Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto
21.9.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Syksyn 2023 elämänkatsomustiedon kokeen laadinnassa on otettu huomioon Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 (LOPS15) ja Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019 (LOPS19).
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.
Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä. On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät
Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Nuorten tärkeinä pitämät asiat 20 p.
Tehtävän aineistona on kuvio, joka perustuu Nuorisobarometrin 2021 vastauksiin. Nuorilta kysyttiin, kuinka tärkeää on säilyttää kuviossa listatut asiat. Vastaus tehtävään on mielekästä aloittaa esittämällä joitakin yleisiä huomioita kyselystä, listalle otetuista asioista tai listalta ilmenevästä tärkeysjärjestyksestä.
Voi esimerkiksi huomata, että jos tarkastellaan vain hyvin tärkeää, tärkeysjärjestys on hiukan erilainen kuin kuviossa, jossa hyvin tärkeä ja tärkeä on liitetty yhteen. Ihmisoikeudet ovat kummassakin tapauksessa ylivoimainen ykkönen, mutta luonnon monimuotoisuus nousee niukasti kakkossijalle hyvin tärkeissä asioissa. Voi myös huomata, että osa asioista liittyy yhteiskuntaan, osa ympäristöön, osa henkilökohtaiseen elämään. Kuviosta käy ilmi, että vastaajat ovat näkemyksessään hyvin yksimielisiä. Kaikkia näitä seikkoja voi tarkastella vastauksessa laajemmin.
Vastauksessa tulee pohtia kuviosta välittyvää kuvaa suomalaisten nuorten arvoista ja niiden tärkeysjärjestyksestä: miksi jotkut asiat ovat tärkeitä tai vähemmän tärkeitä, miksi ne ovat juuri kuviossa ilmenevässä tärkeysjärjestyksessä, ja mitä ne mahdollisesti kertovat nuorten arvoista. Lisäksi vastauksessa tulee esittää jokin oma arvio kuvion välittämästä tärkeysjärjestyksestä ja peilata tärkeysjärjestystä omaan elämänkatsomukseen. On myös mahdollista ottaa kantaa siihen, olisiko kuvio erilainen, jos vastaajille ei olisi annettu valmista listaa asioista, tai siihen, puuttuuko kuviosta mahdollisesti jokin itselle tärkeä asia. On hyvä kuitenkin huomata, että kyselyssä tarkastellaan jollain tavalla yhteiskunnallisessa päätösvallassa olevia asioita, ei yksilön henkilökohtaiseen elämään kuuluvia valintoja tai arvojärjestyksiä. Vastauksessa tulee käyttää keskeisiä elämänkatsomustiedon käsitteitä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia suomalaisten nuorten elämänarvoja ja arvioida kuviosta ilmenevää tärkeysjärjestystä oman elämänkatsomuksensa näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita nuorten arvoista kuvion pohjalta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineiston perusteella suomalaisnuorten arvoja ja esittää arvion tärkeysjärjestyksestä oman elämänkatsomuksensa näkökulmasta.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti ja johdonmukaisesti suomalaisnuorten arvoja ja esittää arvion tärkeysjärjestyksestä oman elämänkatsomuksensa näkökulmasta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi liittämällä sen ajankohtaisiin kysymyksiin ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksesta, demokratiasta, henkilökohtaisista vapauksista tai eläinten oikeuksista.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2015 (LOPS15) tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöön ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa”. Tehtävä liittyy myös kurssin Yksilö ja yhteisö (ET 3) sisältöön ”ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina ”.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2019 (LOPS19) tehtävä liittyy moduulin Katsomukset (ET 4) sisältöihin ”katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne”, ”poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön” sekä ”elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat”.
2. Ihmisarvo 20 p.
Eri kulttuureissa ihmistä on arvostettu eri tavoin. Usein ihmistä on pidetty muita eläviä olentoja korkeammassa arvossa. Ihmisarvon on kuitenkin ajateltu perustuvan hyvin erilaisiin asioihin.
Pohdi, miten ihmisarvoa voidaan perustella.
Ihmisoikeusetiikassa ihmisillä on ihmisarvo vain sen perusteella, että he ovat ihmisiä. Ihmiset ovat eläviä olentoja, joilla on tietty geneettinen rakenne, eli karkeasti ottaen he ovat saman lajin edustajia. Tällaista ratkaisua voi kuitenkin arvostella spesisminä eli lajisortona. Vastauksessa voidaan kyseenalaistaa ihmisten ja eläinten välinen eriarvoisuus, esimerkiksi koska monet muut eläimet ovat joitakin ihmisiä kyvykkäämpiä. Tällaisessa vastauksessa on kuitenkin hyvä huomioida, että ihmisen itseisarvon ei välttämättä tarvitse ajatella vähentävän toisten elävien olentojen itseisarvoa.
Ihmisarvon erityisyyttä voi perustella sillä, että ihmiset elävät symboliseen kieleen perustuvan sivistyksen piirissä, jolloin heihin kohdistuu tietynlainen erityiskohtelu. Eläimille ei välttämättä ole mielekästä asettaa tismalleen samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin ihmisille, kuten vaikkapa vaalikelpoisuutta tai oppivelvollisuutta. Useissa katsomuksissa ihmisillä nähdään olevan erityisasema. Humanismissa ihmisarvoa voi pitää koko katsomuksen kulmakivenä ja myös useissa uskonnoissa ihmisellä on erityisasema. Esimerkiksi kristinuskossa ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.
