Hyvän vastauksen piirteet: FI – Äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe

11.9.2023

Lopulliset koekohtaiset sisältökuvaukset 9.11.2023

Nämä lopulliset koekohtaiset sisältökuvaukset vastaavat äidinkielen lukutaidon kokeen osalta Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettuja lopullisia hyvän vastauksen piirteitä. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, äidinkielen koetta koskevissa määräyksissä olevista kriteereistä sekä lopullisista koekohtaisista sisältökuvauksista ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista, muista arvostelua koskevista määräyksistä.

https://www.ylioppilastutkinto.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/aidinkieli_ja_kirjallisuus_maaraykset.pdf

Lopulliset koekohtaiset sisältökuvaukset eivät välttämättä kuvaa kaikkia tehtävässä hyväksyttyjä sisältöjä. Vastauksessa voi olla muitakin kuin kuvauksessa mainittuja sisältöjä, eikä erinomaisessakaan suorituksessa tarvitse olla kaikkia esille nostettuja havaintoja ja päätelmiä aineistojen kielellisistä, visuaalisista ja auditiivisista piirteistä. Arviointi perustuu kriteereissä kuvattuun kokonaisuuteen. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Osa 1: Asia- ja mediatekstit

1. Blogitekstin tavoite ja keinot 30 p.

Analysoi Lihastohtori-verkkosivustolla julkaistua tekstiä Mullistus® hoito (aineisto 1.A). Mikä on tekstin tavoite ja millä keinoilla siihen pyritään? Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Tehtävän aineistona on apulaisprofessori Juha Hulmin Lihastohtori-verkkosivustolla julkaistu teksti, jossa esitellään kuvitteellista laihdutus- ja lihasten kasvatusmenetelmää. Tehtävässä pyydetään pohtimaan tekstin tavoitetta ja erittelemään keinoja, jotka paljastavat tekstin tavoitteen.

Tekstin tavoitteena on varoittaa lukijoita virheellisten ja jopa vaarallisten terveysväitteiden harhaanjohtavuudesta ja saada lukijat huomaamaan, millaisilla teksteillä ja argumenteilla heihin yritetään vaikuttaa. Toisaalta tekstin tavoitteena on myös lukijoiden hauskuuttaminen. Tekstin ensisijaisena kohderyhmänä voidaan pitää kuntoilusta, liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneita henkilöitä.

Kriittistä lukutaitoa osoittavassa vastauksessa tehdään havaintoja kielellisistä ja visuaalisista piirteistä ja huomataan, että tekstissä tehdään parodiaa tyypillisesti netissä ja sosiaalisessa mediassa leviävästä harhaanjohtavasta valeuutisoinnista ja dis- tai misinformaatioon perustuvasta mainonnasta. Vastauksessa huomataan, että analysoitava teksti matkii ja kärjistää niille tyypillisten tekstien piirteitä. Kriittistä lukutaitoa osoittavassa vastauksessa pohditaan myös tekstin taustoja, esimerkiksi julkaisupaikan ja tekstin kirjoittajasta annettujen tietojen vaikutusta tekstin tulkintaan.

Kulttuurista lukutaitoa osoittavissa vastauksissa teksti ja sen keinot liitetään laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten harhaanjohtavaan terveysviestintään, hyvinvointituotteiden ja -palvelujen markkinointiin, somesta tuttuun vaikuttajaviestintään, niin sanottuun klikkiuutisointiin ja nettihuumoriin. Parodian lisäksi tekstin voi tulkita satiiriksi, jossa tehdään naurunalaiseksi ihmisten hyväuskoisuus ja esimerkiksi ulkonäkökeskeisyys. Tekstin voi tulkita myös kritisoivan tiede- ja viranomaisvastaisuutta.

Koska harhaanjohtaviin teksteihin liittyvä käsitteistö ei ole vakiintunutta, vastauksessa voi nimittää parodioitavia tekstejä eri tavoin, esimerkiksi valeuutiseksi, feikkiuutiseksi tai -mainokseksi, huuhaaksi, huijjaukseksi, harhautukseksi tai dis- tai misinformaatioksi. Parodian ja satiirin käsitteiden käyttö ja etenkin niiden eron ymmärtäminen katsotaan erityisansioksi.

Vastaukset, joissa tekstiä ei ole lainkaan ymmärretty parodiana tai satiirina, harhaanjohtavan markkinoinnin tai valeuutisoinnin kritiikkinä tai edes huumorina, osoittavat riittämätöntä lukutaitoa (0 p.). Aidoksi mainokseksi tai markkinointitekstiksi tulkitseminen osoittaa, että aineisto on ymmärretty kokonaan väärin ja tällöin vastauksessa eritellyt keinot eivät yhdisty oikeaan tavoitteeseen.

