Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
12.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun
Tehtävien 2, 3, 4, 5 ja 6 arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/suomi-tai-ruotsi
Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.
Osa 1: Kuunteleminen
1. Äänitetehtävä 10 p.
Kuuntele katkelma YLEn Radio 1:n ohjelmasta Turvallisuus voi olla muutakin kuin riskien puuttumista. Ohjelmassa toimittaja Satu Kivelä keskustelee tutkija Ilona Suojasen kanssa turvallisuuden tunteesta. Ilona Suojanen on julkaissut aiheesta kirjan Onnellinen turvallisuus.
Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin valitsemalla parhaiten sopiva vastausvaihtoehto.
1.1 Miksi tutkija Ilona Suojanen kiinnostui turvallisuuden tunteesta? 2 p.
- Hän halusi ymmärtää, mistä turvallisuuden tunne syntyy. (2 p.)
1.2 Mitä jotkut tutkimukseen osallistujat ajattelivat turvallisuuden tunteesta? 2 p.
- Turvallisuuden tunteeseen liittyy mukavia asioita. (2 p.)
1.3 Mikä seuraavista väittämistä on katkelman perusteella totta? 2 p.
- Turvallisuuden tunteen kokemus vaikuttaa käsitykseen maailman hyvyydestä ja pahuudesta. (2 p.)
1.4 Mikä seuraavista väittämistä on Köyhyys ei ole poistunut -raportin mukaan totta? 2 p.
- Kenenkään ei pitäisi joutua epäilemään oikeuttaan taloudelliseen turvaan. (2 p.)
1.5 Mikä seuraavista asioista nousi esille Ilona Suojasen tutkimuksessa? 2 p.
- Taloudellisen turvan tunne muodostuu monista erilaisista asioista. (2 p.)
2. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Toimittaja Sean Ricks haastattelee lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista Perjantai-ohjelmassa nuorten väkivaltarikollisuudesta.
2.1 Millaisena Elina Pekkarinen näkee sosiaalisen median roolin nuorten väkivaltarikollisuudessa? Mitä muita syitä väkivallan taustalla on? Mainitse kolme asiaa. 5 p.
- Sosiaalinen media ei ole yksin vastuussa nuorten väkivaltarikollisuudesta. (Huom. Tämä vaaditaan täysiin pisteisiin.)
- Aikuisten maailman / Yhteiskunnan väkivaltaisuus on keskeisempää. / Yhteiskunnalla on sosiaalista mediaa suurempi vastuu nuorten väkivaltarikollisuudesta.
- Yhteiskunnan väkivaltaisuus ei ole uusi asia. / Suomen historia on väkivaltainen.
- Nuoret kohtaavat väkivaltaa todellisessa elämässä perheissä ja kaduilla.
- Sota Euroopassa vaikuttaa lapsiin.
2.2 Miten Elina Pekkarisen tausta nuorisotutkijana näkyy hänen tavassaan tulkita dokumenttia, josta hän puhuu? 5 p.
- Hän kiinnittää huomiota siihen, mitä nuoret itse ajattelevat asiasta.
- Hän pitää tärkeänä nuorten omaa kokemusta, jonka mukaan väkivaltainen käyttäytyminen tuottaa nuorille mielihyvää. / Hän ei tuomitse nuorten omaa kokemusta väkivaltaisen käyttäytymisen tuottamasta mielihyvästä.
- Hän pohtii dokumentista asioita, joita yleensä ei haluta tunnustaa / hyväksyä.
- Nuorisotutkijana hän ymmärtää, että väkivaltarikollisuus kytkeytyy usein syrjäytymiseen. Eli väkivallan kautta haetaan ja saadaan kannustusta.
- Nuori voi saada voimaa/suojaa/yhteisöllisyyttä yhteisöstä, joka toimii kielteisellä tavalla.
2.3 Miten Elina Pekkarisen suhtautuminen terapiatakuuseen eroaa ohjelman yleisön mielipiteestä? Miksi? 5 p.
- Elina Pekkarinen ei kannata terapiatakuuta (toisin kuin yleisö).