Minkä tahansa yksittäisen ominaisuuden nostaminen ihmisarvon perustaksi johtaa helposti ongelmiin. Perustelu voi esimerkiksi muodostua tärkeistä, ihmisille luonteenomaisista kyvyistä, kuten rationaalinen ja moraalinen harkintakyky, kyky symboliseen kommunikaatioon sekä mahdollisuus tehdä joustavasti yhteistyötä hyvin monien muiden kanssa. Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan, ainakaan jatkuvasti, ole tällaisia kykyjä, mutta silti heillä ajatellaan olevan ihmisarvo. Perustelu vaatii siten lisäoletuksia esimerkiksi periaatteellisista mahdollisuuksista. Vielä ongelmallisempaa on, jos ihmisarvon ajatellaan perustuvan ominaisuuksiin, joita kaikilla ihmisillä ei periaatteessakaan ole – kuten tiettyyn kieleen, ihonväriin, sukupuoleen, uskontoon, älykkyyteen, kulttuuriin, ikään tai fyysiseen voimakkuuteen. Tällaiset ratkaisut ovat syrjiviä eikä ihmisarvon perusteleminen onnistu niiden pohjalta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, miten ihmisarvoa voidaan perustella. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita ihmisarvon perustelemisesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, miten ihmisarvoa voidaan perustella.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla ihmisten ja muiden eläinten arvon mahdollista eroa tai ihmisoikeusasiakirjoissa ihmisarvosta esitettyjä käsityksiä.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen”.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöihin ”ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet”. Kokelas voi hyödyntää myös moduulin Kulttuurit (ET3) sisältöjä ”etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa”.
3. Kansalaisen vastuu valtion toimista 20 p.
Tehtävän aineistossa herätetään pohdintaa siitä, mikä on tavallisen kansalaisen vastuu valtionsa toimista. Aineisto käsittelee erityisesti kansalaisen vastuuta käynnissä olevan sodan aikana. Keskeinen kysymys on, voiko tai saako kansalainen vetäytyä vastuusta vetoamalla tietämättömyyteen tai ”epäpoliittisuuteen”.
Vastauksessa on tärkeää huomata aineiston keskeisin viesti eli ajatus siitä, että kenties juuri kansalaisten välinpitämättömyys ja pyrkimys pysyttäytyä politiikan ulkopuolella mahdollistavat autoritaaristen hallintojen synnyn, toiminnan ja jopa sodankäynnin. Kansalaisen vastuiden pohtiminen tulee suhteuttaa tähän näkökulmaan.
Pohdintaan voi sisällyttää monenlaisia näkökulmia. Vastauksessa voi tarkastella sitä, missä määrin kansalaisella on velvollisuus osallistua päätöksentekoon ja siten osaltaan vastuu siitä, mihin suuntaan valtiota ohjataan. On mahdollista myös esittää tapoja, joiden avulla kansalainen voi vaikuttaa valtion toimintaan ja päätöksentekoon.
Tehtävässä mainitaan erityisesti demokraattisten valtioiden kansalaisvapaudet ja -oikeudet. Näissä valtioissa myös pyritään siihen, että kansalaiset osallistuvat aidosti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Vastauksessa voi tarkastella tapoja, joilla demokraattiset valtiot tukevat kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa päätöksenteosta ja osallistua siihen.
Pohdinnassa voi myös vertailla kansalaisen roolia ja mahdollisuutta vaikuttaa valtion toimintaan demokratioissa ja totalitaarisissa valtioissa. Vertailua voi tehdä myös historiallisesta näkökulmasta. Hyvä vertailukohta Venäjän kansalaisten tämänhetkiselle vastuulle on Saksan kansalaisten vastuu Hitlerin valtakaudella. Tavallisia ”epäpoliittisia” kansalaisia pidettiin toisen maailmansodan jälkeen vastuullisina sotaan ja juutalaisten joukkotuhontaan. Tietämättömyyteen vetoamista ei hyväksytty. Vastauksessa voi pohtia myös sitä, missä määrin velvoite vähintäänkin olla tietoinen ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista koskee kaikenlaisten valtioiden kansalaisia – niin demokraattisten kuin totalitaaristenkin.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää aineistoa hyödyntäen pohtia kansalaisen vastuuta valtion toimista. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita kansalaisen vastuusta valtion toimista.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii kansalaisen vastuuta valtion toimista. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti, monipuolisesti ja aineistoa asianmukaisesti hyödyntäen kansalaisen vastuuta valtion toimista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi pohtimalla kansalaisen vapauksia, oikeuksia ja vastuuta demokraattisissa ja muissa valtioissa.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöihin ”yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla” ja ”ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET 2) sisältöihin ”yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita”, ”yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset” sekä ”ihmisoikeudet” ja ”ihmisoikeusloukkaukset”.