Tekstihavaintoja voi ryhmitellä eri tavoin, esimerkiksi jaottelemalla niitä keinoittain (argumentointi, retoriset keinot) tai parodioitaville teksteille tyypillisten piirteiden avulla kuten alla. Parodiaa tehdään esimerkiksi seuraavista valeuutisoinnille ja -markkinoinnille tyypillisistä piirteistä:

Valeuutisoinnille tyypillisiä piirteitä ovat

yksipuolinen argumentointi: vastanäkemyksiä ei esitellä lainkaan
perustelemattomat väitteet, joiden tueksi ei esitetä mitään uskottavia, löydettävissä olevia tutkimustuloksia: vaikutusmekanismi tiedetään tarkasti, menetelmää on testattu kaikkiin eri syöpiin
menetelmän epämääräiset kuvaukset: hoito aktivoi kehosi bioresonoiden ainutlaatuisesti parantamaan itse itsensä, optimoitu ottamalla huomioon kehon kudosten värähtelytaajuudet ja luonnollinen harmonia ja jopa resonanssi
menetelmän kehittäjän epämääräinen asiantuntijuus: Tartun opistollisen lääkintökoulun vararehtori ja ylitohtori Slava Voinov
tieteellisiltä vaikuttavat käsitteet: holistisbioenergeettinen lääketiede, korkeavärähteinen kiinteyttävä energia, esoteerinen vaikutusmekanismi
salaperäisyys ja salaliittojen epäily: vaikutusmekanismi halutaan pitää salaisena kehittäjien toivomuksesta, jotta yliopisto- ja professorimafia ei pääse siitä hyötymään.

Harhaanjohtavalle markkinoinnille tyypillisiä piirteitä ovat

liioiteltu kehuminen: uusi, ennennäkemätön, mullistava, ainutlaatuinen, maailman laadukkain
katteettomat lupaukset: pääsee eroon kaikista sairauksista ja saa täydellisen kiinteän vartalon ja voittaa urheilussa kaikki lajit, auttaa yli sataan sairauteen
luonnollisuuden, puhtauden ja turvallisuuden korostaminen: puhdas homeopaattinen laatu, luonnollinen värähtely, käyttäjälle ennennäkemättömän turvallista eikä haittavaikutuksia ole.
alkuperäisestä kontekstistaan irrotetut tarkoitushakuiset kuvat, jotka kuvaavat epäuskottavasti tilannetta ennen ja jälkeen menetelmän käytön
lukijan puhuttelu: helpottaa SINUA, sen verran voin paljastaa VAIN TEILLE, Ei hätää, olen juuri SINUA varten
tarjouksen ainutlaatuisuuden korostaminen: jos tilaat tänään, niin saat tämän terapian minulta vain 628 €/kk, Vain minun järjestämillä viikonloppukurssilla voit pätevöityä ja saada aidon Mullistus® Coach patentoidun ja rekisteröidyn sertifikaatin
lainaukset asiakaspalautteista: Huomasin jo heti olossa reippautta ja lihakseni ovat kiinteytyneet huomattavasti, Wau! Ihan heti alan suositella kaikille.

Teksti paljastuu parodiaksi, kriittiseksi satiiriksi tai huumoriksi yllä kuvattujen piirteiden liioittelun ja kärjistysten avulla. Esimerkiksi: menetelmän kehittäjän nimi ja titteli (lääkintökoulun ylitohtori Voinov) ovat selvästi epäuskottavia ja keksittyjä. Meemit ja kieliasun tahalliset huolimattomuudet ja virheet liittävät tekstin nettihuumoriin. Tekstissä naureskellaan lukijoiden hyväuskoisuudelle esimerkiksi epäuskottavien lupausten ja selvästi tekaistujen asiakaspalautteiden avulla.

Tiedevastaisuutta kritisoidaan naureskelemalla sille tyypillisille piirteille. Tekstissä viitataan useisiin yliluonnollisiin asioihin: yhteistyökumppaneiksi mainitaan romanialaiset kansallismanaajat ja sielun tasolla toimivat Yksisarviset. Tekstissä puhutaan eteerisistä pyörteistä ja suojautumisesta pahalta silmältä. Tilauksen voi maksaa kristallikivillä ja ohjeet ja hoito välittyvät kosmisia viranomaisten salassa pitämiä kaukoparannus kanavia pitkin. Viranomaisvastaisuuden kritiikkiin liittyvät ennen muuta epäuskottavien salaliittojen kuvaaminen: Maksu käteisellä ei onnistu, koska paperiin on hallitus ja THL idättänyt loisia ja lääke teollisuuden kolesteroli lääkkeitä; menetelmä on ensimmäisenä Suomessa aidon 100 %:sti THL-vapaa.

