Hyvän vastauksen piirteet: FI – Terveystieto
22.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Terveystieto oppiaineena rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi siihen liittyviä teemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa tarkasteluun on osattu valita tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat, ja siinä osoitetaan asiatietojen laajaa hallintaa.
Terveystiedon reaalikoe edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään täsmällisesti. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan ja se on osattu asettaa laajempiin asiayhteyksiin. Tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syysuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti ja esitetyt väitteet perustellaan monipuolisesti ja selkeästi. Lisäksi vastauksessa annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon rajoissa. Hyvässä vastauksessa terveyteen liittyviä ilmiöitä ja tietoja sekä tiedonmuodostusta arvioidaan monipuolisesti ja kriittisesti.
Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle on luonteenomaista ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Kokemuksellista tietoa tulee analysoida ja perustella teorioiden tai tutkimuspohjaisen tiedon avulla.
Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä.
Pisteitys
Tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on 20 tai 30 pistettä. Tehtävät pisteitetään asiatietojen hallinnan (osa 1) tai asiatietojen hallinnan ja tiedonkäsittelyn (osat 2 ja 3) perusteella. Asiatietojen hallinta arvostellaan tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan. Tiedonkäsittelyn arvostelu perustuu taulukon 1 kriteereihin. Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja niistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.
Hyvän vastauksen luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen keskeinen asiasisältö. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista tai näkökulmista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille. Jos muuten pisteitä tuottavassa vastauksessa ilmenee useita pieniä virheitä, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 3 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 5 pistettä (30 pisteen tehtävät). Jos vastauksessa on yksittäinen, hyvin perustavanlaatuinen virhe, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 8 pistettä (30 pisteen tehtävät).
Vastauksen pituus tai tietosisältöjen määrä eivät ole ansioita, jos vastauksessa esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäoleellisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Tehtävänantoon liittymätön teksti jätetään huomioimatta tiedonkäsittelyn arvostelussa (taulukko 1). Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä. Joissakin tehtävissä vastauksen enimmäispituus on rajoitettu. Jos merkkejä on 10 % yli sallitun määrän, vähennetään yksi piste, 15 %:n ylityksestä vähennetään 2 pistettä, 20 %:n ylityksestä vähennetään kolme pistettä, 25 %:n ylityksestä 4 pistettä ja 30 %:n ylityksestä viisi pistettä. Mikäli merkkimäärä ylittyy 50 % tehtävästä voi saada maksimissaan viisi pistettä.
| Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet | 0 (0) p. | 2 (3) p. | 4 (6) p. | 6 (9) p. | 8 (12) p. | 10 (15) p. |
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Käsitteiden käyttö Keskeisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö Muiden käsitteiden asianmukainen käyttö | Käsitteitä ei ole valittu eikä määritelty. | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö satunnaista ja heikkoa | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinnassa ja käytössä joitakin puutteita, määrittely pintapuolista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö pääosin asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asiantuntevaa ja luontevaa |
| Tiedon käyttö tehtävänannon mukaisesti | ||||||
| Soveltaminen, esimerkiksi käyttäminen, muuttaminen, oletusten tekeminen, aineistojen hyödyntäminen | Tietoa ei sovelleta, aineistoa ei hyödynnetä | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa niukkaa ja heikkoa tai aineistoa toistavaa | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pintapuolista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pääosin asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa monipuolista ja luontevaa |
| Analysointi, esimerkiksi vertailu, erottelu, luokittelu, ristiriitojen ja piilomerkitysten osoittaminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, suhteiden tarkastelu (yhteydet, syysuhteet, vuorovaikutusmekanismit) | Tietoa ei analysoida | Tiedon analysointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon analysointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon analysointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
| Arviointi, esimerkiksi suhteuttaminen, yleistäminen, yhdistäminen, arvottaminen, valitseminen, toteutettavuus, vaikuttavuus | Tietoa ei arvioida | Tiedon arviointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon arviointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon arviointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