4. Kielen merkitys kulttuurille 20 p.
Sarjakuvassa korostetaan muiden eläinlajien kommunikaation rajallista ilmaisuvoimaa verrattuna ihmisiin. Siinä missä muiden eläinten viestit vastaavat yksittäisiä kokonaisia lauseita, inhimillinen kieli koostuu sanoista, joita voi yhdistellä, kieliopin puitteissa, lukemattomin tavoin ja tuottaa näin ollen periaatteessa äärettömän määrän erilaisia ilmaisuja. Sarjakuvassa mainitaan myös tiedon säilöminen: kirjoitettu tai jotenkin muuten tallennettu kieli on mahdollistanut tiedon levittämisen ja välittämisen sukupolvien yli. Sen vuoksi valtavia määriä tietoa ei tarvitse pitää muistissa ja asioita voi oppia vain esimerkiksi lukemalla. Ilman tiedon säilömistä on vaikea ylläpitää kumulatiivista tiedon keräämistä.
Sarjakuvassa myös mainitaan juoruilu yhtenä mahdollisena lähtökohtana kielen synnylle. Inhimillinen kieli mahdollistaa monimutkaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Ihmisten teoista voidaan välittää toisille yksityiskohtaista tietoa, mikä puolestaan kertoo, kehen voi luottaa tai kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Tämä on puolestaan mahdollistanut sosiaalisen median ja keltaisen lehdistön lisäksi esimerkiksi modernin lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien muotoutumisen. Ilman erittäin ilmaisuvoimaista kieltä on vaikea muodostaa esimerkiksi yhteisiä pelisääntöjä siitä, millainen käyttäytyminen on tuomittavaa ja miten siitä rangaistaan. Vastaavasti ajatukset kansainvälisestä oikeudesta tai esimerkiksi Yhdistyneistä kansakunnista olisivat mahdottomuuksia.
Oikeastaan mikä tahansa tarpeeksi monimutkainen yhteistyö tai koordinaatio edellyttää monimutkaista kieltä. Tämä pätee niin rakennusten pystyttämiseen, olympialaisten avajaisseremonioihin, liikenteeseen, vaihtoon kuin talousjärjestelmiinkin. Esimerkiksi rahan kaltaista yleistä vaihdon välinettä on vaikea kuvitella ilman monimutkaisia kielellisiä sopimuksia. Samaten monet elämänkatsomukseen vaikuttavat seikat vaativat kieltä. Ilman inhimillistä kieltä tuskin olisi tarinoiden kertomisen perinteitä tai keskustelua arvoista. Molemmat ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa poliittisten ideologioiden ja uskonnon syntymiseen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia esimerkkien avulla, mitä inhimillisen kulttuurin piirteitä kieli on mahdollistanut. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita useammasta inhimillisen kulttuurin piirteestä, jotka kieli on mahdollistanut, tai pohtii seikkaperäisemmin yhtä piirrettä.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii esimerkkien avulla ainakin kahta inhimillisen kulttuurin piirrettä, jotka kieli on mahdollistanut. Kokelas hyödyntää aineistoa.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii esimerkkien avulla johdonmukaisesti ja monipuolisesti inhimillisen kulttuurin piirteitä, jotka kieli on mahdollistanut.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi käsittelemällä kielen osuutta kognitiivisessa vallankumouksessa.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomukset (ET4) sisältöihin ”ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä”.
5. Uskonnoton ja uskonnollinen rituaali 20 p.
5.1 Kuvaile jokin uskonnoton rituaali. Erittele sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi, mikä tekee siitä uskonnottoman. 10 p.
Rituaali eli riitti on vakiintunut toimitus, jolla on jonkinlainen katsomuksellinen merkitys. Rituaali voi esimerkiksi merkitä henkilön aseman muutosta, kuten häissä tai lakkiaisissa. Toinen yleinen rituaalien muoto ovat säännöllisesti vuodenkierrossa toistuvat kalendaarirituaalit, kuten joulun ja juhannuksen vietto tai linnan juhlat itsenäisyyspäivänä.
Uskonnottomissa rituaaleissa uskotaan harvoin, että rituaali muuttaa aineellista todellisuutta. Lähinnä jotkut siirtymärituaalit – kuten nimiäiset tai avioituminen – muuttavat sosiaalista todellisuutta muuttamalla rituaalin kohteen asemaa. Tällöin merkitys jää lähinnä yksilötasolle ja on luontevaa ajatella, että rituaalin merkitys on erityisesti elämänkatsomuksellinen eli yksilön katsomukseen liittyvä. Rituaalilla on usein myös yhteisöllinen, enemmän tai vähemmän maailmankatsomuksellinen merkitys, esimerkiksi kun yhdessä vietetään säännöllisesti toistuvia juhlapäiviä, kuten itsenäisyyspäivää tai vappua.
Rituaali voi olla alun perinkin uskonnoton, kuten vaikkapa vanhojen tanssit tai esimerkiksi ylioppilaaksituloon tai muihin valmistujaisiin liittyvät juhlat. Toinen mahdollisuus on, että rituaalilla, esimerkiksi juhannuskokon polttamisella, on joskus saattanut olla jollain tavoin uskonnollinen tai muuten tuonpuoleinen merkitys, mutta tuo merkitys ei enää ole olennainen tai edes aidosti tunnistettavissa. Esimerkiksi juhannuskokoilla on joskus saattanut olla tarkoituksena karkottaa pahoja henkiä. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä nykyjuhannuksena.
