Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

• Ilmiön nimeäminen (1 p.): arktisen merijään sulaminen, merijään väheneminen tai merijääkato.
• Ilmiön kuvailu (3 p.), esimerkkisisältöjä: arktisen merijään on jo havaittu vähentyneen, kun ilmastonmuutos on lämmittänyt arktisen alueen ilmastoa. Arktinen alue on lämmennyt muuta maapalloa voimakkaammin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo selvästi arktisella alueella. Merijään väheneminen alentaa alueen albedoa ja voi siten kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Merijään väheneminen vaikuttaa alueen lajistoon ja rantojen eroosioon. Merijään väheneminen muuttaa mahdollisuuksia meren käyttöön arktisella alueella. Merijään sulaminen ei suoraan vaikuta valtameren pinnankorkeuteen.
• Täysiin pisteisiin vaaditaan, että ilmiön nimeämisestä tai kuvailussa käy ilmi, että kokelas on ymmärtänyt kuvasarjan esittävän arktisen alueen merijäätä eikä esimerkiksi jäätikköä tai ikiroutaa.

• Ilmiön nimeäminen (1 p.): segregaatio tai alueellinen eriytyminen.
• Ilmiön kuvailu (3 p.), esimerkkisisältöjä: segregaatiolla tarkoitetaan väestöryhmien eriytymistä eri asuinalueille esimerkiksi tulotason (tai koulutustason, etnisen taustan, iän tai kulttuurin) mukaan. Asuinalueet voivat jakautua esimerkiksi korkea- ja pienituloisten alueisiin, koska pienituloisilla ei ole varaa asua kaikkein suosituimmilla asuinalueilla, kuten kaupunkien keskustoissa. Segregaatiota esiintyy etenkin suurkaupungeissa ympäri maailmaa, myös Suomessa.

• Ilmiön nimeäminen (1 p.): vesiviljely, kalanviljely, akvakulttuuri tai kalankasvatus.
• Ilmiön kuvailu (3 p.), esimerkkisisältöjä: vesiviljelyllä tarkoitetaan esimerkiksi kalojen ja äyriäisten (sekä nilviäisten, levien ja vesikasvien) kasvattamista rajatuilla vesialueilla (altailla tai verkoilla).
• Vesiviljely on yleistynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja sitä harjoitetaan esimerkiksi Norjassa ja Itä-Aasiassa. Vesiviljelyn avulla voidaan tuottaa ravintoa kasvavalle väestölle tehokkaasti ja lajien luontaisia kantoja suojellen. Vesiviljelyn haittapuolia ovat erityisesti vesien rehevöityminen ja kasvatettavien eliöiden huonot elinolosuhteet.

• Ilmiön nimeäminen (1 p.): podsolisaatio, maannostuminen/maannoksen syntyminen tai maannoksen tutkiminen.
• Ilmiön kuvailu (3 p.), esimerkkisisältöjä: podsolimaannos on kostean ja viileän havumetsävyöhykkeen kerroksellinen (ja hapan) maannos. Podsolimaannos muodostuu, kun sadevesi valuu hapanta, eloperäistä ainesta sisältävän karike- ja humuskerroksen läpi. Samalla sadevesi muuttuu happamaksi ja liuottaa sen takia kivennäismaan yläosasta mineraaleja. Humuskerroksen alla oleva huuhtoutumiskerros on vaaleanharmaa, sillä se sisältää runsaasti kvartsipitoista hiekkaa. Huuhtoutumiskerroksen alapuolella on ruosteenpunainen rikastumiskerros, joka sisältää rauta- ja alumiinioksideja. Rikastumiskerroksen alla on muuttumaton pohjamaa.

Mikäli ilmiö on nimetty maannostumiseksi tai maannoksen tutkimiseksi, täysiin pisteisiin vaaditaan, että aineistossa 1.D kuvattu podsolimaannos tai sen syntyminen mainitaan vastauksessa esimerkkinä.

• Ilmiön nimeäminen (1 p.): coriolis-ilmiö.
• Ilmiön kuvailu (3 p.), esimerkkisisältöjä: coriolis-ilmiö on maapallon pyörimisliikkeestä johtuva ilmiö, jonka seurauksena ilmakehän (ja merivirtojen) liikkeet kääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Coriolis-ilmiön vaikutus on vähäisin päiväntasaajalla, ja se kasvaa napoja kohti mentäessä. Coriolis-ilmiö vaikuttaa esimerkiksi Golfvirran ja polaaririntaman syklonien liikkeeseen. Ilmanpaine-erojen ohella coriolis-ilmiö vaikuttaa myös planetaaristen tuulten suuntiin.

Kummankin käsitteen määrittelystä 2 p.

• Bruttokansantuote (BKT) kertoo valtiossa tiettynä aikana (yleensä yhden vuoden aikana) tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketun arvon, yleensä Yhdysvaltain dollareina (2 p.).
• Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) huomioi elinajanodotteen, koulutusvuodet ja elintason (aiemmin myös lukutaitoisten osuuden aikuisista). Elintasoa mitataan henkeä kohden lasketun, ostovoimakorjatun BKT:n avulla (2 p.).

Kustakin perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkejä sisällöistä:

Bruttokansantuote (BKT) 4 p.:

• BKT:ta käytetään usein hyvinvoinnin mittarina, koska se on yksiselitteinen ja sen perusteella pystytään arvioimaan ainakin valtiontalouden kehittymistä. Talouskasvun uskotaan kehittävän yhteiskuntaa kohti teollisuus- ja palveluyhteiskuntaa ja sitä kautta lisäävän kansalaisten hyvinvointia.
• BKT ilmoitetaan yleensä henkilöä kohden, mutta se ei kerro varallisuuden jakautumisesta valtion sisällä. Tulot saattavat jakautua epätasaisesti kansalaisten kesken.
• BKT ei huomioi kotona tehtyä työtä, harmaata taloutta, vapaaehtoistyötä eikä kehittyville maille ominaista omavaraistaloutta.
• BKT ei yleensä huomioi kansalaisten ostovoimaa eli valtioiden välisiä eroja hintatasossa. Ostovoimakorjattu BKT korjaa tätä puutetta.
• BKT mittaa ainoastaan taloudellista hyvinvointia ja jättää huomiotta hyvinvoinnin inhimillisen puolen.

Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 4 p.:

• HDI on BKT:ta monipuolisempi kehittyneisyyden ja hyvinvoinnin mittari, koska se tarkastelee taloudellisen kehittyneisyyden lisäksi myös inhimillistä kehitystä elinajanodotteen ja koulutustason avulla.
• HDI kuvaa hyvinvointia ja kehitystä monipuolisemmin, koska elinajanodote kertoo valtion terveydenhuollon kehittyneisyydestä ja koulutuksen pituus yksilön kehittymisen ja hyvinvoinnin tavoittelun mahdollisuuksista.
• HDI kuvaa valtion keskimääräistä hyvinvointia eikä kerro huono-osaisen väestönosan, yksittäisen talouden tai kansalaisen tilanteesta.

Kustakin perustellen kuvatusta toimesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Pintapuoliseksi katsotaan myös yleisemmän tason kuvaus, josta varsinainen kehitysyhteistyön toimenpide puuttuu. Jos varsinaisia toimenpiteitä ei ole esitetty, vastauksesta voi saada enintään 4 p. Esimerkkejä sisällöistä:

• Tuetaan demokraattisen yhteiskunnan kehittymistä muun muassa edistämällä korruption vastaista toimintaa esimerkiksi koulutusten avulla tai lähettämällä vaalitarkkailijoita. Myös toisen valtion osallistuminen maan sisäisten konfliktien sovitteluun voi edistää demokratiakehitystä.
• Edistetään tasa-arvoisen ja ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskuntarakenteen kehittymistä muun muassa parantamalla naisten ja tyttöjen oikeuksia ja seksuaalivähemmistöjen asemaa.
• Parannetaan infrastruktuuria esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua ja rahoittamalla sähköverkon ja viemäröinnin rakentamista.
• Tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua ja rahoittamalla aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden rakentamista.
• Edistetään taloudellista kehitystä esimerkiksi antamalla valtioiden velkoja anteeksi ja tukemalla paikallista yrittäjyyttä myöntämällä mikrolainoja.
• Tuetaan terveydenhuollon saatavuutta esimerkiksi rahoittamalla rokotusohjelmia ja klinikoita.
• Parannetaan opiskelumahdollisuuksia kouluttamalla opettajia ja lahjoittamalla opiskeluvälineitä. Etenkin tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen parantaa perheen hyvinvointia sekä vähentää syntyvyyttä.
• Edistetään maataloustuotantoa esimerkiksi toimittamalla lannoitteita ja torjunta-aineita ja tukemalla paikallisia pienviljelijöitä taloudellisesti.
• Kehitysyhteistyön ansiokkaasta määrittelystä ja kestävän kehityksen ulottuvuuksien mukaisesta jäsentelystä voidaan antaa pisteitä.

Normaalin vuorovesitilanteen selittäminen kuvana ja selitysteksteinä yhteensä enintään 6 p. seuraavasti:

• Kuvassa näkyy Kuun ja Maan (ja Auringon) asento suhteessa nousu- ja laskuveteen sekä nousu- ja laskuveden sijainnit molemmin puolin maapalloa. (2 p.)
• Selitysteksteistä käy ilmi nousuveden syntymekanismi molemmin puolin maapalloa. (2 p.)
• Selitysteksteistä käy ilmi laskuveden syntymekanismi. (2 p.)
• Täysiin pisteisiin vaaditaan, että kuvasta ja/tai selitysteksteistä käy ilmi maapallon pyörimisliikkeen vaikutus vuoroveteen.

Tulva- ja vajaavuoksen selittäminen kuvina ja selitysteksteinä yhteensä enintään 6 p. seuraavasti:

• Kuvasta käy ilmi Kuun, Maan ja Auringon asennon vaikutus tulvavuoksen syntyyn (ei vaadita sekä uudenkuun että täydenkuun tilannetta vaan toinen riittää). (1 p.)
• Selitysteksteistä käy ilmi tulvavuoksen syntymekanismi, huomioiden tilanteen toistuminen kahdesti kuukaudessa. (2 p.)
• Kuvasta käy ilmi Kuun, Maan ja Auringon asennon vaikutus vajaavuoksen syntyyn. (1 p.)
• Selitysteksteistä käy ilmi vajaavuoksen syntymekanismi. (2 p.)

Selitystekstit voivat olla joko kuvassa tai vastauskentässä kunhan on selvää, mitä kuvaa kukin teksti selittää. Pelkästä tekstiä sisältävästä vastauksesta voi saada enintään 6 p.

Esimerkkipiirroksia:

Normaalitilanne

Tulvavuoksi

Vajaavuoksi

Kustakin perustellen kuvatusta vaikutuksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkejä sisällöistä:

Vaikutukset luontoon 2–6 p.:

• Vaikutukset eliöiden vuorokausirytmiin: eläimet siirtyvät laskuveden aikaan kauemmas merelle tai kaivautuvat hiekkaan vuorovesirannoilla.
• Vuorovesivaihtelu tarjoaa monille eliöille ravintoa. Nousuveden aikaan monet lajit pääsevät jokisuistoihin ruokailemaan, ja laskuveden aikaan esimerkiksi linnut pyydystävät kuivalle maalle jääneitä kaloja. Vuorovesi vaikuttaa myös ravinteiden kulkeutumiseen.
• Kilpikonnat hyödyntävät nousuvettä rantautuessaan munimaan rantahiekkaan.
• Vuorovesivirta muokkaa rantoja ja merenpohjaa kuljettamalla ja kasaamalla maa-ainesta.
• Vuorovesi voi kasata ainesta jokien suistoon ja aiheuttaa siten tulvia.

Vaikutukset ihmisen toimintaan 2–6 p.:

• Vedenkorkeuden vaihtelu ja voimakkaat vuorovesivirtaukset voivat aiheuttaa haittaa ja vaaratilanteita meri- ja maaliikenteelle.
• Vuorovesivoimaa voidaan hyödyntää sähköntuotannossa.
• Vedenkorkeuden vaihtelu ja vuoroveden aiheuttamat voimakkaat virtaukset voivat olla vaarallisia uimareille ja rannalla liikkuville ihmisille.
• Vuorovedellä voi olla seurauksia alueen kalastustoiminnalle, sillä se vaikuttaa kalojen liikkumiseen sekä siihen, missä ja milloin kalastaminen on mahdollista.
• Vuorovesivaihtelu voi vaikuttaa myös ruoantuotantoon. Se nimittäin vaikuttaa muun muassa rapujen, simpukoiden, etanoiden ja merilevien esiintymiseen ja vuorokausirytmiin.
• Vuorovesirannikot voivat houkutella matkailijoita, mikä voi lisätä matkailusta saatavia tuloja alueella.