2. Konserttiarvosteluiden vertailua 30 p.

Vertaile Helsingin Sanomissa (aineisto 2.A) ja Rondo Classic -lehdessä (aineisto 2.B) julkaistuja arvosteluita. Analysoi, miten niiden kirjoittajat suhtautuvat arvioimiinsa konsertteihin. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Tehtävä perustuu aineistoja vertailevaan lukutapaan: havaintoja ja päätelmiä tehdään kummastakin konserttiarvostelusta. Vertailtavana on popmusiikkia ja länsimaista taidemusiikkia edustavan konsertin arvostelut, joista ensimmäinen on julkaistu valtakunnallisen Helsingin Sanomat -päivälehden kulttuurisivuilla ja toinen musiikin harrastajille suunnatussa Rondo Classic -aikakauslehdessä. Myös konserttiarvosteluihin kuuluvista kuvista ja kuvateksteistä voi tehdä havaintoja. Vastaukselta ei edellytetä musiikkiin liittyvän terminologian hallintaa.

Tehtävässä keskitytään kirjoittajien käyttämiin keinoihin ja tapoihin esittää arvionsa konsertista ja siihen kuuluvista osatekijöistä. Vertailun odotetaan nostavan esiin arvosteluiden yhtäläisyyksiä ja eroja ja sitä kautta tekstilajille ominaisia piirteitä. Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittavissa vastauksissa tarkastellut piirteet yhdistetään tekstilajiin, sen julkaisukontekstiin ja oletettuun lukijakuntaan sekä laajemmin kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin (esimerkkeinä taidekritiikki, kuluttaminen, kaupallisuus, kilpailu).

Molemmat tekstit sisältävät arvostelulle ominaiseen tapaan suhtautumistavan ilmaisua, arvioitavan musiikin lajiin sopivia käsitteitä sekä tarkasteltavan tapahtuman esittelyä ja sen tunnelman kuvailua. Tekstit esittävät konserttitapahtumat spektaakkeleina ja niiden esiintyjät tähtinä. Tämä yhtäläisyys käy ilmi etenkin arvosteluiden kuvista ja kuvateksteistä sekä tekstien pääotsikoista. Suhtautumistapojen eroavaisuuksia teksteissä on kuitenkin havaittavissa enemmän kuin yhtäläisyyksiä. Taulukossa esitetyt esimerkit voivat soveltua painotuksesta riippuen tueksi usealle eri päätelmälle.

Tekstejä vertailemalla voi tehdä esimerkiksi seuraavanlaisia havaintoja ja päätelmiä kirjoittajien suhtautumistavoista esitykseen:

Ed Sheeranin stadionkonsertin arvostelun kirjoittaja	Viulukilpailun finaalikonsertin arvostelun kirjoittaja
Suhtautuminen esitykseen
Arvioi esitystä sekä myönteisesti että kielteisesti, mutta kielteinen arviointi painottuu Tunnelma oli kauttaaltaan hyvä; musiikillisesti parhaiten osui Sing, jossa Sheeran lauloi falsetissa ja tempoi yleisön laulamaan mukaan yhä lujempaa ja lujempaa; hän täyttäisi sen ehdalla sheeranismilla Esittää myönteiset arviot lähinnä kohdeyleisön näkökulmasta ja usein varauksin: yleisö söi Sheeranin kädestä, kuten stadionkonsertin etikettiin kuuluukin Käyttää arvottavia sananvalintoja ja ilmauksia, kuten keskivertokamaa Eksplikoi kielteisiä arvioitaan: efektit olivat suorastaan painajaismaisen karmeita Käyttää negaatioita ja jäädä-verbiä osoittaakseen esityksen puutteita: mitään kovin taianomaista kemiaa bändin jäsenten välillä ei toisin sanoen ollut; jäi* muutenkin hyvin epäselväksi*	Arvioi esitystä pääosin myönteisesti Käyttää arvottavia sananvalintoja ja ilmauksia, joilla on positiivinen konnotaatio: toisen osan demonisessa tanssissa oli makeasti rosoa jousenkäytössä ja uskallusta heittäytyä; Yang liitelee taiteilijuudessa omalla boheemilla tasollaan Pitää esiintyjiä hyvinä ja arvioi pääosin myönteisesti kolmea neljästä viulistista; esittää lähinnä Meltzeristä kielteisiä arvioita: lisää säröä ja mielipuolista vääntöä olisi kaivattu; vrt. Yangista: hän saa kaiken kuulostamaan asiaan kuuluvalta: tuoreelta, päivitetyltä versiolta. Kehystää negatiiviset arviot usein positiivisilla, palautteenannon hampurilaismallin tapaan Käyttää jäädä-verbiä implikoimaan, ettei esitys vastannut kaikkiin odotuksiin: kokonaisuus jäi hajanaiseksi ja sitä kautta jopa vaisuksi
Pitää esitystä (kaupallisena) viihteenä Rinnastaa esityksen muihin popkulttuurin ja kulutusyhteiskunnan ilmiöihin ja ilmentymiin: Ed Sheeran on musiikillinen vastine three-in-one-shampoolle tai buffetille, josta saa sushia, pizzaa ja thairuokaa. Arvioi esitystä taloudellis-teknologisesta näkökulmasta: esim. lavatekniikan laajahko arviointi; rahaa on palanut kiertueeseen rutosti; lippujen myynnin voi maksimoida	Pitää esitystä taiteena Rinnastaa esityksen muihin läntisen taidemusiikin ilmiöihin ja ilmentymiin Arvioi viulistien esityksiä musiikillisin ja taiteellisin perustein Korostaa esityksen elämysluonnetta: Kun kuulija tulee konserttiin - - hän haluaa kuulla jotain erityistä – jotain, joka luo merkityksellisyyden kokemuksen. Kaksi ensimmäistä esitystä tarjosivat tällaisen elämyksen.
Pitää esitystä tavanomaisena, kliseisenä turvallinen viihdyttäjä, joka ei kaihda kliseitä Ei esitä tekstin loppukappaleessa suositusta, vaan vahvistaa arviota esityksen kliseisyydestä: eikä yksikään stadion-konsertin klisee jäänyt ruksimatta	Pitää esitystä taianomaisena ja autenttisena Sivuteemassa Yang venytti taianomaisesti fraasilinjoja; Soitto kuulosti ääniveistokselta
Suhtautuminen esittäjään tai esittäjiin
Käyttää esittäjästä positiivisiksi tai viihdyttäviksi tulkittavia sanavalintoja positiivinen jamppa, showmies; ehtaa sheeranismia luuppien käyttö oli vaikuttavaa ja vaivatonta; ottaa isonkin yleisön haltuun Käyttää esiintyjästä arvottavia, affektiivisia ja ironisoivia(kin) sananvalintoja, jotka voidaan tulkita konnotaatioiltaan negatiiviksi Siinä se jokamiesjamppa pyörii hyperkapitalismin koneistossa! jamppa, showmies	Liittää esittäjiin affektiivisia, dramatisoivia ja arvottavia sananvalintoja ja kielikuvia, joilla on positiivinen konnotaatio indie-tähti, suvereniteetti, valloittava, karisma Sävelpuhtaudessa hän oli suvereeni. Yang jatkoi vangitsevalla Sibeliuksella. Moroz tavoitti koskettavasti myös skandinaavisen karheuden.
Ilmaisee epäilyksiä tai varauksia esiintyjää kohtaan Sheeran vakuutteli - -, mutta	Ilmaisee ymmärtämystä esittäjien virheille tai puutteille saattoivat olla jo kulutettu vähiin – ymmärrettävästi
Ei esitä lopussa erityistä suositusta	Esittää lopussa myös eksplisiittisen suosituksen viimeisen artistin esityksestä: teoksen toivoisi kuulevansa uudelleen hänen soittamanaan
Suhtautuminen esitettyyn musiikkiin
Arvioi musiikkia osana populaarikulttuuria ja show-kokonaisuutta Keskittyy teknisten ja ulkoisten seikkojen, tunnelmien ja visuaalisten elementtien kuvaamiseen	Keskittyy kuvaamaan musiikkiesityksiä ja arvioimaan musiikkia taiteena ja ilmaisumuotona
Arvioi musiikin laatua suhteessa sen kuluttajiin Sheeran on musiikkia ensisijaisesti ihmisille, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita etsimään muuta tarjontaa. Rinnastaa Sheeranin musiikin muuhun kuluttajille tarjottuun ”keskivertokamaan” ja käyttötavaraan Helppo ratkaisu kuluttajalle saada vähän kaikenlaista keskivertokamaa. Sitä voi käyttää aina tarvittaessa ehostamaan elämän tärkeitä hetkiä	Arvioi ja arvostaa esityksiä musiikkina konsertin kilpailuluonteesta huolimatta
Suhtautuminen yleisöön
Kirjoittaa kohderyhmästä kollektiivina: yleisö	Kirjoittaa kohderyhmästä yksilöinä: kuulija
Pitää yleisöä massakulttuurin kuluttajana - - eihän musiikista tarvitse olla erityisen kiinnostunut, Sitä voi käyttää aina tarvittaessa ehostamaan elämän tärkeitä hetkiä.	Pitää yleisöä korkeakulttuurin kuluttajana
Pitää yleisöä popkulttuurin ja -musiikin tuntijana Käyttää siihen soveltuvaa sanastoa: luuppipedaali, miksaus, keikka, efektit, voimaballadit, välispiikki Rinnastaa tapahtuman muihin popkultuurin ilmentymiin, kuten Twilight-vampyyrielokuvaan Olettaa tunnetuiksi muita popmusiikin esittäjiä, kuten Blackstreet, U2 ja Ellinoora	Pitää yleisöä taidemusiikin asiantuntijana Käyttää siihen soveltuvaa sanastoa: kadenssi, akordi, skaalaa, fraasilinjoja, fraseerausvariaatio Olettaa tunnetuiksi taidemusiikin esittäjiä ja säveltäjiä, kuten neuvostoviulisti David Oistrah ja Shostakovitsh
Asettuu ulkopuolisen arvioijan asemaan eikä lue itseään Sheeranista pitävään yleisöön tai hänen faneihinsa	Asemoi itsensä viulukilpailun yleisöön ja taidemusiikin harrastajaksi tai asiantuntijaksi

