Hyvän vastauksen piirteet: FI – Latina, laajempi lyhyt oppimäärä
14.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun
Osa 1: Suomentaminen
1. Cicero maanviljelyksestä 90 p.
Teoksessaan Velvollisuuksista roomalainen valtiomies ja filosofi Marcus Tullius Cicero (106–43 eaa.) kirjoittaa: ”Kaikista ammateista mikään ei ole maanviljelystä parempi, ei mikään hyödyllisempi eikä sopivampi vapaasyntyiselle miehelle” (1, 151). Hän ylistää maanviljelyksen hyödyllisyyttä myös teoksessaan Vanhuudesta.
Käännä aineistossa oleva tekstiote asiatarkasti sujuvalle suomen kielelle.
Marcus Tullius Cicero ylistää maanviljelystä siinä kirjassaan, joka on nimeltään ’Vanhuudesta’ (6 p.): ”Oi onnekkaita maanviljelijöitä, joille erittäin rikas maa lahjoittaa mielellään helpon elannon (6 p.). Ihana vapaa-aika, laajalle ulottuvat pellot, vihertävät niityt ja suloiset unet puun alla ovat heille jatkuvasti läsnä (10 p.). Maanviljelijät elävät onnellisesti, koska he tuntevat luonnonlait (6 p.) ja voivat karkottaa mielestään kaikki pelot ja huolet (6 p.). Heitä eivät pelota ankarat sodat eivätkä julmat sotajoukot (6 p.) eivätkä muut vaarat, joita ihmiset hyvin usein pelkäävät (6 p.). Heidän keskuudessaan oikeudet ja lait säilyvät kauemmin eikä rikoksia ole (8 p.).
Niin kovasti maanviljelijä ei rakasta rikkauksia eikä kunniavirkoja/kunniaa (4 p.), että haluaisi kadottaa maalaiselämän hyvät puolet (4 p.). Vaikka hän on köyhä, hän kuitenkin pitää itseänsä kuninkaiden veroisena (8 p.), kun pienet lapset juoksevat nopeasti hänen luokseen ja antavat suukkoja (8 p.). Hänelle kuolemattomat jumalat antavat ikuisen rauhan, kunhan heitä on uskollisesti palvottu (8 p.). Samalla lailla onnellista elämää viettivät muinoin Romulus ja Remus (4 p.).”
Osa 2: Luetun ymmärtäminen
2. Historiallisia esimerkkejä valtiomiehistä 80 p.
Cicero havainnollistaa maanviljelyksen hyödyllisyyttä ottamalla esimerkkejä Rooman historian valtiomiehistä. Niihin lukeutuvat Lucius Quinctius Cincinnatus 400-luvulta eaa. ja Manius Curius Dentatus 200-luvulta eaa. sekä lisäksi Persian valtakunnan kuningas Kyyros nuorempi 400-luvulta eaa.
Lue tekstiote aineistosta ja vastaa sen pohjalta suomeksi kysymyksiin.
2.1 Mitä Cicero kertoo Manius Curiuksesta? (2 asiaa) 8 p.
- Hän sai voiton samneista ja sabiineista (4/0 p.)
- Hän vietti loppuelämänsä maatilallaan (4/0 p.).
2.2 Mitä Cicero kertoo itsestään? (2 asiaa) 8 p.
- Hänen maatilansa on lähellä Curiuksen maatilaa. (4/0 p.)
- Hän voi havainnoida, kuinka säännönmukaista Curiuksen maanviljelys oli. (4/0 p.)
2.3 Mitä samnilaiset tekivät, ja mitä Curius heille sanoi? 8 p.
- Samnilaiset toivat (Curiukselle) paljon kultaa. (4/0 p.)
- Curius sanoi, että kullan omistaminen ei ole kunniakasta. (4/0 p.)
2.4 Mitä Cicero kertoo Lucius Quinctius Cincinnatuksesta? (3 asiaa) 12 p.
Kolme näistä:
- Senaatti lähetti sanansaattajia hakemaan Cincinnatuksen senaattiin. (4/0 p.)
- Cincinnatus työskenteli pellolla. (4/0 p.)
- Hänet valittiin / oli valittu diktaattoriksi. (4/0 p.)
- Hän lähti Roomaan/kaupunkiin. (4/0 p.)
2.5 Mitä Cicero kehottaa tekemään? 4 p.
2.6 Mitä Cicero kertoo Lysandroksesta (1 asia) ja Kyyroksesta (2 asiaa)? 12 p.
2.7 Mitä Lysandros ihaili? 4 p.
2.8 Mitä Kyyros sanoi? (2 asiaa) 8 p.
2.9 Mitä Lysandros havaitsi (1 asia), ja mitä hän sanoi (2 asiaa)? 12 p.
- Lysandros havaitsi Kyyroksen olevan kullalla ja jalokivillä koristeltu. (4/0 p.)
- Hän sanoi Kyyroksen olevan onnekas (4/0 p.), koska hänellä oli sekä hyvettä/urhoollisuutta että omaisuutta (4/0 p.).
2.10 Miksi Cicero halusi kertoa tämän tarinan? 4 p.
Osa 3: Kielioppi
3. Muoto-oppi 10 p.
3.1 Muuta alleviivatut sanat yksikköön. 4 p.
3.2 Muuta alleviivatut sanat monikkoon. 6 p.
4. Lauseoppi 19 p.
4.1 Muuta seuraava lause passiiviin. 3 p.
4.2 Muuta seuraava lause passiiviin. 3 p.
4.3 Muuta seuraava lause passiiviin. 3 p.
4.4 Nimeä alleviivattu sivulause. 2 p.
- finaalinen eli tarkoitusta ilmaiseva sivulause (2 p.)
4.5 Nimeä alleviivattu sivulause. 2 p.
- epäsuora kysymyslause (2 p.)
4.6 Nimeä alleviivattu sivulause. 2 p.
- konsekutiivinen eli seurausta ilmaiseva sivulause (2 p.)
4.7 Nimeä alleviivattu sivulause. 2 p.
- relatiivilause (2 p.)
4.8 Nimeä alleviivattu sivulause. 2 p.
- kausaalinen eli syytä ilmaiseva sivulause (2 p.)
Osa 4: Myöhempää latinaa
5. Maanviljelyksen historiaa 10 p.
Isidorus Sevillalainen kirjoittaa 600-luvulla laatimassaan tietosanakirjassa Etymologiae maanviljelyksen historiasta. Kerrotaan, että ensimmäisenä härät 5.1 yhdisti auraan 5.2 eräs salamaniskemä yksityishenkilö 5.3 nimeltä Homogirus; jotkut kuitenkin sanovat Osiriksen olevan tämän taidon keksijä, toiset Triptolemoksen. Tässä on kysymys siitä, miten Demeter (Ceres) ensimmäisenä opetti Kreikassa kääntämään maata raudalla, mutta siis 5.4 millaisella tahansa raudalla, ei erityisesti 5.5 auralla.
Muodosta annetuista sanoista tekstiyhteyteen sopiva muoto.
5.1 iungere 2 p.
- iunxisse (2 p.)
5.2 quidam 2 p.
- quendam (2 p.)
5.3 nomen 2 p.
- nomine (2 p.)
5.4 qualiscumque 2 p.
- qualicumque (2 p.)
5.5 aratrum 2 p.
- aratro (2 p.)