Kunkin käsitteen määrittelystä 1 p.

• Maassamuutto on valtion sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä. (1 p.)
• Nettomuutoksi kutsutaan tulomuuton ja lähtömuuton erotusta. (1 p.)
• Työntövoimatekijät ovat kielteisiä tekijöitä, jotka motivoivat muuttamaan pois lähtöalueelta. (1 p.)
• Vetovoimatekijät ovat positiviisia tekijöitä, jotka motivoivat muuttamaan kohdealueelle. (1 p.)

Kustakin perustellen kuvatusta tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Työttömyys saa etsimään työpaikkaa jostain muualta, kun taas hyvät työllisyysmahdollisuudet houkuttelevat uusia asukkaita paikkakunnalle.
• Huonot palvelut kannustavat muuttamaan pois, kun taas monipuoliset ja hyvin saavutettavissa olevat palvelut houkuttelevat asukkaita paikkakunnalle.
• Puutteelliset sosiaaliset suhteet voivat motivoida muuttamaan pois alueelta, kun taas sosiaaliset verkostot, kuten ystävät ja sukulaiset, voivat houkutella muuttamaan uudelle alueelle.
• Heikot opiskelumahdollisuudet voivat houkutella muuttamaan pois. Vastaavasti hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat paikkakunnalle nuorta väestöä.
• Asuntojen korkea hintataso tai vuokra-asuntojen heikko tarjonta voivat houkutella muuttamaan pois, kun taas edulliset asunnot ja hyvä asuntotarjonta voivat houkutella ihmisiä alueelle.
• Huonot liikenneyhteydet voivat motivoida muuttamaan pois, siinä missä hyvät liikenneyhteydet ja monipuolinen joukkoliikenne voivat houkutella muuttamaan alueelle.
• Aluepolitiikan keinoin on voitu lisätä alueen vetovoimaa muun muassa lisäämällä asuinympäristön viihtyvyyttä.

Kustakin perustellusta eron tai syyn kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Ilman selkeää vertailuasetelman luomista osatehtävästä voi saada enintään 6 p. Esimerkkisisältöjä:

Erot 4–6 p.:

• Pitkällä aikavälillä muuttoliike on suuntautunut maaseudulta kaupunkeihin, kun taas korona-aikana isojen kaupunkien tulomuutto hidastui.
• Isot kaupungit ovat perinteisesti olleet muuttovoittoalueita, mutta korona-aikana joistain isoista kaupungeista tuli muuttotappioalueita.
• Kaupunkien läheiset maaseutualueet ja pienet kunnat ovat pitkällä aikavälillä olleet muuttotappioalueita, mutta korona-aikana muuttoliike teki näistä muuttovoittoalueita.
• Pitkällä aikavälillä muuttoliike on suuntautunut Itä- ja Pohjois-Suomesta Länsi- ja Etelä-Suomeen, kun taas korona-aikana joissain Lapin kunnissa muuttotappio kääntyi muuttovoitoksi. Muuttoliike kohdistui korona-aikana tasaisemmin ympäri maata.
• Pitkällä aikavälillä muuttoliike on suuntautunut pääkaupunkiseudulle, kun taas korona-aikana se suuntautui voimakkaimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kasvu- ja maakuntakeskuksiin sekä vapaa-ajan ja matkailun keskittymiin.

Syyt 2–4 p.:

• Korona-aikana ihmisille tuli tarve välttää kontakteja muihin ja vähentää tartuntariskiä. Tämä saattoi lisätä halua eristäytyä haja-asutusalueelle.
• Korona-aikana etätyön yleistyminen mahdollisti muuton pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle.
• Korona-aikana tarve väljempiin asuntoihin houkutteli muuttamaan.
• Korona-aikana kaupunkien vetovoimatekijöiden (työpaikat, palvelut, tapahtumat) väheneminen saattoi houkutella muuttamaan pois kaupungista.
• Korona-aikana opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnille vähenivät etäopetuksen vuoksi.

Kustakin oikeanlaisesta huomiosta kartografian käsitteitä täsmällisesti käyttäen 2 p., pintapuolisesta tai arkikielisestä kuvauksesta 1 p. Esimerkkejä huomioista:

• Teemakartta sopii tarkoitukseen, koska karttaa käytetään yhden teeman, väkiluvun (tai väestöntiheyden), kuvaamiseen.
• Kyseessä on tarkemmin sanottuna tilastoteemakartta, koska se perustuu tilastoituun, määrälliseen (eli kvantitatiiviseen) aineistoon.
• Hallinnollisia alueita koskeva (suhteellinen) tilastoaineisto esitetään tyypillisesti koropleettikarttana (eli alueluokituskarttana), jossa alueet on jaettu luokkiin esitettävän muuttujan perusteella.
• Koropleettikartassa muuttujan suuruutta kuvataan (yhden värin) liukuvalla tummuusasteikolla (tai rasterointina) – lääni, jonka väestöntiheys on suurin, on kaikkein tummin.
• Koropleettikartta sopii käytännössä ainoastaan suhteellisten lukujen esittämiseen. Väkiluku voidaan jakaa läänin pinta-alalla ja siten esittää kartalla väestöntiheys.
• Väkiluvun voi esittää myös pistekarttana. Siinä jokaisen läänin kohdalla on pistesymboli, jonka koko kuvaa läänin (absoluuttista) väkilukua.
• Koska väkiluvun vaihtelu on suurta ja tiheimmin asuttujen läänien luvut ovat omassa suuruusluokassaan, tasavälinen luokittelu ei sovellu alueellisten erojen esittämiseen. Paremmin voivat toimia niin sanotut luonnolliset luokkavälit tai luokittelu, jossa jokaiseen luokkaan tulee suunnilleen yhtä monta lääniä (kvantiilit).
• Koska väestöntiheyden vaihtelu on suurta, pistesymbolin halkaisijaa ei kannata laskea väkiluvusta vakiokerrointa käyttämällä vaan hyödyntämällä esimerkiksi paraabelimittakaavaa. Muuten tiheimmin asuttuja läänejä kuvaavat pisteet kasvavat liian suuriksi tai harvaan asuttujen läänien pisteet jäävät liian pieniksi.
• Pienimittakaavainen kartta (jossa näkyy koko Ruotsi) sopii tarkoitukseen, koska aineisto kattaa koko maan.
• Koropleettikartan (tai pistekartan) päällä voidaan esittää lisäksi myös väestöä koskevat absoluuttiset tai suhteelliset lukuarvot numeroin kunkin läänin kohdalla.
• Läänien lisäksi teemakartalle voi lisätä sellaisia muita paikkatietoaineistoja (eli karttatasoja) ja tietoja, jotka auttavat kartan lukemisessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi merialueet, suuret järvet ja keskeisimmät paikannimet.
• Teemakartta tarvitsee ainakin karttasymbolien selitteen (eli legendan). Kokonaista valtiota kuvaavassa kartassa pohjoisnuoli ja mittakaava eivät ole välttämättömiä. Muiden karttaelementtien välttämättömyys riippuu täsmällisestä käyttötarkoituksesta.

