Hyvän vastauksen piirteet: FI – Filosofia
13.9.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Filosofian ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Syksyn 2023 filosofian kokeen laadinnassa on otettu huomioon Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 (LOPS15) ja Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019 (LOPS19).
Reaaliaineen ylioppilaskokeen arvioinnissa on otettava huomioon tehtävän kognitiivinen vaativuus. Tehtävänlaadinnassa on otettu huomioon Bloomin kognitiivisia oppimistavoitteita koskeva taksonomia sekä Andersonin ja Krathwohlin siitä kehittämä muunnelma. Niiden perusteella tehtävässä vaadittavan kognitiivisen prosessin vaativuutta arvioidaan kuusiportaisella hierarkkisella asteikolla: muistaa / palauttaa mieleen, ymmärtää/käsittää, soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda (syntetisoida). Kaksi ylintä tasoa ovat taksonomioissa eri järjestyksessä.
Filosofia on yleistä, abstraktia ajattelua. Siksi pelkkä asian ymmärtäminen voi usein olla hyvin vaativa suoritus. Tämän takia mainittuja Bloomin taksonomian luokituksia ei pidä filosofian arvioinnissa pitää kaavamaisen hierarkkisina. Tiedollisen osaamisen eri ulottuvuudet ovat filosofiassa lähes poikkeuksetta limittäisiä, vaikka määrittelyä, kuvailua ja selittämistä vaativat tehtäväosiot ovat yleensä suppeampia kuin erittelyä, pohdintaa ja arviointia vaativat.
Filosofinen ajattelu voidaan yleensä jäsentää sarjaksi avoimia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Tästä johtuen filosofian kokeessa arvioidaan yhtäältä kokelaan kykyä hahmottaa filosofisia kysymyksiä, toisaalta hänen kykyään ymmärtää ja arvioida niihin annettuja vastauksia. Mikäli tehtävässä pyydetään arvioimaan jotakin filosofista väitettä, olennainen osa vastausta on tarkastella, mihin kysymykseen kyseinen väite vastaa. Kun kokelas on hahmottanut oikein taustalla olevan filosofisen kysymyksen, hänellä on selkeä lähtökohta arvioida väitteen perusteita ja pohtia, onko kysymykseen vaihtoehtoisia vastauksia.
Ylioppilaskokeessa arvioitava filosofinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän filosofian vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää filosofista ajattelua. Hyvä filosofinen vastaus perustuu huolelliseen ajatteluun. Se tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus on hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä johdonmukainen argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan kyky jäsentää käsitteellisesti ongelmia ja ratkaisuja sekä arvioida perusteluja ilmenee vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on myös selkeä. Filosofisessa ajattelussa kysymykset ja vastaukset on pystyttävä muotoilemaan selvästi.
Vakuuttavuus tarkoittaa filosofiassa ennen kaikkea argumentaation hyvää laatua. Sen ytimessä ovat filosofisesti hyväksyttävät lähtökohdat sekä riittävä yhteys väitteiden ja perustelujen välillä.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä filosofinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat filosofiassa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli osuu tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Filosofian tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä. On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa filosofian ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Niiden ja vastauksen sisältöön liittyvien seikkojen avulla muodostetaan yksi kokonaisarvio, joka esitetään tehtäväosiosta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Filosofian ylioppilaskokeen pistemäärät
Filosofian kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmesta viiteen ja osan 2 tehtävistä nollasta kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska filosofian kokeessa arvioidaan kokelaan omaa filosofista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä filosofisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset filosofiset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin taulukossa kuvattuja ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtäväosiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista, esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”, kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On tosin hyvä huomata, että tällaisissakin tehtävissä aineisto antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Esseen pituudesta ei voi antaa mitään ehdottomia ohjeita, sillä vastauksen arvo riippuu sen sisällöstä ja sopiva pituus riippuu monista asioista, kuten käsiteltävän asian luonteesta ja kokelaan tekemistä rajauksista. On kuitenkin hyvä huomata, että 10 pisteen tehtäväosiossa hyvän esseen ei tarvitse olla yhtä laaja ja monipuolinen kuin 20 pisteen tehtäväosiossa. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Argumentaatiovirheet 20 p.
1.1 Kuvaile yksi argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
1.2 Kuvaile toinen argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
1.3 Kuvaile kolmas argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
1.4 Kuvaile neljäs argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Tunnettuja argumentaatiovirheitä ovat esimerkiksi vetoaminen henkilöön (ad hominem), kaltevan pinnan argumentti, kehäpäätelmä ja olkinukke. Argumentaatiovirheitä on kuitenkin monia muitakin, kuten perusteeton yleistys, tunteisiin vetoaminen tai virheellinen rinnastus. Vastauksessa hyväksytään kaikki oikein kuvatut argumentaatiovirheet, kunhan ne ovat keskenään erilaisia tapauksia.
2 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisen kuvauksen argumentaatiovirheestä.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää ymmärrettävän kuvauksen argumentaatiovirheestä ja selittää, miksi se on virhe.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) sisältöön ”johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) sisältöön ”johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti”.