Rituaalin kuvaileminen kertoo, miten se suoritetaan. Kuvauksen tulee sisältää rituaalin olennaiset osat. Rituaalin maailmankatsomuksellinen merkitys voi jäsentyä monella tavalla. Useissa tapauksissa rituaalin uskonnottomuus saattaa olla helpointa osoittaa argumentoimalla, että sillä ei ole uskonnollista merkitystä eli se on sekulaari.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee kuvailla jokin uskonnoton rituaali, eritellä sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioida, mikä tekee siitä uskonnottoman. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas onnistuu tunnistettavasti kuvaamaan uskonnottoman rituaalin ja esittää siitä joitakin huomioita. Vaihtoehtoisesti kokelas kuvailee uskonnollisen rituaalin, mutta onnistuu erittelemään sen maailmankatsomuksellista merkitystä tavalla, joka mahdollistaa sen tulkitsemisen uskonnottomaksi.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin uskonnottoman rituaalin, erittelee sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi, mikä tekee siitä uskonnottoman.
8 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin uskonnottoman rituaalin, erittelee sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi mikä tekee siitä uskonnottoman. Kuvailu, erittely ja arviointi on monipuolista ja johdonmukaista.
5.2 Kuvaile jokin uskonnollinen rituaali. Erittele sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi, mikä tekee siitä uskonnollisen. 10 p.
Uskonnollinen rituaali kuvataan kuten uskonnotonkin. Yksi sen uskonnolliseksi tekevä seikka on yliluonnollinen vaikutus. Esimerkiksi Thaimaan tulevan kuninkaan puhdistautumisrituaali symboloi hänen muuttumistaan jumalhahmoksi. Kristinuskon ripissä puolestaan ihminen saa syntinsä anteeksi ja hänen suhteensa Jumalaan korjaantuu.
Myös uskonnollisissa rituaaleissa luontevia esimerkkejä muodostuu yhteisöllisesti tärkeistä tapahtumista, jolloin rituaalissa ei välttämättä ole mitään selkeästi yliluonnollista elementtiä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri uskontojen juhlapyhiin liittyvät rituaalit, kuten ramadanin päättävään Id al-Fitr -juhla islamissa. Kokelaan kuvaaman rituaalin ei tarvitse olla näin tunnettu, eikä uskonnon tarvitse rajautua suuriin maailmanuskontoihin. Olennaista on sellainen rituaalin maailmankatsomuksellisen merkityksen erittely ja arviointi, joka osoittaa, mikä tekee rituaalista uskonnollisen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee kuvailla jokin uskonnollinen rituaali, eritellä sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioida, mikä tekee siitä uskonnollisen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas onnistuu tunnistettavasti kuvaamaan uskonnollisen rituaalin ja esittää siitä joitakin huomioita. Vaihtoehtoisesti kokelas kuvailee uskonnottoman rituaalin, mutta onnistuu erittelemään sen maailmankatsomuksellista merkitystä tavalla, joka mahdollistaa sen tulkitsemisen uskonnolliseksi.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin uskonnollisen rituaalin, erittelee sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi, mikä tekee siitä uskonnollisen.
8 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin uskonnollisen rituaalin, erittelee sen maailmankatsomuksellista merkitystä ja arvioi, mikä tekee siitä uskonnollisen. Kuvailu, erittely ja arviointi on monipuolista ja johdonmukaista.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomusten maailma (ET5) kohtaan ”uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy moduuliin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) samansisältöiseen kohtaan.
6. Teknologian vaikutus tulevaisuuteen 20 p.
Teknologialla on tärkeä rooli nykyisissä uskomuksissamme ja kokemuksissamme. Se on merkittävä osa nykyistä maailmankatsomustamme. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, minkälaisia tulevaisuuksia ajattelemme olevan olemassa ja minkälaisia tulevaisuuksia pidämme toivottavina.
Tulevaisuus käsitetään useina erilaisina mahdollisuuksina, joiden toteutumiseen nykyinen toimintamme vaikuttaa. Eri mahdollisuudet voivat olla monimutkaisiakin, ja olisi yksinkertaistavaa ja naiivia esittää tulevaisuus vain dystooppisena tai utooppisena, täynnä ongelmia tai ongelmattomana. Todennäköisesti teknologia tarjoaa tulevaisuudessa sekä ongelmia että ongelmien ratkaisuja. Tulevaisuustutkimuksessa ajatellaan, että tulevaisuuksia on ikään kuin monia, ja niiden toteutumiseksi on tietynlaisia ”tulevaisuuspolkuja”, eli kuvauksia siitä, miten nykyhetkestä päästään kyseiseen tulevaisuuteen. Näitä polkuja voidaan tutkia ja suunnitella.