Osa 2: Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit

3. Elokuvan luoma kuva koulusta 30 p.

Analysoi, millaisen kuvan draamaelokuvan katkelma (aineisto 3.A) luo suomalaisesta koulusta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Tehtävässä pyydetään analysoimaan kuvaa, jonka draamaelokuvan katkelma luo suomalaisesta koulusta. Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa tehdään tulkintoja koulun toimintakulttuurista ja ilmapiiristä esimerkiksi analysoimalla miljöötä, henkilökuvausta ja katkelman audiovisuaalista kerrontaa.

Kriittistä lukutaitoa osoittavassa vastauksessa katkelmaa luetaan nimenomaan fiktiona ja kiinnitetään huomiota elokuvassa käytettyihin kerronnan keinoihin. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa analyysin suhteuttaminen esimerkiksi pohjoismaisten tai Hollywood-elokuvien tyypillisiin koulukuvauksiin, joiden edustamasta tyylilajista katkelma eroaa monin tavoin. Siitä puuttuvat niille ominaiset konfliktit, jyrkät valta-asetelmat ja ulkopuolisuuden kokemukset. Kulttuurista lukutaitoa osoittavat myös havainnot katkelman myötäelävästä sävystä. Draamaelokuville ominaisesti koulua kuvataan realistisesti, mutta koulusta saa ihanteellisuudessaan jopa utooppisen vaikutelman: ensimmäistä koulupäivää kuvataan kahden jännittyneen seitsemäsluokkalaisen pojan näkökulmasta, mutta koulu ei vastaakaan heidän ennakkokäsityksiään.

Katkelman luomaa kuvaa suomalaisesta koulusta voi jäsentää esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Koulun miljöö

Katkelman fyysisenä miljöönä on tavallisen oloinen iso koulu, jonka pihalla ja käytävillä oppilaat tungeksivat. Luokkahuoneiden edessä on taulu ja opettajan pöytä, pulpetit ovat perinteisissä riveissä. Koulun opetuksessa ei kuitenkaan olla sidottuja luokkahuoneeseen.
Miljöö on monikulttuurinen, mutta yksikielinen: Koulussa on maahanmuuttotaustaisia lapsia ja moninaisuus on osa koulun arkea. Raminin ja Donyan perheessä puhutaan kotikielenä persiaa, mutta koulussa kaikki puhuvat suomea.

Koulun toimintakulttuuri

Koulussa on tarkat aikataulut, joita pitää noudattaa. Myöhästymistä pahoitellaan, oikeassa paikassa pitää olla oikeaan aikaan. Hyvää huomenta 7 C, tervehtii miesopettaja luokkaansa perinteiseen tapaan. Ramin ja Jigi pelästyvät, kun he huomaavat olevansa väärässä luokassa.
Koulussa noudatetaan perinteistä järjestystä, jossa opettajalla ja oppilaalla on omat tarkoin määritellyt roolinsa. Opettaja päättää, miten ja missä opiskellaan ja aikatauluttaa ohjelman: teil on aikaa ruokataukoon asti. Opettajalla on myös tiedollinen auktoriteettiasema. Hän lupaa yrittää vastata kaikkiin oppilaiden kysymyksiin, ja hän luennoi oppilaille riidenlieosta.
Opettajia kunnioitetaan: Luokassa oppilaat istuvat hiljaa pulpeteissaan ja tottelevat (mikä voi tosin johtua myös ensimmäisen koulupäivän jännityksestä), eikä kukaan kyseenalaista opettajan antamia ohjeita. Metsässä oppilaat kerääntyvät rinkiin opettajan ympärille.
Koulun opetuksessa on piirteitä ilmiölähtöisyydestä: tunnilla lähdetään metsään havainnoimaan luonnon ilmiöitä.

