Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

21.9.2023

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Ortodoksisen kirkon liturgiassa käytettävä uskontunnustus on nimeltään 1 p.

  • Efeson-Khalkedonin uskontunnustus.  (-1 p.)
  • Apostolinen uskontunnustus.  (-1 p.)
  • Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus.  (1 p.)

1.2 Ortodoksinen kirkko opettaa, että ihminen oli ennen paratiisista karkottamista 1 p.

  • Jumalan palvelija.  (-1 p.)
  • Jumalan kuva ja kaltainen.  (1 p.)
  • Jumalan sijainen maan päällä.  (-1 p.)

1.3 Jakamattoman kristillisen kirkon aikana pidettiin 1 p.

  • kaksi ekumeenista synodia.  (-1 p.)
  • viisi ekumeenista synodia.  (-1 p.)
  • seitsemän ekumeenista synodia.  (1 p.)

1.4 Reliikit ovat 1 p.

  • ortodoksisissa kirkoissa myytäviä matkamuistoja.  (-1 p.)
  • munkkien asuinhuoneita.  (-1 p.)
  • pyhälle ihmiselle kuuluneita esineitä.  (1 p.)

1.5 Pakomios Suuri on henkilö, jota voidaan pitää 1 p.

  • luostarilaitoksen perustajana.  (1 p.)
  • skiittajärjestelmän perustajana.  (-1 p.)
  • kirkkoarkkitehtuurin isänä.  (-1 p.)

1.6 Sergei vihittiin vuonna 2022 apulaispiispaksi 1 p.

  • Kuopioon.  (-1 p.)
  • Ouluun.  (-1 p.)
  • Helsinkiin.  (1 p.)

1.7 Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) 1 p.

  • kuuluu Jerusalemin patriarkaatin alaisuuteen.  (-1 p.)
  • edustaa ortodoksisen kirkon venäläistä perinnettä.  (1 p.)
  • on syntynyt kreikkalaisten lähetystyöntekijöiden toiminnan tuloksena.  (-1 p.)

1.8 Moskovan patriarkaattiin kuuluu autonominen ortodoksinen kirkko, joka toimii 1 p.

  • Japanissa.  (1 p.)
  • Australiassa.  (-1 p.)
  • Puolassa.  (-1 p.)

1.9 Herman Aav oli Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon 1 p.

  • ensimmäinen apulaispiispa.  (-1 p.)
  • ensimmäinen arkkipiispa.  (1 p.)
  • ensimmäinen rovasti.  (-1 p.)

1.10 Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan seurauksena ortodoksista karjalaista väestöä muutti 1 p.

  • Ruotsiin.  (-1 p.)
  • Tveriin Moskovan lähelle.  (1 p.)
  • Inkerinmaalle.  (-1 p.)

1.11 Bhagavad-Gītā on 1 p.

  • hindulainen pyhä kirja.  (1 p.)
  • sikhiläisyyden pyhä kirja.  (-1 p.)
  • taolaisuuden pyhä kirja.  (-1 p.)

1.12 Psalmien kirja 1 p.

  • kuuluu Apostolien tekoihin.  (-1 p.)
  • kuuluu Vanhaan testamenttiin.  (1 p.)
  • kuuluu Mooseksen kirjoihin.  (-1 p.)

1.13 Koraani on koottu kirjaksi 1 p.

  • 300-luvulla.  (-1 p.)
  • 600-luvulla.  (1 p.)
  • 1500-luvulla.  (-1 p.)

1.14 Siionin virret on 1 p.

  • Suomen Helluntaikirkon laulukirja.  (-1 p.)
  • Helsingin juutalaisen seurakunnan laulukirja.  (-1 p.)
  • herännäisyyden laulukirja.  (1 p.)

1.15 Septuaginta on 1 p.

  • arabiankielinen Raamattu.  (-1 p.)
  • kreikankielinen Vanha testamentti.  (1 p.)
  • hepreankielinen Uusi testamentti.  (-1 p.)

1.16 Vodou on tärkeä osa kulttuuria 1 p.

  • Länsi-Afrikassa.  (1 p.)
  • Itä-Afrikassa.  (-1 p.)
  • Pohjois-Afrikassa.  (-1 p.)

1.17 Vanha orientaaliortodoksinen kirkko on merkittävä kirkkokunta 1 p.

  • Malissa.  (-1 p.)
  • Tansaniassa.  (-1 p.)
  • Etiopiassa.  (1 p.)

1.18 Suomen ortodoksinen kirkko on tehnyt lähetystyötä 1 p.

  • Espanjassa.  (-1 p.)
  • Keniassa.  (1 p.)
  • Etelä-Afrikassa.  (-1 p.)

1.19 Euroopassa syntyneisiin tunnustuskuntiin kuuluu 1 p.

  • helluntailaisuus.  (-1 p.)
  • luterilaisuus.  (1 p.)
  • koptilaisuus.  (-1 p.)

1.20 Ortodoksisessa kirkossa käsite theosis liittyy 1 p.

  • kirkon opetukseen kuoleman jälkeisestä elämästä.  (-1 p.)
  • kirkon opetukseen ihmisen pyhittymisestä.  (1 p.)
  • kirkon opetukseen ehtoolliseen osallistumisesta.  (-1 p.)

