Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto
22.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Kevään 2024 elämänkatsomustiedon kokeen laadinnassa on otettu huomioon Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 (LOPS15) ja Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019 (LOPS19).
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.
Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä. On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät
Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Ympäristön vaikutus identiteettiin 20 p.
Aineistossa käsitellään rodullistamisen synnyttämien ennakkoluulojen kohtaamista, ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksia sekä oman yhteisön voimaannuttavaa vaikutusta. Ennakkoluulojen ja toiseuttamisen kohtaaminen näkyy sanoituksessa monella tavalla. Sanoituksessa viitataan myös ei-rodullistettujen etuoikeuksiin verrattuna rodullistettuihin. Aineistossa identiteetin rakentaminen näkyy myös oman yhteisön luomisen kautta. Kohta “Sain kutsun isoon pöytään, mutta päätin oman pöydän höylää” viittaa valtaväestön yhteisöstä kieltäytymiseen. Sen sijaan rakennetaan vaihtoehtoinen yhteisö ja painotetaan omien kokemusten merkitystä.
Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa ihmisen identiteettiin voimakkaasti. Identiteetti kytkeytyy erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin, jotka muodostuvat esimerkiksi kansallisuuden, alakulttuurien, ammatin, saman urheilulajin harrastamisen tai vaikkapa taiteen tekemisen perusteella. Muut ihmiset vaikuttavat siihen, mihin ja miten yksilö identifioituu. Erilaiset muut poissulkemisen tavat hankaloittavat samaistumista. Suhtautuminen johonkin henkilöön tai ryhmään lähtökohtaisesti ulkopuolisena, ei osana “meitä”, saattaa aiheuttaa kuulumattomuuden tunteita, vaikka eronteko ei olisi rasistista vaan pyrkisi olemaan kunnioittavaa. Tilanne on erilainen kuin niillä, jotka otetaan automaattisesti mukaan ja joita pidetään osana ryhmää.
Vastauksessa pitää ilmetä jonkinlainen käsitys siitä, mitä identiteetti ja sen muodostuminen ovat. Vastauksessa voidaan pohtia, miten yksilö omilla valinnoillaan muodostaa identiteettinsä. Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat identiteetin muodostumiseen, ovat oman yhteisön vaikutus omaan identiteettiin, yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutus sekä negatiivisten ilmiöiden, kuten painostetuksi ja väärin ymmärretyksi tulemisen, vaikutus identiteetin muotoutumiseen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia rap-sanoituksen perusteella, miten ympäröivän yhteiskunnan asenteet ja oma yhteisö vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita siitä, miten ympäröivän yhteiskunnan asenteet ja oma yhteisö vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii rap-sanoituksen perusteella, miten ympäröivän yhteiskunnan asenteet ja oma yhteisö vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi vertailemalla erilaisten ulossulkemisten ja etuoikeuksien tai niiden puuttumisen vaikutusta yksilön identiteetin muodostumiseen.
LOPS2019:ssä tehtävä liittyy moduulin (ET1) Minä ja hyvä elämä kohtaan ”ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus”.
LOPS2015:ssä tehtävä liittyy kurssin (ET2) Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä kohtiin “identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys” ja “erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä”.
2. Kuluttajan valinnat 20 p.
2.1 Kuvaile yksi kuluttamiseen liittyvä valintasi, joka perustuu elämänkatsomukseesi. Erittele, miten valinta perustuu siihen. 10 p.
Kokelas voi kuvailla monenlaisia kulutusvalintoja ruokailutottumuksista tietyn merkkisten tuotteiden ostamiseen tai boikotoimiseen.
Kulutusvalinta voi perustua elämänkatsomukseen monella tavalla. Esimerkiksi tietyn katsomuksen mukaisen elämäntavan noudattaminen voi määrittää kulutustottumuksia. Jos elämänkatsomukseen esimerkiksi kuuluu juutalaisen uskonnon elämäntapa, pitää ruuan olla kosher, jolloin esimerkiksi sianlihaa ja äyriäisiä ei saa syödä. Yleisemminkin jokin ruoka voi olla ihmiselle hänen katsomuksensa mukaan sopimatonta esimerkiksi pyhää koskevien käsitysten vuoksi. Periaatteessa kulutusvalinnat voivat perustua myös elämänkatsomuksen tietoa koskeviin osiin. Ihminen ei esimerkiksi halua kuluttaa tuotteita, joiden alkuperää hän ei saa selville.
Tavallisesti kulutusvalintoja säätelevät elämänkatsomuksen mukaiset arvot ja etiikka. Niillä voidaan perustella esimerkiksi vegaaniutta tai väkivallattomuuden ahimsa-periaatetta, jotka kieltävät syömästä ja muutoinkin kuluttamasta eläinperäisiä tuotteita. Etiikka voi painottua myös yhteiskunnallisiin näkökohtiin, jolloin elämänkatsomuksellisista syistä ei kuluteta esimerkiksi lapsityövoimalla valmistettuja tuotteita.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvailla yksi kuluttamiseen liittyvä valintansa, joka perustuu hänen elämänkatsomukseensa, ja eritellä, miten valinta perustuu siihen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin kuluttamiseen liittyvän valintansa ja esittelee joitain siihen liittyviä katsomuksellisia näkökohtia.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhden kuluttamiseen liittyvän valintansa, joka perustuu hänen elämänkatsomukseensa, ja erittelee, miten valinta perustuu siihen. Vastaus osoittaa ymmärrystä elämänkatsomuksen käsitteestä.
8 pisteen vastauksessa kokelaan kuvailu on johdonmukainen ja monipuolinen. Erittely osoittaa kattavaa ymmärrystä elämänkatsomuksen käsitteestä.
