Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
21.9.2023
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 9.11.2023
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Poliittinen vastuu 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä poliittisen vastuun käsitteellä demokratiassa tarkoitetaan. Suomessa eduskunta on poliittisessa vastuussa kansalaisille, valtioneuvosto eduskunnalle (parlamentarismi). Yksittäisen kansanedustajan kohdalla kansalaiset arvioivat heidän tekemisiään seuraavien vaalien tullessa ja voivat asettaa heidät vastuuseen jättämällä heidät valitsematta uudelleen. Yksittäisen kansanedustajan poliittinen vastuu siis toteutuu lähinnä vaalien yhteydessä. Valtioneuvoston poliittinen vastuu konkretisoituu siten, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen koko valtioneuvostolle tai yksittäiselle ministerille. Kokelas voi esittää jonkin tai joitakin esimerkkejä poliittisen vastuun kantamisesta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas selvittää valtioneuvoston tai ministerin epäluottamuslauseeseen ja eroon johtavan menettelyn tarkemmin sekä tuo esiin sen, että pääministerin ero johtaa koko hallituksen kaatumiseen. Esimerkiksi ministeri voi erota oma-aloitteisesti tehtävästään raskaan virheen vuoksi. Kokelas huomioi vastauksessaan myös sen, että Suomessa ministerit ovat joutuneet eroamaan erittäin harvoin epäluottamuslauseen vuoksi. Enemmistöhallitusten oloissa erot ovat usein liittyneet luottamuksen menettämiseen hallituskumppaneiden keskuudessa. Kansanedustajan voidaan katsoa lisäksi olevan poliittisessa vastuussa omalle eduskuntaryhmälleen.
2. Asuntolainat Suomessa ja Ruotsissa 20 p.
Ruotsissa asuntolainojen maksuajat ovat olleet tyypillisesti paljon pidempiä kuin Suomessa. Suomessa vain pienessä osassa asuntolainoja laina-aika on ollut 30 vuotta tai enemmän. Ruotsissa asuntovelallinen on joissain tapauksissa maksanut lainastaan lähinnä vain korkoja.
Tarkastele Suomen ja Ruotsin asuntolainakäytäntöjen etuja ja heikkouksia kansantalouden ja kotitalouksien kannalta.
Hyvässä vastauksessa tarkastellaan jotakin asuntolainakäytäntöjen vaikutusta kansantalouden ja kotitalouksien kannalta ja pohditaan, miten se on eduksi Suomelle tai vastaavasti Ruotsille maiden keskinäisessä vertailussa. Ruotsissa kotitaloudet ovat esimerkiksi voineet lyhentää asuntovelkaansa hitaammin ja käyttää siten enemmän rahaa omaan kulutukseensa. Tämä tukee yksityistä kulutuskysyntää, mikä hyödyttää yrityksiä ja kansantaloutta. Suomessa kotitaloudet ovat saattaneet joutua asuntolainojen lyhyempien takaisinmaksuaikojen takia rajoittamaan muita kulutusmenojaan, mikä vähentää yksityistä kulutuskysyntää kansantaloudessa. Kotitalouksien osalta voidaan käsitellä muun muassa sitä, että asunnosta maksettava kokonaishinta kasvaa laina-ajan pidetessä ja korkomenojen kertyessä.
Kiitettävässä vastauksessa etuja ja haittoja tuodaan esiin kattavammin ja niihin sisältyviä taloudellisia vaikutussuhteita hahmotetaan monipuolisemmin. Vastauksessa kiinnitetään huomiota siihen, että nämä vaikutukset voivat olla moninaisia ja erisuuntaisia. Kotitaloudessa lainanhoitokulut voivat olla helpommin hallittavissa pitkillä laina-ajoilla. Koska ruotsalaisilla lainanottajilla menee vähemmän rahaa lainanhoitokuluihin, he ovat voineet sijoittaa enemmän varojaan muihin sijoituskohteisiin, joiden avulla voidaan saada parempaa tuottoa ja saadaan hajautettua omaisuutta. Pitkillä laina-ajoilla kotitaloudet voivat kuitenkin ottaa suurempia asuntolainoja, mikä kasvattaa asuntojen kysyntää ja johtaa asuntojen hintojen nousuun. Tämä johtaa suurempiin lainanhoitokuluihin, mikä imee rahaa pois yksityisestä kulutuksesta. Suurempiin lainoihin liittyy myös suurempi korkoriski. Asuntomarkkinoille saattaa myös muodostua hintakuplia, jotka puhjetessaan aiheuttavat haittaa kansantaloudelle, koska kotitaloudet joutuvat maksuvaikeuksiin ja pankit kärsivät luottotappioita.