2. Juutalaisia ja kristillisiä käsitteitä 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka hyvin ja asianmukaisia käsitteitä käyttäen kokelas selittää keskeiset erot uskontojen välillä kysytyssä asiassa. Jokaisesta olennaisesta näkökohdasta saa yhden pisteen, mutta viiteen pisteeseen vaaditaan olennaisten erojen esittelemistä jäsentyneesti molempien uskontojen näkökulmasta.

Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Raamatusta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Juutalainen ja kristillinen Raamatun kaanon ovat erilaisia. Kristillinen Raamattu jakautuu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Heprealainen Raamattu (Tanak) sisältää samat kirjat kuin Vanha testamentti, pois lukien niin kutsutut Vanhan testamentin apokryfikirjat. Heprealaisen Raamatun ja Vanhan testamentin kirjojen ryhmittely ja järjestys ovat osittain erilaiset. Raamatussa tärkein osa juutalaisille on Toora ja kristityille evankeliumit ja Paavalin kirjeet.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Jumalasta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Juutalaisuudessa opetetaan, että Jumala on yksi, kun taas kristinuskon kolminaisuusopin mukaan Jumala on ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”. Poika tuli ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, minkä takia kristinuskossa Jumala voidaan kuvata. Kristinuskon opin mukaan Kristuksella on kaksi luontoa, inhimillinen ja jumalallinen. Juutalaiset eivät tee Jumalasta kuvaa tai lausu ääneen Jumalan nimeä (JHWH), vaan häntä kutsutaan esimerkiksi Herraksi.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3 Selitä lyhyesti, miten käsitykset Mooseksen laista eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Mooseksen lain (tooran) noudattaminen on juutalaisuudessa keskeistä. Jumala teki liiton Israelin kanssa ja antoi noudatettavaksi lain. Tradition mukaan lain määräyksiä on 613, muun muassa kymmenen käskyä ja erilaisia juhlapäiviä ja rituaalista puhtautta koskevia määräyksiä. Kristinuskon mukaan Jumala teki Kristuksessa uuden liiton, jolloin Mooseksen laki ei ole enää voimassa. Kristityt kuitenkin arvostavat edelleen esimerkiksi kymmentä käskyä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Selitä lyhyesti, miten käsitykset messiaasta eroavat juutalaisuudessa ja kristinuskossa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kristinuskossa Jeesus on Vanhan testamentin profeettojen ennustama messias, jonka piti kärsiä, kuolla ja nousta kuolleista. Jeesuksen arvonimi Kristus tarkoittaa messiasta. Juutalaisuuden mukaan messias ei ole vielä saapunut. Juutalaisten odottama messias ei ole Jumalan poika vaan Israelin kansan kuningas. Eri aikakausina eri henkilöt ovat julistautuneet messiaaksi tai heitä on pidetty messiaana, mutta juutalaisuudessa ketään ei ole lopulta tunnustettu messiaaksi.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

3. Raamatun merkitys ortodoksisessa kirkossa 20 p.

Pohdi ortodoksisen kirkon opetusten näkökulmasta väitettä siitä, että Vanha testamentti ei ole tarpeellinen osa Raamattua. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 3.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuin jäsentyneesti kokelas analysoi tekstikatkelmaa ja kuinka monipuolisesti hän pohtii kirjoittajan väitettä siitä, että Vanha testamentti ei ole tarpeellinen osa Raamattua.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään kolme ortodoksisen kirkon opetuksiin liittyvää näkökohtaa ja pohtii niitä suhteessa tekstikatkelmassa esitettyyn väitteeseen. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ortodoksinen kirkko ei tulkitse Raamattua yksittäisten jakeiden tai kirjojen, vaan kokonaisuuden kautta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi tekstikatkelmaa jäsentyneesti ja pohtii siinä esitettyä väitettä monipuolisesti ortodoksisen kirkon opetusten näkökulmasta. Vastauksessa annetaan konkreettisia esimerkkejä Vanhan testamentin käytöstä ortodoksisessa kirkossa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia ortodoksisen kirkon opetuksiin kuuluvia seikkoja:

  • Raamattu on kokonaisuudessaan Jumalan ilmoitusta.
  • Raamatussa näkyy Jumalan johdatus.
  • Jeesus oli juutalainen, jonka kulttuuritaustaan tulee perehtyä.
  • Vanha testamentti sisältää ennustuksen Kristuksen syntymästä ja kärsimyksestä.
  • Kristillinen ihmis- ja jumalakäsitys pohjautuu osittain Vanhan testamentin kertomuksiin (esim. alkukertomukset).
  • Uusi testamentti sisältää lukuisia viittauksia Vanhaan testamenttiin, ja ilman Vanhan testamentin tuntemusta kirjoitukset eivät avaudu kunnolla.
  • Esimerkiksi evankelista Matteuksella on lukuisia viittauksia Vanhaan testamenttiin; hän olettaa lukijan tuntevan kirjoitukset.
  • Ortodoksinen kirkko käyttää liturgisessa elämässään paljon Vanhan testamentin tekstejä (esim. Jobin kirja, sananlaskut, profeetat, psalmit eli ortodoksisen kirkon virsikirja).
  • Vanhan testamentin tekstit opettavat, lohduttavat ja puhuttelevat paastoaikoina.
  • Ortodoksinen kirkko ei tulkitse Raamattua jakeiden perusteella, vaan kokonaisuutena. Siksi etenkin yksittäisillä Vanhan testamentin jakeilla ei ole merkitystä kristityn elämänvalinnoissa.