2. Normatiivisen etiikan teoriat 20 p.
Normatiivisen etiikan teoriat esittävät näkemyksen siitä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin.
Kuvaile mielestäsi paras normatiivisen etiikan teoria ja esitä yksi peruste, miksi se on parempi verrattuna johonkin muuhun normatiivisen etiikan teoriaan.
Tehtävässä pyydetään kuvailemaan normatiivisen etiikan teoria, jota kokelas pitää parhaana tai suosikkinaan. Luonteva valinta esiteltäväksi teoriaksi on hyve-etiikka, velvollisuusetiikka tai seurausetiikka. Muita mahdollisia valintoja ovat esimerkiksi oikeuksiin tai sopimuksiin perustuvat teoriat. Olennaista on esittää valitusta teoriasta asianmukainen kuvaus. Vastauksessa on mahdollista tarkastella normatiivista etiikkaa joko yleisellä tasolla, keskittyen esimerkiksi velvollisuusetiikkaan tai seurausetiikkaan, tai kuvailla yksittäistä teoriaa, kuten vaikkapa Aristoteleen hyve-etiikkaa, Kantin velvollisuusetiikkaa tai jotakin utilitarismin muotoa.
Tehtävässä pyydetään myös vertaamaan valittua teoriaa johonkin muuhun esittämällä yksi etu, joka valitulla teorialla on toiseen teoriaan nähden. Vertailukohdaksi otettua teoriaa ei tarvitse kuvailla yksityiskohtaisesti, vaan riittää, että sitä tarkastellaan suhteessa ensisijaiseen teoriaan.
Vastauksessa on mahdollista ottaa myös sellainen kanta, että mikään teoria ei yksinään riitä moraalisen päätöksenteon pohjaksi, vaan eri teorioita on tarpeen soveltaa erilaisissa tilanteissa. Parhaan teorian ei siis tarvitse ratkaista kaikkia normatiivisen etiikan ongelmia. Tällekin näkemykselle tulee kuitenkin esittää perustelu.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvailla mielestään paras normatiivisen etiikan teoria ja esittää yksi peruste, miksi se on parempi verrattuna johonkin muuhun normatiivisen etiikan teoriaan. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisia huomioita jostain normatiivisen etiikan teoriasta tai kahden teorian vertailusta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää valitsemastaan teoriasta asianmukaisen kuvauksen ja esittää yhden perusteen, miksi teoria on hänen mielestään parempi verrattuna johonkin muuhun normatiivisen etiikan teoriaan.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää valitsemastaan teoriasta osuvan ja monipuolisen kuvauksen ja esittää selkeän perustelun, miksi teoria on hänen mielestään parempi verrattuna johonkin muuhun normatiivisen etiikan teoriaan.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi laajentaa vastaustaan esimerkiksi liittämällä sen filosofian perinteeseen tai esittämällä käytännön esimerkin tai esimerkkejä valitun teorian soveltamisesta.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet”.
3. Lukiossa kartutettu tieto 20 p.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan ”lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa, osaamista ja toimijuutta”.
Eri oppiaineissa on erilaisia perusteita pitää jotain asiaa tietona. Valitse ja kuvaile yksi jossain lukion oppiaineessa oppimasi asia ja selitä, miten voidaan perustella, että se on tietoa.
Tehtävässä kysytyiksi asioiksi sopivat hyvin monenlaiset sisällöt mistä tahansa oppiaineesta. Vastaus voi lähteä liikkeelle filosofisesta tieteenalat ylittävästä tiedon määritelmästä. Esimerkiksi Platonin klassisesta tiedon määritelmästä lähdettäessä kullekin tiedonalalle ominainen tapa koetella tietoa liittyy erityisesti perusteluehtoon, jota tulee käsitellä vastauksessa. Uskomusehto täyttyy siten, että kokelas opittuaan asian uskoo sen. Totuusehtoa voi perustella sillä, että lukiossa opetetut asiat yleensä pitävät paikkansa.
On mahdollista lähteä liikkeelle myös eri oppiaineiden erilaisista perusteista pitää jotain asiaa tietona. Lukiossa nämä perusteet kytkeytyvät usein eri tieteenalojen vakiintuneisiin teoreettisiin ja menetelmällisiin lähtökohtiin. Esimerkiksi matematiikassa tieto perustuu todistamiseen, mutta harvat todistukset ovat kokonaisuudessaan lukiolaisten ulottuvilla. Vastaavasti vaikkapa mannerlaattojen liikkeitä, genetiikkaa tai poliittista järjestelmää koskevien asioiden pitäminen tietona voi käytännössä perustua vain periaatteelliseen ymmärrykseen käytettävästä tieteellisestä menetelmästä. Olennaista on ymmärtää tieteenalalle ominainen, esimerkiksi kokeelliseen tai tilastolliseen tutkimukseen tai lähdekritiikkiin perustuva, tiedoksi osoittamisen tapa ja pystyä soveltamaan sitä valittuun esimerkkiin.