2.2 Kuvaile yksi kulutustottumuksesi, joka ei ole elämänkatsomuksesi mukainen. Erittele, miksi et toimi sen mukaisesti. 10 p.
Kokelas voi kuvailla monenlaisia kulutustottumuksia sekä erilaisia syitä siihen, miksi hän ei niiden tapauksessa toimi elämänkatsomuksensa mukaisesti. Esteet voi luontevasti jakaa ulkoisiin ja omaan itseen liittyviin. Erottelu ei ole välttämätön, eikä se aina ole täysin selvä. Ulkoiset syyt voivat liittyä esimerkiksi talouteen tai valtaan. Tyypillisesti esimerkiksi vanhempiensa tai muiden läheistensä kotona ja heidän varoillaan elävä kokelas ei voi vapaasti valita, mitä kuluttaa. Omaan itseen liittyviä syitä voivat olla viitseliäisyys tai jotkin katsomuksellisia näkökohtia vahvemmat muut seikat. Esimerkiksi jotkin sairaudet voivat edellyttää ruokavaliota, jossa katsomuksellisista ruokarajoituksista on lähes mahdotonta pitää kiinni. Olennaista näissä tapauksissa on perustella, että väistyvät arvot tai muut katsomukselliset näkökohdat todella kuuluvat kokelaan elämänkatsomukseen eivätkä ole pelkästään minäkuvan koristeita.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvailla yksi kulutustottumuksensa, joka ei ole hänen elämänkatsomuksensa mukainen, ja eritellä, miksi hän ei toimi sen mukaisesti. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
3 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee jonkin kulutustottumuksensa. Kuvauksesta käy ilmi, että kulutustottumus ei ole hänen elämänkatsomuksensa mukainen.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhden kulutustottumuksensa, joka ei ole hänen elämänkatsomuksensa mukainen. Kokelas erittelee, miksi hän ei toimi sen mukaisesti.
8 pisteen vastauksessa kokelaan kuvailu on johdonmukainen ja monipuolinen. Erittely osoittaa kattavaa ymmärrystä sellaisten tilanteiden luonteesta, joissa yksilö voi joutua tekemään elämänkatsomuksensa vastaisia kulutuspäätöksiä.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) kohtaan ”taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset”.
LOPS15:ssä kurssissa Yksilö ja yhteisö (ET3) on vastaava kohta.
3. Muistomerkkien säilyttäminen 20 p.
Ihmiset elävät ja kulttuuri rakentuu ja periytyy maailmassa, joka on kaikkea muuta kuin ihanteellinen. Kolumnissaan Janne Saarikivi esittelee tämän tosiseikan ja suosittelee sen pohjalta aineellisen kulttuuriperinnön säilyttämistä kaikkine ongelmineen. Kolumnin tyylilaji ei ole argumentatiivinen, joten suurta osaa perusteluista ei esitetä päättelyketjuna.
Saarikiven lähtökohtana on jatkuva muutos. Esimerkiksi Suomi on aikanaan ollut Venäjän suuriruhtinaskunta ja sen voi kuvitella tulevaisuudessa olevan osa Kiinaa. Patsaita ja muistomerkkejä pystytetään vallanpitäjien ja heidän edustamiensa arvojen kunniaksi, mutta vallanpitäjät vaihtuvat ja samalla vaihtuvat myös arvot. Saarikiven mukaan suurimmat patsaat pystytetään tappajille ja voittajille ja siksi heidän muistomerkkeihinsä liittyy sortoa ja syrjintää, jota ei myöhemmin enää hyväksytä. Saarikivi kuitenkin puolustaa irvokkaankin perinnön säilyttämistä. Hänen perustelunsa vetoaa osin tunnevaltaisesti säilyttämiseen, ”haluan kulkea – –”, minkä voi ajatella edustavan konservatismia. Yleispätevämmällä tasolla voi argumentoida, että on väärin piilottaa ja unohtaa menneisyyden ristiriitaisuus. Tällainen muistamattomuus voi johtaa vallankäytön tuhoisimpiin muotoihin, kuten sotaan.
Vastauksessa Saarikiven perusteluja voi pitää kauttaaltaan vakuuttavina. Vaikka ajatusta historian lopusta tai jonkinlaisesta pysyvän ihanneyhteiskunnan saavuttamisesta on esitetty erilaisissa katsomusperinteissä, on nyky-Suomessa yleistä hyväksyä ajatus, että historiallinen muutos jatkuu läpi kuviteltavissa olevan tulevaisuuden. Muistomerkit pystytetään useimmiten vallitsevien ihanteiden tai yhteiskunnan vallanpitäjien kunniaksi, ja yleensä jälkimaailma löytää menneisyyden ihanteista ja hallitsijoiden toimista isoja eettisiä puutteita. Toistaiseksi ei myöskään ole löydetty yleisesti hyväksyttyä, kiistatonta muuttumattomien arvojen kokonaisuutta.
Vastauksessa voi myös kiistää Saarikiven perustelujen vakuuttavuuden. Hänen argumentaationsa nojaa siihen, että ”yhdenkään aikakauden ihmiset eivät löydä arvoja, jotka kestäisivät seuraavaan aikaan”. Väite, että kaikki ihmisten löytämät arvot – esimerkiksi hyvyys, totuus ja kauneus – jatkuvasti muuttuisivat, on hyvin kiistanalainen. Muistomerkkejä myös pystytetään monista eri syistä, jotka eivät kaikki sovi Saarikiven esittämään muottiin. Kiistanalaisiin patsaisiin ja symboleihin liittyy usein myös etnosentrismiä, rasismia ja muuta syrjintää, joiden juhliminen saavutuksena loukkaa sekä joitain ihmisryhmiä että vallitsevia arvoja. Luopuminen yhden ihmisryhmän sortoa toisen kustannuksella juhlistavista muistomerkeistä ei merkitse ainoastaan menneisyyden silottelua vaan myös osoitusta muuttuneesta itseymmärryksestä.
