Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
13.9.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisenä arvioinnin kohteena ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena ovat myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Kolumbiaaninen vaihto ja sen seuraukset 20 p.
Historioitsijat J. R. McNeill ja William McNeill kirjoittavat teoksessaan Verkottunut ihmiskunta – Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (suom. Natasha Vilokkinen, 2006) seuraavasti:
Kun valtamerten purjehtijat yhdistivät erilliset verkot ja laajensivat tuloksena olleen maailmanlaajuisen verkon maapallon joka niemeen ja notkelmaan, he panivat maailman ekologiset olot uuteen uskoon. Monenlaisia eliöitä ilmaantui paikkoihin, joissa niitä ei aiemmin ollut esiintynyt. Eritoten Amerikan mantereen ekosysteemit tulivat kosketuksiin Afrikan ja Euraasian ekosysteemien kanssa, minkä historioitsijat ovat sittemmin ristineet ”kolumbiaaniseksi vaihdoksi”.
Pohdi, mitä kolumbiaaninen vaihto oli ja millaisia seurauksia sillä oli ympäristölle, väestölle ja taloudelle.
Kolumbiaanisella vaihdolla tarkoitetaan Amerikan mantereen löytymisen seurauksena tapahtunutta kasvi- ja eläinlajien vaihtoa Euraasian ja Amerikkojen välillä. Tehtävänanto ei sisällä tarkempia aikarajoja, joten kokelas voi tarkastella aihetta eri aikakausien kannalta aina nykypäivään saakka.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee lajien vaihtoa ympäristön, talouden ja väestön kannalta. Kokelas yhdistää kolumbiaanisen vaihdon alkamisen eurooppalaisiin ns. löytöretkiin ja niihin liittyneisiin valloituksiin. Eurooppalaisten siirtolaisten mukana Amerikkoihin vietiin Euroopasta tuttuja viljelylajeja ja karjaa, jotka syrjäyttivät alkuperäisiä lajeja. Vaikutuksina väestöön kokelas voi tarkastella esimerkiksi ruokavalion monipuolistumista ja ihmisten altistumista uusille taudeille, joista ei ollut aiempaa kokemusta (esimerkiksi isorokko, tuhkarokko ja influenssa tuhosivat Amerikan alkuperäisväestöä). Talouteen vaikuttavina seikkoina kokelas voi mainita esimerkiksi maatalouden tehostumisen, hintojen laskun, ylellisyystuotteiden leviämisen ja maailmankaupan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii syvällisemmin seurauksia kaikilla tehtävänannossa mainituilla osa-alueilla ja voi halutessaan käsitellä jotakin maantieteellistä aluetta tarkemmin tai tuoda esille seuraavia näkökulmia: viljely esimerkiksi Amerikassa tapahtui lähinnä Eurooppaa varten ja viljelijöinä käytettiin pakkotyövoimaa, pääasiassa afrikkalaisperäisiä orjia. Amerikkojen väestörakenne muuttui kehityksen seurauksena pysyvästi. Taloudessa kolumbiaaninen vaihto johti kolonialismiin ja Euroopan vaurastumiseen sekä loi taloudellisen perustan teollistumiselle.
2. Taiwanin asema kylmästä sodasta nykypäivään 20 p.
Kommunistit nousivat valtaan manner-Kiinassa vuonna 1949. Valtansa menettäneen Kuomingtang-puolueen kannattajat vetäytyivät Taiwanin saarelle ja perustivat siellä tasavallan, jota Kiinan kansantasavalta ei ole tunnustanut.