Esimerkin valinta on tehtävässä onnistumisen kannalta olennaista, koska kaikissa oppiaineissa on myös tietoa, jota lukiolaisen on vaikea pystyä perustelemaan tiedoksi. On myös mahdollista perustella tiedoksi jokin asia sillä, että se nojautuu opettajan tiedolliseen asiantuntemukseen. Tällöin on kuitenkin perusteltava se, että opettaja tai oppikirja on alan auktoriteetti, ja se, että asiantuntijoilla on lukio-opetuksen luonteen vuoksi vilpitön pyrkimys jakaa asiantuntijuuttaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvailla yksi jossain lukion oppiaineessa oppimansa asia ja selittää, miten se voidaan perustella tiedoksi. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää tiedollisia huomioita jostain lukiossa oppimastaan asiasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhden jossain lukion oppiaineessa oppimansa asian ja selittää, miten se voidaan perustella tiedoksi.
15 pisteen vastauksessa selitys on monipuolinen ja johdonmukainen ja se kuvastaa tieto-opin kysymyksenasettelujen ymmärtämistä.
Huippupisteiden vastauksessa pohdinta laajenee filosofisen tieto-opin perinteeseen, ja siinä hyödynnetään osaavasti tieto-opin käsitteistöä. Toinen luonteva suunta syventää vastausta on tieteenfilosofia. Esimerkiksi koska tieteille on ominaista, että esitetyt väitteet voidaan kumota, Platonin tiedon määritelmän totuusehto ei ole ongelmaton eri tiedonaloilla.
Sekä LOPS15:n että LOPS19:n ensimmäisessä kokonaisuudessa Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) on kohta ”tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa”, johon tehtävä liittyy.
4. Gandhin etiikka 20 p.
Elokuvan puheessa Gandhi puolustaa väkivallatonta vastarintaa poliittisen vaikuttamisen keinona. Samalla hän esittää useita moraalisia periaatteita ja eettisiä perusteluja toimintatavoille, joihin hän kehottaa. Vastauksessa voi tarkastella esimerkiksi seuraavia puheessa esiintyviä eettisiä näkökohtia:
- Lain ja moraalin erottaminen toisistaan: Gandhi selvästi vastustaa uutta lakia moraalittomana.
- Oikeudenmukaisuus: laki on epäoikeudenmukainen, koska se kohtelee kansalaisia eri tavoin sen mukaan, mikä heidän etninen ja uskonnollinen taustansa on.
- Kansalaistottelemattomuus on eettisesti perusteltua: Gandhi kehottaa intialaisväestöä olemaan toimimatta lain edellyttämällä tavalla.
- Itsekunnioitus (arvokkuus, dignity): Gandhin ja kuulijoiden mukaan Etelä-Afrikan lainsäädäntö on erityisen ongelmallinen, koska se ei kohtele intialaisväestöä heidän ansaitsemansa arvokkuuden mukaan.
- Platonin dialogissa Gorgias Sokrateen mukaan ”on rumempaa tehdä väärin kuin kärsiä vääryyttä”. Gandhi näyttää hyväksyvän tämän periaatteen puheessaan.
- Seurausetiikka: Gandhin mukaan väkivallan käyttäminen brittejä vastaan vain provosoisi heitä eli siitä koituisi huonoja seurauksia. Lisäksi iskujen vastaanottaminen opettaisi väkivaltaa käyttävälle, että hänen tekonsa ovat moraalittomia.
- Hyve-etiikka: Väkivallaton toiminta edellyttäisi useita hyveitä, kuten rohkeutta. Gandhi esimerkiksi sanoi olevansa valmis kuolemaan ajamansa asian vuoksi.
- Velvollisuusetiikka: väkivalta on aina pahasta, ja sen välttämistä voi pitää velvollisuutena.
Vastaus tehtävään on essee, jossa eritellään Gandhin puheessa esitettyjä eettisiä näkökohtia. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita Gandhin puheen eettisistä näkökohdista tai käsittelee seikkaperäisemmin yhtä eettistä näkökohtaa.
10 pisteen vastauksessa kokelas erittelee osuvasti ainakin kahta puheessa esitettyä eettistä näkökohtaa.
15 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti useita Gandhin puheessa esitettyjä eettisiä näkökohtia.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla väkivallattomuutta useamman moraaliteorian näkökulmasta tai käsittelemällä asiaankuuluvalla tavalla pasifismin filosofiaa.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Etiikka (FI2) sisältöihin ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet”, ”moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin” ja ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä”.
Tehtävä liittyy LOPS19:ssä moduulin Etiikka (FI2) sisältöihin ”moraalin luonne normijärjestelmänä; moraalin, lakien ja tapojen ero”, ”moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet” ja ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä”.