Poistamisen oikeuttaminen vaatii lisäksi kykyä erotella, mitkä Saarikiven mainitsemista muistomerkeistä ja symboleista pitäisi poistaa ja mitkä säilyttää. Joitakin niistä, esimerkiksi hakaristejä, voidaan pitää universaaleja arvoja perustavasti loukkaavina. Jotkin toiset, vaikkapa Aleksanteri II:n tai Mannerheimin patsaat, puolestaan saattavat olla ongelmallisia, mutta samanaikaisesti edustaa myös positiivisia arvoja. Tällainen valikoiva lähestymistapa vaatii kunnollisia perusteluja, jotka voivat rakentua esimerkiksi ihmisoikeusetiikalle.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää arvioida perusteluja, jotka Saarikivi esittää kolumnissaan typeryksille ja tappajille pystytettyjen muistomerkkien säilyttämisen puolesta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin asianmukaisen huomion Saarikiven perusteluista.
10 pisteen vastauksessa kokelas arvioi perusteluja, jotka Saarikivi esittää kolumnissaan typeryksille ja tappajille pystytettyjen muistomerkkienkin ennallaan säilyttämisen puolesta.
15 pisteen vastauksessa kokelas esittää monipuolisen ja johdonmukaisen arvion, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sekä puoltavia että vastustavia näkökohtia. Mikäli kokelas esittää ainoastaan puoltavia tai ainoastaan vastustavia näkökohtia, hänen argumentaationsa on kattava ja vakuuttava.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää tai laajentaa pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla perustelujen taustalla olevia katsomuksellisia ja kulttuurisia ajatussuuntauksia.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Kulttuurit (ET3) sisältöihin ”kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana”, ”kulttuuriperintö” ja ”etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssiin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4), jossa on vastaavat sisältökohdat.
4. Eri sukupolvien elämänkatsomukset 20 p.
Suuret yhteiskunnalliset ja maailmankatsomukselliset muutokset vaikuttavat ne kokevien ikäluokkien elämänkatsomuksiin. Myös eri elämänvaiheet muuttavat yksilön elämänkatsomusta. Samaan ikäryhmään kuuluvien elämänkatsomuksessa on usein yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi nuorison turmeltumisesta on vanhemmissa ikäryhmissä kannettu huolta koko tunnetun historian ajan.
Vertaa omaa elämänkatsomustasi jonkun sinua kaksi sukupolvea vanhemman ihmisen, esimerkiksi yhden isovanhempasi, elämänkatsomukseen.
Jotta kahta elämänkatsomusta olisi mahdollista vertailla, ne on kuvattava jotenkin. Kuvaus voi sisältyä vertailuun. Luonteva mahdollisuus on vertailla elämänkatsomuksia Niiniluodon maailmankatsomuksen rakenteen mukaisesti siten, että niistä verrataan jollain tavoin maailmankuvaa, arvoja ja tiedollista perustaa. Myös elämäntapaan liittyvät erot voivat olla vertailussa keskeisiä.
Jos kokelas on hieman alle 20-vuotias, on hyvin mahdollista, että pari sukupolvea vanhempi henkilö kuuluu toisen maailmansodan jälkeisiin suuriin ikäluokkiin. On myös mahdollista, että kokelas ei kuulu tavanomaisimpaan lukion päättävien ikäluokkaan, ja vertailun kohteena voi joka tapauksessa olla selvästi nuorempi tai vanhempi ihminen.
Eri ikäluokkien katsomuksia muokkaavat murrokset ovat erilaisia. Esimerkiksi kokelaiden kokemusmaailman kannalta merkittävät ilmiöt ja tapahtumat, kuten internet, some, ilmastonmuutokseen herääminen, koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat vaikuttaneet eri lailla eri-ikäisten elämänkatsomukseen. Erilaisilla ikäkausikokemuksilla voi myös olla jonkinlaisia vastineita eri aikoina. Esimerkiksi taistelu ilmastonmuutosta vastaan ja Elokapina saattavat katsomusta muokkaavina ilmiöinä rinnastua Koijärvi-liikkeeseen tai jopa 60-luvun lopun nuorisoradikalismiin. Koronaviruspandemia puolestaan voi rinnastua terveysuhkana aidsiin, ilmastonmuutos väestöräjähdykseen ja saastumiseen ja iäkkäimpien isovanhempien näkökulmasta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toiseen maailmansotaan.
Yksittäisiä aikalaiskokemuksia merkittävämpää lienee kuitenkin yleinen katsomuksellinen muutos. Sitä on leimannut Suomessa elintason nousu, globalisaatio, sekularisaatio sekä ainakin 2010-luvulle asti jatkunut liberalismin ja individualismin lisääntyminen, joka tosin on viime vuosikymmeninä muuttunut yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen kärjistymisen suuntaan. Muutto maalta kaupunkiin tai maasta toiseen voi näkyä elämänkatsomuksessa, ja muuttaminen näyttäytyy eri sukupolville eri tavalla. Esimerkiksi isovanhempien kokemus saattaa liittyä muuttamiseen työn perässä Ruotsiin, kun taas nykylukiolaiselle kyse voi olla oman ystäväpiirin monikulttuuristumisesta.