Kiitettävässä vastauksessa tulee esiin, että se, kuinka paljon asuntolainat rasittavat kotitalouksia, riippuu paitsi laina-ajan pituudesta, myös korkotasosta sekä käytettävissä olevista tuloista. Vastauksessa tuodaan esille tasapainoisesti kummankin asuntolainakäytännön hyviä ja huonoja puolia. Vastauksessa voidaan myös esimerkiksi pohtia, että Ruotsissa on suuremman varallisuuden vuoksi runsaammin yksityistä ja asunto-omistamiseen käytettävää sijoituspääomaa.
3. Euroopan unionin maatalouspolitiikka 20 p.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan päätavoitteita vuosille 2023–2027 ovat muun muassa seuraavat:
- varmistaa viljelijöille kohtuulliset tulot
- tukea ilmastotoimia ja suojella ympäristöä
- säilyttää maaseutu elinvoimaisena.
Miten näitä tavoitteita pyritään edistämään yhtäältä Euroopan unionin tasolla ja toisaalta Suomessa?
Hyvässä vastauksessa kokelas on ymmärtänyt, että EU:n maatalouspolitiikka kuuluu unionin toimivaltaan. Maatalouspolitiikka on iso osa EU:n toimintaa ja vie noin kolmanneksen sen budjetista. Vastauksessa voidaan tarkastella EU:n erilaisia maatalouden tukimuotoja. Kokelas voi huomioida myös sen, että aiemmin määrään perustuvista tuista on viime aikoina pyritty siirtymään enemmän ympäristönäkökulmia huomioiviin tukiin. Tuilla pyritään varmistamaan maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä edistämään tuotantoeläinten hyvinvointia ja luonnonmukaista tuotantoa. Suomen esittämällä ja komission hyväksymällä tuella pyritään lisäämään maaseudun elinvoimaisuutta, kannustamaan kestävään kehitykseen sekä parantamaan maatalouden yritystoiminnan taloudellisia edellytyksiä ja kilpailukykyä. EU-tason tukikokonaisuutta täydentää Suomen kansallinen tukikokonaisuus, jossa otetaan huomioon Suomen maataloustuotannon erityispiirteet. Maaseudun elinvoimaisuudesta huolehditaan EU:ssa myös aluepolitiikan keinoin esimerkiksi kohdentamalla erilaisia tukimuotoja Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Kiitettävässä vastauksessa tukimuotoja on tarkasteltu laajasti ja perusteellisemmin huomioimalla esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen erilaiset kansalliset tuet. Kansallisella tasolla aluepolitiikan tavoitteena on pyrkiä takaamaan koko Suomen säilyminen asuttuna. Vastauksessa voidaan lisäksi käsitellä EU:n luomulainsäädäntöä, geenimanipuloitujen tuotteiden säätelyä, EU:n alkuperä- ja nimisuojaamia tuotteita, EU:n vihreän siirtymän tavoitteita tai jäsenvaltioiden maatalouspolitiikkaan kohdistamia kansallisia intressejä. Kokelas voi suhtautua kriittisesti EU:n maatalouspolitiikan onnistumiseen esim. ympäristön suojelussa tai maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa. EU:n maatalouspolitiikka voidaan vastauksessa kytkeä myös ajankohtaiseen kansainvälispoliittiseen tilanteeseen Euroopassa.