Opettajan ja oppilaiden suhde

Katkelmassa opettajan suhde oppilaisiin on ystävällinen ja hyväntahtoinen. Hänen auktoriteettinsa ei perustu ankaruuteen ja pelkoon vaan myötäelävään kohtaamiseen, joka tulee ilmi hänen suhtautumisessaan luokkaan myöhässä ryntääviin poikiin.
Koulussa opettajan ja oppilaiden välinen suhde on rento ja luonteva. Opettajan aseman voi tulkita jossain määrin epähierarkkiseksi tai tasavertaiseksi, mikä näkyy jo siinä, että hän ei seiso luokan edessä kuten luokan 7 C opettaja (jota kamera kuvaa luokan takaa sammakkoperspektiivistä), vaan pulpettirivien välissä, oppilaiden keskellä. Metsäkohtauksessa opettaja kykkii oppilaiden keskellä ja kamera on heidän tasallaan, mikä voidaan tulkita osoitukseksi opettajan ja oppilaiden tasavertaisuudesta.

Koulun ilmapiiri

Koulu on jännittävä ja arvostettu paikka. Vanhemmat valmistelevat lapsiaan koulutielle ja tilanne on jopa juhlava. Äiti varmistaa, miltä lapset näyttävät (olette uskomattoman ihania), sillä koulussa pitää olla edukseen. Isä kannustaa poikaansa kehottamalla näytä niille, ja äiti kehottaa lapsia olemaan varovaisia.
Koulu on pelottava paikka, jossa voi törmätä siirtymäriitteihin. Raminin ja Jigin pelko ”mopottamisen” kohteeksi joutumisesta viittaa lukuvuoden alkuun liittyviin perinteisiin. Poikien pelot osoittautuvat kuitenkin turhiksi.
Koulussa kaverit ovat tärkeitä. Ramin ja Jigi ovat sopineet menevänsä kouluun yhdessä ja Jigi odottaa Raminia. Poikien välistä suhdetta leimaa vahva yhteishenki; Ramin toteaa, että me tullaan niin saamaan turpiin, vaikka uhan aiheuttaa Jigin pukeutuminen. Kaverista pidetään huolta: Jigi oot sä kunnossa?
Koulussa sukupuolirooleilla leikkiminen on sallittua, mutta se herättää hämmennystä. Ramin hätkähtää havaitessaan Jigin pukeutuneen mekkoon. He pelkäävät, että sitä ei katsota hyvällä, ja tarkkailevat säikkyinä ympäristöään. Ramin huudahtaa Jigille: pidä silmät auki. Jigin törmääminen isompaan poikaan portaikossa vahvistaa vielä uhan tunnetta. Pojan raju meno -repliikki on monitulkintainen: pojan ilme on vakava ja katse tiukka, mutta Jigin hymystä voi päätellä, että hän tulkitsee repliikin hyväksyväksi. Opettaja kehuu Jigin yllättävää asua (superhieno mekko). Kun pojat saapuvat luokkaan myöhässä, heille taputetaan.
Koulussa on mukava tunnelma, jota elokuvan lämmin värimaailma, kiireetön kerronta sekä pitkähköt yhtäjaksoiset kohtaukset korostavat.

Tulkintoja koulukuvasta

Katkelma nostaa esiin kiusaamiseen, tasa-arvoon, moninaisuuden hyväksymiseen ja opetusmenetelmiin liittyviä teemoja, jotka ovat tuttuja monista koulua käsittelevistä elokuvista ja jotka toistuvat myös koulua koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Elokuva osallistuu näihin keskusteluihin osoittamalla, ettei koulu ole välttämättä ennakko-odotusten mukainen. Elokuvan koulussa on monia perinteisiä piirteitä, kuten opettajan kyseenalaistamaton auktoriteettiasema, mutta se paljastuu monella tapaa epähierarkkiseksi ja myönteiseksi oppimisympäristöksi.

Koulun monikulttuurisuudesta huolimatta katkelmassa ei ilmene esimerkiksi rasismia tai muuta syrjintää eikä oppilaiden erilaisista taustoista tehdä numeroa. Vaikka yhteiskunnassa vallitsevat sukupuoliroolit ovat koulussa läsnä, hyväksyvä tai välinpitämätön suhtautuminen Jigin pukeutumiseen voidaan tulkita osoitukseksi siitä, että jäykkä sukupuolenmukainen jaottelu ei ole koulussa vallitseva asiaintila. Kaikessa ihanteellisuudessaan katkelma onkin mahdollista tulkita kommentiksi tai kannanotoksi kouluinstituutiosta käytävään keskusteluun. Se osoittaa, millainen suomalainen koulu on tai voisi olla.

4. Romaanin miljöö ja aistihavainnot 30 p.

Tutustu katkelmaan Siiri Enorannan romaanista Kesämyrsky (aineisto 4.A).