Kummankin käsitteen määrittelystä 2 p.

• Ilmansaasteet ovat hengitysilmassa eliöille haitallisia (eli ilmanlaatua heikentäviä) (1 p.) hiukkasmaisia (partikkeleita) ja kaasumaisia aineita (aerosoleja) (1 p.). Tyypillisimpiä ilmansaasteita ovat otsoni, katupöly ja pienhiukkaset. (1 p.) Suurimpia ilmansaasteiden lähteitä ovat puun poltto, liikenne ja teollisuus. (1 p.)
• Savusumu (smog) on suurkaupunkien yllä esiintyvä saastepilvi (1 p.), joka syntyy yleensä inversiotilanteissa (1 p.). Savusumu voi aiheuttaa terveysongelmia kuten hengitystieoireita (1 p.) ja sitä esiintyy esimerkiksi Los Angelesissa, Pekingissä, Lontoossa ja Méxicossa (1 p.).

Kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin ei katsota olevan ilmansaasteita.

Esseen esitystavasta 2 p., kun essee on tehtävänannon mukaisesti rajattu ja hyvin jäsennelty, ja kun maantieteellisiä käsitteitä käytetään täsmällisesti. Kuvaus tilanteista, joissa ilmanlaatu heikkenee, yhteensä enintään 10 p.: perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Lämpötilainversion aikana: tyynellä poutasäällä, kun on pilvetön taivas, erityisesti talvisin.
• Tulivuoren purkautuessa alueilla, joille tuhkapilvet leviävät tuulen mukana.
• Metsä-, maasto- ja rakennuspalojen aikana sekä roskanpolton seurauksena alueilla, joille ilmansaasteet leviävät tuulen mukana.
• Lämmityskaudella, kun energiaa tuotetaan paljon ja esimerkiksi poltetaan puuta kotitalouksissa.
• Siitepölyaikaan, kuten Suomessa keväällä ja kesällä.
• Huonoilla talvikeleillä teiden suolauksen takia.
• Talvella ja keväällä hiekoitushiekan ja pölyn kuivuessa.
• Onnettomuuksien, kuten kemikaalionnettomuuksien, teollisuuspalojen, putkivuotojen ja räjähdysten seurauksena.
• Hiekkamyrskyjen seurauksena alueilla, joille pöly leviää tuulen mukana.
• Arkipäivinä työmatkaliikenteen ollessa vilkasta, Suomessa esimerkiksi noin klo 7–9 ja 16–18.
• Sisäilma voi heikentyä esimerkiksi tupakanpolton, puun pienpolton tai radonin seurauksena.

Esseen esitystavasta 2 p., kun essee on tehtävänannon mukaisesti rajattu ja hyvin jäsennelty, ja kun maantieteellisiä käsitteitä käytetään täsmällisesti. Ilmanlaatua heikentävien alueellisten tekijöiden käsittelystä yhteensä enintään 12 p.: perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Tiheä asutus: Lisää kaikenlaista ihmisen toimintaa alueella. Rakennukset vaikuttavat alueen pienilmastoon ja sitä kautta ilmanlaatuun.
• Paljon liikennettä: suuret liikennemäärät lisäävät ilmanlaatua heikentäviä pakokaasuja ja tien pinnasta irtoavaa pölyä.
• Paljon teollisuutta: esimerkiksi teollisuuslaitosten päästöt, pöly ja raskas liikenne lisäävät ilmansaasteita alueella.
• Kaivostoiminta: avolouhoksista ja esimerkiksi soran valmistuksesta aiheutuu pölyä ympäristöön.
• Ympäristölainsäädännön heikkous: vaikuttaa ilmanlaatua heikentävien päästöjen määrään muun muassa teollisuudessa, kotitalouksissa ja liikenteessä.
• Paikalliset tavat: tavat valmistaa ruokaa, lämmittää sisätiloja ja käyttää energiaa muihin tarkoituksiin vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon ilmassa on pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä.
• Jätteenpoltto: jätteenpolttolaitoksissa ja erityisesti kotitalouksissa tapahtuvasta jätteenpoltosta syntyy myrkyllisiä yhdisteitä (esimerkiksi dioksiineja), pienhiukkasia ja häkää.
• Maatalous: erityisesti karjatalous vapauttaa ilmaan muun muassa suuret määrät ammoniakkia ja pölyä.
• Ilmasto: Vaikuttaa teiden suolauksen tarpeeseen. Sademäärä ja sen jakautuminen vaikuttavat kuivuuteen, joka usein altistaa pölylle. Tuulisuus vaikuttaa pölyämiseen ja inversiotilanteiden yleisyyteen.
• Pinnanmuodot: Vaikuttavat inversiotilanteiden syntymiseen. Painanteissa ja tuulensuojaisissa laaksoissa (erityisesti kattilalaaksoissa) inversiotilanteet ovat yleisiä.
• Kasvillisuus: kasvillisuuden määrä ja lajisto vaikuttavat ilmassa olevan siitepölyn määrään.
  • Kasvillisuus voi parantaa ilmanlaatua esimerkiksi vähentämällä hengitysilmassa olevien hiukkasten määrää.

