta. Kokelas voi myös pohtia bkt-käsitteen mielekkyyttä taloutta koskevien laskelmien ja päätelmien perustana tai esimerkiksi julkisen sektorin mielekkään koon ja rajojen määrittelyn haasteita.

9. Saksa, Ranska ja Euroopan unioni 30 p.

Kuvat 9.A, 9.B ja 9.C liittyvät Saksan ja Ranskan välisiin suhteisiin toisen maailmansodan jälkeen.

9.1 Pohdi, mihin Saksan ja Ranskan perinteinen yhteistyö Euroopan unionissa perustuu ja millä tavoin tämä yhteistyö on ilmennyt Euroopan integraatiossa. 16 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää Saksan ja Ranskan merkityksen Länsi-Euroopan ydinalueena, eurooppalaisittain suurina valtioina, joiden poliittinen ja taloudellinen painoarvo on ollut EU:ssa merkittävä sen perustamisesta asti. Kokelas taustoittaa maiden yhteistyötä unionissa historiallisesta kontekstista käsin. Hän voi pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja:

kahden Saksan olemassaolo vuoteen 1990 asti
EU:n tausta rauhanhankkeena entisten vihollismaiden välillä maailmansotien jälkeen
EU:n rooli jälleenrakennuksen vauhdittajana taloudellisessa yhteistyössä (hiili- ja teräsyhteisö 1951)
EU vapaan liikkuvuuden lisääjänä (Schengenin sopimus 1985; aluksi Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg).

Kokelas käsittelee myös joitakin yhteistyön muotoja. Näitä ovat esimerkiksi maiden johtajien keskinäiset suhteet sekä EU:n turvallisuus- ja talouspolitiikka.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas ymmärtää EU:n synnyn liittyvän yhdeltä osin historiallisesti jännitteisten Saksan ja Ranskan suhteiden liennyttämiseen. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää Saksan ja Ranskan sekä näiden johtajien keskinäisten hyvien suhteiden olevan EU:n kannalta keskeisiä. Saksojen yhdistyminen lisäsi Saksan painoarvoa Euroopan politiikassa. Brexit on puolestaan lisännyt Saksan ja Ranskan painoarvoa, mutta toisaalta pelkona on EU:n kansainvälisen arvovallan lasku. Kokelas tunnistaa ja kuvaa joitakin näiden maiden välisiä suhteita koskevia haasteita, kuten sen, että Saksa ja Ranska ovat olleet eri linjoilla EU:n talouspolitiikasta: Saksa on kannattanut tiukkaa menokuria, kun taas Ranska on ollut taloudellisen yhteisvastuun lisäämisen kannalla. Kokelas voi myös tarkastella ilmastopolitiikkaan ja Venäjän suhteisiin liittyviä kysymyksiä.

9.2 Analysoi kuvien 9.A, 9.B ja 9.C pohjalta Saksan ja Ranskan valtiojohtajien kohtaamisiin sisältyvää symboliikkaa ja sitä, millaisia viestejä tapaamisilla on haluttu antaa eri ajankohtina. 14 p.

Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa Saksan ja Ranskan keskinäisten suhteiden merkityksen eurooppalaiselle politiikalle pitkällä aikavälillä. Kokelas ymmärtää, että suhteita alettiin tietoisesti rakentaa osana toisen maailmansodan jälkeistä rauhanprojektia, johon koko eurooppalainen yhteistyö perustui taloudellisen yhteistyön ohella. Kokelas osaa liittää jokaisen kuva-aiheen ajalliseen kontekstiinsa. Aineistosta 9.A voi päätellä, että kaksi entistä vihollisvaltiota on lähentynyt toisiaan ja että kahdenvälinen yhteistyö on alkanut valtioiden päämiesten johdolla toisen maailmansodan jälkeen ja perustunut heidän hyviin henkilökohtaisiin suhteisiinsa. Halaus symboloi tätä. Aineistosta 9.B kokelas havaitsee, että valtiojohtajat kunnioittavat ensimmäisen maailmansodan taistelun uhreja (aiempia keskinäisiä vihollisia) yhdessä kylmän sodan aikana, mitä korostavat käsikkäin seisominen ja molempien maiden liput arkun ympärillä. Aineistosta 9.C välittyy edellisiin verrattuna rentous ja välittömyys, minkä voi tulkita myös suhteiden vakiintumisen merkiksi. Hymyt ja nyrkkitervehdys, joiden taustalla kuvassa näkyvät liput ja kartta, kuvaavat hyvien suhteiden merkityksellisyyttä nimenomaan EU:n kontekstissa, jossa lähes koko Eurooppa on kartan mukaan liittynyt Euroopan unioniin.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä laajasti hyvien suhteiden keskeisyyden Eurooppa-politiikassa pitkällä aikavälillä, mutta tuo esiin myös suhteiden symboliikan ja suhteiden esittämisen merkityksen joko yhteisön sisä- tai ulkopuolella. Suhteet henkilöityvät ylimpään valtionjohtoon, jolla on tarpeeksi ulkopoliittista painoarvoa ja uskottavuutta yhteistyön ylläpitämistä ja kehittämistä varten. Henkilöiden vaihtuessa (esim. Scholzin tulo pitkään tehtävässä olleen Merkelin tilalle) huolehditaan suhteiden jatkuvuudesta. Kansallisten symbolien ohella kuvissa korostetaan myös eurooppalaisen yhteisön kokonaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kokelas analysoi lähdekriittisesti sitä, mitä ja kenelle kuvilla on yritetty viestiä. Hän ymmärtää, että kuvat ovat aseteltuja ja harkittuja.