Vertailussa kokelas voi tarkastella myös eri ikäkausiin liitettyjä stereotyyppisiä elämänkatsomuksen piirteitä. Tällainen on esimerkiksi ajatus vanhempien sukupolvien konservatiivisuudesta ja nuorempien radikaaliudesta. Olennaista on, että kokelas onnistuu vertaamaan kahta jollain tavoin erilaista elämänkatsomusta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää verrata omaa elämänkatsomustaan jonkun häntä kaksi sukupolvea vanhemman ihmisen elämänkatsomukseen. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää vertailevia huomioita kahden eri sukupolveen kuuluvan ihmisen elämänkatsomuksesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas vertaa omaa elämänkatsomustaan jonkun häntä kaksi sukupolvea vanhemman ihmisen elämänkatsomukseen.
15 pisteen vastauksessa kokelaan vertailu on monipuolinen ja johdonmukainen. Vertailu osoittaa hyvää ymmärrystä elämänkatsomuksen käsitteestä.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää tai laajentaa pohdintaansa esimerkiksi tekemällä asianmukaisia huomioita viimeisen vajaan sadan vuoden aikaisista katsomuksellisista muutoksista ja siitä, miten vertailtavien henkilöiden elämänhistoriat eroavat toisistaan. Kokelas voi myös käsitellä osuvasti eroja eri-ikäisten ihmisten elämänkatsomuksessa.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Katsomukset (ET4) kohtiin ”katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma” ja ”elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) kohtiin ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa” ja ”koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen”.
5. Maailman uskonnot 20 p.
Alla esitetään 20 väittämää maailman uskonnoista. Valitse kussakin kohdassa (5.1–5.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.
5.1 Eri katsomuksissa tunnetun kultaisen säännön keskeinen periaate on 1 p.
- vastavuoroisuus. (1 p.)
Kultainen sääntö tunnetaan yleisesti periaatteena, joka joissain muotoiluissa kehottaa tekemään vastavuoroisesti toisille sen, minkä toivoisi heidän tekevän itselle. Toisissa muotoiluissa kehotetaan vastavuoroisesti olemaan tekemättä toisille sitä, mitä ei toivoisi heidän tekevän itselle.
5.2 Suomen lainsäädännössä Jumalan pilkkaaminen 1 p.
- on teko, josta voidaan rangaista vankeudella. (1 p.)
Suomen rikoslain 17. luvun 10. §:ssä sanotaan seuraavasti: ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa – – on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
5.3 Agnostikko 1 p.
- ei tiedä, onko jumalia olemassa. (1 p.)
Ateisti kieltää jumalien olemassaolon, mutta agnostikon mukaan se on asia, jota ei tiedetä.
5.4 Ateistinen maailmankuva on välttämättä 1 p.
- ristiriidassa monoteismin kanssa. (1 p.)
Ateistin maailmankuva ei välttämättä ole materialistinen tai deterministinen, mutta se on välttämättä ristiriidassa monoteismin kanssa, koska monoteismissä oletetaan, että yksi jumala on olemassa. Etuliite ”a” ilmaisee useissa kreikkalaisperäisissä sivistyssanoissa kieltoa.
5.5 Luonnon ulkopuolella ei ole jumalia 1 p.
- panteismin mukaan. (1 p.)
Panteisti (kreikk. pan = kaikki, theos = jumala) ei usko tuonpuoleiseen eli transsendenttiin jumalaan vaan ajattelee, että jumala ja maailmankaikkeus ovat yksi ja sama asia.
5.6 Edda-tarujen maailmankuva on 1 p.
- polyteistinen. (1 p.)
Polyteismi (kreikk. poly = moni, theos = jumala) tarkoittaa monijumalaisuutta. Edda-tarujen jumaltarustoon kuului lukuisia jumalia, kuten ylin jumala Odin, hänen poikansa Thor ja hedelmällisyyden jumalatar Freja.
5.7 Aikakäsitykseltään syklinen uskonto on esimerkiksi 1 p.
- hindulaisuus. (1 p.)
Syklinen tarkoittaa kiertävää. Hindulaisuudessa uskotaan, että yksilö ja maailma syntyvät tietyin aikavälein uudestaan. Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa sen sijaan uskotaan maailman luomishetkeen ja luomisen jälkeiseen lineaariseen aikakäsitykseen.
5.8 Perustettuja uskontoja ovat 1 p.
- buddhalaisuus ja kristinusko. (1 p.)
Siddhartha Gautama eli ensimmäinen Buddha perusti buddhalaisuuden, ja Jeesus Nasaretilainen perusti kristinuskon, jonka toisena perustajana pidetään toisinaan Paavalia. Hindulaisuus ja juutalaisuus ovat niin sanottuja etnisiä uskontoja, joilla ei ole perustajaa tai perustamisajankohtaa.
5.9 Abrahamilaisiin uskontoihin kuuluvat 1 p.
- juutalaisuus, kristinusko ja islam. (1 p.)
Kaikissa kolmessa uskonnossa Abrahamia pidetään kantaisänä ja esikuvana.
5.10 Kristilliseen oppiin kuuluu 1 p.
- usko ruumiin ylösnousemukseen. (1 p.)
Usko ruumiin ylösnousemukseen mainitaan sekä Apostolisessa että Athanasiuksen uskontunnustuksessa.
5.11 Vanhan testamentin mukaan Aadam luotiin 1 p.
- maan tomusta. (1 p.)
1. Mooseksen kirjan 2. luvussa todetaan seuraavasti: ”Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. – – Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.” Jumala siis loi ensimmäisen ihmisen eli Aadamin ennen Eedenin puutarhaa eli paratiisia ja ennen Eevaa, jonka hän loi Aadamin kylkiluusta.
5.12 Paavali oli 1 p.
- monien Raamatussa olevien kirjeiden tekijä. (1 p.)
Paavalin kirjeet muodostavat Uuden testamentin vanhimman alkuperäisessä muodossa säilyneen osan. Kirjeitä on kaikkiaan 13, mutta niistä vain seitsemää pidetään nykyään aitona. Paavali todennäköisesti saneli kirjeet.