4. Pyhiinvaellus kahdessa uskonnossa 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksissa arvioidaan sitä, miten hyvin kokelas tunnistaa kuvissa esiintyvät uskonnot ja miten monipuolisesti hän esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja näissä uskonnoissa.

Vastauksen enimmäispituus kummassakin kohdassa on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

4.1 Päättele, mihin uskontoon kuva 4.A liittyy, ja esittele pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tuo ilmi, että kuva liittyy islamiin ja Mekkaan kohdistuvaan pyhiinvaellukseen. Kokelas esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä vähintään yhdestä näkökulmasta ja kuvailee vähintään yhtä pyhiinvaellukseen liittyvää tapaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee monipuolisesti pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja islamissa. Vastauksessa mainitaan, että Mekkaan kohdistuva pyhiinvaellus on muslimin uskonnollinen velvollisuus tai että se on yksi islamin viidestä peruspilarista.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Mekkaan suuntautuva pyhiinvaellus (hajj) on yksi islamin viidestä peruspilarista. Jokaisen muslimin edellytetään tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaelluksen Mekkaan. Velvollisuus tehdä pyhiinvaellus koskee kuitenkin vain niitä, joilla on siihen taloudelliset ja terveydelliset edellytykset. Pyhiinvaelluksen keskuksena on Kaaban pyhäkkö.
  • Pyhiinvaelluskuukauden aikana Mekkaan tehtävä vuotuinen ns. suuri pyhiinvaellus huipentuu Id al-Adha -juhlaan, mutta pyhiinvaelluksen voi tehdä muulloinkin.
  • Mekka on profeetta Muhammadin synnyinkaupunki. Pyhiinvaellus Mekkaan perustuu profeetan esimerkkiin.
  • Islamin mukaan Kaaban temppeli on alun perin Ibrahimin ja hänen poikansa Ismaelin rakentama.
  • Kaikkia maailman muslimeja yhdistää Mekan (kuvassa) ja Medinan pitäminen pyhinä kaupunkeina. Lisäksi Jerusalemilla on tärkeä asema.
  • Mekkaan kohdistuvaan pyhiinvaellukseen liitettyjä tapoja ovat esimerkiksi valkoiset vaatteet, Kaaban kiertäminen seitsemän kertaa vastapäivään, seisominen Arafatvuorella, saatanaa symboloivien pilarien kivittäminen ja lampaan teurastaminen pyhiinvaelluksen yhteydessä.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas mainitsee islamiin kuuluvan monia muitakin pyhiinvaelluskohteita. Esimerkiksi šiialaiset tekevät pyhiinvaelluksia Karbalan kaupunkiin ja suufilaisuuteen kuuluu paikallisten pyhimysten hautojen kunnioittaminen.

4.2 Päättele, mihin uskontoon kuva 4.B liittyy, ja esittele pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tuo ilmi, että kuva liittyy hindulaisuuteen ja Varanasiin tai Gangesjoelle kohdistuvaan pyhiinvaellukseen. Kokelas esittelee pyhiinvaelluksen merkitystä vähintään yhdestä näkökulmasta ja kuvailee vähintään yhtä pyhiinvaellukseen liittyvää tapaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittele monipuolisesti pyhiinvaelluksen merkitystä ja siihen liittyviä tapoja hindulaisuudessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kansanomaisessa hindulaisuudessa pyhiinvaellukset ovat keskeisessä asemassa ja tavat ovat moninaisia. Esimerkiksi vuorille kiivetään, joissa kylvetään ja usein pyhiinvaelluspaikalla on erityisen merkittävä temppeli.
  • Pyhiinvaellukset liittyvät elämänkaarirituaaleihin (esimerkiksi kuoleminen Varanasissa ja tuhkan sirottelu Gangesjokeen).
  • Pyhiinvaelluksilla tavoitellaan siunausta, hyvää karmaa ja myös perimmäistä vapautusta (mokša).
  • Gangesin pyhää vettä voidaan viedä myös niille, jotka eivät itse pääse pyhiinvaellukselle.
  • Gangesia pidetään Ganga-jumalattarena, jolle uhrataan muun muassa kukkia ja pieniä öljylamppuja.
  • Hindulaiset pyhiinvaellusverkostot ulottuvat kaikkialle Intiaan eivätkä rajoitu vain Varanasiin tai Gangesjokeen (ns. hindulainen pyhä maantiede).

Erityisenä ansiona pidetään sitä, jos kokelas osaa nimetä muitakin pyhiinvaelluspaikkoja (esim. Allahabad eli Prayag ja muut Kumbh Mela -juhlan kaupungit, Tirupati, Arunachala).

Vaikka kuva on Varanasista ja joki on Ganges, niiden yksiselitteinen tunnistaminen kuvan perusteella on haastavaa. Siksi hyväksytään, jos kokelas tulkitsee kuvan esittävän jotain muuta todellista jokea tai kaupunkia Intiassa.