Kunkin riskin perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Alueelle tyypillinen eliölajisto kärsii kasvihuoneviljelystä, ja luontaiset elinympäristöt ovat käytännössä hävinneet kasvihuoneiden peittämältä alueelta.
• Alueelle tyypillinen kasvillisuus on hävitetty kasvihuoneiden tieltä, jolloin harvat paljaana olevat maa-alueet ovat alttiita eroosiolle.
• Intensiivinen kasvihuoneviljely kuluttaa suuret määrät jo ennestään kuivan eteläisen Espanjan pinta- ja pohjavesivaroja. Tämä on johtanut pahenevaan vesipulaan alueella.
• Alueen kasvihuoneissa tarvitaan paljon kasteluvettä, mikä voi aiheuttaa maaperän suolaantumista. Tämä tekee maaperästä lopulta viljelykelvottoman.
• Kasvihuoneissa viljellään yleensä yhtä kasvilajia kasvihuonetta kohden. Viljelykasvien yksipuolisuus lisää kasvitautien ja tuhohyönteisten määrää, minkä vuoksi torjunta-aineita joudutaan käyttämään paljon.
• Kasvihuoneissa käytettävät suuret torjunta-aine- ja lannoitemäärät saattavat pilata alueen maaperää ja vesistöjä sekä lisätä torjunta-aineresistenttejä tauteja tai tuhohyönteisiä.
• Kasvihuoneviljelmillä syntyy vuosittain niin suuri määrä muovijätettä, että sitä on hankala kierrättää. Muovijäte päätyy kaatopaikoille ja ympäristöön, mikä kuormittaa alueen luontoa ja Välimeren meriekosysteemiä.
• Alueella tuotettavat vihannekset ja hedelmät on kuljetettava nopeasti kuluttajille. Kuljetuksista aiheutuu hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.

Kustakin ongelman perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Siirtotyöläisten välittäminen voi olla liiketoimintaa sekä lähtö- että kohdemaassa. Taloudellisen hyödyn tavoittelu voi johtaa ihmisoikeusrikkomuksiin.
• Kasvihuoneissa työskentelevät siirtotyöläiset elävät yleensä muusta väestöstä erillään hökkelikylissä kasvihuoneiden läheisyydessä. Tämä aiheuttaa sosiaalista segregaatiota eli eriytymistä alueen muusta väestöstä ja voi puolestaan johtaa siirtotyöläisten syrjintään.
• Pahimmillaan siirtotyöläisten ihmisoikeudet eivät toteudu, koska heillä ei välttämättä ole valtaväestön tavoin pääsyä yhteiskunnan peruspalveluiden piiriin.
• Peruspalveluiden puuttuminen, etenkin terveyspalveluiden puute, voi lisätä terveysongelmia ja heikentää siirtotyöläisten hyvinvointia.
• Siirtotyöläisten koulutuksen puute voi altistaa heidät hyväksikäytölle työehdoista sovittaessa, esimerkiksi harmaaseen talouteen liittyen. Hyväksikäytön taustalla voi olla myös työntekijän äärimmäinen köyhyys ja vaihtoehtojen puute.
• Huonot asumisolot, etenkin viemäröinnin ja sähköjen puute, heikentävät siirtotyöläisten hyvinvointia ja voivat altistaa heidät taudeille.
• Pitkään jatkuvat huonot työskentely- ja asuinolosuhteet heikentävät siirtotyöläisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
• Pitkä ero omasta perheestä ja suvusta heikentää sosiaalista hyvinvointia ja altistaa siirtotyöläiset monille riskeille, kuten väkivallalle, rikollisuudelle, päihteille ja masennukselle.

Kustakin kohde- ja lähtömaan hyödyn perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Hyödyt kohdemaalle 2–6 p.:

• Kohdemaa saa siirtotyöläisistä runsaasti edullista työvoimaa, mikä kohentaa maan taloutta (voi kasvattaa verotuloja silloin kun kyse ei ole harmaasta taloudesta).
• Siirtotyöläiset auttavat kohdemaata vastaamaan työvoimapulaan fyysisesti raskailla tai vähemmän halutuilla aloilla, kuten maanviljelyssä, rakennustyömailla ja siivoustyössä.
• Siirtotyöläiset saattavat integroitua kohdemaan yhteiskuntaan ja muuttaa pysyvästi maahan. Tämä auttaa vastaamaan kasvavaan työvoimapulaan myös pitkällä aikavälillä etenkin Suomen kaltaisissa maissa, joissa väestö vanhenee.
• Siirtotyöläisten mukana voi levitä uusia innovaatioita, ja he voivat rikastuttaa kohdemaan kulttuuria.
• Myös korkeasti koulutettu siirtotyövoima paikkaa työvoimapulaa ja helpottaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa esimerkiksi tekniikan alalla.

Hyödyt lähtömaalle 2–6 p.:

• Siirtotyöläisten kotimaassa väestö kasvaa usein nopeasti, ja siten siirtotyöläisyys voi helpottaa lähtömaan väestöpainetta.
• Siirtotyöläisyys voi helpottaa lähtömaan työttömyystilannetta, koska suuren väestönkasvun vuoksi maiden väestöstä suuri osa on työikäisiä nuoria aikuisia.
• Siirtotyöläiset lähettävät usein suuren osan palkastaan kotimaahansa perheelleen ja sukulaisilleen. Tällä rahalla on suuri taloudellinen merkitys lähtömaalle.
• Kotimaahan palatessaan siirtotyöläiset voivat tuoda mukanaan innovaatioita, joista voi olla hyötyä paikalliselle yhteisölle lähtömaassa.
• Siirtotyöläisistä suurin osa on miehiä, mikä voi vankistaa naisten asemaa perheen päänä lähtömaassa. Perheestään vastuussa olevat naiset saattavat saada muun muassa enemmän valtaa käyttää rahaa ja tehdä päätöksiä.

Kustakin perustellusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Eurooppalainen kuluttaja voi

• suosia tuotteita, joiden alkuperä on tiedossa, sillä myös Euroopassa tuotetaan ruokaa ihmisten kannalta epäeettisesti ja ympäristöä riistäen
• huomioida kulutusvalinnoissaan sen, että usein kasvispainotteinen ruokavalio on ilmasto- ja ympäristöystävällisempää, mutta senkin tuotantoon voi liittyä ympäristöongelmia ja ihmisoikeusrikkomuksia
• suosia lähiruokaa tai ruokaa, jonka tuotantoketjun eettisyys on varmistettu sertifioinnilla, kuten Reilun kaupan tuotteita ja Hyvää Suomesta -tuotteita
• pyrkiä vaikuttamaan ruuantuotannon eettisyyteen tuomalla esiin mielipiteitään ja oikeaa tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
• vedota suoraan ruokakauppaketjuihin ja ruuan maahantuojiin, jotta ne toisivat myyntiin vain yhteiskuntavastuullisten tuottajien tuotteita ja edellyttäisivät tuottajiltaan tuotantoketjun läpinäkyvyyttä
• toimia itse politiikassa tai kansalaisjärjestöissä ajamassa eettisen ruuantuotannon asiaa tai lahjoittaa kansalaisjärjestölle, joka edistää siirtotyöläisten työ- ja elinoloja kohdemaassa.

