Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

21.9.2023

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla merkittävä kristillinen keskus Afrikassa oli 1 p.

  • Aleksandria.  (1 p.)
  • Kairo.  (-1 p.)
  • Ouagadougou.  (-1 p.)

1.2 Vanha orientaaliortodoksinen kirkko on merkittävä kirkkokunta 1 p.

  • Malissa.  (-1 p.)
  • Tansaniassa.  (-1 p.)
  • Etiopiassa.  (1 p.)

1.3 Pohjois-Afrikan väestöstä suurin osa on 1 p.

  • muslimeja.  (1 p.)
  • kristittyjä.  (-1 p.)
  • paikallisten luonnonuskontojen kannattajia.  (-1 p.)

1.4 Marokon valtauskonto on 1 p.

  • šiialainen islam.  (-1 p.)
  • koptilainen kristinusko.  (-1 p.)
  • sunnalainen islam.  (1 p.)

1.5 Iranin islamilainen vallankumous tapahtui vuonna 1 p.

  • 2009.  (-1 p.)
  • 1979.  (1 p.)
  • 1919.  (-1 p.)

1.6 Mahatma Gandhi piti toiminnassaan keskeisenä ahimsa-periaatetta, joka merkitsee 1 p.

  • Jumalan ykseyttä.  (-1 p.)
  • väkivallattomuutta.  (1 p.)
  • yksilösielun sulautumista maailmansieluun.  (-1 p.)

1.7 Islamilaisen perinteen mukaan profeetta Muhammad teki Buraq-nimisellä siivekkäällä ratsulla yöllisen matkan 1 p.

  • Mekasta Damaskokseen ja takaisin.  (-1 p.)
  • Mekasta Bagdadiin ja takaisin.  (-1 p.)
  • Mekasta Jerusalemiin ja takaisin.  (1 p.)

1.8 Thaimaan kuningashuone on 1 p.

  • islamilainen.  (-1 p.)
  • buddhalainen.  (1 p.)
  • taolainen.  (-1 p.)

1.9 Enemmistö väestöstä on katolilaisia 1 p.

  • Bulgariassa.  (-1 p.)
  • Puolassa.  (1 p.)
  • Romaniassa.  (-1 p.)

1.10 Euroopan unionin lipun sininen väri ja kaksitoista tähteä on tulkittu viittauksena 1 p.

  • apostoleihin.  (-1 p.)
  • Neitsyt Mariaan.  (1 p.)
  • Franciscus Assisilaiseen.  (-1 p.)

1.11 Suurin osa kreikkalaisista on 1 p.

  • ortodokseja.  (1 p.)
  • katolilaisia.  (-1 p.)
  • kopteja.  (-1 p.)

1.12 Britteinsaarilla syntyneisiin kristillisiin liikkeisiin kuuluu 1 p.

  • metodismi.  (1 p.)
  • kalvinismi.  (-1 p.)
  • adventismi.  (-1 p.)

1.13 Yhdysvaltojen perustuslain ensimmäinen lisäys 1 p.

  • takaa oikeuden vapaaseen uskonnon harjoittamiseen.  (1 p.)
  • määrittelee kristinuskon erityisaseman.  (-1 p.)
  • asettaa presidentin virkaan pääsyn ehdoksi kristillisen kirkon jäsenyyden.  (-1 p.)

1.14 Yhdysvalloissa syntyneisiin uskonnollisiin liikkeisiin kuuluu 1 p.

  • Jehovan todistajat.  (1 p.)
  • Pelastusarmeija.  (-1 p.)
  • Yhdistymiskirkko eli moonilaisuus.  (-1 p.)

1.15 Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on tällä vuosituhannella 1 p.

  • vähentynyt.  (-1 p.)
  • pysynyt suurin piirtein samana.  (-1 p.)
  • lisääntynyt.  (1 p.)

1.16 Kanadassa 1 p.

  • katolinen kirkko on valtionkirkko.  (-1 p.)
  • anglikaaninen kirkko on valtionkirkko.  (-1 p.)
  • ei ole valtionkirkkoa.  (1 p.)

1.17 Kristinusko saapui Etelä-Amerikkaan alun perin 1 p.

  • Afrikasta.  (-1 p.)
  • Euroopasta.  (1 p.)
  • Aasiasta.  (-1 p.)

1.18 Paavi Franciscus on kotoisin 1 p.

  • Argentiinasta.  (1 p.)
  • Kuubasta.  (-1 p.)
  • Venezuelasta.  (-1 p.)

1.19 Brasiliassa merkittävä uskontoperinne on 1 p.

  • candomblé.  (1 p.)
  • druusilaisuus.  (-1 p.)
  • kveekariliike.  (-1 p.)

1.20 Katolisen kristillisyyden historiallisen enemmistöaseman Latinalaisessa Amerikassa haastaa 1 p.

  • islam.  (-1 p.)
  • buddhalaisuus.  (-1 p.)
  • protestanttinen kristillisyys.  (1 p.)

2. Juutalaisia ja kristillisiä käsitteitä 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka hyvin ja asianmukaisia käsitteitä käyttäen kokelas selittää keskeiset erot uskontojen välillä kysytyssä asiassa. Jokaisesta olennaisesta näkökohdasta saa yhden pisteen, mutta viiteen pisteeseen vaaditaan olennaisten erojen esittelemistä jäsentyneesti molempien uskontojen näkökulmasta.

Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Raamatusta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Juutalainen ja kristillinen Raamatun kaanon ovat erilaisia. Kristillinen Raamattu jakautuu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Heprealainen Raamattu (Tanak) sisältää samat kirjat kuin Vanha testamentti, pois lukien niin kutsutut Vanhan testamentin apokryfikirjat. Heprealaisen Raamatun ja Vanhan testamentin kirjojen ryhmittely ja järjestys ovat osittain erilaiset. Raamatussa tärkein osa juutalaisille on Toora ja kristityille evankeliumit ja Paavalin kirjeet.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Jumalasta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Juutalaisuudessa opetetaan, että Jumala on yksi, kun taas kristinuskon kolminaisuusopin mukaan Jumala on ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”. Poika tuli ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, minkä takia kristinuskossa Jumala voidaan kuvata. Kristinuskon opin mukaan Kristuksella on kaksi luontoa, inhimillinen ja jumalallinen. Juutalaiset eivät tee Jumalasta kuvaa tai lausu ääneen Jumalan nimeä (JHWH), vaan häntä kutsutaan esimerkiksi Herraksi.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Mooseksen laista eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Mooseksen lain (tooran) noudattaminen on juutalaisuudessa keskeistä. Jumala teki liiton Israelin kanssa ja antoi noudatettavaksi lain. Tradition mukaan lain määräyksiä on 613, muun muassa kymmenen käskyä ja erilaisia juhlapäiviä ja rituaalista puhtautta koskevia määräyksiä. Kristinuskon mukaan Jumala teki Kristuksessa uuden liiton, jolloin Mooseksen laki ei ole enää voimassa. Kristityt kuitenkin arvostavat edelleen esimerkiksi kymmentä käskyä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Selitä lyhyesti, miten käsitykset messiaasta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kristinuskossa Jeesus on Vanhan testamentin profeettojen ennustama messias, jonka piti kärsiä, kuolla ja nousta kuolleista. Jeesuksen arvonimi Kristus tarkoittaa messiasta. Juutalaisuuden mukaan messias ei ole vielä saapunut. Juutalaisten odottama messias ei ole Jumalan poika vaan Israelin kansan kuningas. Eri aikakausina eri henkilöt ovat julistautuneet messiaaksi tai heitä on pidetty messiaana, mutta juutalaisuudessa ketään ei ole lopulta tunnustettu messiaaksi.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

3. Kristillinen jooga 20 p.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on viime vuosina yleistynyt kristillinen jooga, jota tarjotaan joissakin seurakunnissa. Asia on herättänyt kiihkeää keskustelua.

Pohdi, mitä uskonnollisia ja kulttuurisia näkökulmia kristilliseen joogaan liittyy. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 3.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii kristilliseen joogaan liittyviä uskonnollisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii kristillistä joogaa esittelemällä vähintään kaksi siihen liittyvää uskonnollista tai kulttuurista näkökulmaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti kristilliseen joogaan liittyviä uskonnollisia ja kulttuurisia näkökulmia. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoa.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • joogan valtavaan suosioon vaikuttavat tekijät
  • kristillinen jooga kirkon vastauksena joogabuumiin ja ylipäänsä uudenlaiseen henkisyyden kaipuuseen
  • kristillinen jooga esimerkkinä kontekstuaalisesta teologiasta, jossa otetaan huomioon uskonnollisuuden muuttuvat muodot ja jossa sopeutetaan kirkon toimintaa toimintaympäristöön
  • joogan historiallisten juurten moninaisuus (esim. hindulaisuus ei ole lopultakaan yksi yhtenäinen uskonto), joogan erilaiset filosofiset viitekehykset Intiassa, joogatekniikkojen mahdolliset yhteydet buddhalaisiin meditaatiotekniikkoihin
  • moderni jooga sekulaarina liikuntamuotona (esim. vauvajooga, mammajooga, äijäjooga), joogan sekulaarit käyttöyhteydet irrallaan hindulaisista filosofioista
  • kristinuskon kyky omaksua erilaisia kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja ja antaa niille uusi, kristillinen merkitys
  • kristinuskon ja kristittyjen torjuva suhtautuminen muihin uskontoihin ja uskonnollisiin tapoihin
  • konservatiivisten ja liberaalien kristittyjen erilainen suhtautuminen kristilliseen joogaan
  • kristillisen joogan vaikutukset kirkon brändiin
  • hiljaisuuden joogan lupaus lempeästä kehollisesta harjoituksesta ja mielen rauhoittumisesta suhteessa joogan pitkiin perinteisiin intialaisessa asketismissa
  • jooga suhteessa kristilliseen mystiikkaan ja rukousperinteeseen (esim. hesykasmi)
  • kristillisen joogan kohderyhmä (kenelle se on tarkoitettu ja kenelle ei)
  • joogan hindulaisen luonteen kyseenalaistaminen esimerkiksi pohtimalla koko hindulaisuuden käsitteen ongelmallisuutta
  • jooga synkretismin eli uskontoperinteiden sekoittumisen ilmentymänä
  • jooga uushenkisyyteen liitettynä ilmiönä
  • kulttuuriseen omimiseen liittyvä keskustelu ja siihen kytkeytyvät poliittiset ulottuvuudet (esim. hindunationalismissa jooga pyritään kuvaamaan erityisen intialaisena ja hindulaisena).