Kaksiosaisen tehtävän aineistona on katkelma Siiri Enorannan nuortenromaanista Kesämyrsky. Katkelman alkupuolella kuvaillaan Penelope-nimisen tytön sellonsoittoharrastusta ja loppupuolella kuvaillaan kohtausta, jossa hän salakuuntelee isänsä ja soitonopettajan välistä keskustelua. Tehtävänannon ensimmäisessä osassa pyydetään analysoimaan katkelman miljöötä. Jälkimmäisessä osassa tehdään havaintoja romaanissa esitetyistä aistihavainnoista ja tulkitaan niiden tehtäviä katkelmassa. Vastaukselta ei edellytetä koko teoksen tuntemusta.

4.1 Analysoi romaanikatkelman (aineisto 4.A) miljöötä. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. 12 p.

Vastauksessa tehdään havaintoja ja päätelmiä romaanin miljööstä. Miljöön varsinaista kuvailua on katkelmassa niukasti, joten analyysissa on kiinnitettävä huomiota yksityiskohtiin, joiden kautta käsitys tapahtumapaikasta ja -ajasta muodostuu. Kulttuurista lukutaitoa osoittavat päätelmät romaanin sosiaalisesta ja ideologisesta miljööstä eli henkilöhahmojen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä arvoista ja asenteista.

Miljööstä voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja ja päätelmiä:

Konkreettinen miljöö on realistinen

Fyysisenä ympäristönä on Queensbridge-nimisessä paikassa sijaitseva talo, jossa Royn perhe asuu.
Talon ympäristöä ei kuvailla muuten kuin mainitsemalla sen vieressä kasvava jalava. Talo on mahdollisesti syrjäisessä paikassa tai ei ainakaan vaikuta sijaitsevan kaupungin keskustassa.
Paikannimen Queensbridge sekä henkilönnimien, kuten Royn perhe ja herra Blythe, perusteella tapahtumapaikkana on Iso-Britannia. Tähän viittaa myös katkelmassa mainittu rahayksikkö, punta.

Tapahtuma-aika on menneisyydessä

Tarkkaa ajallista miljöötä ei mainita, mutta romaanikatkelman voi päätellä sijoittuvan menneisyyteen: olohuoneen sijaan puhutaan pariovellisesta salongista ja musiikkia kuunnellaan gramofonilla.
Sello maksaisi nykyaikana todennäköisesti paljon enemmän kuin 30 puntaa.

Sosiaalinen miljöö on vauras ja yläluokkainen

Interiöörin yksityiskohdat ja Penelopen havainnot kertovat yläluokkaisesta mausta ja tyylistä: salongin oven vieressä on tarjoilukärry, jossa on viskilaseja, Penelopen veli Josh makailee divaanilla, lahjat kääritään silkkipaperiin, ja Penelope kuvailee selloa majesteettiseksi.
Royn perheessä kuunnellaan klassista musiikkia, kuten Aufwanderin sellokonserttoa nro 4, ja talossa on erikseen musiikkihuone soittamista varten.
Maljakkoon kuihtuneet ruusut ja pinnoille kerääntynyt pöly antavat välinpitämättömän ja huolettoman vaikutelman, joka tukee mielikuvaa yläluokkaisesta, aristokraattisesta, ehkä jopa boheemista elämäntavasta.

Ideologinen miljöö on kilpailuhenkinen

Vaurautta ja menestymistä pidetään perheessä tärkeänä: Penelope korostaa, että sello on hurjan kallisarvoinen. Hän pyrkii tekemään vaikutuksen äitiinsä, olemalla hänen ihmelapsensa, hänen suuri lupauksensa.
Isä tukee Penelopen pyrkimyksiä neuvottelemalla soitonopettajan kanssa. Isän tavoitteen voi tulkita myös niin, että hän suojelee tytärtään ylenpalttisesti eikä halua, että kunnianhimoinen Penelope joutuu kohtaamaan pettymyksiä.
Sisarusten välit ovat hyvät, mutta suhdetta sävyttää kilpailuasetelma: Joshilla ei ollut mitään niin kallista tavaraa.

4.2 Analysoi romaanikatkelmassa (aineisto 4.A) esiintyviä aistihavaintoja ja tulkitse, mitä tehtäviä niillä on tekstissä. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. 18 p.