5. Pyhyyden kunnioittaminen ortodoksisessa kirkossa 20 p.

Ortodoksisuus tunnetaan uskonnollisuuden muotona, johon liittyy kokonaisvaltainen pyhyyden kunnioittaminen.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

5.1 Luettele viisi pyhyyden kunnioittamisen tapaa ortodoksisessa kirkossa. 5 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas luettelee pyhyyden kunnioittamisen tapoja ortodoksisessa kirkossa. Jokaisesta täsmällisesti ilmaistusta pyhyyden kunnioittamisen tavasta saa yhden pisteen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia pyhyyden kunnioittamisen tapoja:

  • ristin tai ikonin suuteleminen
  • ristinmerkin tekeminen kirkkoon mentäessä ja ikonin edessä
  • maahan kumartaminen ennen ehtoollista
  • evankeliumikirjan suuteleminen
  • kumartaminen pyhäinjäännösten edessä ja niiden suuteleminen
  • ehtoollislahjojen suitsuttaminen liturgian aikana
  • ikonien, ikonostaasin ja pyhäinjäännösten suitsuttaminen
  • kirkkoveisut, pyhien tapahtumien ja ihmisten muisteleminen
  • rukoukset pyhien puoleen
  • asiallinen käytös ja pukeutuminen kirkossa
  • pyhiinvaellusmatkat
  • ruokakulttuurin huomioiminen.

5.2 Esittele tarkemmin kolmea kohdassa 5.1 mainitsemaasi pyhyyden kunnioittamisen tapaa. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas esittelee ja selittää kolmea tehtävässä 5.1 mainitsemaansa pyhyyden kunnioittamisen tapaa.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee tarkemmin kolmea tehtävän 5.1 yhteydessä mainitsemaansa pyhyyden kunnioittamisen tapaa antamalla jokaisesta vähintään kaksi esimerkkiä.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas esittelee monipuolisesti kolmea tehtävän 5.1 yhteydessä mainitsemaansa pyhyyden kunnioittamisen tapaa.

Vastaus voi sisältää seuraavia esimerkkejä siitä, mitä pyhyyden kunnioittamisella tarkoitetaan:

  • Ristin tai ikonin suuteleminen on alkukuvalle osoitettua kunnioittamista.
  • Ristinmerkki ja sen tekeminen liittyvät Pyhän kolminaisuuden kunnioittamiseen, ja se on fyysinen rukous Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
  • Kumartamalla ennen ehtoollista kunnioitetaan Kristuksen ruumista ja verta.
  • Evankeliumikirjan suuteleminen osoittaa kunnioitusta Jumalan sanalle.
  • Kumartaminen pyhäinjäännösten edessä ja niiden suuteleminen ovat alkukuvan eli pyhän henkilön kunnioittamista.
  • Suitsuttaminen on vanhatestamentillinen pyhien asioiden kunnioittamisen tapa.
  • Kirkkoveisuissa kunnioitetaan esimerkiksi Jumalansynnyttäjää: ”Totisesti on kohtuullista, ylistää autuaaksi sinua oi Jumalansynnyttäjä – –”.
  • Pyhiä ihmisiä ja tapahtumia muistellaan. Esimerkiksi vigiliassa ja luostareissa luetaan näihin liittyviä tekstejä (synaksarion).
  • Pukeutumissääntöjen noudattamiseen liittyy etenkin luostareissa ja Itä-Euroopan ortodoksisissa kirkoissa se, että naiset peittävät päänsä, ja se, että heillä on polvet ja olkapäät peittävä vaate. Miesten tulee ottaa päähine pois kirkkoon mentäessä.
  • Pyhiinvaellusmatkan tarkoitus on kunnioittaa pyhää tapahtumaa tai henkilöä autenttisilla paikoilla (esimerkiksi Kristuksen hauta Jerusalemissa).
  • Ruokakulttuurin huomioiminen liittyy tulevan juhlan (muisteltava tapahtuma tai henkilö) kunnioittamiseen valmistautumalla siihen kilvoittelemalla vaatimattomalla ravinnolla eri paastoaikoina (esimerkiksi suuri perjantai, viikoittaiset paastopäivät tai kirkkovuoden eri paastoajat).

6. Sodan oikeutus 20 p.

Pohdi sodan oikeutusta ortodoksisen kirkon oppien näkökulmasta ja vertaile oppeja tekstikatkelmissa 6.A ja 6.B esitettyihin kantoihin.