4. Työllisyyden edistämisen keinot ja niiden arviointi 20 p.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalainen, ensisijassa suuria ja keskisuuria yksityisiä yritystyönantajia edustava etujärjestö. Aineisto kertoo, mitä tavoitteita EK:lla on työllisyyden parantamiseksi ja millainen näkemys sillä on työllistymisen ongelmista.
Pohdi, mitä toimenpiteitä tavoitteet 1–5 () tarkoittaisivat käytännössä ja millaisia ongelmia tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyy.
Hyvässä vastauksessa konkretisoidaan joidenkin EK:n tavoitteiden osalta, mikä niiden käytännön sisältö voisi olla. Esimerkiksi ensimmäinen tavoite voisi tarkoittaa ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten alentamista, toinen tavoite asumistuen alentamista, kolmas päivähoitomaksujen alentamista tai poistamista, tavoitteen 4 mukaista voisi olla, että verotusta alennetaan. EK pyrkii näillä keinoilla purkamaan työllistymisen esteitä eli kannustinloukkuja. EK:n tavoitteiden toteutuminen merkitsisi työntekijöille käytännössä luultavasti joidenkin nykyisten etujen heikennyksiä, vaikka tavoitteissa puhutaan myönteiseen sävyyn etuuksien uudistamisesta. EK:n tavoitteet ovat osin yleisluontoisia, ja niitä voisi yrittää edistää eri tavoin. Kokelaan esittämät tulkinnat EK:n työllistymistä edistävistä keinoista ovat työmarkkinoiden ja kansantalouden toimintaa ajatellen uskottavia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo monipuolisemmin esille tavoitteita toteuttavia keinoja, esim. tavoite 2 voisi tarkoittaa, että vuokralla asumista eri paikkakunnalla työn vuoksi tuetaan verovähennyksin, tavoite 5 voisi tarkoittaa, että ansiotulojen kasvaessa pienituloisen kotitalouden asumistuki ei laske samassa suhteessa, tämä koskisi etenkin osa-aikaisia ja matalapalkkaisia työntekijöitä. Kokelas erittelee loogisesti ja käsitteellisesti oikein useimpien EK:n tavoitteiden osalta, mitä käytännön toimia niihin saattaisi liittyä ja millaisten syy–seuraus-suhteiden kautta ne voisivat edistää tavoitetta. Kokelas voi pohtia sitä, miten esimerkiksi asunto-, päivähoito- ja veropolitiikka kietoutuvat työllisyyspolitiikkaan. Kokelas pohtii myös EK:n tavoitteiden mahdollisia ongelmia. Etuuksia leikkaamalla voidaan aktivoida osaa työnhakijoista, mutta asuinpaikka, ikä, perheen tilanne, opiskelu, koulutusvaje tai terveydentila voivat olla työllistymisen tai lisätuntien teon esteenä. Etuuksien leikkaaminen ei aktivoisi heitä, vaan heikentäisi heidän toimeentuloaan ja lisäisi tuloeroja. Kokelas ymmärtää, että työllistymisen ongelmat ovat moninaisia eikä niihin ole helppoja yleisiä ratkaisuja. Kokelas käsittelee ehdotuksia lähdekriittisesti ja ymmärtää, että EK:n intressit mahdollisesti värittävät tavoitteenasettelua ja liiton arviota työllistymisen esteiden purkamisesta. Kokelas voi pohtia myös EK:n tavoitteiden ilmentämiä arvovalintoja.
5. Oikeudellisten käsitteiden sisältö 20 p.
Ryhmä lukiolaisia piti niin riehakkaat juhlat, että poliisi teki tapahtumista esitutkinnan ja osa juhlijoista päätyi käräjäoikeuteen. Tapausta punnitessaan oikeus käytti seuraavia oikeudellisia käsitteitä: rikosoikeudellinen vastuu, tuottamuksellisuus, avunanto, yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen.
Selvitä edellä mainittujen oikeudellisten käsitteiden sisältö ja anna esimerkkejä, minkälaisia näyttöön liittyviä seikkoja tuomioistuin voisi joutua pohtimaan näiden käsitteiden osalta oikeudellisessa harkinnassaan.