5.13 Kristittyjen Raamattu sisältää 1 p.
- yli 60 kirjaa, joista useimmat ovat samat kaikilla suurimmilla kristillisillä kirkoilla. (1 p.)
Raamattu on noin tuhannen vuoden aikana kirjoitettu kirjasarja, joka jakaantuu kahteen osaan: Uuteen testamenttiin ja Vanhaan testamenttiin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan Vanhaan testamenttiin kuuluu 39 ja Uuteen testamenttiin 27 kirjaa.
5.14 Sapatti on 1 p.
- juutalaisten viikoittainen lepopäivä. (1 p.)
Sapatti on juutalaisten viikoittainen juhlapäivä, jota vietetään sen muistoksi, että luotuaan maailman kuudessa päivässä Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Myös kymmenen käskyn mukaan pitää pyhittää lepopäivä.
5.15 Lukumääräisesti eniten muslimeja asuu 1 p.
- Indonesiassa. (1 p.)
Indonesiassa on maailman suurin muslimipopulaatio, yli 230 miljoonaa muslimia. Myös Intian ja Pakistanin muslimipopulaatiot ylittävät 200 miljoonaa henkeä. Saudi-Arabiassa on reilut 30 miljoonaa ja Turkissa reilut 80 miljoonaa muslimia.
5.16 Islamin maailmankuva on 1 p.
- monoteistinen. (1 p.)
Islamin maailmankuvan mukaan on vain yksi Jumala, Allah.
5.17 Islamin suuntauksiin kuuluu 1 p.
- suufilaisuus. (1 p.)
Suufilaisuus on islamin suuntaus, joka korostaa mystiikkaa.
5.18 Kiinan perinteisiin uskontoihin kuuluu 1 p.
- taolaisuus. (1 p.)
Taolaisuus on Kiinan perinteinen uskonto, jonka perusajatuksiin kuuluu muun muassa yin-yang-oppi.
5.19 Siddhartha Gautama on buddhalaisuudessa 1 p.
- opin perustaja. (1 p.)
Buddhalaisuus perustuu Siddhartha Gautaman opetuksiin. Häntä ei kuitenkaan yleensä pidetä jumalana eikä profeettana eli jumalan ilmoituksen välittäjänä.
5.20 Hindulaisuuteen kuuluu oppi 1 p.
- karman laista. (1 p.)
Karman laki merkitsee kumuloituvaa syyn ja seurauksen lakia, joka on hindulaisuuden ytimessä.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) sisältöihin ”kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian katsomusperinteiden yleiset piirteet” sekä ”ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomusten maailma (ET5) sisältöön ”kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan”.
6. Kestävyysosaaminen 20 p.
Aineisto itsessään antaa jo hyvät lähtökohdat vastaamiseen, ja vastaus on mielekästä aloittaa neljän osa-alueen ja niiden sisällön kuvaamisella. Kestävän kehityksen arvojen sisäistäminen ilmentää esimerkiksi oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien kesken sekä kestävän kehityksen arvojen huomioon ottamista yksilöiden ja yhteiskuntien päätöksenteossa. Kestävän kehityksen monimutkaisuuden hyväksyminen edellyttää GreenComp-kehyksen mukaan muun muassa kriittistä ajattelua ja ongelmien lähestymistä eri näkökulmista. Kestävän tulevaisuuden kuvitteluun kuuluvat kyky kuvitella ja pohtia vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita ja sopeutua tarvittaviin muutoksiin. Neljäs osa-alue sisältää käytännön tekoja, kuten toimintaa yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.
Kaikki osa-alueet ja niiden alakohdat sisältyvät niin perusopetuksen kuin toisen asteenkin opetussuunnitelmiin, ja eri oppiaineissa opitun perusteella voi tarkastella GreenComp-kehyksen kokonaisuutta. Tehtävässä on mahdollista valita erilaisia vastauslinjoja, joten olennaista on aiheen ymmärrystä osoittava tarkastelu.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia aineiston perusteella, millaista kestävyysosaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee hajanaisia huomioita kestävyysosaamisesta aineiston perusteella.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineiston perusteella, millaista kestävyysosaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Vastauksessa voi keskittyä useisiin osa-alueisiin suppeasti tai muutamaan osa-alueeseen perusteellisemmin.
15 pisteen vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti ja johdonmukaisesti, millaista kestävyysosaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Vastauksessa käsitellään useita osa-alueita perusteellisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi syventää pohdintaansa esimerkiksi osoittamalla ymmärrystä eri osa-alueiden yhteyksistä, antamalla osuvia esimerkkejä käytännön toimista tai liittämällä kestävyysosaamisen joihinkin lukion oppiaineisiin.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Tulevaisuus (ET6) kohtaan ”globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset” sekä moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) kohtaan ”globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) kohtaan ”ihminen ympäristön ja itsensä muokkaajana”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Turvattomuus ja maailmankuva 30 p.
7.1 Erittele vähintään kolmen katsomuksellisen käsitteen käyttöä tekstikatkelmassa . 15 p.
Aineiston 7.A keskeisin katsomuksellinen käsite on tehtävän johdannossa mainittu maailmankuva. Tätä käsitettä ei käytetä aineistossa elämänkatsomustietoon vakiintuneen Ilkka Niiniluodon mallin mukaisesti. Niiniluodon mallissa maailmankuva tarkoittaa kuvaa maailmasta eli käsitystä siitä, mitä on olemassa. Sekä aineistossa että johdannossa mainitussa Ylen selvityksessä maailmankuvan käsitettä käytetään paljon laajemmin. Siihen kuuluu myös arvoja, jotka Niiniluodon mallissa eivät kuulu maailmankuvaan vaan maailman- ja elämänkatsomuksen käsitteeseen. Laajaan maailmankuvan käsitteeseen näyttää kuuluvan myös turvallisuuteen ja luottamukseen liittyviä tunteita. Tunteille ei Niiniluodon mallissa ole yksiselitteistä paikkaa, mutta se, mihin ne selkeimmin sopivat, on kunkin yksilön elämänkatsomus, joka on henkilökohtainen.