4. Pyhiinvaellus kahdessa uskonnossa 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksissa arvioidaan sitä, miten hyvin kokelas tunnistaa kuvissa esiintyvät uskonnot ja miten monipuolisesti hän esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja näissä uskonnoissa.

Vastauksen enimmäispituus kummassakin kohdassa on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

4.1 Päättele, mihin uskontoon kuva 4.A liittyy, ja esittele pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tuo ilmi, että kuva liittyy islamiin ja Mekkaan kohdistuvaan pyhiinvaellukseen. Kokelas esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä vähintään yhdestä näkökulmasta ja kuvailee vähintään yhtä pyhiinvaellukseen liittyvää tapaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee monipuolisesti pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja islamissa. Vastauksessa mainitaan, että Mekkaan kohdistuva pyhiinvaellus on muslimin uskonnollinen velvollisuus tai että se on yksi islamin viidestä peruspilarista.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Mekkaan suuntautuva pyhiinvaellus (hajj) on yksi islamin viidestä peruspilarista. Jokaisen muslimin edellytetään tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaelluksen Mekkaan. Velvollisuus tehdä pyhiinvaellus koskee kuitenkin vain niitä, joilla on siihen taloudelliset ja terveydelliset edellytykset. Pyhiinvaelluksen keskuksena on Kaaban pyhäkkö.
  • Pyhiinvaelluskuukauden aikana Mekkaan tehtävä vuotuinen ns. suuri pyhiinvaellus huipentuu Id al-Adha -juhlaan, mutta pyhiinvaelluksen voi tehdä muulloinkin.
  • Mekka on profeetta Muhammadin synnyinkaupunki. Pyhiinvaellus Mekkaan perustuu profeetan esimerkkiin.
  • Islamin mukaan Kaaban temppeli on alun perin Ibrahimin ja hänen poikansa Ismaelin rakentama.
  • Kaikkia maailman muslimeja yhdistää Mekan (kuvassa) ja Medinan pitäminen pyhinä kaupunkeina. Lisäksi Jerusalemilla on tärkeä asema.
  • Mekkaan kohdistuvaan pyhiinvaellukseen liitettyjä tapoja ovat esimerkiksi valkoiset vaatteet, Kaaban kiertäminen seitsemän kertaa vastapäivään, seisominen Arafatvuorella, saatanaa symboloivien pilarien kivittäminen ja lampaan teurastaminen pyhiinvaelluksen yhteydessä.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas mainitsee islamiin kuuluvan monia muitakin pyhiinvaelluskohteita. Esimerkiksi šiialaiset tekevät pyhiinvaelluksia Karbalan kaupunkiin ja suufilaisuuteen kuuluu paikallisten pyhimysten hautojen kunnioittaminen.

4.2 Päättele, mihin uskontoon kuva 4.B liittyy, ja esittele pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tuo ilmi, että kuva liittyy hindulaisuuteen ja Varanasiin tai Gangesjoelle kohdistuvaan pyhiinvaellukseen. Kokelas esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä vähintään yhdestä näkökulmasta ja kuvailee vähintään yhtä pyhiinvaellukseen liittyvää tapaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittele monipuolisesti pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja hindulaisuudessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kansanomaisessa hindulaisuudessa pyhiinvaellukset ovat keskeisessä asemassa ja tavat ovat moninaisia. Esimerkiksi vuorille kiivetään, joissa kylvetään ja usein pyhiinvaelluspaikalla on erityisen merkittävä temppeli.
  • Pyhiinvaellukset liittyvät elämänkaarirituaaleihin (esimerkiksi kuoleminen Varanasissa ja tuhkan sirottelu Gangesjokeen).
  • Pyhiinvaelluksilla tavoitellaan siunausta, hyvää karmaa ja myös perimmäistä vapautusta (mokša).
  • Gangesin pyhää vettä voidaan viedä myös niille, jotka eivät itse pääse pyhiinvaellukselle.
  • Gangesia pidetään Ganga-jumalattarena, jolle uhrataan muun muassa kukkia ja pieniä öljylamppuja.
  • Hindulaiset pyhiinvaellusverkostot ulottuvat kaikkialle Intiaan eivätkä rajoitu vain Varanasiin tai Gangesjokeen (ns. hindulainen pyhä maantiede).

Erityisenä ansiona pidetään sitä, jos kokelas osaa nimetä muitakin pyhiinvaelluspaikkoja (esim. Allahabad eli Prayag ja muut Kumbh Mela -juhlan kaupungit, Tirupati, Arunachala).

Vaikka kuva on Varanasista ja joki on Ganges, niiden yksiselitteinen tunnistaminen kuvan perusteella on haastavaa. Siksi hyväksytään, jos kokelas tulkitsee kuvan esittävän jotain muuta todellista jokea tai kaupunkia Intiassa.

5. Kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden luonne 20 p.

Kungfutselaisuus ja buddhalaisuus luokitellaan usein uskonnoiksi, mutta toisinaan kungfutselaisuus määritellään yhteiskuntafilosofiaksi ja buddhalaisuus elämänfilosofiaksi. Selitä syitä tähän.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisia ja uskottavia syitä kokelas esittää sille, että kungfutselaisuus ja buddhalaisuus luokitellaan toisinaan uskonnoiksi ja toisinaan ei.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään yhden uskottavan syyn tulkintojen vaihtelulle sekä kungfutselaisuuden että buddhalaisuuden osalta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas selittää monipuolisesti ja uskottavasti syitä siihen, että kungfutselaisuus ja buddhalaisuus luokitellaan toisinaan uskonnoiksi ja toisinaan ei.

Buddhalaisuudesta kokelas voi esitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Uskoa jumaluuteen pidetään usein uskonnon tunnuspiirteenä, mutta erityisesti buddhalaisuuden filosofista muotoa pidetään luonteeltaan ateistisena ja siinä korostuvat elämänfilosofiset ulottuvuudet.
  • Tulkinnat jumaluudesta ja yliluonnollisesta vaihtelevat buddhalaisuuden sisällä. Theravada-buddhalaisuudessa Buddhaa pidetään esikuvallisena henkilönä, joka näyttää oikean tien, kun taas mahayana-buddhalaisuudessa Buddha saa jumalallisia piirteitä.
  • Buddhalaisuudessa on paljon uskonnoille tyypillisiä piirteitä ja ulottuvuuksia, kuten pyhät kirjat, rituaalit ja harjoitusmenetelmät (esimerkiksi meditaatio), luostarit, temppelit, pyhät paikat ja pyhiinvaelluskohteet, opin ja etiikan määrittely, kiinnostus kuolemanjälkeiseen tilaan jne.
  • Länsimaissa korostetaan usein buddhalaisuuden elämänfilosofista ulottuvuutta, ja esimerkiksi monet elämäntaito-oppaat ammentavat buddhalaisista perinteistä.

Kungfutselaisuudesta kokelas voi esitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Siinä missä uskonnot tyypillisesti pohtivat tuonpuoleisuutta, kungfutselaisuudessa keskitytään maanpäälliseen elämään, yhteiskuntaan ja ihmisten keskinäisiin suhteisiin.
  • Uskoa jumalaan tai jumaliin pidetään usein uskonnon keskeisenä piirteenä, mutta jumalusko ei ole kungfutselaisuuden kannalta olennaista, vaikka jumalan tai jumalien olemassaoloa ei kielletäkään.
  • Kungfutselaisuuteen kuuluu oppi taivaasta. Kungfutselaisuuden perustajan Kungfutsen oppia taivaasta on tulkittu toisinaan siten, että hän piti taivasta persoonallisena jumalana.
  • Kungfutselaisuudessa on myös uskonnoille tyypillisiä piirteitä ja ulottuvuuksia, kuten vainajien kunnioitus, riitit ja uhrit, temppelit jne.
  • Kiinassa kungfutselainen, taolainen ja buddhalainen perinne elävät rinnakkain ja osin sekoittuneena toisiinsa. Näistä kolmesta kungfutselaisuus on keskittynyt selvimmin yhteiskunnallisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Nyky-Kiinassa kungfutselaisuutta pidetäänkin yleisesti yhteiskuntafilosofiana.

6. Lapsen liittäminen uskonnolliseen yhdyskuntaan 20 p.

Arvioi väitettä ”On väärin liittää lapsi uskonnolliseen yhdyskuntaan”. Hyödynnä vastauksessasi katkelmaa Jari Ehrnroothin kolumnista (aineisto 6.A).

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas arvioi väitettä ”On väärin liittää lapsi uskonnolliseen yhdyskuntaan”.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi väitettä oivaltavasti vähintään kahdesta näkökulmasta. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi väitettä monipuolisesti ja oivaltavasti. Kokelas pohtii näkökohtia sekä väitteen puolesta että sitä vastaan. Kokelas voi tuoda esille oman kantansa väitteeseen, mutta sitä ei edellytetä korkeimpiinkaan pisteisiin. Ansiona pidetään suomalaista yhteiskuntaa ja lainsäädäntöä koskevan tietämyksen soveltamista väitteen arvioimisessa.