Hyvässä vastauksessa kuvaillaan useimpien tehtävässä annettujen oikeudellisten käsitteiden sisältö oikein. Rikosoikeudellinen vastuu on yli 15-vuotiaalla henkilöllä (jolloin henkilö voidaan tuomita oikeudessa rangaistukseen), tuottamuksellisuudella viitataan tarkoittamatta mutta esimerkiksi huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettuun vahinkoon tai rikokseen (ja siten tehdään samalla ero tahallisuuteen), avunanto on rikollisessa teossa auttamista, josta tuomitaan saman lainkohdan mukaan lievennetysti kuin itse tekijä. Yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämistä puolestaan on asettaa saataville toisen henkilön yksityiselämää koskevia asioita, joista voi aiheutua hänelle vahinkoa tai kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kokelas antaa esimerkkejä siitä, millaisia näiden käsitteiden tarkoittamat asiat voisivat olla lukiolaisten juhlissa ja pohtii esimerkiksi päihteiden vaikutusta syyntakeisuuteen ja todistajanlausuntojen luotettavuuteen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas avaa annettujen käsitteiden sisällön täsmällisesti ja osoittaa vastauksessaan oikeudellisen sanaston ja käsitteiden hallintaa. Kokelas esittelee hyvin jäsennellysti, miksi käräjäoikeus voi joutua punnitsemaan rikosoikeudellista vastuuta syyntakeisuuden osalta, sekä sitä, täyttyvätkö tuottamuksellisuuden, avunannon ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistöt. Vastaus keskittyy annettujen käsitteiden kannalta olennaisiin erotteluihin, eli siinä tulee myös esiin, millaiset seikat voivat puhua tuottamuksellisuustulkintaa vastaan ja millaisia haasteita voi liittyä avunannon ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen todentamiseen.
6. Vuokrasuhdetta koskevat säädökset 20 p.
Olet muuttamassa omaan kotiin ja solmimassa vuokrasopimusta. Vuokranantaja ja sinä laaditte sopimustekstiä, ja vuokranantaja haluaa, että tekstiin kirjataan erikseen seuraavat asiat:
- vuokrasuhteen irtisanomisaika vuokranantajalle ja vuokralaiselle
- vuokraennakko ja sen suuruus
- vuokravakuus ja sen suuruus
- asunnon kalusteiden vahinkojen korvausvelvollisuus.
Millaisia ehtoja laki asettaa näissä asioissa, ja mistä seikoista voitte neuvotella vuokranantajan kanssa?
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että vaihtoehdot ovat toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja määräaikainen sopimus ja että irtisanomisaika riippuu sopimuksen luonteesta. Kokelas käsittelee irtisanomisaikaa, vuokraennakkoa, vuokravakuutta ja korvausvelvollisuutta esimerkkejä käyttäen. Kokelas vastaa kysymykseen lain asettamien ehtojen näkökulmasta, mutta ottaa huomioon myös neuvottelunvaraiset seikat.
Kiitettävässä vastauksessa eritellään vaihtoehtoja tarkemmin ja monipuolisemmin. Esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus jatkuu, kunnes jompikumpi osapuolista irtisanoo sen kirjallisesti. Vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme kuukautta ja vähintään vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kuusi kuukautta, mutta vuokralaisen irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippumatta yksi kuukausi. Irtisanomisajat ovat lakisääteisiä. Vuokranantajan irtisanomisaikoja ei voida sopimuksella lyhentää eikä vuokralaisen irtisanomisaikaa pidentää. Mikäli osapuolet haluavat varmistaa, että vuokrasuhde kestää tietyn aikaa, voivat he sopia ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomispäivästä.