5. Moderni valta 20 p.
Foucault’n mukaan suvereeni valta on hallitsijan valtaa tappaa tai antaa elää. Biovallan Foucault taas määrittelee ihmisen elämäntapoihin, ruumiiseen, terveyteen ja toimintakykyyn kohdistuvaksi vallaksi, joka on pikemminkin instituutioiden kuin yksittäisten hallitsijoiden käsissä. Tiivistettynä suvereeni valta on sen päättämistä, saako kansalainen tai alamainen elää vai ei, kun taas biovalta on vaikuttamista siihen, miten kansalaisen tulisi elää (ei alamaisen, koska biovalta liitetään usein moderniin valtioon ja erityisesti demokratiaan). Biovallalla on monia muotoja. Esimerkkejä biovallasta ovat THL:n suositukset, lääkärin määräykset, liikunta- ja terveystiedontunnit koulussa sekä laki sterilisaatiosta sukupuolenkorjauksen yhteydessä. Biovalta on modernin vallankäytön muoto, jota voi käyttää niin hyvinvoinnin lisäämiseen kuin väkivaltaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää selittää aineiston tai omien esimerkkien avulla, mitä biovalta on, ja pohtia sen hyviä ja huonoja puolia. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita biovallasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää aineiston tai vähintään kahden oman esimerkin avulla oikeansuuntaisen luonnehdinnan biovallasta ja pohtii sen hyviä ja huonoja puolia.
15 pisteen vastauksessa kokelaan luonnehdinta biovallasta on osuva ja hän pohtii asiantuntevasti sen hyviä ja huonoja puolia.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi laajentaa pohdintaansa erilaisista biovallan muodoista tai problematisoida Foucault’n biovallan käsitettä.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöihin ”vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöihin ”vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot”.
6. Totuus historiallisissa tapahtumissa 20 p.
Filosofiassa totuus on ollut yksi tärkeimmistä arvoista. Se on usein käsitetty ajattelun tai väittämien ja niiden kohteiden yhtäpitävyydeksi. Tunnettu esimerkki on totuuden korrespondenssi- eli vastaavuusteoria. Tämän teorian ongelmien vuoksi sen tilalle on tosin esitetty vaihtoehtoisia totuusteorioita. Näitä ovat esimerkiksi totuuden koherenssiteoria ja pragmatistinen totuusteoria.
Inhimillisiä tapahtumia kuvataan jälkikäteen erilaisissa historiallisissa kertomuksissa, joiden arviointi totuuden näkökulmasta on vaativampaa kuin yksittäisten väittämien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että totuudella ei olisi mitään merkitystä.
Niinistön ja Putinin puheet käsittelevät samaa tapahtumaa, mutta osana hyvin erilaista kertomusta. Molemmat puheet liittyvät omaan kokonaisvaltaiseen kertomukseensa, ja puheiden totuuden arviointi saattaa edellyttää näiden kokonaisvaltaisten kertomusten tulkintaa. Kun vertaamme Putinin ja Niinistön puheita, meidän on kuitenkin todettava, että kun toisen historiankertojan sankari on toisen roisto, luultavasti korkeintaan toinen puhuu totta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää aineistoja hyödyntäen pohtia, onko mahdollista saavuttaa totuus historiallisten tapahtumien tulkinnassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita siitä, onko mahdollista saavuttaa totuus historiallisten tapahtumien tulkinnassa.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, onko mahdollista saavuttaa totuus historiallisten tapahtumien tulkinnassa. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoja.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista, ja kokelas hyödyntää vastauksessaan kaikkia kolmea aineistoa.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi liittämällä sen filosofian perinteeseen tai uudempaan historianfilosofiseen keskusteluun.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4), erityisesti kohtaan ”totuuden luonne”. LOPS19:n moduulista FI4 Totuus löytyy sama muotoilu.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Käsityksiä filosofiasta 30 p.
7.1 Valitse tekstikatkelmista , ja kaksi käsitystä filosofiasta ja vertaa niitä keskenään. 15 p.
Tekstikatkelmien yhteisenä piirteenä on se, että niissä filosofia nähdään prosessina, aktiivisena filosofointina. Vilgefortzin mukaan filosofiana pidetään myös tämän pohdinnan tuloksia, kun taas Wittgenstein ajattelee, että tuloksena on ongelman raukeaminen. Sofian käsitys filosofisen ajattelun tuloksista jää hieman epäselväksi, mutta missään tapauksessa tulokset eivät ole ensisijaisia. Tulosten toissijaisuuteen saattaa liittyä myös ajatus filosofian ja (luonnon)tieteen erilaisuudesta (7.A), mistä puolestaan voi seurata näkemys filosofian tyhjänpäiväisyydestä (7.C).
Tekstikatkelmassa 7.A filosofiaa luonnehtii merkitysten ja kielen rajojen pohtiminen. Kyse on ns. terapeuttisesta filosofiakäsityksestä, jonka mukaan filosofia ei tähtää ongelmien ratkaisemiseen vaan niiden häivyttämiseen. Tekstikatkelmassa 7.B filosofia on ennen kaikkea filosofointia, joka vaikuttaa itseisarvoiselta oman järjen käytöltä. Tekstikatkelmassa 7.C filosofiaa luonnehtii perimmäisten kysymysten käsittely. Tällaisia aiheita ovat olemassaolo, kuolema sekä kaiken alku ja loppu. Lisäksi esille nousevat filosofian käsitteellisyys ja vaikeaselkoinen terminologia.