Analysoi, millä tavalla Kiinan ja Taiwanin väliset erimielisyydet ovat vaikuttaneet kansainvälisiin suhteisiin kylmän sodan alusta 2020-luvulle.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että kysymys Taiwanin asemasta on yksi kansainvälisen politiikan räjähdysherkkiä konflikteja. Kokelas kuvaa Kiinan ja Taiwanin välisen konfliktin kehittymisen pääpiirteittäin. Kiina ei ole koskaan tunnustanut Taiwania itsenäiseksi valtioksi ja pitää Taiwania osana Kiinaa. Yhdysvaltojen tavoitteena oli estää kommunistista Kiinaa saamasta vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa, ja siksi Taiwanista tuli välittömästi pelinappula kylmässä sodassa. Vuoteen 1971 asti Taiwan edusti Kiinaa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa pysyvänä jäsenenä, mutta Washingtonin ja Pekingin välisten suhteiden parantumisen jälkeen (pingpong-diplomatia) kommunistinen Kiina syrjäytti Taiwanin YK:ssa. Taiwanin asema kansainvälisessä politiikassa on säilynyt vaikeana 2020-luvulle asti.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää analyysiä kommunistisen Kiinan ja Taiwanin välisestä konfliktista; kommunistisen puolueen ja nationalistien välinen sisällissota johti siihen, että nationalistit pakotettiin vetäytymään Taiwaniin vuonna 1949. Kommunistinen Kiina ei ole koskaan tunnustanut Taiwanin itsenäisyyttä; puheet Taiwanin itsenäisyydestä ovat aina johtaneet Beijingin jyrkkiin protesteihin. Kommunistisen Kiinan harjoittama “yhden Kiinan politiikka” on rajoittanut Taiwanin kansainvälistä asemaa. Taiwan on kuitenkin kyennyt kehittämään taloudellisesti menestyvän yhteiskunnan lännen tuen ansiosta, vaikka vain harvat valtiot ovat Beijingin painostuksen vuoksi kyenneet tunnustamaan Taiwanin suvereniteetin. Kommunistisen Kiinan kasvava taloudellinen ja poliittinen kansainvälinen valta on 2020-luvulla entisestään vaikeuttanut Taiwanin roolia kansainvälisessä politiikassa. Tilanteen jännitteisyyttä lisäävät esimerkiksi Kiinan jatkuvat sotaharjoitukset Taiwanin rajoilla ja Yhdysvaltojen lupaukset tuesta Taiwanille.
3. Arjen historiaa 1800-luvun Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että annetusta tilikirjamerkinnästä ei voi tehdä kovin kattavia tai päteviä päätelmiä. Kokelas ymmärtää, että 1840-luvulla elettiin sääty-yhteiskunnassa, jossa elintaso oli matala. Kokelas erittelee hankittuja hyödykkeitä suhteessa ostajan omavaraisuuteen ja varallisuuteen ja tekee päätelmiä tuotteiden alkuperästä (esimerkiksi tuontituotteet), statusarvosta ja mahdollisista käyttötarkoituksista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi Mämmelän yhteiskunnallista asemaa monipuolisemmin ja osaa sijoittaa hänet sääty-yhteiskunnan laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Kokelas tarkastelee esimerkiksi autonomian ajan yhteiskunnallista kehitystä, maaseudun väestön vähitellen kohentuvia oloja tai Raahen kaltaisten rannikkokaupunkien merkitystä niiden lähialueille. Kokelas perustelee vastaustaan tutkimukselle ominaisin argumentein historiantutkijan näkökulmaa soveltaen. Vastauksessa huomioidaan tehtävänannon edellyttämä historiantutkijan näkökulma (esimerkiksi aineiston niukkuus ja vanhojen mittayksiköiden tulkinta).
4. Taide 1500- ja 1600-luvuilla 20 p.
Päättele, mitä tyylisuuntia Jeesuksen syntymää esittävät maalaukset (aineistot ja ) edustavat, ja esittele näiden tyylisuuntien keskeiset tunnuspiirteet.
Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa oikein ensimmäisen maalauksen edustavan renessanssia ja jälkimmäisen barokkia. Kokelas esittää jonkin perustelun identifioinnin tueksi. Esimerkiksi Pinturicchion teoksen yhteydessä kokelas voi huomioida renessanssitaiteelle tyypillisen perspektiivin tai antiikin kulttuurista muistuttavat pylväät Betlehemin tallissa. Caravaggion teoksessa kokelas voi huomioida barokille tyypillisen valon ja varjon vaihtelun. Kokelas havaitsee kummankin maalauksen kristillisen aiheen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa esitellä useampia piirteitä kyseessä olevista tyylisuunnista. Vastauksessa kokelas ottaa huomioon, että tehtävänanto ei rajoitu yksinomaan aineistoina oleviin taideteoksiin, vaan koskee ylipäätään renessanssin ja barokin tyylisuuntien ominaispiirteitä. Kokelas esittelee nämä tyylilajit laajemmin ja kiinnittää huomiota myös sellaisiin renessanssi- ja barokkitaiteelle tyypillisiin piirteisiin, jotka eivät ole aineistoista 4.A ja 4.B suoraan havaittavissa. Kokelas ymmärtää tyylisuuntien ajallisen kontekstin. Kokelas huomioi vastauksessaan kuvataiteen lisäksi myös muut taiteen muodot, kuten arkkitehtuurin ja musiikin.
5. Ruotsin kehittyminen moderniksi valtioksi 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi aineiston perusteella tekijöitä, jotka osoittavat Ruotsin valtion modernisoituneen ja kehittyneen nopeasti 1600-luvulla. Kokelas ymmärtää, että kehitys johtui osin menestyksekkäistä sodista, jotka olivat mahdollistaneet Ruotsin suurvallan syntymisen. Vastauksessa on mainintoja rajamuutoksista, jotka kasvattivat Ruotsin alueita merkittävästi. Kokelas osaa esittää joitakin esimerkkejä sotilaallisen menestyksen tuomasta vauraudesta, esimerkiksi sotasaaliin sekä vero- ja tullimaksujen keräämisen valloitetuilta alueilta. Hallintoa kehitettiin sekä valtakunnan että paikallisella tasolla. Verojen kerääminen tehostui ja väkiluku kasvoi.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa mainita myös muita positiiviseen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten reformaation jälkeen syntyneen kansanopetuksen, joka levitti luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä mahdollisti pystyvien virkamiesten rekrytoimisen valtion palvelukseen ja tehosti valtion toimintaa muun muassa veronkannon osalta. Kokelas voi myös mainita sen, että kaupankäynnin kehittämiseksi kaupunkiverkostoa laajennettiin ja postilaitosta parannettiin. Kokelas voi myös nostaa esille yksittäisten hyvien hallintomiesten toiminnan valtion rakentamisessa, esimerkiksi Per Brahen ja hänen toimintansa Suomen alueella. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi myös suhtautua kriittisesti annettuun kuvaan nopeasta kehityksestä ja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että suuri osa talonpojista kärsi kiristyvästä verorasituksesta ja sotaväen otoista. Kokelas voi myös suhtautua kriittisesti Lindqvistin näkemykseen.
6. Suhtautuminen kolonialismiin 20 p.
Rhodesian eli nykyisen Zimbabwen entinen pääministeri (1964–1979) Ian Smith esitti muistelmissaan vuonna 1997 näkemyksensä kolonialismista (aineisto ).
Pohdi, miksi Smithin näkemys (aineisto ) oli sellainen kuin oli ja miten samankaltaisiin lausuntoihin suhtauduttaisiin entisissä siirtomaissa nykyään.
Hyvässä vastauksessa kokelas taustoittaa ja kontekstualisoi aineiston osana kolonialismin historiallista kehitystä. Vastauksessa todetaan, että Ian Smithin näkemykset heijastavat siirtomaa-ajalle tyypillisiä eurooppalaisia näkemyksiä kolonialismista ja eurooppalaisista siirtomaista Afrikassa: Afrikassa ei ollut sivilisaatiota ennen eurooppalaisten tuloa, ja afrikkalaiset yhteiskunnat kehittyivät kolonisaation ansiosta. Entisten siirtomaiden asukkaiden näkökulmasta Smithin lausuntoa todennäköisesti tulkitaan kuitenkin kriittisemmin, ja sitä voidaan pitää rasistisena. Entisten siirtomaiden näkökulmasta Smithin lausunto on esimerkki eurooppalaisesta vallankäytöstä ja ennakkoluuloista afrikkalaista kulttuuria kohtaan.
Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan monipuolisemmin eurooppalaisen kolonialismin piirteitä ja seurauksia Afrikassa. Kokelas huomioi Smithin roolin entisen Rhodesian johtajana. Valkoisen vallan romahtaminen on voinut vaikuttaa Smithin mielipiteisiin. Kokelas voi päätellä, että siirtomaiden alkuperäisväestö suhtautui kolonialismiin kriittisesti jo siirtomaa-ajalla, todennäköisesti päinvastoin kuin heitä hallitseva valkoihoinen väestö. Tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvä nykykeskustelu suhtautuu kolonialismiin ja rasismiin huomattavasti aikaisempaa kriittisemmin. Kolonialismin aikana sorrettujen ihmisten näkemykset tulevat nykyään selkeämmin esiin julkisessa keskustelussa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Naisten vaikutusmahdollisuudet antiikin aikana 30 p.
7.1 Esimoderneja yhteiskuntia Euroopassa on usein kuvattu termillä patriarkaalinen. Patriarkaalisuus tarkoittaa yhteiskunnassa korostunutta miesten valtaa, aiemmin etenkin isännän valtaa. Millä tavalla patriarkaalisuus ilmeni antiikin Kreikassa ja Roomassa? 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa sekä Kreikan kaupunkivaltioiden että Rooman valtakunnan olleen patriarkaalisia yhteiskuntia. Vastauksessa annetaan patriarkaalisuuden ilmenemisestä esimerkkejä. Kokelas kuvaa myös joitakin Kreikan ja Rooman eroavaisuuksia, esimerkiksi sen, että naisia valvottiin tiukemmin antiikin Kreikassa verrattuna Roomaan. Kreikassa naiset joutuivat pysymään suurimman osan elämästään kodin seinien sisällä, mutta Roomassa liikkuminen oli vapaampaa. Kreikassa naiset eivät olleet itsenäisiä taloudellisia toimijoita, kun taas Roomassa nainen, etenkin leski, saattoi kontrolloida omaa omaisuuttaan ja jopa harjoittaa liiketoimintaa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee syvällisemmin patriarkaalisuuden ilmenemismuotoja politiikassa, taloudessa ja perhe-elämässä sekä tuo ilmi Kreikan ja Rooman eroja laajemmin ja analyyttisemmin. Hän esimerkiksi huomaa, ettei kreikkalainen kulttuuri muodostunut yhdestä valtiosta, vaan se koostui lukuisista kaupunkivaltioista, joista useimmista ei tiedetä juuri mitään. Tämä vaikeuttaa myös naisen aseman arviointia. Kokelas voi myös huomioida, että henkilön asema ei riippunut yksinomaan sukupuolesta, vaan esimerkiksi rikkaan vapaasyntyisen naisen asema oli parempi kuin miespuolisen orjan.
7.2 Patriarkaalisuudesta huolimatta naiset ovat löytäneet keinoja yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen. Erittele, millä tavoin naiset pystyivät osallistumaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen antiikin Roomassa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas huomaa, että vaikka naisella ei periaatteessa ollut muodollista poliittista vaikutusvaltaa, hän pystyi kuitenkin vaikuttamaan epävirallisesti. Kokelas esittää joitakin esimerkkejä tällaisesta epävirallisesta vaikuttamisesta, esimerkiksi aviopuolison kautta vaikuttamisen, omien jälkeläisten, sukulaisten tai muiden suosikkien tukemisen politiikassa tai talouselämässä tai oman omaisuuden käyttämisen julkisiin rakennusprojekteihin. Hyvä vastaus edellyttää tehtävän aineistojen hyödyntämistä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittelee monipuolisesti ja analyyttisesti sekä naisten poliittisia että taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Nainen saattoi esimerkiksi toimia pappistehtävässä Vestan neitsyenä, joka oli kunnioitettu asema ja johon liittyi myös vaikutusvaltaa. Kokelas voi pohtia myös yhteiskunnallisen aseman merkitystä; aineisto kuvaa lähinnä yhteiskunnan ylintä kerrosta.