Tehtävässä arvioidaan sitä, miten kokelas pohtii ja vertailee sodan oikeutusta ortodoksisen kirkon oppien näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas kertoo vähintään kaksi sotaan tai tappamiseen liittyvää raamatunkohtaa tai muuta perustetta, joita kirkossa käytetään sodan oikeuttamiseen tai sodan vastustamiseen. Kokelas antaa ainakin kaksi esimerkkiä arkkipiispojen ja patriarkan kannanotoista peilaten niitä kirkon eettiseen opetukseen.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti sodan oikeutusta ortodoksisen kirkon oppien näkökulmasta. Vastauksessa vertaillaan osuvasti arkkipiispojen ja patriarkan kannanottoja suhteessa ortodoksisen kirkon oppiin.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Mooseksen laissa ja Vuorisaarnassa tappaminen kielletään.
  • Jeesus kehotti väkivallattomuuteen (toisen posken kääntäminen, Matt. 5:43–45; joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, Matt. 26:52) ja rakkauteen myös vihollista kohtaan (Luuk. 6:27–28).
  • Sadanpäällikkö Kornelius sai Pyhän Hengen (Ap. t. 10).
  • Raamatussa ei kielletä tai paheksuta sotilaan ammattia.
  • Sotaa pidetään synnin seurauksena.
  • Tappaminen yksilötasolla on aina synti, mutta yhteisön on puolustauduttava, jos maata vastaan hyökätään.
  • Ortodoksinen kirkko hyväksyy puolustussodan oikeutettuna teologiana. Yhteiskunnan on puolustettava kansalaisiaan, mutta hyökkäyssotaa ei pidetä oikeutettuna.
  • Asevelvollisuuden suorittamista pidetään kansalaisvelvollisuutena Suomessa.
  • Arkkipiispojen kannanotossa sanotaan, että patriarkka Kirill käyttää kilvoittelu-sanaa väärässä asiayhteydessä, koska sotilasta ei voi verrata munkkiin, jolle kilvoittelu merkitsee hengellistä kasvua.
  • Kirill on perustellut sotaa ortodoksisen kirkon kannalta väärien argumenttien avulla:
    • asepalvelus on evankeliumin mukaista toimintaa
    • asepalvelus on esimerkki moraalisista ihanteista
    • isänmaan puolustus on uskon puolustamista (Venäjä on moniuskontoinen, mutta Kirill katsoo puolustavansa vain ortodoksista uskoa)
    • Kirill laskee venäläisen maailman puolustamisen piiriin kaksi itsenäistä maata (Valko-Venäjä ja Ukraina).
  • Arkkipiispojen kannanotto on esimerkki ekumeenisesta yhteistyöstä: molemmat ovat artikkelin allekirjoittajia.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Bysantti 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Selitä, mikä on Bysantti, ja kerro, miten se on saanut alkunsa. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti kokelas selittää, mikä on Bysantti, ja kuinka monipuolisesti hän kertoo Bysantin syntyyn vaikuttaneista seikoista.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää pääpiirteissään, mikä on Bysantti, ja tuo esille vähintään kolme seikkaa, jotka ovat vaikuttaneet Bysantin syntymiseen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti, mikä on Bysantti, ja tarkastelee monipuolisesti sen syntyyn vaikuttaneita seikkoja.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia Bysanttiin ja sen syntyyn liittyviä seikkoja:

  • Alkuvaiheet liittyvät siihen, kun keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan hallinnollisesti kahteen osaan vuonna 286.
  • Varsinaisesti Bysantti sai alkunsa vuonna 330 keisari Konstantinus Suureen siirrettyä Rooman valtakunnan pääkaupungin itään Bosporinsalmen rannalle kreikkalaiseen Byzantionin kaupunkiin.
  • Bysanttia kutsutaan myös Itä-Roomaksi, sillä se jatkoi Rooman imperiumin perinnettä idässä, kun Rooman valtakunta jakaantui vuonna 395 kahteen osaan.
  • Kaupungin nimi oli myöhemmin Konstantinopoli, Konstantinuksen kaupunki, jota kutsuttiin myös uudeksi Roomaksi.
  • Bysantissa yhdistyi Rooman valtiollinen järjestelmä, hellenistinen kulttuuri ja ortodoksinen kristinusko.
  • Bysantin alueellinen laajuus on vaihdellut eri aikakausina. Laajimmillaan se oli 500-luvulla keisari Justinianuksen aikana. Silloin siihen kuului mm. suuri osa nykyisen Euroopan alueita, Pohjois-Afrikka ja Vähä-Aasiaa. Pienimmillään se oli 1400-luvun alussa, jolloin se käsitti enää pääkaupunki Konstantinopolin alueet.
  • Bysantti oli monikansallinen ja monikulttuurinen valtakunta, jossa asui kreikkalaisia, slaavilaisia, juutalaisia ja armenialaisia.
  • Bysantin valtakieliä olivat latina ja kreikka.
  • Bysantti on vaikuttanut merkittävästi ortodoksiseen kulttuuriin, sillä sen aikana
    • muotoutui ortodoksisen kirkon oppi (ekumeeniset synodit)
    • kehittyivät luostarilaitos ja kilvoitteluperinne (hesykasmi)
    • vahvistuivat ortodoksinen teologia ja ikonitaide sekä kirkkomusiikki ja -runous
    • vakiintuivat kirkollinen järjestys (mm. jumalanpalvelusperinne, kirkkovuosi) ja kirkollinen hallinto.
  • Bysantissa vallitsi kirkon ja valtion välinen vuorovaikutussuhde (sinfonia); valtiota ja kirkkoa ei erotettu toisistaan.
  • Bysantti taisteli olemassaolostaan islaminuskoisia arabeja vastaan 600-luvulta lähtien ja 1300-luvulta alkaen erityisesti islaminuskoisia turkkilaisia ottomaaneja vastaan.
  • Bysantti kukistui lopullisesti vuonna 1453 ottomaanien valloitettua Konstantinopolin.