Perustelut:
- Terapiatakuu ei ole taloudellinen vaihtoehto. / Resurssit eivät riitä terapian tarjoamiseen kaikille ahdistuksesta kärsiville.
- Terapia on liian järeä hoitomuoto tavalliseen ahdistukseen. / Terapiaa tulisi tarjota vain sitä todella tarvitseville.
- Ahdistusta ja mielenterveysongelmia voidaan vähentää tekemällä arkisesta vuorovaikutuksesta terapeuttisempaa.
- Toisten kannustaminen voi tuottaa positiivisia tuloksia myös.
2.4 Millä keinoilla Sean Ricks toimittajana rakentaa vuorovaikutusta haastateltavan, studioyleisön ja ohjelman katsojien kanssa? Mainitse kolme asiaa. 5 p.
- Sean Ricksillä on hyvä katsekontakti haastateltavaan.
- Hän puhuu ystävällisesti ja hymyilee haastateltavalle.
- Hän taustoittaa kysymykset niin, että haastateltava ja yleisö ymmärtävät ne hyvin.
- Hän kysyy yleisön mielipidettä lappujen avulla.
- Hän käyttää asiallista mutta rentoa kieltä.
- Hän ottaa yleisökysymyksen keskusteluun.
- Hän ei suhtaudu itseensä liian vakavasti.
Myös muut havainnot mahdollisia.
3. Videotehtävä 20 p.
Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.
Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Videolla toimittaja haastattelee sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankosta siitä, mitkä asiat vaikuttavat motivaatioon harrastaa liikuntaa.
3.1 Mikä oli The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen keskeinen tulos? Miten tutkimuksesta kuitenkin uutisoitiin mediassa? 5 p.
- Liikunta (3–5 kertaa viikossa) vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen: liikkujien mielenterveys oli parempi kuin niiden, jotka harrastivat liikuntaa vähemmän.
- Uutisissa korostettiin tutkimuksen löydöstä, jonka mukaan hyvin runsas liikuntamäärä on yhteydessä heikompaan mielenterveyteen.
3.2 Milloin liikunta voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen? Mitä syitä taustalla voi olla? Anna kolme esimerkkiä. 5 p.
- Liikunta voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen, jos siihen kannustaa ainoastaan ulkoinen motivaatio ja se on pakonomaista.
- Syinä voivat olla
- ulkonäköpaineet
- mielenterveyshäiriöt, kuten syömishäiriöt (esim. ortoreksia)
- ulkoisen motivaation sisäistyminen, jolloin liikkuminen on pakonomaista ja sitä ohjaa esimerkiksi pyrkimys välttää häpeää tai syyllisyyttä / oman motivaation vääristyminen, jolloin toimintaa ohjaa se, mitä muut ajattelevat
- sosiaalisen median antamat mallit.
3.3 Millaisia liikkumisen malleja sosiaalisessa mediassa pitäisi tuoda esille ja miksi? 5 p.
- Terveysvaikutuksia ja liikunnan tuomaa hyvinvointia pitäisi painottaa enemmän.
- Kaikenlainen liikunta (ei vain rankka treenaaminen) edistää hyvinvointia.
- Videon mukaan sosiaalisessa mediassa korostuu rankka treenaaminen, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja motivaation puutetta harrastaa/aloittaa liikunta, koska vaatimus on epärealistinen ja monelle mahdoton toteuttaa.
3.4 Miksi vähän liikkuvien voi olla vaikea motivoitua liikkumaan? Selitä kolme asiaa. 5 p.
- Genetiikka vaikuttaa: kaikki eivät saa liikunnasta samanlaista mielihyvän kokemusta.
- Ihmiset voivat kokea muut asiat liikuntaa tärkeämmäksi ja haluavat mieluummin tilaa näille elämässään.
- Kaikilla ei ole luottamusta omiin taitoihinsa ja mahdollisuuksiinsa onnistua säännöllisessä liikunnassa.