Vastauksessa osoitetaan, että eri aistien kuvailulla rakennetaan henkilöhahmoa ja kerronnan jännitettä. Olennaista on huomata, että aistien, etenkin kuuloaistin, kautta ilmaistaan päähenkilön musiikkiin liittyviä tunteita ja tuntemuksia sekä muusikon uraan liittyviä odotuksia ja pettymystä. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa esimerkiksi aistiherkkyyden ja tunteikkuuden tunnistaminen romanttisen taiteilijaihanteen tyypillisiksi, jopa kliseisiksi, piirteiksi. Kulttuurista lukutaitoa voi osoittaa myös katkelman analysoiminen nuortenkirjallisuuden tai young adult -kirjallisuuden kontekstissa, jolloin tulkinnassa voi korostua esimerkiksi Penelopen kunnianhimo, kilpailuvietti ja halu olla kaikkien ihailema.

Katkelmassa kuvatuista aistihavainnoista ja niiden tehtävistä voi tehdä esimerkiksi seuraavanlaisia havaintoja:

Aistihavainnoilla luodaan henkilöhahmoa

Aistihavainnoilla osoitetaan, kuka fokalisoi eli kenen näkökulmasta tapahtumia ja ympäristöä aistitaan. Romaanissa on ulkopuolinen kertoja, mutta aistimukset suodattuvat Penelopen tajunnan kautta: hänelle äiti näyttää sellistin kuvan ja soittaa sellokonserton; hän näkee veljensä Joshin kuuntelevan ja kuulee tämän karjuvan.
Aistihavainnoilla rakennetaan Penelopen henkilöhahmoa. Hänen aistinsa ovat herkät, ja hän kiinnittää paljon huomiota aistielämyksiin: Sana ääni toistuu usein ja äänten kuvaillaan olevan esimerkiksi hyppeleviä ja painavia. Aistimuksia korostetaan onomatopoeettisten sanojen avulla: päähenkilö kuulee kahisevat kerrokset silkkipaperia, sellon rahisevat kielet ja rapisevat ruusuruumiit; koko talo rusahteli sellon sävelistä.
Kuvallisella kielellä ilmaistaan päähenkilön aistivoimaista ja elämyksellistä suhdetta musiikkiin: Penelope rakensi musiikkia; ääni syntyi, pulppusi esiin, kulki joka suuntaan pauhaavana väreenä ja poukkoili aineellistuneena huoneen pinnoista. Päähenkilön musiikkiin eläytymistä ja soittamiseen liittyviä tunteita kuvataan myös synestesian avulla kuuloaistin sekoittuessa ruumiillisiin tuntemuksiin: musiikki meni Penelopeen eikä tullut enää pois, ääni jylisi Penelopen kylkiluiden välissä ja laittoi hänen verisuonensa vapisemaan. Lisäksi päähenkilö kuvailee soittamaansa musiikkia tunteita ilmaisevien sanojen avulla: äänet ovat hilpeitä, sykähdyttäviä ja surullisia.

Aistihavainnoilla luodaan kerrontaan jännitettä

Aistihavaintoja ilmaisevilla kielikuvilla kuvataan Penelopen hermostunutta odotusta: Oven läpi salakuunnellessaan Penelope imeytyy isän sanoja kohti ja ruusut kuuntelivat myös. Levotonta tunnelmaa luodaan myös päähenkilön tuntoaistin kautta: peukalonpää naputti nopeassa rytmissä pikkusormea kahdesti, nimetöntä kerran.
Aistihavainnot korostavat kerronnan käännettä: Katkelman alkupuolen aistihavainnoista käy ilmi Penelopen omistautuminen musiikille. Hän pitää haavettaan, muusikon uraa kohtalona, joka kutsuu häntä rahisevin kuiskauksin. Katkelman loppupuolella haaveet kuitenkin murskautuvat, sillä soitonopettaja ei aisti päähenkilön tunteen paloa eikä usko, että Penelope elää musiikkia.
Katkelman loppupuolen pahoinvointia ja vastenmielisyyttä ilmaisevat aistihavainnot ovat kontrastissa alkupuolen aistikuvausten kanssa: isän sanat muhjaantuvat puuroksi ja Penelope tietää, miltä lattialautojen alle kuollut rotta tuoksui, miltä kiihdyttävän lenturin turbiiniin kärähtänyt orava tuoksui. Aistimukset sekoittuvat synestesiaksi Penelopen maistaessa kananmunien niljaisen eltaantuneen vaaleankeltaisuuden.
Aistihavainnoilla korostetaan lopussa päähenkilön tunteiden dramaattisuutta: Penelopen vihaa kuvataan tuntoaistimuksena – kylmä viha valuu niskasta lapaluita kohti
ja haaveiden tuhoutumista hajuaistin kautta maailmanloppuna, jopa kuolemana: maailmanloppu tuoksui ruusuilta ja pölyltä; Tuoksuiko kuollut ihminen elävältä ihmiseltä? Katkelma päättyy teemaan sopivasti Penelopen kuuloaistimuksen kuvaukseen: maljakon paiskautumisesta kuuluu hirveä melu.