7.2 Pohdi, miten Bysantin kirkollinen ja maallinen perintö tulee esille Euroopassa nykyään. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 7.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii sitä, miten Bysantin kirkollinen ja maallinen perintö tulee esille Euroopassa nykyään.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas kertoo vähintään kolme kirkollista tai maallista asiaa, joissa Bysantin perintö ilmenee nyky-Euroopassa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti Bysantista periytyviä asioita, jotka näkyvät Euroopan maallisessa tai kirkollisessa elämässä vielä nykyäänkin. Vastauksessa on huomioita sekä maallisesta että kirkollisesta elämästä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Ekumeeniset kirkolliskokoukset pidettiin Bysantin keisareiden koollekutsumana, ja niiden päätökset ovat edelleen virallisia uskonopin perusteita ortodoksisessa kirkossa.
  • Ortodoksinen uskonto levisi slaavilaisten kansojen keskuuteen.
  • Bysantin vaikutus näkyy selkeästi ortodoksisen kirkon hartauselämässä ja kirkkotaiteessa:
    • Kirkkojen mosaiikkitaide on lähtöisin Bysantista.
    • Ikonografia kehittyi Bysantissa; bysanttilainen ikonimaalaustyyli on varhaisin ikonien maalaamisen tyylisuunta.
    • Konstantinopolin jumalanpalvelusperinteestä tuli yleinen käytäntö kaikkialla ortodoksisilla alueilla.
    • Bysantin perintö näkyy edelleen jumalanpalvelusmusiikissa (esimerkiksi Oktoehos); bysanttilaiset sävelmistöt ovat käytössä etenkin Kreikassa.
    • Tuonpuoleiseen painottuva ”mystinen” rukouselämä, askeesi ja hesykasmi ovat peräisin Bysantista, ja ne ovat käytössä etenkin luostareissa.
  • Ortodoksisen liturgisen elämän esikuvana oli Bysantin hoviseremonia.
  • Piispan mitra oli alun perin keisarin päähine.
  • Pyhien elämäkertojen kirjoittaminen (hagiografiat) on osa Bysantin kulttuuriperinnettä.
  • Kirkkorakennuksia rakennetaan bysanttilaisen arkkitehtuurin mallien mukaisesti.
  • Bysantin keisarin ja patriarkan liitto (maallinen ja hengellinen) on Venäjän nykypolitiikan mallina (sinfoniasuhde).
  • Moskova nähdään kolmantena Roomana; Venäjä näkee Moskovan Bysantin perillisenä ja ortodoksisen uskon suojelijana.

8. Pyhät ja pyhimykset 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Selitä, mitä pyhillä henkilöillä tarkoitetaan ortodoksisessa perinteessä ja millä perusteilla henkilöitä on kanonisoitu pyhiksi. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja täsmällisesti kokelas selittää, mitä pyhillä henkilöillä ja kanonisaatiolla tarkoitetaan ortodoksisessa perinteessä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää, mikä on pyhä henkilö, ja esittää vähintään kaksi ortodoksisen perinteen mukaista perustetta pyhäksi kanonisointiin.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee, miten pyhiä ihmisiä on jaoteltu erilaisiin pyhien ihmisten ryhmiin, ja antaa niistä erimerkkejä nimeämällä edustajan vähintään kolmesta ryhmästä. Vastauksessa mainitaan useita näkökohtia pyhäksi julistamisen perusteista ortodoksisessa perinteessä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia pyhiin henkilöihin ja kanonisointiin liittyviä seikkoja:

  • Pyhät ihmiset ovat tulleet kilvoittelun ja Jumalan armon kautta osalliseksi Jumalan pyhyydestä.
  • Pyhät ovat esikuvia hengellisessä kilvoituksessa.
  • Kirkon opetuksen mukaan pyhät rukoilevat Jumalaa puolestamme. Ortodoksilla tähän liittyy oma taivaallinen esirukoilija eli pyhä, jonka nimeä hän kantaa.
  • Pyhäksi julistaminen eli kanonisointi tarkoittaa kirkon vahvistusta kirkon jäsenten kokemukselle siitä, että tietty ihminen on pyhä. Pyhäksi ei tehdä, vaan pyhyys todetaan ihmisessä. Kanonisoinnin perusteita ovat seuraavat seikat:
    • Henkilö on saanut aikaan suuren positiivisen muutoksen, jota voidaan kutsua ihmeeksi.
    • Henkilö tekee yleisesti ihmeteltävää hyvää.
    • Henkilö luo lohduttamalla, opettamalla tai ohjaamalla pysyvästi hyvää.
    • Henkilö on kärsinyt marttyyrikuoleman tai osoittanut kestävyyttä ankarassa vainossa.
    • Henkilön muisto on säilynyt kristittyjen piirissä ja muodostunut pysyväksi ja kunnioitusta herättäväksi.
    • Kirkko pitää saavutuksia esimerkillisinä ja pyhää niiden vuoksi esirukoilijana.
  • Ihmisiä ei kanonisoida heidän maallisen tai kirkollisen asemansa tai heidän suosionsa perusteella.
  • Pyhiä ihmisiä on ryhmitelty heidän maanpäällisestä elämästään kertovilla nimikkeillä. Sellaisia ovat muun muassa:
    • marttyyri (pyhä ihminen, joka on todistanut Kristuksesta kuolemallaan)
    • pyhittäjä (pyhä luostarin asukas)
    • vanhurskas (pyhä maallikko)
    • tunnustaja (pyhä ihminen, joka on elämällään ja kärsimyksillään todistanut Kristuksesta)
    • pyhät isät ja äidit (kirkon opettajat)
    • apostoli (Kristuksen opetuslapsi, joka lähti viemään eteenpäin ilosanomaa ylösnousseesta Kristuksesta – sana esiintyy myös yhteydessä ”apostolien vertainen”)
    • evankelista (Kristuksen evankeliumin eli ylösnousemuksen ilosanoman todistaja)
    • profeetta (Jumalan sanan vastaanottaja ja julistaja)
    • autuas (luonteen- tai elämänpiirteeseen liittyvä nimitys)
    • Kristuksen tähden houkka (äärimmäinen kilvoitusmuoto, joka sisältää teeskennellyn mielisairauden piirteitä).
  • Pyhiin ihmisiin liittyvät myös pyhäinjäännökset eli reliikit. Ne ovat kirkon kanonisoiman pyhän ihmisen ruumiillisia jäännöksiä tai hänelle kuuluneita esineitä. Ortodoksisessa perinteessä niiden kunnioittaminen eri tavoin kuvaa yhteyttä Pyhään Henkeen.
  • Pyhät ovat keskeisesti esillä ikonitaiteessa.