Filosofia on tyypillisesti käsitteellistä järjen käyttöä, jossa tutkitaan merkityksiä. Abstraktina käsitteellisenä tutkimuksena filosofia tarkastelee asioita niiden yleisimmillä tasoilla. Siksi muotoilut jäävät usein sellaisiksi, että ne vaikuttavat arkielämän kannalta hyödyttömiltä ja jopa naurettavilta. Tältä pohjalta voi syntyä negatiivinen filosofiakuva (7.A ja 7.C). On myös mahdollista kyseenalaistaa tekstikatkelman 7.A filosofiakuvan terapeuttisuus. On myös mahdollista kiistää negatiivinen filosofiakuva joko pitämällä näitä näkemyksiä vääränä tai tulkitsemalla ne positiivisesti. Samoin, vaikka tekstikatkelmassa 7.C filosofia nähdään osin viisasteluna, jossa kikkailu vaikeilla sanoilla on itsetarkoitus, siinä myös esitetään tärkeitä aihepiirejä filosofian alaan kuuluvina. Tekstikatkelmassa 7.B filosofia esitetään positiivisessa valossa. Tällöin vaikean terminologiankin voi ymmärtää pyrkimyksenä tarkkuuteen myös hyvin abstrakteissa ja vaikeasti jäsennettävissä asioissa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää verrata keskenään kahta tekstikatkelmista 7.A, 7.B ja 7.C valittua käsitystä filosofiasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa esitellään jollain tavoin kaksi tekstikatkelmien 7.A, 7.B ja 7.C filosofiakäsitystä ja tehdään vähintään yksi vertaileva huomio. Vaihtoehtoisesti esitellään jossain määrin osuva tulkinta kahden tekstikatkelman filosofiakäsityksestä.
8 pisteen vastauksessa verrataan mielekkään tulkinnan pohjalta keskenään kahta tekstikatkelmista 7.A, 7.B ja 7.C valittua käsitystä filosofiasta.
12 pisteen vastauksessa vertaillaan johdonmukaisesti, monipuolisesti ja osuvan tulkinnan pohjalta kahta tekstikatkelmista 7.A, 7.B ja 7.C valittua käsitystä filosofiasta. Vertailussa tulee esiin hyvä ymmärrys filosofiaa koskevista käsityksistä.
Huippupisteiden vastauksessa tarkastelu on syvällistä ja laaja-alaista. Filosofiaa koskevat käsitykset osataan esimerkiksi liittää filosofian perinteeseen.
7.2 Esittele filosofiaa lukion oppiaineena ja vertaa sitä tekstikatkelmassa , tai esitettyyn käsitykseen filosofiasta. Valitsemasi tekstikatkelma voi olla toinen niistä, joita käytit kohdassa 7.1. 15 p.
Filosofian voi lukion oppiaineena esitellä monella tavalla. Kyseessä on oppiaine, jota ei opeteta perusopetuksessa. Tämä tarkoittaa, että opetuksessa ja opiskelussa painottuvat perustavat tiedot ja taidot. Lukiofilosofiaan kuuluvia tietoja voi jäsentää filosofian osa-alueiden tai niitä jossain määrin vastaavien lukion kurssien tai moduulien avulla. Toinen mahdollisuus on hahmottaa asiaa erilaisten filosofian koulukuntien tai eri filosofien ajatusten kautta. Lukiofilosofiaan liittyviä taitoja ovat esimerkiksi argumentaatio ja keskeisten filosofisten kysymyksenasettelujen ymmärtäminen.
Kaikissa tekstikatkelmissa kuvataan filosofointia prosessina. Sellaisen filosofoinnin sisällyttäminen lukion filosofiaan on haasteellista. Hyvässä opetuksessa tällainen sokraattinen perinne on ollut tavalla tai toisella läsnä. Silti edellisessä kappaleessa mainitut lukiofilosofian piirteet luultavasti erottavat sen kaikista tekstikatkelmissa esitetyistä filosofiakäsityksistä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää esitellä filosofiaa lukion oppiaineena ja verrata sitä yhteen tekstikatkelmissa 7.A, 7.B ja 7.C esitettyyn käsitykseen filosofiasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa esitellään jonkinlainen kuva filosofiasta lukion oppiaineena ja tehdään vähintään yksi vertaileva huomio suhteessa yhteen tekstikatkelmissa esitetyistä filosofiakäsityksistä.
8 pisteen vastauksessa esitellään filosofiaa lukion oppiaineena ja verrataan sitä yhteen tekstikatkelmissa 7.A, 7.B ja 7.C esitettyyn käsitykseen filosofiasta.
12 pisteen vastauksessa sekä lukiofilosofian esittely että filosofiakäsitysten vertailu on tarkkaa, johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi liittämällä sen filosofian perinteeseen tai erilaisiin populaareihin käsityksiin filosofiasta.
LOPS15:n ja LOPS19:n ensimmäisessä kokonaisuudessa Johdatus filosofiseen ajatteluun on hyvin samantapainen kohta, joka LOPS19:ssä kuuluu ”mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa”.