Kunkin oikeanlaisen näkökulman kattavasta perustelusta 2 p., pintapuolisesta perustelusta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

• Matka-aika (enintään 2 p.):
  • Laivan kiertoreitti Houstoniin Etelä-Amerikan eteläkärjen ympäri tai jäätilanteen salliessa pohjoisesta Luoteisväylän kautta lisäisi matkan pituutta tuhansilla kilometreillä ja kestäisi suunnilleen yhtä kauan kuin kanavan sulku.
  • Lastin siirtäminen toiseen kuljetusmuotoon veisi paljon aikaa eikä siten olisi kannattavaa.
  • Vaihtoehtoinen reitti maantietä pitkin Panamasta Houstoniin kulkisi monen valtion läpi. Useat rajatarkastukset voisivat pidentää matka-aikaa merkittävästi, jollei mailla ole keskinäisiä tullisopimuksia.
• Kustannukset (enintään 2 p.):
  • Kiertoreittien käyttämiseen sekä laivalla (Kap Hornin tai Luoteisväylän kautta) että toisella kuljetusmuodolla kuluisi paljon polttoainetta, mikä nostaisi matkan kustannuksia huomattavasti.
  • Lastin purkaminen ja siirtäminen toiseen kuljetusmuotoon maksaisivat paljon ja lisäisivät kustannuksia.
• Päästöt (enintään 2 p.):
  • Kiertoreittien käyttäminen laivalla tai muilla kuljetusmuodoilla lisäisi päästöjä merkittävästi.
• Liikenneverkon kapasiteetti (enintään 2 p.):
  • Suuren lastin siirtäminen toisiin kulkuneuvoihin joko pääkaupungissa Panamassa tai muussa satamassa ruuhkauttaisi satamaa.
  • Pelkästään tämän laivan lastin siirtäminen esimerkiksi maanteitse kuljetettavaksi vaatisi tuhansia rekkoja, joita ei olisi todennäköisesti helposti saatavilla yllättävässä tilanteessa.
  • Keski-Amerikasta ei ole rautatieyhteyttä Yhdysvaltoihin. Myös maantieverkko on monin paikoin heikkokuntoinen, mikä puolestaan kasvattaisi matka-aikaa ja onnettomuusriskejä.
• Vaihtoehtoisten reittien riskialttius (enintään 2 p.):
  • Sääolot Etelä-Amerikkaa kiertäessä voivat olla haastavat ja merenkäynti voimakasta.
  • Kyseisen laivan miehistöllä ei välttämättä ole kokemusta kiertoreitistä ja sen olosuhteista.
  • Mahdolliset riskit ympäristölle onnettomuuksien sattuessa.

Kummastakin hyväksyttävästä pullonkaulasta enintään 6 p. seuraavasti:

• Nimeäminen 1 p.
• Merkitseminen ympyröimällä kartalle oikeaan paikkaan 1 p.
• Vaikutus laivaliikenteeseen 2 p. (perusteltu kuvaus täsmällisesti paikannimiä käyttäen 2 p., pintapuolinen kuvaus 1 p.)
• Vaikutus maailmantalouteen 2 p. (perusteltu kuvaus 2 p., pintapuolinen kuvaus 1 p.)

Esimerkkejä vaikutuksista laivaliikenteeseen ja maailmantalouteen:

• Suezin kanava tai Bab el Mandebin salmi (tai Punainenmeri):
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylät ovat merkittävä kulkureitti Intian valtameren ja Välimeren välillä, mutta myös Intian valtameren ja Atlantin välillä. Väylien sulkeminen pidentäisi laivojen matkaa Aasiasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tuhansilla kilometreillä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Väylien läpi kulkee huomattava osa maailman tavaraliikenteestä. Väylien sulkeminen vaikuttaisi varsinkin Euroopan kaupankäyntiin ja teollisuuteen ja siten maailmantalouteen. Raaka-ainepulasta johtuvat toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tehtaissa tuotantoseisokkeja. Kaupoissa voi olla tilapäistä vajausta kulutustavaroista, mikä vaikuttaisi myös kuluttajiin.
• Gibraltarinsalmi:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylän sulkeminen estäisi liikenteen Välimeren ja Atlantin välillä ja haittaisi Intian valtamereltä Atlantille kulkevaa laivaliikennettä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Salmen sulkeminen aiheuttaisi haittaa varsinkin Euroopan teollisuudelle ja kaupalle sekä sen myötä maailmantaloudelle tuotanto- ja toimitusketjujen pitenemisen vuoksi. Salmi on tärkeä myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähteville öljykuljetuksille, joiden vaikeutuminen voisi nostaa energian hintoja ympäri maailmaa.
• Bosporinsalmi ja Dardanelliensalmi:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylien sulkeminen estäisi laivaliikenteen Välimeren ja Mustanmeren välillä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Salmet ovat tärkeä kauttakulkureitti esimerkiksi Kaukasuksen öljykentiltä tulevalle öljylle sekä Venäjältä ja Ukrainasta lähteville viljakuljetuksille, joiden vuoksi salmien sulkemisella olisi merkittäviä vaikutuksia maapallon ruoka- ja energiaturvaan. Siten salmien sulkeminen vaikuttaisi maailmantalouteen ruoan ja energian hintojen nousujen myötä.
• Englannin kanaali tai Doverinsalmi/Calaisinsalmi:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylän sulkeminen vaikeuttaisi liikennettä Pohjanmeren ja Atlantin sekä Manner-Euroopan ja Ison-Britannian välillä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Sulkemisella olisi vaikutuksia varsinkin Euroopan suurten talousmaiden Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan teollisuuteen ja kauppaan, koska tuotanto- ja toimitusketjut pitenisivät ja syntyisi tavaroiden toimitusvaikeuksia. Lisäksi rannikkovaltioiden merkittävä kalastuselinkeino kärsisi kanaalin sulkemisesta, millä voisi olla vaikutuksia Euroopan talouteen.
• Tanskan salmet ja Kielin kanava:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylien sulkeminen estäisi laivaliikenteen Itämeren ja Atlantin välillä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Väylät ovat olleet esimerkiksi merkittävä öljynkuljetusreitti Venäjältä maailmalle. Niiden sulkemisen vaikutukset kohdistuisivat varsinkin Itämeren alueen ja muun Euroopan talouksiin ja niiden heilahtelun myötä maailmantalouteen.
• Hormuzinsalmi:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylän sulkeminen estäisi laivaliikenteen Persianlahden ja Arabianmeren välillä.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Salmi on kriittisen tärkeä kohde, jotta öljyä ja maakaasua saadaan kuljetettua Persianlahden maista muualle maailmaan. Väylän sulkeminen aiheuttaisi maailmalla pulaa näistä energialähteistä, jolloin myös niiden maailmanmarkkinahinnat nousisivat voimakkaasti. Tämä aiheuttaisi monissa maissa energiakriisin. Vaikutukset näkyisivät ympäri maailmaa teollisuudessa ja liikenteessä sekä niiden myötä myös maailmantaloudessa.
• Malakansalmi tai Singaporensalmi:
  • Vaikutus laivaliikenteeseen (2 p.): Väylän sulkeminen vaikeuttaisi liikennettä Tyynen valtameren ja Intian valtameren välillä ja pidentäisi matka-aikoja huomattavasti.
  • Vaikutus maailmantalouteen (2 p.): Väylän läpi kulkee huomattava osa maailman tavara- ja öljykuljetuksista. Sen sulkeminen viivästyttäisi tuotanto- ja toimitusketjuja ja aiheuttaisi siten harmia teollisuudelle ja kaupalle varsinkin Itä- ja Kaakkois-Aasian suurissa talousmaissa sekä Lähi-idässä ja Euroopassa.