Suurin osa katkelmassa käsitellyistä katsomuksellisista käsitteistä liittyy arvoihin. Erityisen voimakkaasti esillä on elämän arvo. Elämänkatsomukseen liittyy presidentti Niinistön puheessa useita erilaisia käsitteitä, kuten onnellisuus, vakaumus, ajattelu, arvioiden esittäminen ja vastuun ottaminen. Jumalan siunauksen toivottaminen puheen lopuksi kytkee sen uskonnolliseen maailmankuvaan. Näitä käsitteitä ei määritellä puheessa, ja vastauksessa kokelas voi verrata niitä omiin käsityksiinsä. Hän voi esimerkiksi eritellä, mitä arkipäiväinen oman vastuun täyttäminen tai tutkimuksissa todettu suomalaisten onnellisuus tarkoittavat ja miten Niinistö niihin puheessa viittaa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää eritellä vähintään kolmen katsomuksellisen käsitteen käyttöä katkelmassa tasavallan presidentin uudenvuodenpuheesta 2023. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitain huomioita vähintään kahdesta aineistossa esitetystä katsomuksellisesta käsitteestä. Vaihtoehtoisesti hän erittelee jollain tavoin asianmukaisesti yhtä näistä käsitteistä.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee vähintään kolmen katsomuksellisen käsitteen käyttöä aineistossa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan erittely osoittaa vahvaa ymmärrystä katsomuksellisista käsitteistä sekä kykyä eritellä aineistoa katsomuksellisesta näkökulmasta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää erittelyä esimerkiksi soveltamalla eri tieteenalojen lähestymistapoja tai tarkastelemalla vaihtoehtoisia lähestymistapoja valitsemiensa käsitteiden käyttöön.
7.2 Pohdi katsomuksen muodostumiseen vaikuttavia historiallisia, yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Voit hyödyntää vastauksessasi tekstikatkelmaa . 15 p.
Aineistossa 7.A presidentti Niinistö toteaa, että maantieteelliset rajat voivat erottaa yhteiskuntia ja maailmankuvia. Ylen teettämän kyselyn perusteella myös yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset vaikuttavat ihmisten katsomuksiin. Moni kokee maailmankuvansa muuttuneen sodan ja pandemian johdosta. Myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset koko maapalloon ja ihmiskuntaan vaikuttavat seikat voivat saada ihmisen uudelleen arvioimaan omaa elämänkatsomustaan.
Vastauksessa on mahdollista tarkastella maantieteellisten, yhteiskunnallisten ja historiallisten tekijöiden keskinäisiä vaikutussuhteita. Esimerkiksi maantieteellinen raja tuskin itsessään on yleensä katsomuksia rajaava tai määrittävä asia, vaan taustalla on usein historiallisia tai yhteiskunnallisia tekijöitä. Historiallisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi jossain tietyssä yhteisössä tai yhteiskunnassa pitkän ajan kuluessa kehittyneet ja syntyneet arvot, ajattelutavat ja tulkinnat maailmasta ja yhteisön asemasta siinä. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten ilmastokriisi, sota tai pandemia, voivat puolestaan olla sidoksissa maantieteellisiin ja historiallisiin tekijöihin.
Vastauksessa voi tarkastella kriittisesti ajatusta, että jokin aiemmin mainituista tekijöistä tai ne kaikki suoraan määrittävät yksittäisen ihmisen katsomuksen. Toisaalta voi pohtia, missä määrin yksilö voi valita katsomuksensa yhteisöstä, kulttuurista tai yhteiskunnasta riippumatta. Pohdinnan arvoista on esimerkiksi se, millaiset tapahtumat voivat saada aikaan muutoksen kansakunnan enemmistön katsomuksissa, kuten Ylen selvityksen mukaan on tapahtunut. Vastauksessa voi ottaa kantaa myös siihen, miten maailmankuvan käsitettä käytetään Ylen kyselyssä ja aineistossa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia katsomuksen muodostumiseen vaikuttavia historiallisia, yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun taulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee hajanaisia huomioita katsomuksen muodostumiseen vaikuttavista historiallisista, yhteiskunnallisista tai maantieteellisistä tekijöistä.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii katsomuksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Hän pohtii suppeasti historiallisia, yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä tekijöitä tai syvällisesti ainakin yhtä näistä tekijöistä.
12 pisteen vastauksessa kokelas pohtii johdonmukaisesti ja monipuolisesti katsomuksen muodostumiseen vaikuttavia historiallisia, yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä tekijöitä.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi liittämällä sen ajankohtaisiin tai historiallisiin tapahtumiin tai eri kulttuureihin ja niiden vaikutukseen katsomuksen muodostumisessa.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Katsomukset (ET4) kohtaan ”katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne” ja moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) kohtaan ”minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) kohtaan ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa”.
8. Bonhoefferin käsitys tyhmyydestä 30 p.
8.1 Erittele videon pohjalta Bonhoefferin käsitystä tyhmyydestä. 15 p.
Dietrich Bonhoefferin mukaan natsi-Saksan pääongelma ei ollut pahantahoisuus vaan tyhmyys. Hänestä tyhmyys on vaarallisempaa kuin pahuus, koska pahuuden voi tuoda esille, sitä vastaan voi protestoida ja se on estettävissä voimakeinoin.