Vuokranantajalla on oikeus vaatia vuokraennakkoa, joka voi lain mukaan olla enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Pienemmästä vuokraennakosta voidaan neuvotella, samoin ennakon hyvittämisajankohdasta. Vuokravakuuden vuokranantaja puolestaan voi määritellä varmistaakseen vuokranmaksun. Suuruudeltaan se voi vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa, ja sen tallentamiseen voidaan käyttää pankin vuokravakuustiliä. Yleensä vakuus maksetaan ennen vuokrasuhteen alkamista ja avainten luovutusta. Vakuus on palautettava vuokralaiselle täysimääräisenä vuokrasuhteen päätyttyä, jos vuokralainen on täyttänyt velvoitteensa. Vuokralainen on korvausvelvollinen vuokra-aikana asunnolle aiheutuneista vahingoista, olivatpa ne tahallisia tai huolimattomuudesta johtuvia. Vuokralainen ei vastaa asunnon tavanomaisesta kulumisesta, mikä voi olla tulkinnanvaraista ja neuvoteltavissa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Puolueiden edustajien sukupuoli- ja ikäjakaumat 30 p.
7.1 Vertaile kuvion pohjalta puolueita niiden aluevaltuutettujen sukupuoli- ja ikäjakaumien osalta ja pohdi syitä puolueiden välisiin eroihin. 14 p.
Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää aluevaalien luonteen: vaaleissa valittiin uusien, vuonna 2023 toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista päättävät valtuustot. Kokelas tuo esiin valittujen edustajien ikä- ja sukupuolijakauman keskeisiä piirteitä sekä jakaumien eroja eri puolueiden välillä. Enemmistö valituista on naisia; naisten osuus on suurin vihreiden ja pienin perussuomalaisten valtuutetuissa. Myös SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n edustajista suurin osa on naisia ja suuri osa myös alle 40-vuotiaita. Kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajista puolestaan suurin osa on miehiä. Keskimäärin nuorimpia ovat vihreiden valtuutetut ja vanhimpia kristillisdemokraattien ja keskustan edustajat. Vastauksessaan kokelas pohtii myös joitain syitä näihin jakaumiin ja niiden eroihin. Vastauksessa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita: nuorten naisten noussut koulutustaso ja poliittisen osallistumisen kasvu. Hyvinvointiin liittyvät sosiaali- ja terveysasiat ovat perinteisesti kiinnostanet enemmän naisia.
Kiitettävässä vastauksessa puolueiden kannattajakuntien ja poliittisten painotusten eroja käsitellään syvällisemmin ja niiden mahdollisia yhteyksiä vaalitulokseen tarkastellaan monipuolisesti ja analyyttisesti. Kokelas voi pohtia puolueiden ehdokasasettelun sukupuolijakaumaa. Kokelas osaa suhteuttaa kuvion yksittäiset tiedot koko maan tilanteeseen ja nähdä olennaiset erot ja yhtäläisyydet eri puolueiden vaalitulosten välillä. Vastauksessa voidaan pohtia myös hyvinvointialueiden väestö- ja kuntarakenteen sekä elinkeinorakenteen yhteyksiä vaalitulokseen. Vastauksessa voidaan käsitellä myös esimerkiksi sukupuolen mukaisen äänestämisen muutosta, tuolloisen naisjohtoisen hallituksen suosion vaikutusta.
7.2 Analysoi, mitä merkitystä päättävien elinten, kuten kunnan- tai aluevaltuustojen, jäsenten sukupuoli- ja ikäjakaumalla on ja miten siihen olisi mahdollista vaikuttaa. 16 p.