Kokelaan on tärkeää huomata erityisesti teknologian vaikutus erilaisiin tulevaisuuspolkuihin. Myös ristiriidat eri tulevaisuuksien ja erilaisten mahdollisuuksien välillä on otettava huomioon. Erilaiset arvot ja poikkeavat tilannearviot voivat johtaa keskenään ristiriitaisiin kehityskulkuihin.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelas tulee esittää ja perustella näkemyksensä teknologian kehityksen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkinlaisen näkemyksen teknologian roolista tulevaisuuden kehittymisessä.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää ja perustelee näkemyksensä teknologian kehityksen vaikutuksesta tulevaisuuteen.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää perustellun ja monipuolisen näkemyksen teknologian kehityksen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Hän voi esimerkiksi suhteuttaa näkemyksensä tunnettuihin teknologiakritiikkeihin, dystopioihin tai utopioihin tai hyödyntää katsomuksellisia käsitteitä tai tulevaisuudentutkimuksen lähestymistapoja.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas laajentaa vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla useita 15 pisteessä mainittuja näkökohtia.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana” ja ”tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita” ja ”tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Hyvä elämä ja keskustelu huumepolitiikasta 30 p.
7.1 Erittele, millaisia huumepolitiikkaa koskevia väitteitä tekstikatkelmissa ja esitetään. 10 p.
Aineistossa 7.A puolueiden nuorisojärjestöjen edustajat esittävät näkemyksiään huumepolitiikasta. Aineistossa 7.B kommentin esittää Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Aineistoissa esiintyvät esimerkiksi seuraavat väitteet, jotka voi myös ryhmitellä eri tavoin:
- Sukupolvien välillä on ristiriita: nuoret elävät toisenlaisessa todellisuudessa kuin vanhemmat ikäluokat myös huumeiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tämä väite löytyy aineistosta esimerkiksi keskustelussa huumeiden käyttöhuoneiden signaalivaikutuksesta.
- Päätöksenteko ei ole tiede- tai faktaperustaista. Tähän kuuluu aineistossa esimerkiksi vaatimus keskittymisestä haittojen ehkäisemiseen. Vastakohtana tälle nähdään päätöksenteko, joka on tunnepohjaista ja moralistista, jolloin huomio kiinnittyy huumeidenkäyttäjän paheksuntaan ja rankaisemiseen.
- Nykykeskustelu on moralistista.
- Päätöksenteko on nykyisellään tunnepohjaista.
- Yksilöllä on itsemääräämisoikeus: yleensä ei kielletä rangaistuksen uhalla aikuisia ihmisiä vahingoittamasta itseään (Kimmo Nuotion esittämä näkökohta).
Väitteet liittyvät yksilön elämän valintoihin, sillä niissä asetetaan erilaisin perustein rajoitteita tai reunaehtoja valinnoille. Vaaditaan, että rajoitteiden – tai laajemmin huumepolitiikan – pitäisi olla hyväksyttävästi perusteltuja, ja nuorisojärjestöjen näkemyksessä tämä tarkoittaa erityisesti tieteellistä perustaa. Vastakohtana nähdään tunnepohjainen perustelu tai moralistinen perustelu. Kimmo Nuotion kommentissa viitataan lisäksi lainsäädäntöön ja siihen, että yksilön elämänvalintoja ei yleensä rajoiteta lainsäädännössä sillä perusteella, että jokin toiminta aiheuttaa vahinkoa yksilölle itselleen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee eritellä, millaisia huumepolitiikkaa koskevia väitteitä aineistoissa 7.A ja 7.B esitetään. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas tunnistaa vähintään kaksi aineistoissa esiintyvää huumepolitiikkaa koskevaa väitettä.
5 pisteen vastauksessa kokelas erittelee, millaisia huumepolitiikkaa koskevia väitteitä aineistoissa 7.A ja 7.B esitetään.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee osuvasti ja monipuolisesti, millaisia huumepolitiikkaa koskevia väitteitä aineistoissa 7.A ja 7.B esitetään.
7.2 Arvioi keskustelua huumeiden käytön kieltämisestä ja sallimisesta hyvän elämän näkökulmasta. Hyödynnä vastauksessasi vähintään kahta tekstikatkelmista , ja . 20 p.
Tehtävässä pyydetään arvioimaan keskustelua huumeiden käytön kieltämisestä ja sallimisesta hyvän elämän näkökulmasta, joten vastaukseen tulee sisältyä jokin määritelmä hyvästä elämästä ja sen eri ulottuvuuksista. Aineistoissa 7.A ja 7.B korostuu yksilön mahdollisuus päättää omasta elämästään ja tehdä omia valintojaan silloinkin, kun näitä valintoja voi pitää yksilön näkökulmasta vahingollisina. Vahingollisuuden – ja itse asiassa koko hyvän elämän – vaarantumisen näkökulma korostuu aineistossa 7.C. Vastauksessa voi keskittyä tähän näkökulmaan, mutta vastaukseen voi sisällyttää myös muita hyvään elämään liittyviä näkökohtia. Vastauksessa voi esimerkiksi pohtia yksilön ja hänen lähipiirinsä onnellisuutta, tarpeita ja hyvinvointia tai yhteisön ja yhteiskunnan merkitystä yksilön valinnoissa ja hyvän elämän määrittelyssä.