Tyhmyyttä ei Bonhoefferin mielestä voi kuitenkaan voittaa argumentein tai voimakeinoin, koska tyhmä ei usko ennakkoluulojensa kanssa ristiriidassa olevia tosiasioita. Vaikka faktat olisivat kiistattomia, tyhmä voi pitää niitä epäoleellisina. Lisäksi tyhmät ärsyyntyvät helposti ja voivat puolustautua hyökkäämällä.
Bonhoeffer esittää, että tyhmyys ei johdu älyllisestä vaan moraalisesta heikkoudesta. Hyvin älykäs ihminen saattaa siis olla tyhmä. Samalla ihminen, joka ei ole erityisen älykäs, voi silti olla kaikkea muuta kuin tyhmä. Tyhmyys ei myöskään ole synnynnäinen vika, vaan tietyissä olosuhteissa ihmiset sallivat sen, että heistä tehdään tyhmiä. Tyhmyys on siis Bonhoefferin mielestä enemmän sosiologinen kuin yksilöpsykologinen ongelma.
Bonhoefferin mukaan valta edellyttää tyhmyyttä. Hänestä on käytännöllisesti katsoen sosiologispsykologinen laki, että osasta ihmisiä tulee tyhmiä aina, kun joku saa nopeasti paljon uskonnollista tai poliittista valtaa. Tyhmien ihmisten kyvyt, kuten älykkyys, eivät yhtäkkiä vähene tai lakkaa toimimasta. Sen sijaan he luopuvat enemmän tai vähemmän tietoisesti itsenäisestä ajattelusta.
Tyhmä ihminen ei ole itsenäinen, vaan hänestä on tullut vallassa olevien väline. Bonhoeffer toteaa, että tyhmän ihmisen kanssa keskustellessa saattaa tulla sellainen olo, ettei ole oikeastaan tekemisissä ihmisen vaan hänestä vallan ottaneiden iskulauseiden kanssa. Tyhmä ihminen pystyy mihin tahansa pahaan, ja samalla hän on kykenemätön näkemään, että se on pahaa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää eritellä videon pohjalta Bonhoefferin käsitystä tyhmyydestä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää videon pohjalta joitain huomioita Bonhoefferin tyhmyyskäsityksestä.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee videon pohjalta Bonhoefferin käsitystä tyhmyydestä. Vastauksesta tulee ilmi, että tyhmyys ei ole älyllistä tyhmyyttä vaan älyllisen itsenäisyyden menettämistä.
12 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti Bonhoefferin käsitystä tyhmyydestä.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi osuvilla esimerkeillä tai vertaamalla Bonhoefferin näkemystä filosofisiin, sosiologisiin tai antropologisiin teorioihin tai käsitteisiin. Kokelas voi myös kritisoida Bonhoefferin käsitystä tyhmyydestä.
8.2 Pohdi Bonhoefferin tyhmyyskäsityksen näkökulmasta ihmisten viestintää sosiaalisessa mediassa. 15 p.
Kokelas voi todeta, että Bonhoefferin käsitys tyhmyydestä kuvaa ainakin jossain määrin onnistuneesti ihmisten kommunikaatiota sosiaalisessa mediassa. Vaihtoehtoisesti voi esittää, että ihmiset eivät ole bonhoefferilaisessa mielessä tyhmiä esimerkiksi X-viestipalvelussa, Instagramissa tai TikTokissa.
Riippumatta siitä, kumpi lähestymistapa valitaan, vastauksessa on luontevaa käsitellä sosiaalisen median tiettyjä piirteitä, jotka ainakin jossain määrin muistuttavat Bonhoefferin kuvausta tyhmyydestä. Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi toistellaan usein hyvin samankaltaisia viestejä ja sosiaalisen median alustat näyttävät kannustavan sellaisten henkilöiden seuraamiseen, joilla on jo ennestään paljon seuraajia. Lisäksi sosiaalisessa mediassa käydyt keskustelut eivät useinkaan ole erityisen sivistyneitä, vaan keskustelijat saattavat ärsyyntyä ja reagoida aggressiivisesti, jos heidän näkemyksensä kohtaa vastarintaa. Sosiaalisen median nopeatempoisuus ja lyhytjänteisyys houkuttelevat luopumaan itsenäisestä ajattelusta.
Toisaalta voidaan kyseenalaistaa, onko jollakulla poliittista tai uskonnollista valtaa Bonhofferin tarkoittamassa mielessä vain sen perusteella, että hänellä on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa. Vastauksessa voi myös korostaa, että sosiaalinen media on mahdollistanut tiedon levittämisen ja rakentavien keskustelujen käymisen aivan uudenlaisessa laajuudessa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia Bonhoefferin tyhmyyskäsityksen näkökulmasta ihmisten viestintää sosiaalisessa mediassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita ihmisten viestinnästä sosiaalisessa mediassa ja Bonhoefferin tyhmyyskäsityksestä.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii Bonhoefferin tyhmyyskäsityksen näkökulmasta ihmisten viestintää sosiaalisessa mediassa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi käsittelemällä sosiaalisen median vaikutusta poliittiseen keskusteluun.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöihin ”ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus” sekä moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöihin ”median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöihin ”tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa” ja kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit”.
9. Animismi 30 p.
9.1 Erittele, miten animismi näkyy elokuvakatkelmassa . 15 p.
Animismissa katsotaan, että kaikilla asioilla, paikoilla ja elävillä olennoilla on oma erityinen henkensä, joka vaikuttaa niiden olotiloihin ja joka voi joskus herättää elottomankin esineen henkiin. Luonnossa ja maailmassa ajatellaan myös olevan lukuisia henkiä, jotka vaikuttavat toisiinsa.