Hyvässä vastauksessa pohditaan joitain vaikutuksia, joita epätasaisilla sukupuoli- ja ikäjakaumilla voi olla päätöksentekoelimissä. Kunnan- ja hyvinvointialueiden valtuustot päättävät resurssien kohdentamisesta mm. eri ikäluokkiin esim. opiskelijahuollosta. Epätasainen ikäjakauma saattaa näkyä resurssien kohdentamisessa. Yleisesti voidaan sanoa, että naisten kasvanut edustus päättävissä elimissä on lisännyt sukupuolten tasa-arvoa, koska asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa kiinnitetään aiempaa useammin huomiota siihen, että päätökset voivat vaikuttaa eri tavalla eri sukupuoliin. Ryhmät, jotka äänestävät, saavat äänensä kuuluville heitä koskevissa asioissa. Myös puolueen leimautuminen selvästi niin sanotusti mies- tai naispuolueeksi voi olla sille ongelma, koska se saattaa karkottaa potentiaalisia äänestäjiä. Vastauksessa pohditaan keinoja, joilla voisi vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen ylipäänsä sekä erityisesti ryhmiin, joissa äänestysaktiivisuus on vähäistä (kampanjat eri medioissa, koulutus, informaation levittäminen). Vastauksessa tulee esiin myös keinoja, joilla puolueet voisivat pyrkiä saamaan mahdollisimman monipuolisesti ehdokkaita listoilleen.
Kiitettävässä vastauksessa käsitellään monipuolisesti ja analyyttisesti päätöksentekoelimien ikä- ja sukupuolijakaumien vaikutusta ja merkitystä sekä erilaisia toimenpiteitä, joilla niihin voitaisiin vaikuttaa yleisesti ja puolueissa erityisesti niiden oman toiminnan kautta. Vastauksen arvioinnissa pääpaino on esitetyissä perusteluissa, kuten miksi ja miten epätasaiset jakaumat voivat vaikuttaa kielteisesti. Hyvinvointialueen valtuuston kohdalla voidaan tarkastella, kuinka hyvin se edustaa koko hyvinvointialuetta. Nuorten osallistumista on haluttu lisätä ja ikäjakauman vinoutta korjata. Esimerkiksi vuodesta 2015 on jokaisessa kunnassa kuntalain perusteella oltava nuorisovaltuusto, joka takaa nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa.
8. Inflaatio ja sen vaikutukset kotitalouksissa 30 p.
8.1 Euroopan keskuspankki EKP on asettanut pitkän aikavälin inflaatiotavoitteen euroalueen kansantalouksille. Selitä, mihin EKP pyrkii tällä, ja arvioi, miten vuosien 2020–2022 tilanne Suomessa vastasi EKP:n inflaatiotavoitetta. 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas hahmottaa EKP:n tavoitteleman inflaatiovauhdin suuruusluokan oikein ja ymmärtää, että EKP pyrkii tavoitteellaan edistämään talouden ennustettavuutta ja maltillista hintakehitystä. Kokelas hahmottaa taulukosta, että vuosina 2020–2021 inflaatio Suomessa oli yleisesti ottaen EKP:n tavoittelemalla tasolla, mutta kesän 2022 tilanteessa inflaatio oli selvästi nopeampaa, varsinkin siksi, että muutamien hyödykeryhmien hinnat nousivat vauhdilla.
Kiitettävässä vastauksessa EKP:n tavoittelema inflaatiotaso osataan paikantaa noin kahteen prosenttiin. Inflaatiotavoitteen perusteluita avataan vastauksessa lähemmin, esimerkiksi erittelemällä, mitä haittaa korkeasta inflaatiosta katsotaan olevan. Korkean inflaation aikoina hintojen ja palkkojen nousu voi muodostaa kierteen, jossa kulujen ja tuottojen ennakointi vaikeutuu. Talouden suunnittelun vaikeutuminen haittaa laajasti koko kansantaloutta. Säästöjen reaaliarvo laskee inflaation takia, samoin lainojen, mikä hyödyttää lainanottajia mutta on haitaksi velkojille. Kokelas voi tuoda esille myös muita inflaation haittoja, kuten palkkojen ostovoiman laskun, jos hinnat nousevat palkkoja nopeammin.
Kokelas voi käsitellä myös deflaation uhkaa, jota vastaan EKP:n inflaatiotavoite on osin suunnattu. Kokelas tarkastelee Suomen tilannetta taulukon avulla yksityiskohtaisemmin. Vuosina 2020–2021 inflaatio oli käytännössä kaikissa hyödykeryhmissä maltillista tai olematonta. Kesällä 2022 erityisesti energiaan liittyvät hyödykeryhmät (liikenne, sähkö, kaasu) olivat kallistumassa merkittävästi, mutta myös muiden ryhmien osalta inflaatiotavoite ylittyi selvästi.