Huumeidenkäyttöä koskevaa keskustelua voi verrata myös muita päihteitä koskevaan keskusteluun ja lainsäädäntöön hyödyntäen esimerkiksi Kimmo Nuotion kommenttia. Päihteiden käyttöä voi edelleen verrata muihin asioihin, jotka voivat vaarantaa oman terveyden (esimerkiksi jotkin extreme-urheilulajit, elämäntapoihin liittyvät valinnat, kuten ruokatottumukset tai liikunnan puute). Vastauksessa voi myös tarkastella esimerkiksi aineistossa 7.A mainittuja asioita, kuten sukupolvisidonnaisuutta tai tieteen merkitystä, ja pohtia näiden roolia hyvän elämän rakentumisessa.
Koska tehtävänanto mahdollistaa monenlaisia näkökulmien valintoja, keskeistä on, että vastaus muodostaa eheän ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee arvioida huumeiden käytön kieltämistä ja sallimista koskevaa keskustelua hyvän elämän näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita huumeiden käytön kieltämisestä tai sallimisesta hyvän elämän näkökulmasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas esittää näkemyksen hyvästä elämästä ja arvioi huumeiden käytön kieltämistä ja sallimista koskevaa keskustelua suhteessa siihen. Hän hyödyntää vastauksessaan ainakin kahta aineistoista 7.A., 7.B. ja 7.C.
15 pisteen vastauksessa kokelas arvioi huumeiden käytön kieltämistä ja sallimista koskevaa keskustelua johdonmukaisesti ja monipuolisesti liittäen tarkastelunsa hyvää elämää koskevaan näkemykseen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla useita hyvän elämän elementtejä tai arvioimalla huumeiden käytön kieltämistä ja sallimista koskevaa keskustelua laajemmin suhteessa johonkin hyvään elämään liittyvän näkökohtaan, kuten yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen tai yksilön mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämäänsä.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöihin ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys” sekä ”erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöihin ”hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja”, ”yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys” sekä ”ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit”.
8. Parinmuodostuksen perinteet 30 p.
8.1 Erittele videossa esiintyviä parinmuodostukseen liittyviä arvoja ja kulttuurisia piirteitä. 15 p.
Indian Matchmaking [Intialaisia naimakauppoja] -sarja käsittelee perinteistä intialaista järjestettyä avioliitoa nykyaikana tosi-tv-sarjan muodossa. Sarjassa nousevat esille niin perinteiden arvostus kuin nykyaikaiset ihanteet. Aineistossa näkyy myös perinteiden ja oman kulttuurin arvostaminen sekä Intiassa että muualle muuttaneiden keskuudessa, tässä tapauksessa Yhdysvalloissa.
Aineistosta voidaan löytää mm. seuraavia parinmuodostukseen liittyviä arvoja ja kulttuurisia piirteitä:
- Osallistujille on tärkeää, että tuleva puoliso täyttää tiettyjä vaatimuksia, kuten hyvät tulot, arvostetun ammatin, kauniin ulkonäön, korkeakouluopinnot.
- Ohjelmassa myös maasta muuttaneet intialaiset etsivät juuri etniseltä taustaltaan intialaista puolisoa.
- Romanttinen rakkaus ja vetovoima puolisoiden välillä ei ole tärkeintä, mutta nuoremmalle sukupolvelle silläkin on merkitystä.
- Perheellä on iso rooli tulevan puolison valinnassa, vaikka erityisesti muualla kuin Intiassa myös henkilön omalla mielipiteellä on paljon painoa.
- Puolison valintaa pidetään asiantuntijuutta vaativana tehtävänä, jota hoitaa parhaiten arvostettu välittäjä, ei niinkään puolisoa etsivä henkilö itse.
- Avioliittoa pidetään tärkeänä instituutiona.
- Erityisesti muualla kuin Intiassa asuvilla näkyy myös perinteisen intialaisen ja länsimaisen maailmankuvan yhteentörmäys, vaikka sama näkyy jossain määrin myös Intiassa. Maailmankuvien yhteentörmäystä voi ajatella myös sukupolvien välisenä erona.
- Asetelmassa näkyy myös modernin maailman piirteitä, esimerkiksi halu osallistua reality-sarjaan ja globalisaatio ympäri maailmaa katsottavan suoratoistopalvelun muodossa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelas erittelee aineistossa esiintyviä parinmuodostukseen liittyviä arvoja ja kulttuurisia piirteitä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittelee joitakin aineistossa esiintyviä parinmuodostukseen liittyviä arvoja ja kulttuurisia piirteitä tai erittelee osuvasti jotain niistä.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee aineistossa esiintyviä parinmuodostukseen liittyviä arvoja ja kulttuurisia piirteitä.
12 pisteen vastauksessa kokelaan erittely on tarkkaa, johdonmukaista ja kattavaa.
Huippupisteiden vastauksessa analyysia syvennetään esimerkiksi pohtimalla diasporan tai globalisaation roolia, asetetaan sarjassa näkyviä arvoja ja kulttuuripiirteitä historialliseen kontekstiin tai verrataan aineistosta esiin nousevia kulttuuripiirteitä ja arvoja suomalaiseen kulttuuriin.
8.2 Vertaa järjestetyn avioliiton ja romanttiseen rakkaussuhteeseen perustuvan avioliiton hyviä ja huonoja puolia. Hyödynnä vastauksessasi videota . 15 p.