Vastauksen loogisesta jäsentelystä ja käsitteiden täsmällisestä käytöstä 2 p. Kustakin perustellusta riskistä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Riskejä luonnolle 4–6 p.:

• Kanavan (ja sen yhteyteen suunnitellun tekojärven) tieltä jouduttaisiin kaivamaan pois paljon maa-ainesta. Tämä aiheuttaisi päästöjä rakennusvaiheessa ja muuttaisi elinympäristöä maa-aineksen läjitysalueella.
• Kanavan reitin tieltä jouduttaisiin hävittämään paljon metsiä ja kosteikkoalueita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä monille eliölajeille. Tällöin lukuisat lajit voisivat uhanalaistua tai kadota kokonaan.
• Laivaliikenteen aiheuttama melu häiritsee eliöitä.
• Kanava estäisi maalla elävien lajien leviämisen (leviämiseste) ja pirstoisi elinympäristöjä.
• Vieraslajit voisivat levitä Nicaraguajärven ympäristöön esimerkiksi laivojen painolastitankkien mukana ja heikentää järven luontaisia ekosysteemejä.
• Laivojen päästöt, painolastitankkien mukana tuleva suolainen merivesi ja laivojen aiheuttamien virtausten järvestä nostattamat pohjasedimentit voisivat heikentää Nicaraguajärven vedenlaatua ja aiheuttaa rehevöitymistä ja happikatoa.
• Laivaliikenteen seurauksena öljyonnettomuuden riski kasvaisi.
• Laivojen synnyttämät aallot voisivat lisätä Nicaraguajärven ja kanavan rantojen eroosiota.
• Kanavan rakentamisen myötä Nicaraguajärven vedenkorkeutta jouduttaisiin säännöstelemään, mikä voisi aiheuttaa kuivuutta järven laskujoella. Vedenpinnan säännöstely voisi myös lisätä tulvariskiä kanavan reitillä ja Nicaraguajärven ympäristössä.

Riskejä ihmisen toiminnalle 4–6 p.:

• Monet ihmiset joutuisivat muuttamaan pois kanavan tieltä.
• Kanavan rakentamisen seurauksena Nicaraguan alkuperäiskansojen mahdollisuudet oman kulttuurinsa harjoittamiseen heikkenisivät heidän elinalueidensa pienentymisen vuoksi.
• Nicaraguajärvi on merkittävä makean veden varasto, jonka saastuminen laivaliikenteen seurauksena voisi aiheuttaa pulaa juoma- ja kasteluvedestä.
• Kanavan toiminta voisi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi paikallisten elinkeinojen harjoittamiseen, kuten kalastukseen, maatalouteen ja viime vuosina kasvaneeseen ekomatkailuun esimerkiksi muuttuneen maiseman ja lisääntyneen liikenteen takia.
• Kanavasta saatavat tulot eivät jakautuisi tasaisesti kansalle. Tämä voisi lisätä tuloeroja ja eriarvoisuutta Nicaraguassa entisestään.
• Kanavan toiminnan seurauksena rikollisuus ja salakuljetus voisivat lisääntyä Nicaraguassa.
• Terrorismin uhka saattaisi kasvaa Nicaraguassa, sillä kanava olisi geopolittisesti merkittävä kohde.
• Kanavaa rahoittavan ja rakennuttavan Kiinan taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta voisi kasvaa Nicaraguassa ja mahdollisesti heikentää Nicaraguan omaa päätäntävaltaa valtion sisäisistä asioista.
• Kanavan rakentamista varten tarvittaisiin todennäköisesti paljon vierastyövoimaa. Jos vierastyövoima tulisi matalapalkkaisista kehittyvistä maista, työntekijät saattaisivat altistua ihmisoikeusrikkomuksille, kuten pakkotyölle tai ihmiskaupalle.

Oikea kaupungin nimi 1 p. Osatehtävästä voi saada enintään 2 p., jos kokelas on nimennyt valtiot kaupunkien sijaan.