8.2 San Franciscossa Kaliforniassa sijaitsevaan episkopaaliseen kirkkoon on luotu moderni tulkinta pyhimyksistä. Vuonna 2009 valmistuneeseen maalaukseen The Dancing Saints [Tanssivat pyhimykset] on kuvattu yhteensä 90 ihmistä tai eläintä eri aikakausilta. Pohdi teoksen sanomaa. Hyödynnä vastauksessasi kuvia 8.A, 8.B ja 8.C sekä tekstiä 8.D. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii teoksen sanomaa siihen sisällytettyjen hahmojen kautta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii teoksen sanomaa pintapuolisesti useista näkökulmista tai syvällisesti vähintään yhdestä näkökulmasta ja voi verrata maalausta ikonitaiteeseen. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii teoksen sanomaa monipuolisesti ja oivaltavasti. Hän esittää perustellun näkemyksen teoksen laajemmasta sanomasta tai mahdollisesta tulkintatavasta. Vastauksessa myös annetaan esimerkkejä maalauksessa kuvatuista hahmoista ja pohditaan perusteita heidän esittämiselleen pyhimyksinä ja voidaan esittää näkemyksiä myös ortodoksisen ikonitaiteen näkökulmasta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja monipuolisesti.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia tulkintoja teoksen sanomasta:

  • Teoksen nimi The Dancing Saints sekä maalauksen sijoittelu kirkkorakennuksen kattoon viittaavat ajatukseen pyhimyksistä, jotka tuonpuoleisessa tanssien jakavat inhimillisen elämän kokemukset seurakunnassa tanssivien ihmisten kanssa. Tämä on mahdollista tulkita sanomaksi pyhimysten ja vielä elossa olevien ihmisten yhteydestä.
  • Teos sisältää sekä yleismaailmallisesti puhuttelevia teemoja että omassa syntykontekstissaan tulkittavia elementtejä. Kyseessä on moderni tulkinta.
  • Yhdysvalloista käsin tarkasteltuna teoksessa on kuvattu sekä globaalisti tunnettuja että paikallisesti merkittäviä henkilöitä. Teoksen sanomaa on mahdollista tulkita niin, että eri aikakausina korostuvat erilaiset ihanteet ja pyhimysmäisinä pidetyt piirteet, jotka nousevat usein historiallisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta.
  • Osa henkilöistä on virallisesti pyhimykseksi nimitettyjä. Pyhimyksinä voidaan teoksen mukaan kuitenkin pitää muitakin henkilöitä kuin uskonnollisten instituutioiden virallisesti hyväksymiä ja pyhimykseksi nimittämiä.
  • Monet teoksessa esiintyvistä henkilöistä toimivat eläessään yhteiskunnan heikompiosaisten parissa tai puuttuivat yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Ajankohtaisista aiheista teoksessa korostuvat globaalit teemat, kuten luonnonsuojelu ja vähemmistöjen oikeudet.
  • Eläinten kuvaaminen teoksessa avaa näkymän laajempaan tulkintaan luomakunnasta ja pelastuksesta. Eläimet edustavat Jumalan luomistyötä koko luomakunnassa ja muistuttavat, että ihmiset ovat voineet kokea Jumalan läsnäoloa eläinten kautta.
  • Kaikki teoksen kuvaamat henkilöt eivät ole kristittyjä. Teokseen sisältyy sekä kirkkojen välisen yhteistyön (ekumenia) että uskontojen välisen vuoropuhelun (uskontodialogi) elementtejä.
  • Teoksessa on useita henkilöitä, jotka kuuluvat etniseen tai yhteiskunnalliseen vähemmistöön. Henkilöt ovat monen ikäisiä. Teoksen sanomaa on mahdollista tulkita myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, ja sen voi katsoa haastavan patriarkaalisia kristinuskon tulkintoja.

9. Kirkkorakennukset Suomessa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Ristin jättäminen pois Turun tuomiokirkosta turkulaisen kaupunkifestivaalin Down By The Laiturin mainoksessa herätti keskustelua kesällä 2022. Erittele tekstikatkelmissa 9.A ja 9.B esitettyjä perusteluja ristin pois jättämisen puolesta ja sitä vastaan. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas erittelee aineistoissa esitettyjä perusteluja.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas erittelee vähintään kahta perustelua tai jäsentää lyhyesti aineistoissa esitetyt perustelut ristin pois jättämisen puolesta ja sitä vastaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti ja oivaltavasti vähintään neljää perustelua.