- Epärealistiset tavoitteet voivat lannistaa tms. videossa mainittu asia.
Osa 2: Lukutaito
4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.
Lue katkelma Lääketieteellisessä Aikakauskirjassa Duodecimissa julkaistusta Juha Sihvolan artikkelista Hyvän elämän eväät ja vastaa kysymyksiin sen perusteella suomeksi. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200–450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
4.1 Mitä Aristoteles on todennut ihmisen järkevyydestä? Mainitse kolme asiaa. 10 p.
- Järkevyys on ihmisen erityispiirre.
- Ihmisen hyvä elämä tarkoittaa kykyä toimia järjen ohjaamana.
- Järjen käyttö ei kuitenkaan yksin riitä hyvään elämään, vaan ihmisen on tärkeä olla osa yhteisöä.
- Järkevyys on ihmisen hyve.
Vastauksessa voi olla myös muita pohjatekstissä esiintyviä luonnehdintoja järkevyydestä.
4.2 Selitä, mitä Aristoteleen psykologinen malli tarkoittaa. 10 p.
- Psykologinen malli jakaa ihmisen sielun kahteen osan: harkitsevaan ja ei-harkitsevaan. Harkitseva osa ohjaa ihmistä onnellisuuden kannalta hyvää elämään ja järkeviin valintoihin, ei-harkitseva osa ohjaa saamaan nautintoa ja tunnustusta.
- Hyvässä (hyveellisessä) elämässä harkitseva ja ei-harkitseva osa toimivat yhdessä / tukevat toisiaan.
- Alempi sielun osa voi johdattaa ihmisen toimimaan järjenvastaisesti, jolloin elämästä tulee onnetonta ja ristiriitaista.
4.3 Mikä rooli kasvatuksella on Aristoteleen mukaan? 10 p.
- Kasvatuksen avulla opitaan säätelemään haluja ja tunteita. / Kasvatuksen avulla halut ja tunteet saadaan palvelemaan hyvää elämää.
- Kasvatuksen avulla halut ja tunteet muokataan/muunnetaan hyveiksi.
- Kasvatus auttaa ihmistä tekemään järkeviä ratkaisuja elämässään.
4.4 Miten Aristoteles suhtautuu tunteisiin? Mainitse lisäksi vähintään kaksi perustelua Aristoteleen näkemykselle. 10 p.
Suhtautuminen:
- Tunteet kuuluvat hyvään elämään. / Tunteet ovat olennainen osa hyvää elämää.
Huomio. Eduksi voidaan katsoa sen toteaminen, että Aristoteles korosti tunteiden merkitystä toisin kuin muut antiikin filosofit.
Perustelut:
- Tunteiden avulla ihminen pystyy arvioimaan toiminnan luonnetta.
- Tunteet auttavat tekemään järkeviä valintoja./Tunteet rohkaisevat ihmisiä toimimaan oikein.
- Tunteita vaaditaan luonteen hyveiden toteuttamisessa.
Vastauksessa voi olla myös muita pohjatekstiin pohjautuvia perusteluja.
Pisteytys: Vastaus ensimmäiseen kysymykseen (suhtautuminen) on 4 pistettä ja vastaus toiseen toiseen kysymykseen (perustelut) 6 pistettä. Kummastakin perustelusta siis 3 pistettä.
4.5 Mitä artikkelissa todetaan Aristoteleen oppien soveltumisesta nykyaikaan? 10 p.
- Aristoteleen käsitykset vapaan ihmisen elämän edellytyksistä pitävät edelleen paikkansa, mutta sen sijaan esimerkiksi naisten ja orjien alistamista koskevat käsitykset eivät sovellu nykyaikaan./Aristoteles onnistuu kuvaamaan ihmisen hyvän elämän perusolemusta riippumatta ajasta ja kulttuurista.
- Hänen käsityksensä soveltuvat nykypäivänä eri tavalla erilaisiin yhteiskuntaluokkiin ja elämäntilanteisiin.