Kokelas hyödyntää aineistoja monipuolisesti ja esittää myös niihin liittyviä lähdekriittisiä pohdintoja. Tacituksen teksti on antiikin ajalta, mutta hän ei ole tutkija eikä kirjoita oman aikansa tapahtumista. Mary Beard puolestaan toteaa, että emme tiedä Eumachian motiiveja rakennushankkeelle, joten hänen arvionsa halusta vaikuttaa pojan menestykseen vaaleissa on spekulaatiota. Myös tiilitehtaiden omistuksen suhteen voidaan kriittisesti pohtia, missä määrin omistuksen tuoma vauraus todella merkitsi naisille vaikutusvaltaa politiikassa tai sukuverkoston sisällä.
8. Marshall-apu 30 p.
8.1 Selitä lyhyesti, mikä oli niin sanottu Marshall-apu. 10 p.
Hyvässä vastauksessa Marshall-apu on liitetty syntyaikaansa eli kylmän sodan alkuun. Apu oli Yhdysvaltojen ideoima avustusohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan tuhojen jäljiltä. Avun tarkoituksena oli vähentää taloudellista ahdinkoa Euroopassa ja siten ehkäistä kommunistipuolueiden suosion kasvua ja Neuvostoliiton vaikutusvaltaa. Avun ajateltiin hyödyttävän Yhdysvaltoja myös taloudellisesti, sillä elpyvä Länsi-Eurooppa oli sen tärkeä markkina-alue. Neuvostoliitto kielsi Itä-Euroopan kansandemokratioita ottamasta apua vastaan. Suomi puolestaan kieltäytyi itse Marshall-avusta, ettei olisi ärsyttänyt Neuvostoliittoa.
8.2 Arvioi, minkälaisia taloudellisia ja poliittisia seurauksia Marshall-avulla oli. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , , ja . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee pääpiirteittäin sekä Marshall-avun taloudellisia että poliittisia seurauksia. Hän ymmärtää, että Eurooppa oli sodan jäljiltä monin paikoin raunioina ja että teollisuustuotanto oli romahtanut pahasti. Marshall-apu oli USA:n tukiohjelma Euroopan nostamiseksi jaloilleen: sen myötä Eurooppaan saatiin rahaa, jolla oma teollisuus ja infrastruktuuri jälleenrakennettiin (aineisto 8.A). Marshall-apu oli yksi keskeisistä tekijöistä, jotka käänsivät talouden suhteellisen nopeasti kasvuun, ja se tarjosi myös konkreettista apua nälänhädän ja tautien kurissa pitämiseksi (aineisto 8.B.). Poliittisista seurauksista kokelas ymmärtää esimerkiksi sen, että Marshall-avun tavoite, kommunismin leviämisen ehkäiseminen, onnistui (aineistot 8.C ja 8.D.).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja analyyttisesti sekä avun taloudellisia että poliittisia seurauksia. Kokelas ymmärtää, että Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouskasvua ja taloudellista yhdentymistä. Avun jakamiseen perustettiin Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö OEEC. Aineistosta voi tehdä esimerkiksi sen huomion, että talouskasvu ylitti sotaa edeltäneen kasvutrendin ja Saksasta muodostui taloudellisesti Euroopan johtava valtio (aineisto 8.D). Marshall-apu syvensi Länsi- ja Itä-Euroopan välistä elintasokuilua. Poliittisina seurauksina kokelas voi käsitellä kommunismin ja kommunististen puolueiden vaikutusvallan kehitystä 1940-luvun lopun ja 1950-luvun Euroopassa. Kommunistit eivät nousseet valtaan Marshall-apua saaneissa Länsi-Euroopan valtioissa. Esimerkiksi vaalitulosten perusteella kommunistien kannatus Italiassa oli heti sodan jälkeen varsin korkea, mutta putosi 1950-luvun loppuun mennessä noin kymmenen prosenttiyksikköä (aineisto 8.C). Osin Marshall-avun seurauksena Neuvostoliitto kiristi otettaan Itä-Euroopasta. Se solmi kansandemokratioiden (ja Suomen) kanssa YYA-sopimuksia ja perusti niiden kanssa oman taloudellisen yhteistyöjärjestönsä, SEV:n. Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi aineistoja myös lähdekriittisesti, esim. aineisto 8.B on propagandajuliste, jonka tarkoitus oli korostaa USA:n avun merkitystä.