Aineistossa 9.A näkyy erityisesti šintolaisuuden vaikutus. Šintolaista katsomusta on usein pidetty animistisena, ja siihen kuuluu näkemys, että henkiä ja jumalia elää kaikessa, kuten metsissä, vuorissa, joissa ja isoissa villieläimissä. Šintolaisen katsomuksen piirteet näkyvät japanilaisissa animaatioissa kuten tehtävän aineistossakin. Siinä hyödynnetään ajatusta luonnossa elävistä hengistä, kuten puiden tai kevään hengestä, jotka ovat vahvoja ja jotka voivat vaikuttaa ihmisten elämään, mutta jotka eivät välttämättä ole kuolemattomia.
Aineiston tekijöitä, joista voidaan löytää animistisia piirteitä, ovat muun muassa
- luonnossa oleva henki, joka voi vaikuttaa ihmiseen ja olla pelottava ja uhkaavakin
- metsä, jossa on voimaa ja johon ihmiset kehottavat olemaan menemättä
- kevään, metsän ja kasvun ruumiillistuma peurajumalassa
- pienet puun henget, joita istuu puiden oksilla ja näkyy muutenkin pitkin metsää
- villieläimen muodossa elävät luonnon jumalat, kuten peurajumala
- kirouksesta syntynyt vihan henki
- voimakkaat eläinhahmot, kuten sudet ja villisiat
- demoniset luonnon henget.
Näissä aineiston tekijöissä voidaan nähdä animistisia ajatuksia luonnon ja eläinten hengistä, jotka toimivat monin eri tavoin osana maailmaa ja jotka vaikuttavat ihmisiin.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää eritellä, miten animismi näkyy elokuvakatkelmassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhden animistisen piirteen oikeansuuntaisesti.
8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee vähintään kahta aineiston piirrettä siten, että niiden animistinen luonne kuvataan asianmukaisesti.
12 pisteen vastauksessa kokelaan erittely on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi syventää vastaustaan viittaamalla erilaisiin japanilaisen katsomuksen piirteisiin tai vertaamalla aineiston animistisia piirteitä jonkin muun kulttuurin animistisiin käsityksiin.
9.2 Kuvaile, millaisia animismin piirteitä ilmenee erilaisissa nykyään esiintyvissä katsomuksissa. 15 p.
Animismin keskeinen piirre on, että siihen ei kuulu uskoa tuonpuoleiseen eli transsendenttiin tai kommunikointia sen kanssa. Tämä seikka erottaa animismin vaikkapa abrahamilaisista uskonnoista. Esimerkiksi pyhä vuori on pyhä juuri vuorena tai jokin luonnon henki elää siinä luonnossa, joka on ihmisten havaittavissa. Animismi on ollut varhainen katsomuksen muoto, mutta sitä esiintyy edelleen ympäri maailmaa. On vanhoja yhä olemassa olevia animistisia katsomuksia, mutta myös joihinkin uushenkisiin ja uuspakanallisiin katsomuksiin kuuluu monia animistisia piirteitä.
Animistisia katsomuksia on eri puolilla maailmaa pohjoisesta etelään. Erityisesti monien alkuperäiskansojen katsomukset ovat animistisia. Useiden nykykatsomusten tapauksessa animismi ei ole yhtenäinen uskonto tai maailmankatsomus, vaan ryhmä erilaisia katsomuksellisia piirteitä, joita löytyy monista eri maailmankatsomuksista. Animismista puhutaan joskus yksinkertaisesti uskontona, mutta se ei sinänsä muodosta yhtä selkeää uskontoa. Kyseessä on pikemminkin uskomusjärjestelmä, joka on muotoutunut kuhunkin yhteisöön ja elinympäristöön sopivaksi.
Animistiset piirteet ilmenevät monilla eri tavoilla. Esimerkiksi Koreassa esiintyvää mudangia harjoittavat ihmiset tekevät pyhiinvaelluksia suurille vuorille. Suomessakin on saamelaisten pyhiä maantieteellisiä paikkoja, kuten Saanatunturi. Japanilainen šintolaisuus on tunnetuimpia maailmankatsomuksia, jotka sisältävät animistisia piirteitä. Moni saattaa nykyään harjoittaa sitä jonkin muun uskonnon, kuten buddhalaisuuden, ohella.
Myös joitakin taikauskon piirteitä voidaan pitää animistisina, vaikkapa ajatusta siitä, että musta kissa tuo huonoa onnea ihmiselle. Myös joissakin leikillisissä uskomuksissa tai tarinoissa näkyy animistinen tausta. Toisinaan puhutaan eri asioissa tai paikoissa asuvista ja toimivista hahmoista tai voimista, kuten tontuista tai näkeistä. Vastauksessa voidaan eritellä esimerkiksi šintolaisuutta, muinaissuomalaisen katsomuksen piirteitä, saamelaisten tai muiden alkuperäiskansojen katsomuksia tai jonkin uushenkisen katsomuksen animistisia piirteitä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvailla, millaisia animismin piirteitä ilmenee erilaisissa nykyään esiintyvissä katsomuksissa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee hajanaisia huomioita yhdestä tai useammasta animistisia piirteitä sisältävästä, nykyään esiintyvästä katsomuksesta.
8 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee, millaisia animismin piirteitä ilmenee erilaisissa nykyään esiintyvissä katsomuksissa.
12 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee oivaltavasti vähintään kahden erilaisen nykyään esiintyvän katsomuksen animistisia piirteitä. Vastauksesta ilmenee selkeä ymmärrys animismin luonteesta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi syventää animismin tarkastelua antropologisesta tai uskontotieteellisestä näkökulmasta.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Katsomukset (ET4) sisältöön ”ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi” ja moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) sisältöön ”uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen; käsityksiä uskontojen alkuperästä”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomusten maailma (ET5) kohtaan ”katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä” ja kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) kohtaan ”ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio”.