Järjestetyllä avioliitolla tarkoitetaan tässä yhteydessä avioliittoa, jonka osapuolet ovat tutustuneet välittäjän kautta. Puolisoita ei välttämättä pakoteta menemään naimisiin keskenään. Aineiston tv-sarjan tapauksessa osapuolet saavat tavattuaan itse päättää, menevätkö naimisiin vai eivät. Romanttisella rakkaussuhteella puolestaan tarkoitetaan länsimaissa yleistä rakkaussuhteen muotoa, jossa osapuolet tapaavat toisensa, ihastuvat tai rakastuvat, muodostavat rakkaussuhteen ja päättävät sen perusteella mennä avioliittoon. Sekä järjestettyä että romanttiseen rakkaussuhteeseen perustuva avioliittoa tulee tarkastella monipuolisesti ja useasta, myös kriittisestä näkökulmasta. Aineiston perusteella voidaan esittää esimerkkejä.
Aineiston tv-sarjaan osallistuvien henkilöiden omien sanojen mukaan välittäjän kautta on paremmat mahdollisuudet löytää puoliso, joka vastaa sitä, mitä henkilö etsii. Monet osallistujista valittavat, etteivät ole löytäneet puolisoa sosiaalisista piireistään tai parinmuodostukseen tarkoitettujen sovellusten kautta, toisin sanoen romanttisen ideaalin mukaisesti. Välittäjän löytämistä puolisoehdokkaista voi olla melko varma siitä, että toinenkin on etsimässä aviopuolisoa ja on halukas sitoutumaan parisuhteeseen. Avioliitto on instituutio, johon liittyy parisuhteen lisäksi muutakin, kuten juridinen sitovuus ja taloudellisia tekijöitä. Järjestetyssä avioliitossa voi olla vähemmän näihin tekijöihin liittyviä riskejä kuin romanttiseen rakkauteen perustuvassa liitossa. Lisäksi yhteisöllisessä kulttuurissa järjestetty avioliitto voi tuottaa vähemmän stressiä ja ikäviä yllätyksiä muulle perheelle kuin romanttisesti löydetty kumppani.
Järjestettyyn avioliittoon liittyy vähintään kaksi keskeistä yhteiskunnallista ongelmaa: yhteiskunnan eri ryhmät pysyvät eriarvoisina, kun paremmin toimeen tulevat avioituvat vain keskenään. Jos järjestetty avioliitto ei syystä tai toisesta toimikaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia erityisesti naisille yhteiskunnassa, jossa nainen muuttaa miehen perheen luo ja joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen, uuteen paikkaan ja uusiin ihmisiin. Nämä ongelmat eivät tosin välttämättä häviä romanttisten rakkaussuhteiden yleistyessä avioliiton perustana.
Kolmas ilmeinen ongelma on mahdollisuus, etteivät puolisot pidä toisistaan tai tule keskenään toimeen. Varsinkin perinteisessä järjestetyssä avioliitossa puolisot ovat saattaneet tavata toisensa vasta hieman ennen häitä. Nykyäänkin järjestetyssä avioliitossa tulevat puolisot saattavat tuntea toisensa vain muutamia kuukausia ennen avioliittoa. Nykyään myös järjestetyistä avioliitoista moni päätyy eroon, koska yhteinen elämä ei onnistu. Toisaalta näin voi käydä myös romanttiseen rakkaussuhteeseen perustuvassa avioliitossa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelas vertaa järjestetyn avioliiton ja romanttiseen rakkaussuhteeseen perustuvan avioliiton hyviä ja huonoja puolia. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin järjestettyyn avioliittoon ja jonkin romanttiseen rakkaussuhteeseen perustuvaan avioliittoon liittyvän positiivisen tai negatiivisen piirteen.
8 pisteen vastauksessa kokelas vertaa aineistoa hyödyntäen järjestetyn avioliiton ja romanttisen rakkaussuhteeseen perustuvan avioliiton hyviä ja huonoja puolia.
12 pisteen vastauksessa vertailu on monipuolista, johdonmukaista ja kattavaa.
Huippupisteiden vastauksessa voidaan lisäksi tarkastella esimerkiksi järjestetyn avioliiton historiaa myös länsimaissa tai pohtia aihetta kulttuurirelativismin näkökulmasta.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) sisältöihin ”kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen” ja ”monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset” sekä kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit”.
LOPS 2019:ssa tehtävä liittyy moduulin 3 Kulttuurit (ET3) sisältöihin ”kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma” ja ”kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset” sekä moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöön ”ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus”.
9. Maailmankatsomus ja uskontokritiikki 30 p.
9.1 Erittele Oliveran musiikkivideon (aineistot ja ) maailmankatsomusta. 15 p.
Musiikkivideon maailmankatsomus vaikuttaa ateistiselta. Tähän liittyy individualismi, joka välittyy osin vastakkainasetteluna laulajan (minä, joka tietää ja jota syytetään) ja suuren muiden joukon (”samoin ajattelevat kaikki”, ”he, jotka näkevät minut”, ”he, jotka teroittavat veitsiään”) välillä. Koska laulaja on tyytyväinen ateismiinsa, ei halua kohdata syntejään ja pitää taivasta mielentilana, ”he” vaikuttaa yhteisöltä, jolla on uskonnollinen maailmankuva (”taivas muuna kuin mielentilana”). Yhteisö on moraalisesti ankara (”syntien kohtaaminen”) eikä pohdi arvojaan ja saattaa pitää ateismia tulella leikkimisenä. Ateistisen maailmankatsomuksen voi ajatella saavan tukea selkeästi uskonnon kritiikiltä näyttävien argumenttien lisäksi myös vihjeistä, jotka muistuttavat luonnontieteellisestä maailmankuvasta, kuten taustan planeetoilta näyttävistä palloista ja siitä, että laulajalle on ”melko selvää, että taivas on mielentila”.