• Lähtökaupunki: Lontoo tai Greenwich (Yhdistynyt kuningaskunta)
• Ensimmäinen matkakohde: Lagos (Nigeria)
• Toinen matkakohde: Kathmandu (Nepal)
• Kolmas matkakohde: Sydney tai Melbourne (Australia)
• Neljäs matkakohde: Manaus tai Porto Velho (Brasilia)

Kustakin hyvin perustellusta keinosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Ratkaisukeinojen tulee kohdistua väestönkasvun hillitsemiseen. Esimerkkejä sisällöistä:

• Väestönkasvua voidaan pyrkiä säätelemään perhesuunnittelun avulla. Perhesuunnitteluun kuuluu ehkäisyn tarjoamisen lisäksi ehkäisyneuvontaa ja seksuaaliterveyspalveluita.
• Tyttöjen ja naisten koulutustason parantaminen useimmiten nostaa avioitumisikää, ja lapsia hankitaan vanhemmalla iällä. Naiset pääsevät paremmin myös työelämään. Näiden yhteisvaikutuksesta lapsiluku yleensä laskee.
• Sosiaali- ja terveyshuollon parantaminen sekä sosiaaliturvan kehittäminen tuovat turvaa väestölle, jolloin lapsia ei tarvitse hankkia vanhuuden turvaksi tai työvoimaksi.

Ydinkuvauksesta, jossa nimetään vuoristo ja litosfäärilaatat 2 p.. Täydentävistä tiedoista yhteensä enintään 4 p.

Ydinkuvaus (2 p.):

• Himalajan vuoristo on syntynyt kahden mantereisen litosfäärilaatan, Intian laatan ja Euraasian laatan, törmäyksestä.

Esimerkkejä täydentävästä tiedosta (4 p.). Kustakin poimuvuoriston syntyyn liittyvästä, kattavasti kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.:

• Intian laatta on vuosimiljoonien aikana lähestynyt Euraasian laattaa. Ensin Intian laatan mereinen osa painui Euraasian laatan alle. Tämän seurauksena Euraasian laatan reunaan muodostui tulivuoriketju.
• Kun litosfäärilaattojen mantereiset osat törmäsivät, kumpikaan ei vajonnut, vaan niiden reunat kohosivat ylöspäin ja poimuttuivat laattojen saumakohdan suuntaiseksi vuorijonoksi.
• Himalajan vuoristo koostuu pääosin metamorfoituneista kivilajeista, jotka ovat syntyneet aikoinaan merenpohjaan syntyneistä sedimenttikivistä.
• Himalajan poimuttuminen ja kohoaminen jatkuvat yhä. Samanaikaisesti rapautuminen ja eroosio pienentävät korkeuseroja.

Kustakin kaukokartoituksen hyödyntämiseen liittyvästä, kattavasti kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkejä sisällöistä:

• Satelliitit keräävät säännöllisin väliajoin kaukokartoitusaineistoa laajoilta alueilta, mikä mahdollistaa metsäpalojen havaitsemisen varhaisessa vaiheessa.
• Metsäpalon sattuessa satelliitit eivät välttämättä ole kiertoratojen takia sopivalla paikalla juuri oikealla hetkellä, jolloin metsäpaloalueelta saadaan ajantasaisempaa tietoa lentokoneisiin tai miehittämättömiin lennokkeihin (drooneihin) kiinnitettyjen kaukokartoituslaitteiden avulla.
• Kaukokartoituksen avulla voidaan tutkia kasvillisuutta hyödyntämällä esimerkiksi kasvillisuudesta heijastuvaa infrapunasäteilyä. Infrapuna- eli lämpösäteily tuo esiin ympäristöään lämpimämmät metsäpaloalueet. Kuvien perusteella voidaan tunnistaa puuston ominaisuuksia, kuten puulajeja tai metsän mahdollista kuivuutta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa metsäpalon riskialueita.
• Kaukokartoitusaineistosta voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka laaja metsäpaloalue on, miten nopeasti palo on edennyt ja mihin suuntaan palo etenee. Näiden asioiden selvittämisessä voidaan hyödyntää metsäpalon eri vaiheissa otettuja kaukokartoituskuvia.
• Kaukokartoituksella saadaan tietoa myös rakennetuista alueista, kuten rakennuksista, teistä, silloista ja tunneleista. Tästä tiedosta on hyötyä pelastustöiden suunnittelussa ja pelastuskaluston sijoittelussa.
• Kun sääsatelliittien tietoja yhdistetään maanpeitteestä kerättyihin tietoihin, voidaan ennustaa metsäpalojen etenemistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää pelastustöiden kohdentamisessa sekä alueiden evakuoinneissa.

Kunkin ekosysteemipalvelun nimeämisestä 1 p. ja kyseisen palvelun heikkenemisen vaikutuksista 2 p. Esimerkkejä ekosysteemipalveluista ja niihin liittyvistä kuvauksista:

Säätely- ja ylläpitopalvelut (3 p.)

• Hiilen sidonta (1 p.): Hiilen sidonnan heikkeneminen esimerkiksi metsien hakkuiden seurauksena kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja sitä kautta ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti terveyteen, ruokaturvaan, konflikteihin ja pakolaisuuteen. (2 p.)
• Pölytys (1 p.): Pölytyksen väheneminen vaikuttaa esimerkiksi kasvien lisääntymiseen ja ravinnon tuotantoon. Monien viljelykasvien sadon heikkeneminen vaikuttaa ihmisten ravinnonsaantiin. Pahimmillaan satojen heikkeneminen johtaa nälänhätään ja pakolaisuuteen. (2 p.)

Tuotantopalvelut (3 p.)

• Lääkekasvit (1 p.): Sademetsissä on yhä löytämättömiä lääkekasveja, jolloin alueen ekosysteemien tuhoutuminen vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin löytää uusia lääkeaineita ja sitä kautta uusia hoitomuotoja sairauksiin. (2 p.)
• Puumateriaali (1 p.): Metsien hakkuiden seurauksena alkuperäisen sademetsän tilalle kasvaa lajistoltaan köyhempää sekundaarimetsää. Sekundaarimetsä sitoo huonosti ravinteita, mikä taas heikentää puiden kasvua. Puun tuotto alueella vähenee, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti talouteen. (2 p.)

Kulttuuripalvelut (3 p.)

• Virkistyspalvelu (1 p.): Metsien hakkuu vähentää niiden monimuotoisuutta, mikä heikentää myös maiseman merkitystä virkistystoiminnalle. Tämä voi vaikuttaa alueen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä vähentää matkailua. (2 p.)
• Alkuperäiskansojen kulttuuriperintö (1 p.): Amazonin alueen alkuperäiskansojen elinalueiden tuhoutuminen uhkaa kansojen oman kulttuurin säilymistä. (2 p.)