8. Kokemuskone ja hyvä elämä 30 p.
8.1 Pohdi, miten virtuaalinen ja reaalinen eroavat toisistaan. 10 p.
Kokemuskoneen yhteydessä virtuaalisella on luontevaa tarkoittaa keinotekoisesti tuotettuja kokemuksia ja niihin liittyvää maailmaa. Tällöin reaalinen puolestaan tarkoittaa kokemuskoneesta riippumatonta maailmaa tai sen aiheuttamia kokemuksia. Virtuaalinen maailma voi pyrkiä olemaan reaalisen maailman kaltainen tai poiketa siitä hyvinkin paljon.
Virtuaalinen voidaan kuitenkin ymmärtää myös reaalimaailman osaksi. Nozickin ajatuskokeessa kokemuskoneen käyttäjälle kuitenkin annetaan virheellinen käsitys siitä, millainen todellinen maailma on. Vastauksessa erottelun voi tehdä esimerkiksi painottamalla tiedollista eroa, joka vallitsee reaaliympäristössä ja virtuaalisessa ympäristössä olevan ihmisen välillä.
Virtuaalista ympäristöä pidetään yleisesti ottaen keinotekoisena ja tietoisesti tuotettuna. Todellinen maailma puolestaan sisältää elementtejä, jotka eivät ole ihmisten tietoisen muokkauksen tulosta, vaan ne perustuvat luonnon lainalaisuuksiin. Vastauksessa erottelun voi tehdä esimerkiksi painottamalla luonnollisen ja keinotekoisen välistä eroa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, miten virtuaalinen ja reaalinen eroavat toisistaan. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita siitä, miten virtuaalinen ja reaalinen eroavat toisistaan.
5 pisteen vastauksessa kokelas pohtii virtuaalisen ja reaalisen eroa ainakin yhden piirteen tai tekijän suhteen.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti virtuaalisen ja reaalisen välistä eroa.
8.2 Arvioi, voisiko yksilö elää hyvää elämää pelkästään olemalla kytkettynä kokemuskoneeseen. 20 p.
Nozick itse piti koneeseen astumista epätoivottavana. Nozick jopa piti koneeseen kytkeytymistä eräänlaisena itsemurhana ja vertasi sitä psykoaktiivisten huumeiden käyttämiseen, jolloin käyttäjä on vangittuna tietynlaiseen ”kuvaan”. Nozick myös uskoi muiden jakavan hänen intuitionsa. Kokemuskoneeseen kytkeytymistä vastaan onkin esitetty monia argumentteja, joista lukuisat ovat jo Nozickin laatimia. Konetta vastaan voidaan argumentoida esimerkiksi seuraavin perustein:
- Yleensä hyvään elämään sisältyy ajatus siitä, että yksilö oikeasti tekee jotain eikä vain luule tehneensä sitä. On jopa argumentoitu, että ihmiset haluavat kokemuksen jonkin tekemisestä, koska he ovat tehneet sen. Itse tekeminen on siis ensisijaista kokemukseen nähden.
- Haluamme olla tietynlaisia ihmisiä, ja siihen, millaisia olemme, vaikuttavat monet asiat: mitä haluamme, mistä pidämme ja mistä nautimme, mutta myös se, mitä teemme. Kokemuskoneeseen kytketty ihminen ei oikeastaan tee juuri mitään, hän ainoastaan kokee asioita. Mikäli hyvä elämä edellyttää jonkinlaisia tekoja, esimerkiksi muiden auttamista tai kohtelemista hyvin, kokemuskoneessa oleva ihminen tuskin voi elää hyvää elämää.
- Kone tavallaan elää elämää siinä olevan ihmisen puolesta. Tämä herättää kysymyksen, onko koneeseen kytketyllä aidosti vapaata tahtoa. Monesti ainakin jonkinlaista tahdon vapautta on pidetty hyvän elämän ehtona.
- Koneeseen kytketyllä ei ole aitoja ihmissuhteita. Hänellä on vain virtuaalisia kokemuksia niistä. Usein hyvän elämän on ajateltu kytkeytyvän vuorovaikutukseen toisten kanssa, ja siksi toisista täysin eristäytyneen on vaikea elää hyvää elämää. Koneessa olevalla ei ole aitoa vuorovaikutusta esimerkiksi perheensä, ystäviensä tai muiden läheistensä kanssa, ja on kyseenalaista, voiko hän kokea esimerkiksi aitoa rakkautta tai ystävyyttä.
- Ylipäätään reaalimaalimaa pidetään virtuaalista syvällisempänä, tärkeämpänä tai aidompana. Aitouden puutteen vuoksi yksilö eläisi koneessa tavallaan valheessa. Yleensä valheellista elämää ei pidetä hyvänä.
- Kokemuskoneeseen kytketty ihminen ei pysty muuttamaan häntä ympäröivää todellisuutta. Mikäli todellisuuden muuttaminen paremmaksi on hyvän elämän ehto, kokemuskone ei voi mahdollistaa sitä.