Toinen musiikkivideon ilmentämä maailmankatsomuksen piirre on sen myöhäis- tai postmoderni keveys. Selkein ilmentymä tästä on kappaleen nimen ja kertosäkeen ironia. ”Luojan kiitos olen ateisti” on selvästi ilmaisullinen paradoksi. Tämä ironisuus antaa mahdollisuuden tulkita musiikkivideon maailmankatsomusta monella tavalla. Yksinkertaisinta lienee kuitenkin tulkita se osaksi maallista myöhäismodernia maailmankatsomusta, jolle on ominaista yksilöllinen arvojen rakentuminen. Tiede voi olla tiedollinen auktoriteetti mutta muilta osin maailmankatsomus on palautettavissa yksilön elämänkatsomukseen. Ateismiin luonnollisesti kytkeytyvää, mutta nimenomaan viime vuosikymmenien länsimaiselle kulttuurille ominaista on myös tämän elämän korostaminen, johon liittyy tietty keveys suhtautumisessa niin kuolemaan kuin synteihin.
Vastaus on tehtävään essee, jossa eritellään Oliveran musiikkivideon maailmankatsomusta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin osuvan piirteen musiikkivideon maailmankatsomuksesta ja jollain tavoin erittelee sitä tai vaihtoehtoisesti tuo esiin vähintään kaksi maailmankatsomuksellista piirrettä videosta.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee Oliveran musiikkivideon maailmankatsomusta.
12 pisteen vastauksessa kokelas erittelee Oliveran musiikkivideon maailmankatsomusta osuvasti käyttäen johdonmukaisesti ja monipuolisesti katsomuksellisia käsitteitä.
Huippupisteiden vastauksessa erittely kattaa laajasti videon maailmankatsomukselliset piirteet ja laajentaa pohdintanäkökulmaa esimerkiksi musiikkikappaleen mahdollisuuteen ilmaista maailmankatsomusta tai suomalaiseen sekularisaatioon videon kontekstina.
9.2 Valitse musiikkivideon sanoituksesta (aineistot ja ) kaksi uskontokriittistä näkökohtaa ja arvioi niiden osuvuutta. 15 p.
Musiikkivideo sisältää perinteisiä uskontokriittisiä näkökohtia. Eksplisiittisiä ovat ainakin
- ikuisen ja ylipäätään tämän elämän ylittävän elämän kritiikki ja vastaavasti tämän elämän arvostus
- ajatus että ”taivas on vain mielentila”
- käsitys, että ennaltamäärättyjen arvojen omaksuminen estää yksilön omaa pohdintaa
- käsitys, että synti ei ole hedelmällinen käsite.
Videosta voi löytää muita, vähemmän selkeitä implisiittisiä argumentteja, esimerkiksi uskontoon mahdollisesti liittyvästä yhteisöllisestä painostuksesta.
Kutakin näkökohtaa voi arvioida usealla eri tavalla. Yhteisenä uskontokriittisenä lähtökohtana on melko negatiivinen ja naiivi kuva uskonnosta. Toisaalta useat argumentit esittävät uskonnoille vakavia kysymyksiä esimerkiksi taivaan luonteesta nykyaikaisessa luonnontieteellisessä maailmankuvassa tai tämän elämän arvosta, jos se on vain askel laajemmassa ketjussa, jota tavallinen ihminen ei voi tajuta.
Vastaus on tehtävään essee, jossa kokelaan pitää valita musiikkivideon sanoituksesta kaksi uskontokriittistä näkökohtaa ja arvioida niiden osuvuutta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas valitsee musiikkivideon sanoituksesta kaksi uskontokriittistä näkökohtaa ja esittää niistä joitain huomioita. Vaihtoehtoisesti hän arvioi oikeansuuntaisesti yhtä musiikkivideoon sisältyvää uskontokriittistä näkökohtaa.
8 pisteen vastauksessa kokelas valitsee musiikkivideon sanoituksesta kaksi uskontokriittistä näkökohtaa ja arvioi niiden osuvuutta.
12 pisteen vastauksessa kokelas valitsee musiikkivideon sanoituksesta kaksi uskontokriittistä näkökohtaa ja arvioi johdonmukaisesti ja monipuolisesti niiden osuvuutta.
Huippupisteiden vastauksessa arvio on syvällinen ja osoittaa hyvää ymmärrystä ateismista, uskontokritiikistä sekä uskonnosta ilmiönä.
LOPS 2015:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomusten maailma (ET5) kohtaan ”uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet” ja kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) kohtaan ”ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema”.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) kohtaan ”ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet” ja moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) kohtaan ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”.