9. Pasifismi 1900-luvun Suomessa 30 p.
9.1 Pohdi, mitä Arndt Pekurisen tapaus kertoo suhtautumisesta pasifismiin 1920- ja 1930-luvuilla sekä toisen maailmansodan aikana Suomessa. Käytä aineistoja , ja pohdintasi pohjana. 15 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa käsitteen pasifismi ja liittää aineistot laajempaan kontekstiin eli sotien väliseen aikaan sekä talvi- ja jatkosodan aikaan Suomessa. Hän tarkastelee suhtautumista keskeisten ideologioiden eli vuoden 1918 jälkeisten vasemmisto- ja oikeistosuuntausten valossa. Oikeiston eli ns. valkoisen Suomen ideologiaan kuului isänmaallisuuden ja sotilaallisten hyveiden korostaminen sekä kuva Neuvostoliitosta vihollisena, jota vastaan jokaisen velvollisuus oli puolustautua. Erityisesti sota-aikana pasifismi näyttäytyi maanpetturuutena, koska pienessä maassa kaikkia tarvittiin sotaponnisteluihin. Valtion kannalta oli perusteltua tehdä Pekurisesta varoittava esimerkki muille kieltäytymistä harkitseville. Kokelas ymmärtää valtion korostuneen roolin sota-aikana.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee Pekurisen, valtion ja sodanaikaisen armeijan roolia tarkemmin edellä kuvatussa kontekstissa. Hän vertailee suhtautumista aseistakieltäytymiseen eri aineistoissa (draamadokumentti, teoreettinen määritelmä, historian tutkija) ja tekee lähdekriittisiä huomioita siitä, kuinka siihen vaikuttavat esimerkiksi ajankohta ja aineistojen tarkastelukulma. Kokelas ymmärtää, että Weberin teoria valtion väkivaltamonopolista tulee videolla ja Kivimäen tekstissä ilmi tavasta, jolla Pekurista kohdeltiin. 2000-luvulla kirjoitetusta Kivimäen tekstistä kokelas voi huomata, että yksimielisesti taisteleva, yhtenäinen kansa ei ollut totta, mutta siihen pyrittiin.
9.2 Aineisto osoittaa, että suhtautuminen Arndt Pekuriseen on muuttunut 2000-luvulla. Erittele, mitkä seikat ovat mahdollistaneet suhtautumisen muutoksen. 15 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa, että suhtautumiseen vaikuttaa pitkä etäisyys tapahtumiin, jolloin omat kokemukset eivät vaikuta taustalla. Kokelas voi käsitellä taustalla vaikuttaneita poliittisia suuntauksia, kuten 1960- ja 1970-lukujen rauhanliikettä ja liberalisoituneita yhteiskunnallisia arvoja (”arvojen vallankumousta”) sekä toiveikkuutta, joka virisi kylmän sodan päättymisen ja Suomen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Toisaalta hän voi myös viitata uusisänmaallisuuden nousuun tai epätietoisuuteen maailmanjärjestyksestä globalisoituvassa maailmassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas lisäksi ymmärtää, että vaikka pitkä aikaväli mahdollistaa muutosten havainnoinnin analyyttisemmin, historian henkilöiden ja ilmiöiden muistaminen on myöhempinäkin aikoina usein ideologioiden värittämää. Kokelas havaitsee aineistosta, että Pekurisen maine ei 2000-luvullakaan ole ristiriidaton ja esimerkiksi eri poliittisten puolueiden välillä on eroja suhtautumisessa. Esimerkiksi kylmän sodan päättymisen jälkeen kansallismielisyys on noussut.