Kokelas voi hyödyntää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Suomen uskonnonvapauslaki (esim. vanhempien oikeus liittää lapsi uskonnolliseen yhdyskuntaan, oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta)
  • alaikäisen liittyminen muihin yhteisöihin, kuten poliittisiin puolueisiin tai yhdistyksiin (alle 15-vuotiaat eivät voi liittyä poliittisiin puolueisiin, mutta urheiluseuroihin ja moniin muihin yhdistyksiin liittyminen on mahdollista)
  • positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus
  • ihmisoikeudet ja lasten oikeudet (esim. tasa-arvo, ajattelun vapaus, omantunnon- ja uskonnonvapaus, oikeus huolenpitoon)
  • lapsen oikeuksien suhde vanhempien kasvatusvastuuseen (esim. lapsen kieli, harrastukset, asuinpaikka, nimi jne.)
  • uskontokasvatukseen liittyvät kysymykset, esimerkiksi uskonnon vertaaminen äidinkielen tai äidinkielten oppimiseen; vanhempien tehtävänä voidaan nähdä myös uskontoon liittyvän kulttuuriperinnön siirtäminen
  • uskonnollisten yhteisöjen opetus ja tavat (esim. lapsikaste ja konfirmaatio kristinuskossa, poikien ympärileikkaus juutalaisuudessa ja islamissa; joissakin yhteisöissä uskontoperinteen siirtäminen lapselle on uskonnollinen velvollisuus)
  • kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä kuuluminen rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan ei ole yhtä olennaista, tällöin myöskään lapsen virallinen liittäminen yhdyskuntaan ei ole uskonnon näkökulmasta tärkeää
  • suomalaisen yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset (esim. individualismi, maallistuminen, evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärän väheneminen)
  • väitteen arvioiminen esimerkiksi seurausetiikan tai hyve-etiikan kannalta.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Uskonto Puolustusvoimissa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Tutki tekstikatkelmia 7.A, 7.B ja 7.C ja pohdi, miten Suomen Puolustusvoimissa toimivat evankelisluterilaiset ja ortodoksiset sotilaspapit palvelevat yhtäältä valtion ja toisaalta kirkon tarpeita. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii evankelisluterilaisten ja ortodoksisten sotilaspappien työtä sekä valtion että kirkon tarpeiden näkökulmasta. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, kuinka oivaltavasti kokelas hyödyntää tehtävän aineistoja.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii sotilaspappien työtä sekä valtion että kirkon tarpeiden näkökulmasta esittäen molemmista vähintään kaksi olennaista näkökohtaa. Vastauksessa hyödynnetään vähintään yhtä tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti sotilaspappien työtä sekä valtion että kirkon tarpeiden näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoja.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia valtion tarpeisiin liittyviä näkökohtia:

  • perustuslailliset seikat (uskonnonvapauden huomioinen Puolustusvoimissa verrattuna muiden perusvapauksien, kuten liikkumisvapauden, rajoittamiseen palvelusaikana)
  • uskonnonvapauden asiantuntijoiden läsnäolo ja mahdollisuus keskustella heidän kanssaan
  • henkisen ja hengellisen tuen tarjoaminen Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa Suomessa ja kansainvälisissä tehtävissä toimiville
  • sodan aikana sotilaspapit vastaavat kaatuneiden huollosta ja tukevat sotilaita kuoleman kohtaamisessa
  • sotilaspapit voivat kohottaa maanpuolustustahtoa
  • evankelisluterilaisten ja ortodoksisten sotilaspappien toiminta henkilöstön ja varusmiesten parissa uskontokunnasta riippumatta
  • henkilöstön eettisen toimintakyvyn ylläpitäminen sekä eettisiin kysymyksiin liittyvän asiantuntija-avun saatavuus Puolustusvoimissa
  • asiantuntija-apu kriisitilanteissa toimimiseen ja tuen tarjoamiseen henkilöstölle.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia kirkon tarpeisiin liittyviä näkökohtia:

  • kirkon julkisoikeudellista asemaa heijasteleva läsnäolo Puolustusvoimissa (luterilainen ja ortodoksinen kirkko)
  • positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen
  • kirkollisten toimitusten tarjoaminen Puolustusvoimissa, mahdollisuus rippikoulun käymiseen ja omaan uskontoon liittyvään opetukseen varusmiespalveluksen aikana
  • tilastojen mukaan nuoret aikuiset ovat evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärän kehityksen kannalta merkittävä ryhmä; sotilaspapit tavoittavat suuren osan nuorista ikäluokista, jolloin heillä on mahdollisuus luoda myönteistä kuvaa kirkosta
  • yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun osallistuminen (esim. kenttäpiispan kannanotot)
  • maanpuolustuksen tukeminen.

7.2 Arvioi, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liittyy Puolustusvoimissa tehtävään kirkolliseen työhön kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa Suomessa 2020-luvulla. Hyödynnä vastauksessasi kuvioita 7.D ja 7.E. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii mahdollisuuksia ja haasteita, jotka liittyvät Puolustusvoimissa tehtävään kirkolliseen työhön kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa Suomessa 2020-luvulla. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, kuinka oivaltavasti kokelas hyödyntää tehtävän aineistoja.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas arvioi Puolustusvoimien kirkollista työtä käsittelemällä vähintään yhtä haastetta ja yhtä mahdollisuutta. Vastauksessa hyödynnetään vähintään yhtä tehtävän aineistoa. Pelkkä aineistossa mainittujen seikkojen luetteleminen ei täytä hyvän vastauksen kriteerejä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti Puolustusvoimissa tehtävän kirkollisen työn mahdollisuuksia ja haasteita. Vastauksessa tarkastellaan oivaltavasti kirkollista työtä suomalaisen yhteiskunnan kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja oivaltavasti.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka saatetaan esittää joko mahdollisuuksina tai haasteina:

  • Sotilaspapit ovat tavallisia pappeja, jotka ovat rekrytoituneet Puolustusvoimien palvelukseen. He kuuluvat samaan aikaan kahteen perinteiseen instituutioon. He ovat pappeja, mutta sotilaspappeina heillä on sotilasarvo ja he työskentelevät Suomen valtiolle ja noudattavat työnantajaansa koskevia säädöksiä.
  • Puolustusvoimien kirkolliseen työhön osallistuvat evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon papit. He ovat henkilöstön ja varusmiesten käytettävissä uskontokuntaan katsomatta.
  • Puolustusvoimien kirkollinen työ historiallisena instituutiona kytkeytyy vahvasti luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudelliseen erityisasemaan ja luterilaisen kirkon enemmistöasemaan. Sekularisaation 2000-luvun ilmiönä voidaan ajatella haastavan kirkkojen julkisoikeudellisen aseman ja yhteiskunnallisen roolin.
  • 2020-luvun trendi on katsomuksellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen Suomessa. Tähän liittyy se, että myös Puolustusvoimissa on enenevässä määrin eri uskontokuntiin kuuluvia ja uskonnottomia.
  • Tutkimuksen mukaan keskeinen kysymys on, millä tavalla muut uskonnot ja niiden asiantuntijatehtävät, kuten myös uskonnottomuuden lisääntyminen, huomioidaan Puolustusvoimissa. Tutkimuksen mukaan varusmiespalvelusta suorittavien katsomuksellinen ja kulttuurinen moninaisuus synnyttää lisäkoulutuksen tarpeita. On mahdollista pohtia, tulisiko koulutuksen tarjoamisesta vastata valtion vai kirkon.
  • Tutkimustulosten mukaan Puolustusvoimissa toimivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit ajattelevat, että heiltä vaaditaan tulevaisuudessa enemmän tietoutta muista uskonnoista sekä valmiuksia kohdata ja palvella muihin uskontoihin kuuluvia. Sotilaspapit kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta terapia- ja psykologisten taitojen sekä työyhteisötaitojen kehittämiseen.
  • Sotilaspappien koulutuksen lisäksi voidaan pohtia myös varusmiespalvelusta suorittavien ja Puolustusvoimien henkilöstön tietojen syventämistä uskonnoista ja uskontodialogista. Tietoa voidaan tarvita lisää esimerkiksi eri uskontojen opista, traditioista ja uskonnon harjoittamisen käytännöistä sekä niiden mahdollistamisesta Puolustusvoimissa.
  • Saman tutkimuksen mukaan evankelisluterilaiset sotilaspapit katsovat, että eri uskontokuntiin kuuluvat huomioidaan Puolustusvoimissa hyvin ja että uskonnon harjoittamiseen liittyvät kysymykset eivät nouse sotilaspapin työssä keskeisiksi.
  • Moniarvoisessa yhteiskunnassa Puolustusvoimien kirkolliseen työhön liittyy myös eettinen keskustelu sodasta, aseellisista konflikteista ja maanpuolustuksesta.

8. Pyhimykset 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Selitä, mitä pyhimyksellä tarkoitetaan kristillisessä perinteessä ja mitä ominaisuuksia pyhimyksiin kristinuskossa liitetään. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja täsmällisesti kokelas selittää, mitä pyhimyksellä tarkoitetaan kristillisessä perinteessä ja mitä ominaisuuksia pyhimyksiin liitetään kristinuskossa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää, mikä on pyhimys, ja esittää vähintään kaksi esimerkkiä siitä, millaisia ominaisuuksia pyhimyksiin liitetään kristillisessä perinteessä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti ja täsmällisesti, mitä pyhimyksellä tarkoitetaan, ja havainnollistaa kuvaustaan tarjoamalla useita esimerkkejä pyhimyksiin liitetyistä ominaisuuksista. Ansiona pidetään vastauksen havainnollistamista esimerkeillä pyhimyksistä.

Vastaus voi sisältää seuraavia näkökohtia:

  • Pyhimykset tai pyhät ovat kristillisessä perinteessä korkeassa arvossa pidettyjä henkilöitä, joiden katsotaan olevan pyhiä ja oman elämänsä kautta esimerkkejä uskoville ihmisille.
  • Pyhimykset ovat kristinuskon yhteistä perinnettä, mutta eri kirkkokuntien opit ja käsitykset pyhimyksistä eroavat toisistaan. Pyhimykseksi tuleminen vaatii pääsääntöisesti kirkon virallisen hyväksynnän. Läntisessä ja itäisessä perinteessä yhteisiä pyhiä henkilöitä ovat esimerkiksi Neitsyt Maria, Pyhä Nikolaus ja Pyhä Yrjö.
  • Pyhimykset ovat osa sekä kirkkojen virallista opetusta että kansanhurskautta. Pyhimyksiin liittyy usein eletyn uskonnon (paikalliset pyhimyskultit) ja materiaalisen uskonnon (esimerkiksi reliikit, pyhimyspatsaat ja maalaukset) ulottuvuuksia. Tämä vaikuttaa siihen, millaiset piirteet ja ominaisuudet pyhimyksessä korostuvat. Joitakin pyhimyksiä muistetaan ja kunnioitetaan kuitenkin ilman kirkon heille antamaa virallista asemaa.
  • Pyhimyksiin liitettäviä ominaisuuksia tai kriteerejä pyhimykseksi tulemiselle ovat muun muassa esimerkillisyys elämässä, Jumalalle omistautuminen, marttyyrikuoleman kokeminen sekä kristillisten arvojen ilmentäminen esimerkiksi lähimmäisenrakkaudessa ja laupeudentyössä.
  • Pyhimyksiin liitetään usein ajatus ihmeistä, joita ihmiset voivat kokea pyhimykseltä apua pyytäessään tai tämän toimiessa esirukoilijana ihmisten puolesta. Ihmeet voivat myös olla kriteeri pyhimykseksi julistamiselle (kanonisaatio katolisessa kirkossa).
  • Eri pyhimyksiin liitetään erilaisia ominaisuuksia tai erityisiä toimialueita, kuten lasten tai tietyn ammattiryhmän suojeleminen.
  • Katolisessa perinteessä pyhimyksillä on tärkeä rooli. Heitä pidetään kristityn esikuvina, ihmeiden tekijöinä ja esirukoilijoina. Katolisella kirkolla on erityinen menettelytapa, kanonisaatio, jolla henkilö julistetaan pyhimykseksi sen jälkeen, kun hänen elämäänsä on erityisesti tutkittu ja arvioitu.
  • Ortodoksisessa traditiossa keskeistä on pyhien kunnioittaminen. Kirkko on kanonisoinut pyhät, eli heidän merkityksensä on virallistettu. Pyhät ovat ihmisiä, jotka antavat esimerkin kilvoittelusta. Heidän ominaisuutensa tulevat ilmi heidän saamastaan nimestä, esimerkiksi marttyyri, pyhittäjä, tunnustaja, profeetta. Pyhimyksiä kuvataan usein ikoneissa ja heitä pidetään taivaallisina esirukoilijoina.
  • Protestanttisessa perinteessä ei ole tavanomaista muistaa pyhimyksiä tai osoittaa heille esirukouspyyntöjä. Pyhimykset on nähty kristityn esikuvina, ihmisinä, jotka omalla esimerkillään osoittavat kohti Jumalaa ja Jeesusta.
  • Kirkkotaiteessa pyhimysten pään ympärille kuvataan usein sädekehä eli pyhimyskehä, josta heidät on mahdollista tunnistaa. Taiteessa kuvataan tyypillisesti hetkiä tai tapahtumia, jotka esittävät henkilön pyhimysmäistä luonnetta. Pyhimyksistä on myös kirjoitettu hagiografioita eli elämäkertoja, joiden tarkoituksena on korostaa pyhyyttä ja siirtää tieto siitä eteenpäin.
  • Tunnettuja pyhimyksiä erityisesti läntisessä perinteessä ovat muun muassa Pyhä Pietari, Franciscus Assisilainen, Pyhä Birgitta, Pyhä Patrick, Katariina Sienalainen, Pyhä Valentinus ja Äiti Teresa. Erityisesti itäisessä perinteessä tunnettuja ovat muun muassa Pyhä Nektarios, Pyhä Kristoforos, Pyhittäjä Johannes Valamolainen ja Pyhittäjä Herman Alaskalainen.

8.2 San Franciscossa Kaliforniassa sijaitsevaan episkopaaliseen kirkkoon on luotu moderni tulkinta pyhimyksistä. Vuonna 2009 valmistuneeseen maalaukseen The Dancing Saints [Tanssivat pyhimykset] on kuvattu yhteensä 90 ihmistä tai eläintä eri aikakausilta. Pohdi teoksen sanomaa. Hyödynnä vastauksessasi kuvia 8.A, 8.B ja 8.C sekä tekstiä 8.D. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii teoksen sanomaa siihen sisällytettyjen hahmojen kautta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii teoksen sanomaa pintapuolisesti useista näkökulmista tai syvällisesti vähintään yhdestä näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii teoksen sanomaa monipuolisesti ja oivaltavasti. Hän esittää perustellun näkemyksen teoksen laajemmasta sanomasta tai mahdollisesta tulkintatavasta. Vastauksessa myös annetaan esimerkkejä maalauksessa kuvatuista hahmoista ja pohditaan perusteita heidän esittämiselleen pyhimyksinä. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja monipuolisesti.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia tulkintoja teoksen sanomasta:

  • Teoksen nimi ”The Dancing Saints” sekä maalauksen sijoittelu kirkkorakennuksen kattoon viittaavat ajatukseen pyhimyksistä, jotka tuonpuoleisessa tanssien jakavat inhimillisen elämän kokemukset seurakunnassa tanssivien ihmisten kanssa. Tämä on mahdollista tulkita sanomaksi pyhimysten ja vielä elossa olevien ihmisten yhteydestä.
  • Teos sisältää sekä yleismaailmallisesti puhuttelevia teemoja että omassa syntykontekstissaan tulkittavia elementtejä. Kyseessä on moderni tulkinta.
  • Yhdysvalloista käsin tarkasteltuna teoksessa on kuvattu sekä globaalisti tunnettuja että paikallisesti merkittäviä henkilöitä. Teoksen sanomaa on mahdollista tulkita niin, että eri aikakausina korostuvat erilaiset ihanteet ja pyhimysmäisinä pidetyt piirteet, jotka nousevat usein historiallisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta.
  • Osa henkilöistä on virallisesti pyhimykseksi nimitettyjä. Pyhimyksinä voidaan teoksen mukaan kuitenkin pitää muitakin henkilöitä kuin uskonnollisten instituutioiden virallisesti hyväksymiä ja pyhimykseksi nimittämiä.
  • Monet teoksessa esiintyvistä henkilöistä toimivat eläessään yhteiskunnan heikompiosaisten parissa tai puuttuivat yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Ajankohtaisista aiheista teoksessa korostuvat globaalit teemat, kuten luonnonsuojelu ja vähemmistöjen oikeudet.
  • Eläinten kuvaaminen teoksessa avaa näkymän laajempaan tulkintaan luomakunnasta ja pelastuksesta. Eläimet edustavat Jumalan luomistyötä koko luomakunnassa ja muistuttavat, että ihmiset ovat voineet kokea Jumalan läsnäoloa eläinten kautta.
  • Kaikki teoksen kuvaamat henkilöt eivät ole kristittyjä. Teokseen sisältyy sekä kirkkojen välisen yhteistyön (ekumenia) että uskontojen välisen vuoropuhelun (uskontodialogi) elementtejä.
  • Teoksessa on useita henkilöitä, jotka kuuluvat etniseen tai yhteiskunnalliseen vähemmistöön. Henkilöt ovat monen ikäisiä. Teoksen sanomaa on mahdollista tulkita myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, ja sen voi katsoa haastavan patriarkaalisia kristinuskon tulkintoja.

9. Kirkkorakennukset Suomessa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Ristin jättäminen pois Turun tuomiokirkosta turkulaisen kaupunkifestivaalin Down By The Laiturin mainoksessa herätti keskustelua kesällä 2022. Erittele tekstikatkelmissa 9.A ja 9.B esitettyjä perusteluja ristin pois jättämisen puolesta ja sitä vastaan. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas erittelee aineistoissa esitettyjä perusteluja.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas erittelee vähintään kahta perustelua tai jäsentää lyhyesti aineistoissa esitetyt perustelut ristin pois jättämisen puolesta ja sitä vastaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti ja oivaltavasti vähintään neljää perustelua.

Aineistoissa esiintyy seuraavia perusteluja:

  • Uskonnon ja uskonnollisten symbolien näkyminen julkisessa tilassa: ”Kyse on siitä, että sivistysvaltiossa uskonnolliset symbolit saavat näkyä”.
  • Uskontojen ja katsomusten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: ”kun nykyään maailma on tasa-arvoinen ja olemme kaikille vapaa tapahtuma, niin ristin voi jättää pois”; ”nykyään tasa-arvokeskustelu on pinnalla”; ”Jos kirkossa olisi risti, kysyttäisiin, eivätkö muut uskontokunnat ole tervetulleita”.
  • Taiteellinen vapaus uskonnollisen rakennuksen kuvaamisessa: ”Se on taiteilijan näkemys festivaalialueesta”; ”Oras sanoo, ettei pitänyt ristin pois jättämistä kannanottona vaan taiteellisena ratkaisuna”.
  • Sosiaalisen median vaikutus julkiseen keskusteluun: ”somessa otetaan mielellään kantaa”.
  • Uskonnollisen rakennuksen käyttäminen logona: ”Oras kertoo halunneensa kuvata tuomiokirkkoa ilmoituksessa ikään kuin logona, eivätkä sellaiseen hänen mielestään kuulu vahvat symbolit”.

Perustelujen erittelyssä kokelas voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen ja uskontojen merkityksen väheneminen
  • uskonnon ja erityisesti kristinuskon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa niin historian saatossa kuin nykyään
  • Suomi moniarvoisena ja -uskontoisena yhteiskuntana
  • uskonnollisen rakennuksen kuvaaminen ilman uskonnollisia symboleja
  • uskonnollisten elementtien sensuroiminen.

9.2 Pohdi kirkkorakennusten merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii kirkkorakennusten merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii kirkkorakennusten merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii kirkkorakennusten merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä monipuolisesti ja syvällisesti.

Ansiona pidetään kulttuuriperinnön määrittelemistä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • kirkkorakennukset vanhimpana historiallisena rakennettuna kulttuuriperintönä Suomessa
  • kirkkorakennuksiin liittyvät hautausmaat ja puistoalueet osana kulttuuriperintöä
  • kirkossa käytettävät esineet ja taideteokset osana kulttuuriperintöä
  • kirkkoarkkitehtuuri arkkitehtuurin edistäjänä, kehittäjänä ja ylläpitäjänä
  • kirkkorakennuksiin liittyvä koulutus ja sivistystyö
  • kirkkorakennukset usein keskeisillä paikoilla kylissä ja kaupungeissa, toimivat nähtävyyksinä ja matkailukohteina
  • kirkkorakennukset uutisten, uusien ideoiden ja maallisen vallan päätösten tiedotuspaikkoina
  • kirkkorakennuksiin liittyvä aineeton kulttuuriperintö, esimerkiksi kirkollinen tapakulttuuri
  • kirkkorakennukset osana kulttuurimaisemaa
  • kirkon saamien valtionavustusten kohdistuminen erityisesti kulttuuriperinnön vaalimiseen, kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon

Erityisenä ansiona pidetään eri kristillisiä suuntauksia edustavien kirkkorakennusten tarkastelua.