Esimerkkejä ei vaadita, mutta niiden mainitseminen katsotaan kokelaan eduksi. Esimerkiksi:
- Naisten ja orjien alistamista koskevat käsitykset eivät sovellu nykyaikaan.
Täysiin pisteisiin vaaditaan jokin varaus Aristoteleen oppien soveltamisesta nykyaikaan.
Osa 3: Kirjoitustaito
5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Sähköpostiviesti 30 p.
Lukiosi opiskelijakunta on huolissaan opiskelijoiden hyvinvoinnista ja viihtymisestä. Opiskelijakunta kerää ideoita sosiaalisten kontaktien ja hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Kirjoita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajalle asiatyylinen sähköpostiviesti, jossa ehdotat, miten lukiossasi voitaisiin parantaa opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Perustele ehdotuksesi.
Sähköpostiviestin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Tehtävä arvioidaan suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin.
Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:
- Sähköpostiviesti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
- Sähköpostiviesti on yleiskielinen ja asiatyylinen.
- Sähköpostiviestissä on monipuoliset perustelut.
- Sähköpostiviestissä on siihen sopiva aloitus ja lopetus.
- Vastaus ei saa olla listaus (eli sen tulee olla sidosteinen ja jäsennelty).
6. Kirjoitelma 99 p.
Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 6.1–6.6 ovat aineistotehtäviä, ja niissä aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.
Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.
6.1 Kirjoitelma 99 p.
- Kuka on taiteilija: ihminen vai kone?
- Tuntemattoman äärellä
- Tekoäly – uhka vai mahdollisuus?
6.2 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on Arvot ja asenteet -tutkimuksen tilasto. Tutkimuksessa kuvataan suomalaisten käsityksiä terveydenhuollosta. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa tarkastelet ja tulkitset tilastoa. Mitä tilasto kertoo hyvinvointivaltion tilasta ja haasteista? Voit verrata tilaston tuloksia myös omiin kokemuksiisi. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Terveydenhuolto hyvinvointivaltion toimivuuden mittarina
- Suomi – hyvin- vai pahoinvointivaltio?
6.3 Kirjoitelma 99 p.
- Tunteet Tove Janssonin teoksen katkelmassa
- Lapsuuden pelot ja niiden voittaminen
- Luonto Tove Janssonin teoksen katkelmassa
6.4 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on laulunsanoitus ja siihen liittyvä musiikkivideo. Käytä aineistoa ja kirjoita sanoituksen ja/tai videon perusteella pohtiva tai analysoiva kirjoitelma. Millaisia ajatuksia laulunsanoitus ja/tai video herättävät? Esimerkiksi miten video ja sanoitus tukevat toisiaan tai miten video vahvistaa kappaleen perusajatusta? Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Laulu ulkopuolisuuden kuvaajana
- Hassan Maikalin Yksinäistä – laulu ja video tunteiden kuvaajina
6.5 Kirjoitelma 99 p.
Tutustu aineistossa olevaan sanapilveen, jossa luetellaan tekijöitä, joita nuoret liittävät turvallisuuteen. Useimmin mainitut tekijät näkyvät sanapilvessä suurimpina. Valitse yksi tai useampi tekijä, jonka merkitystä pohdit turvallisuuden kannalta. Miksi sanapilvessä mainitut tekijät synnyttävät turvallisuutta? Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Tärkeimmät turvallisuutta luovat tekijät
- Näistä turvallisuus nuorten mielestä syntyy
6.6 Kirjoitelma 99 p.
- Yhteiskunnan tulee tukea lasten harrastuksia
- Lasten harrastusten tukeminen ei kuulu yhteiskunnalle
- Miten taataan tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa?
6.7 Kirjoitelma 99 p.
- Isoveli valvoo – kaikkialla läsnä oleva valvonta
- Rahaa turvallisuudella
6.8 Kirjoitelma 99 p.
- Pitääkö yhteiskunnan vastata kaikkien tarpeisiin?
- Mitä ihminen tarvitsee?