8.2 Analysoi taulukon pohjalta, mihin väestöryhmiin ja minkätyyppisiin kotitalouksiin inflaatio Suomessa kesällä 2022 vaikutti eniten. Pohdi, mitä kohdennettuja talouspoliittisia ratkaisuja hallitus sen mukaisesti olisi voinut tehdä kesän 2022 tilanteessa. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas pohtii, miten hyödykkeitä käytetään kotitalouksissa, ja tunnistaa sen pohjalta väestöryhmät, joita inflaatio rasittaa eniten. Esimerkiksi työnsä vuoksi matkustavat sekä paljon energiaa käyttävät kotitaloudet ja yritykset kärsivät kesän 2022 inflaatiosta eniten kustannusten näkökulmasta. Hallituksen mahdollisina toimenpiteinä vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi liikenteen ja polttoaineiden kustannusten sekä asumisen energiakustannusten vähentämistä verotuksellisesti tai tuilla. Vastauksessa näkyy ymmärrys siitä, että ruoka ja muut välttämättömyyshyödykkeet vievät ison osan pienituloisten kotitalouksien budjetista ja että siksi näiden kotitalouksien tilanne on ollut erityisen hankala.
Kiitettävässä vastauksessa kytketään hyödykeryhmittäinen tarkastelu analyysiin siitä, miten ikäryhmä-, alue- ja perhemuotokohtaiset erot kotitalouksien välillä vaikuttavat siihen, kuinka pahasti inflaatio kesällä 2022 osui yksittäisiin kotitalouksiin. Esimerkiksi maaseudulla asuviin ja monihenkisiin perheisiin liikenteen ja ruuan hinnannousu vaikutti enemmän kuin pieneen kaupunkilaiskotitalouteen – joskin viimeksi mainittua koski asumiskustannusten nopea nousu. Energian kallistuminen vaikutti kaikkiin mutta etenkin niihin, jotka asumismuotonsa takia olivat sähkö- tai öljylämmityksestä riippuvaisia. Asumismenojen nopeaa nousua selittää myös noussut korkotaso.
Hallituksen mahdollisia toimia voivat olla esimerkiksi kohdennetut sosiaalipoliittiset toimet, veronalennukset ja suorat tuet kotitalouksille. Toimia pohditaan vastauksessa analyyttisesti ja tuodaan esille, että yhdellä toimenpiteellä usein on monia eri seurauksia, jotka voivat jopa toimia vastoin sitä, mitä toimenpiteellä tavoitellaan, ja esimerkiksi kiihdyttää inflaatiota. Toimia ei aina voi kohdistaa ja rajata niin, että ne koskisivat vain sitä väestöryhmää, jonka tilanteeseen pyritään vaikuttamaan. Vastauksessa osataan hahmottaa realistisesti, minkälaisiin asioihin hallitus Suomessa voi vaikuttaa ja mitkä asiat menevät sen toimi- tai vaikutusvallan ulkopuolelle.
9. Kansainvälinen siirtolaisuus 30 p.
9.1 Kuvaile aineistojen , ja avulla kansainvälisen siirtolaisuuden muutosta ja alueellisia eroja. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee jokaista aineiston osaa tuoden esille joitain niissä esitettyjä siirtolaisuuden ominaispiirteitä. Taulukon 9.A pohjalta voidaan esimerkiksi todeta, että 50 vuoden aikana kansainvälisen siirtolaisuuden kasvu on ollut suhteellisen tasaista. Siirtolaisten määrä on 50 vuoden aikana kasvanut 200 miljoonalla; myös siirtolaisten osuus maapallon väestöstä on kasvanut vähitellen. Kuvion 9.B pohjalta kokelas voi todeta esimerkiksi, että Euroopassa on yhä enemmän kansainvälisiä siirtolaisia. Kuvion 9.C perusteella suosituin siirtolaisten käyttämä reitti on ollut Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä: vuonna 2020 kaikkiaan 11 miljoonaa Yhdysvalloissa asuvaa oli syntynyt Meksikossa. Syyrialaissyntyisiä oli muuttanut Turkkiin 4 miljoonaa. Ukrainan ja Venäjän välinen muuttoliike oli samanlaajuista molempiin suuntiin: noin 3 miljoonaa venäläistä oli muuttanut Ukrainaan ja saman verran Ukrainasta Venäjälle. Euroopan merkittävät muuttoreitit suuntautuivat Puolasta ja Turkista Saksaan ja Algeriasta Ranskaan. Kokelas esittää joitakin huomioita siirtolaisuuden taustoista.