Kokemuskoneessa elettyä elämää voi myös puolustaa ja väittää sitä hyväksi esimerkiksi vetoamalla yksilökeskeiseen hedonismiin: olennaista on vain yksilön henkilökohtainen nautinto, eikä sillä ole väliä, miten nautinto on tuotettu. Esimerkiksi Jeremy Bentham on puolustanut käsitystä, jonka mukaan nautinnon aiheuttajalla ei oikeastaan ole merkitystä. Oleellista on vain sen tuottama nautinto itsessään. Konetta puolustavassa vastauksessa voi vedota esimerkiksi Benthamin ajatteluun. Toisaalta muun muassa John Stuart Mill on kritisoinut tätä näkemystä erottelemalla eritasoisia nautintoja. Hänen kuuluisan lausahduksensa mukaan ”on parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys”.
On hyvä huomata, että kokemuskonetta voi puolustaa hedonistisesta näkökulmasta, mutta sen utilitaristinen oikeuttaminen on vaikeaa. Utilitaristit pyrkivät maksimoimaan mahdollisimman monen onnellisuuden määrän. Kokemuskone keskittyy vain yhden yksilön nautintoon. Utilitaristisen etiikan näkökulmasta kokemuskone ei siis voi mahdollistaa hyvää elämää.
Kokemuskonetta voi puolustaa kääntämällä asetelman toisinpäin. Voidaan kuvitella, että itse asiassa olisimme eläneet koko tähänastisen elämämme kokemuskoneessa. Jos on mahdollista, että olemme voineet elää hyvää elämää tähän asti, on se siten mahdollista myös koneeseen kytkettynä.
Kysymyksen tarkasteleminen filosofisten teorioiden kautta yleensä sisältää riittävän käsityksen hyvästä elämästä. Muussa tapauksessa hyvä elämä pitää määritellä, jotta tehtävänantoon voi vastata hyvin. Vaikka kokemuskonetta voi puolustaa subjektiivisen hedonismin näkökulmasta, vastauksessa on kuitenkin ansio, jos siinä tuodaan esille, että kokemuskoneen tuottamaa hyvää elämää on vaikea perustella.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää arvioida, voisiko yksilö elää hyvää elämää pelkästään olemalla kytkettynä kokemuskoneeseen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita siitä, voiko yksilö elää hyvää elämää pelkästään olemalla kytkettynä kokemuskoneeseen.
10 pisteen vastauksessa kokelas arvioi, voiko yksilö elää hyvää elämää pelkästään olemalla kytkettynä kokemuskoneeseen.
15 pisteen vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja johdonmukaisesti, voiko yksilö elää hyvää elämää pelkästään olemalla kytkettynä kokemuskoneeseen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää arviotaan esimerkiksi tarkastelemalla jotain filosofista teoriaa hyvästä elämästä.
Tehtävä liittyy LOPS15:ssä kurssin Etiikka (FI2) sisältöihin ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta” ja kurssin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) sisältöihin ”olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen”.
Tehtävä liittyy LOPS19:ssä moduulin Etiikka (FI2) sisältöihin ”filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta”. Kokelas voi hyödyntää myös moduulin Totuus (FI4) sisältöjä ”totuuden luonne ja totuusteoriat” ja ”todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi”.
9. Feministinen tieteenfilosofia 30 p.
9.1 Arvioi, miten tietämisen näkökulmasidonnaisuus vaikuttaa perinteiseen käsitykseen tiedosta ja tieteestä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa . 15 p.
Tietämisen näkökulmasidonnaisuus kyseenalaistaa tiedon universaaliuden ja objektiivisuuden. Näkökulmasidonnaisuuden taustalla oleva perusajatus on, ettei ole olemassa (ainakaan inhimillistä) tietoa tai inhimillistä tiedon subjektia, jonka käsitys tiedon objektista ei olisi millään tavalla riippuvainen subjektin omista lähtökohdista. Toisin sanoen tietämisen näkökulmametafora kyseenalaistaa näkökulman “ei-mistään” sekä universaalin tiedon subjektin olemassaolon. Jokaisen tiedon subjektin ymmärrykseen maailmasta vaikuttavat siis subjektin omat taustat, uskomukset, arvot jne.
Tietämisen näkökulmasidonnaisuus tuo myös esiin tiedon sosiaalisen ja kulttuurisidonnaisen luonteen: on mahdollista, että kaikkia hyvin perusteltuja ja todenperäisiä uskomuksia ei pidetä yhtä lailla tietona. Saatamme nimittäin pitää joitakin ihmisiä, esimerkiksi aikuisia, lähtökohtaisesti uskottavampina tiedon auktoriteetteina kuin toisia, esimerkiksi lapsia. Näin esimerkiksi tiedon subjektin yhteiskunnallinen asema voi vaikuttaa tietoon.
