Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

• Haavisto vastusti ydinsotaa ja kannatti rauhaa.
• Haavisto vastusti myös saastumista / ydinvoimaa.
• Idan ja Haaviston vaikuttamiskohteet ovat osittain samanlaisia, sillä Ida haluaa vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen.
• Joannan ja Haaviston kohteet ovat erilaisia, koska Joanna haluaa vaikuttaa siihen, että eri kulttuureita arvostettaisiin yhtä paljon.

Haastattelijoiden mainitseminen riittää ilman, että tarvitsee eritellä tarkasti nimillä, mutta erittely voi olla plussaa ja voi kompensoida puutteita.

• Nuorena Skinnari pyrki vaikuttamaan keskustelemalla mm. päättäjien kanssa.
• Nuorena hän oli hyvin kunnianhimoinen.
• Nyt hän vaikuttaa samalla tavalla olemalla itse poliitikko ja kuvailee olevansa edelleen kunnianhimoinen.
• Nyt hän ymmärtää työn kautta, miten vaikeita ja monimutkaisia asiat ovat, joten hän on nykyisin realistisempi kuin nuorena.

• Koulutuksen avulla voi osallistaa nuoria.
  • Tukea voidaan antaa luomalla ensin opiskelupaikkoja, minkä jälkeen syntyy työpaikkoja. Tämä auttaa pysymään omalla kotiseudulla, jolloin voi vaikuttaa sen asioihin.

• Kehitysyhteistyön kautta Suomi auttaa koulutuksessa: erityisesti tyttöjen, naisten ja vammaisten koulutuksessa.
• Suomi on tukenut myös nuorten osallistumista omissa maissaan ja kotiseudullaan, koska sen avulla turvallisuus paranee omalla alueella.
• (Arvoista keskusteleminen on tärkeää, että osapuolet voivat ymmärtää, miksi ja millaista kehitysyhteistyötä tehdään.)

Suluissa olevia asioita ei vaadita täysiin pisteisiin, mutta ne voivat vaikuttaa positiivisesti.

• Erilaisten kansalaisjärjestöjen työn ja demokratiatyön avulla.
• Kehittämällä uutta alustaa, jonka kautta nuoret voivat vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin.
• Kehittämällä erilaisia verkostoja, esim. Ambitious Africa ja Next generation (’seuraava sukupolvi’).
• Olemalla systemaattinen osallistamisessa.

Täysiin pisteisiin riittää kolme asiaa.

• Helsingin Sanomissa pääkirjoitukset ovat nimettömiä, kun taas Iltalehdessä ne kirjoitetaan omalla nimellä.
• Helsingin Sanomissa halutaan, että huomio on asiassa, ei jutun kirjoittaneessa henkilössä.
• Iltalehdessä pääkirjoituksen kirjoittajan nimi ja kasvot tekevät kirjoittajasta lähestyttävän sen sijaan, että kirjoitus olisi kasvottoman median auktoriteetilla kirjoitettu teksti.
• Iltalehden tavoitteena on myös vuorovaikutuksen synnyttäminen avoimessa digiajassa.

• Molemmat ovat mielipidekirjoituksia (ja voivat olla myös räväköitä mielipiteitä).
• Pääkirjoitus edustaa lehden linjaa (ja on päätoimittajan hyväksymä).
• Kolumni on selvemmin tietyn yksittäisen kirjoittajan oma näkemys (ei edusta koko lehden linjaa)
  • aina nimellä (ja usein myös kasvoilla) kirjoitettu mielipide
  • voi olla kantaaottavampi ja kärjistetympi.

• Perustehtävä ei ole muuttunut:
  • otetaan kantaa ajankohtaisiin/yhteiskunnallisiin aiheisiin
  • tavoitteena on, että kirjoituksia luetaan ja ne kiinnostavat (eivät ole vain “paperidinosauruksia” varten).
• Nykyään (digiaikana) tunnetaan paremmin lukijakunta ja tämä pyritään ottamaan huomioon pääkirjoituksissa.
  • HS pyrkii huomioimaan erilaiset lukijaryhmät, kuten eri puolilla maata asuvat ja erityisesti nuoret / aihevalinta on laajempi.
  • julkaistaan nopeammin kuin aiemmin

Täysiin pisteisiin vaaditaan molemmat vastaukset, muttei kaikkia alakohtia.

• On aiheeltaan ajankohtainen, monenlaisia lukijoita kiinnostava.
• On hyvin kirjoitettu ja otsikoitu.
• Voi olla rohkea(kin) kannanotto, joka vie asioita eteenpäin.
  • Voi olla kriittinen, mutta myös esittää toimintaehdotuksia, analysoi ja antaa tarvittaessa kiitosta.
• (Saa lukijan ajattelemaan, sillä ei välttämättä tarjoile valmiiksi pureskeltuja mielipiteitä, vaan lukija saa tehdä itse johtopäätökset)

Suluissa olevia asioita ei vaadita täysiin pisteisiin, mutta ne voivat vaikuttaa positiivisesti.

• Ruotsalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan erot yliopistokoulutuksen rahoittamisessa saivat Trägårdhin kiinnostumaan pohjoismaisen ja amerikkalaisen unelman eroista.
• Esimerkiksi näitä seikkoja tarkennuksina:
  • Päästyään opiskelemaan Yhdysvaltoihin, hänen oli vaikea käsittää, miksi hänen piti ilmoittaa vanhempiensa tulot.
  • Hän sai kuulla, että Yhdysvalloissa vanhemmat maksavat lastensa yliopisto-opinnot.
  • Hän havaitsi, että vanhempien rakkaus ymmärretään eri tavoin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

• Pohjoismaisissa yhteiskunnissa arvostetaan riippumattomuutta.
• Vähävaraisten toimeentulosta huolehtii yhteiskunta.
• Vanhemmilla ei ole velvollisuutta vastata täysi-ikäisten lastensa toimeentulosta.
• Yhteiskunta vastaa monista palveluista, kuten päivähoidosta, terveydenhoidosta ja koulutuksesta.
• Riippumattomuus mahdollistaa aidon ystävyyden ja rakkauden.

• He tulkitsevat ruotsalaista individualismia eri tavoin.
  • Neander-Nilsson luo ruotsalaisista pessimistisen/synkän kuvan. Hän pitää heitä kylminä ja sisäänpäin kääntyneinä erakkoina.
  • Trägårdhin ja Berggrenin mielestä ruotsalaisuudessa keskeistä on itsenäisyys ja tasavertaisuus.

• Teorian mukaan aitojen ihmissuhteiden ja todellisen rakkauden edellytyksenä on ihmisten riippumattomuus (itsenäisyys).
• Peppi Pitkätossu kuvaa täydellisesti riippumattomuuden ihannetta, sillä hän pystyy huolehtimaan itsestään täysin itsenäisesti.
• Koska Peppi on itsenäinen, hän pystyy luomaan syvän ystävyyssuhteen naapurin lapsiin / Tommiin ja Annikaan.

• Väite ei vastaa Trägårdhin näkemystä.
• Myös Pohjoismaissa ihanteina ovat yksilön vapaus ja itsenäisyys.
• Pohjoismainen yksilönvapaus eroaa amerikkalaisesta, koska yksilön vapaus taataan kaikille yhteiskunnan, ei läheisten, tuen avulla.

2 pistettä oikeasta vastauksesta ensimmäiseen kysymykseen, vaikka perustelut olisivat vääriä.