Kiitettävässä vastauksessa aineistoja tarkastellaan laajasti, analyyttisesti ja johdonmukaisesti. Kokelas erittelee myös siirtolaisuuden taustoja niiltä osin, kun ne selittävät siirtolaisvirtojen suuntautumista ja muutoksia siinä. Näitä ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, sodat, ympäristöongelmat, köyhyys sekä siirtyminen paremman elintason toivossa.
9.2 Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kansainvälisellä siirtolaisuudella on yhtäältä siirtolaisten lähtömaan ja toisaalta siirtolaisia vastaanottavan maan näkökulmasta? 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitakin taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, joita siirtolaisuudella voi olla lähtömaan ja kohdemaan kannalta. Vastauksessa ymmärretään, että siirtolaisuutta on monenlaista ja monista syistä johtuvaa, eikä keskitytä käsittelemään esim. vain pakolaisuutta. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita: Siirtolaiset ovat yleensä nuoria, ja lähtömaiden kannalta tämä saattaa olla ongelmallista, sillä maat menettävät työikäistä väestöä, jota ne tarvitsisivat taloutensa kehittämiseen. Kohdemaan kannalta tämä on etu, sillä ne saavat työikäistä väestöä, jota erityisesti ikäpyramidiltaan vanhenevat yhteiskunnat tarvitsevat. Toisaalta siirtolaisuus voi helpottaa väestönkasvun aiheuttamia paineita lähtömaassa. Taloudellinen vaikutus riippuu tosin siitäkin, kuinka hyvin siirtolaiset onnistuvat integroitumaan kohdemaan yhteiskuntaan. Siirtolaisten vastaanotto voi olla suuri taloudellinen taakka siirtolaisia vastaanottavalle maalle, etenkin köyhille naapurimaille, joihin suurin osa siirtolaisuudesta suuntautuu. Toisaalta siirtolaiset myös tukevat lähtömaataan lähettämällä rahaa siellä yhä asuville sukulaisilleen. Poliittisesti siirtolaisuus voi olla herkkä aihe ja kiihottaa nationalistisia ääriliikkeitä kohdemaassa. Sosiaaliset vaikutukset kohdemaan näkökulmasta liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen integroitumiseen: eristäytyvätkö he omille alueilleen (segregaatio) vai hajaantuvatko eri puolille. Toisaalta siirtolaisten lähettämät varat ovat voineet muuttaa jopa koko alueen sosiaalista rakennetta niillä alueilla, joilta on lähtenyt paljon siirtolaisia. Siirtolaisuus lisää kulttuurista monimuotoisuutta kohdemaassa ja osittain myös lähtömaassa siirtolaisten ylläpitämien yhteyksien kautta.
Kiitettävässä vastauksessa siirtolaisuuden merkitystä sekä lähtömaiden että kohdemaiden kannalta on tarkasteltu analyyttisesti, johdonmukaisesti ja kattavasti. Kokelas voi tarkastella kriittisesti siirtolaisuuden varjopuolia, kuten länsimaiden tai EU:n harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka tekee siirtolaisuudesta hengenvaarallista, orjatyön kaltaisia työoloja tai hyväksikäyttöä. Kokelas voi huomioida myös ilmastosiirtolaisuuden ja sen mahdollisen lisääntymisen tulevaisuudessa.