Tietämisen näkökulmasidonnaisuus voi mutkistaa klassisessa tiedon määritelmässä mainittua hyvien perustelujen kriteeriä: eri henkilöt eivät välttämättä voi päästä käsiksi samoihin perusteluihin. Esimerkiksi jonkin vähemmistöryhmän tai tietyn sukupuolen kokemus voi olla hyvä perustelu tiedolle, mutta se on vain kyseiseen vähemmistöön kuuluvien tai tiettyä sukupuolta olevien saavutettavissa. Muilla ei vastaavalla tavalla ole pääsyä tällä tavoin perustettuun tietoon, vaan heidän on joko luotettava näiden kokijoiden kertomukseen kokemuksestaan tai epäiltävä sitä.
Tietämisen näkökulmasidonnaisuus voidaan myös tulkita niin, että vaikutukset tietoon ja tieteeseen jäävät melko vähäisiksi. Tällöin jokin asia hyväksytään tiedoksi tai osaksi tiedettä vain, jos se on hyvin perusteltua ja uskottavaa kaikista asiaankuuluvista näkökulmista. Tällaisina voidaan pitää esimerkiksi tieteellisten asiantuntijoiden näkökulmia. Tällöin ei tarvitse olettaa näkökulmaa “ei-mistään”, mutta voidaan silti tukeutua tiedon objektiivisuuteen ja universaaliuteen tai ainakin kattavaan intersubjektiivisuuteen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää arvioida, miten tietämisen näkökulmasidonnaisuus vaikuttaa perinteiseen käsitykseen tiedosta ja tieteestä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kuvataan näkökulmasidonnaisuuden ja perinteisen tietokäsityksen tai tieteen suhdetta jollain tavoin.
8 pisteen vastauksessa kokelas arvioi, miten tietämisen näkökulmasidonnaisuus vaikuttaa perinteiseen käsitykseen tiedosta ja tieteestä. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan arvio on monipuolinen ja johdonmukainen.
Huippupisteiden vastauksessa voidaan esimerkiksi vertailla tietämisen näkökulmasidonnaisuuden osuvuutta tai pätevyyttä eri tieteenaloilla.
9.2 Pohdi, miksi näkökulmasidonnaisuus on keskeistä feministisessä filosofiassa. 15 p.
Näkökulmasidonnaisuus on keskeistä feministisessä filosofiassa, koska se mahdollistaa sukupuolten välisen eriarvoisuuden tutkimisen. Feministinen tieteenfilosofia korostaa, että henkilön tausta vaikuttaa usein myös hänen arvoihinsa ja siten siihen, mitä hän pitää tärkeänä ja tietämisen arvoisena tai mitä tai ketä hän pitää luotettavana tiedon auktoriteettina, myös tieteessä. Tietämisen näkökulmasidonnaisuus tekee näkyväksi sen, ettei kaikkien tieto tai tiede ole käytännössä yhtä arvostettua tai ettei sitä oteta yhtä vakavasti kuin joidenkin muiden tietoa. Feministinen filosofia siis tekee näkyväksi myös tietämiseen ja tieteeseen kytkeytyvät sosiaaliset piirteet ja niihin liittyvän epätasa-arvoisuuden.
Tiedolliseen ja tieteelliseen auktoriteettiin vaikuttavat myös henkilön tilanne ja henkilökohtaiset tekijät, kuten ikä. Esimerkiksi aikuisista riippuvaisen lapsen voi olla luontevaa pitää läheistä aikuista tiedollisena auktoriteettina, kun taas itsenäisellä aikuisella on yleensä muita vaatimuksia tiedolliselle ja tieteelliselle auktoriteetille. Vastaavasti kulttuurissa, jossa ulkoisesti erilaisia henkilöitä arvotetaan tiedon tai tieteen auktoriteettina eri tavoin, joidenkin ihmisten voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta saada argumentilleen arvostusta, vaikka perustelut sinänsä olisivat uskottavia. Esimerkiksi lapsen voi olla vaikeaa saada aikuiset uskomaan jotakin, vaikka samat aikuiset saattaisivat samoin perusteluin uskoa toista aikuista. Samankaltainen eriarvoistava asennoituminen voi kohdistua esimerkiksi sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan tai asuinpaikkaan.
Tietämisen ja tieteen näkökulmasidonnaisuus kohdistuu niin väitteen esittäjään kuin sen omaksujaan. Inhimillisessä todellisuudessa molempiin asemiin voivat vaikuttaa henkilön tausta, tilanne ja jopa keho. Nämä kaikki tekijät ovat keskeisiä tutkimuksen kohteita feministisessä filosofiassa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, miksi näkökulmasidonnaisuus on keskeistä feministisessä filosofiassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita näkökulmasidonnaisuuden ja feministisen filosofian yhteydestä.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, miksi näkökulmasidonnaisuus on keskeistä feministisessä filosofiassa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi tarkastella feministisen filosofian eri muotoja tai erilaisia näkökulmasidonnaisuuksia.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöön ”ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen” ja kurssin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) sisältöihin “tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen” ja “tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Yhteiskuntafilosofia (FI3) sisältöön ”ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: – – sukupuoli ja valta” ja moduulin Totuus (FI4) sisältöihin ”tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen” ja ”tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka”.