Aineistoissa esiintyy seuraavia perusteluja:

  • Uskonnon ja uskonnollisten symbolien näkyminen julkisessa tilassa: ”Kyse on siitä, että sivistysvaltiossa uskonnolliset symbolit saavat näkyä”.
  • Uskontojen ja katsomusten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: ”kun nykyään maailma on tasa-arvoinen ja olemme kaikille vapaa tapahtuma, niin ristin voi jättää pois”; ”nykyään tasa-arvokeskustelu on pinnalla”; ”Jos kirkossa olisi risti, kysyttäisiin, eivätkö muut uskontokunnat ole tervetulleita”.
  • Taiteellinen vapaus uskonnollisen rakennuksen kuvaamisessa: ”Se on taiteilijan näkemys festivaalialueesta”; ”Oras sanoo, ettei pitänyt ristin pois jättämistä kannanottona vaan taiteellisena ratkaisuna”.
  • Sosiaalisen median vaikutus julkiseen keskusteluun: ”somessa otetaan mielellään kantaa”.
  • Uskonnollisen rakennuksen käyttäminen logona: ”Oras kertoo halunneensa kuvata tuomiokirkkoa ilmoituksessa ikään kuin logona, eivätkä sellaiseen hänen mielestään kuulu vahvat symbolit”.

Perustelujen erittelyssä kokelas voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen ja uskontojen merkityksen väheneminen
  • uskonnon ja erityisesti kristinuskon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa niin historian saatossa kuin nykyään
  • Suomi moniarvoisena ja -uskontoisena yhteiskuntana
  • uskonnollisen rakennuksen kuvaaminen ilman uskonnollisia symboleja
  • uskonnollisten elementtien sensuroiminen.

9.2 Analysoi ortodoksisten kirkkorakennusten merkitystä ja kehitystä Suomessa itsenäisyyden ajalla. 20 p.

Tehtävässä arvioidaan sitä, miten kokelas analysoi ortodoksisten kirkkorakennusten merkitystä ja kehitystä Suomessa itsenäisyyden ajalla.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tarkastelee ortodoksisten kirkkorakennusten merkitystä ja kehitystä Suomessa itsenäisyyden ajalla vähintään kolmen esimerkin kautta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi monipuolisesti ja oivaltavasti ortodoksisten kirkkorakennusten merkitystä ja kehitystä Suomessa itsenäisyyden ajalla.

Vastauksessa voi olla seuraavia asioita:

  • Ennen toista maailmansotaa kirkkorakennukset sijaitsivat valtaosaltaan Suomen itäosassa.
  • Ortodoksisen kirkkorakennuksen tunnusmerkkinä ovat liekin muotoiset kupolit tai iso keskuskupoli, jossa on usein ns. slaavilainen risti; modernia kirkkoarkkitehtuuria ei juuri ole.
  • Karjalassa oli ennen toista maailmansotaa sekä isoja kivikirkkoja että pieniä puisia tsasounia.
  • Tsasounat koristeltiin puuleikkauksin, ja ne olivat usein yksityisten seurakuntalaisten rakennuttamia. Sama perinne on jatkunut nykypäivään.
  • Autonomian ajan (1809–1917) jälkeen osa Suomeen rakennetuista sotilaskirkoista purettiin tai otettiin muuhun käyttöön, sillä ne olivat muistutus Venäjän vallan ajasta. Ortodoksiset kirkot edustivat muukalaisuutta itsenäisyyden alussa.
  • Toisen maailmansodan jälkeen valtaosa kirkkorakennuksista jäi luovutetun Karjalan alueelle, minkä seurauksena lakkautettujen seurakuntien kirkollisina tiloina käytettiin koulujen juhlasaleja ja luterilaisen kirkon kirkkorakennuksia.
  • Ortodoksisen kirkon jälleenrakennuskaudella 1950-luvulla kirkkoja rakennettiin nopeasti eri puolille Suomea ja arkkitehdit käyttivät usein samoja piirustuksia.
  • Jälleenrakennusajan kirkot eivät edusta slaavilaista tai bysanttilaista tyyliä, ja ne tunnistaa ortodoksiseksi kirkoksi rististä. Kirkot muistuttavat Suomessa olevia luterilaisia kirkkorakennuksia.
  • Ensimmäinen jälleenrakennusajan kirkko valmistui Jyväskylään vuonna 1954.
  • Oma ikonimaalausperinne kehittyi uusien kirkkorakennusten myötä, jolloin ikonimaalaus on tullut tutuksi myös toisuskoisille.
  • 2000-luvun kirkkoihin on tullut bysanttilaista ja pohjoisvenäläistä tyyliä mukailevia piirteitä (esim. keskuskupolit).
  • Muuttoliikkeen myötä valtaosa ortodokseista asuu Etelä-Suomessa, jonne on rakennettu uusia pohjoisvenäläistä tyyliä mukailevia kirkkoja.
  • Ortodoksisuus on tullut osaksi myös Etelä-Suomen kulttuurimaisemaa.
  • Helsingin Uspenskin katedraali näkyy kaupunkikuvassa. Elokuun praasniekan yhteydessä ristisaattokulkue lähtee kirkosta kadulle ja näkyy katukuvassa.
  • Ortodoksisuus on osa suomalaista yhteiskuntaa, ja kirkollinen elämä toimii kirkkorakennuksissa ja niiden ympärillä.
  • Kirkkorakennukset vakiinnuttivat uskonnollisen elämän.