| Luominen, esimerkiksi kehittäminen, suunnitteleminen, tuottaminen, ongelmien asettaminen ja ratkaisu, johtopäätösten tekeminen | Suunnitelmat ja mallit puuttuvat, ongelmia ei aseteta tai ratkaista, johtopäätöksiä ei tehdä | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen tai ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen sattumanvaraista ja heikkoa, johtopäätökset ylimalkaisia tai liioittelevia | Suunnitelmat ja vaihtoehtoiset mallit niukkoja, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pintapuolista, johtopäätökset pintapuolisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen pääosin monipuolista, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pääosin uskottavaa, johtopäätökset pääosin asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen monipuolista, tiedon käsitteellistäminen, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen uskottavaa, johtopäätökset asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen oivaltavaa ja uskottavaa, tiedon käsitteellistäminen sekä ongelmien asettaminen ja niiden ratkaiseminen vakuuttavaa, johtopäätökset loogisia ja jäsentyneitä |
| Argumentaatio Väitteiden perustelu teorioiden, tutkimustiedon, faktojen ja esimerkkien avulla | Asioita ei perustella, perustelut eivät ole päteviä | Perusteluja niukasti, perusteleminen ylimalkaista, rajoittunutta, liioittelevaa tai epäuskottavaa | Perusteluja paikoittain, perustelut toteavia, yksinkertaisia tai pintapuolisia, perusteluissa paikoin puutteita tai virheitä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut pääosin paikkansa pitäviä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut uskottavia ja selkeitä | Perusteluja kattavasti, perustelut monipuolisia ja vakuuttavia |
|
Kokonaisuus Jäsentyneen ja johdonmukaisen vastauksen rakentaminen | Vastaus on sekava, samoja asioita toistetaan eri kohdissa | Vastaus on heikosti jäsennelty, ja se voi sisältää joitakin ristiriitaisuuksia, kokonaisuus hahmottuu heikosti | Vastaus on jäsennelty, mutta asiat jäävät irrallisiksi | Vastaus on pääosin johdonmukainen, ja sitä on yritetty hahmottaa kokonaisuutena | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen, kiitettävästi jäsennellyn, asiassa pysyvän ja helposti ymmärrettävän kokonaisuuden |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Väittämät 20 p.
Alla on 20 väittämää 1.1–1.20. Merkitse kunkin väittämän kohdalla, onko se oikein vai väärin. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vastausvaihtoehto ”En vastaa”. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
1.1 Terveysosaaminen tarkoittaa fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueita. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.2 Muutosvaihemallissa kulkeminen edestakaisin eri vaiheiden välillä on tavallista. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.3 UKK-instituutin laatima aikuisten liikkumisen suositus sisältää ohjeita paikoillaanolon tauottamiseen ja nukkumiseen. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.4 WHO:n terveyden edistämisen toiminta jakaantuu yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoille. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.5 Lumevaikutus voi olla yhtä tehokas kuin lääkevaikutus. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.6 Lihan ja kalan rasva on pääasiassa kovaa rasvaa. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.7 Ruoan lisäaineet voivat olla peräisin muun muassa liikenteen päästöistä. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.8 REM-unen vaiheessa aivojen toiminta hidastuu. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.9 Kun halutaan tutkia tietyn ruokavalion vaikutusta verenpaineeseen, satunnaistettu kontrolloitu tutkimus on paras mahdollinen tutkimusmenetelmä. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.10 Havainnointitutkimus on yksi laadullisen tutkimuksen asetelmista. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.11 Sattuman vaikutus tutkimustuloksiin voidaan poistaa, kun tutkimus on suunniteltu huolellisesti. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.12 Sähkösavukkeista puuttuu joitakin tupakan haitallisia aineita, mutta siinä on monia terveydelle haitallisia aineita, joita tupakassa ei ole. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.13 Kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.14 Kohonneessa verenpaineessa systolinen verenpaine on yli 140 mmHg. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.15 Veren suurentunut kolesterolipitoisuus on keskeinen sepelvaltimotaudin riskitekijä. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.16 Kaikkia syöpätauteja voidaan ehkäistä terveyttä edistävillä elintavoilla. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.17 Diabeetikon tulisi noudattaa erityisesti diabeetikoille suunniteltua ruokavaliota. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.18 Tyypin 2 diabetesta ei esiinny nuorilla. 1 p.
- Väärin (1 p.)
1.19 Tupakointi on merkittävin keuhkoahtaumataudin riskitekijä. 1 p.
- Oikein (1 p.)
1.20 Kaikki kansallisen rokotusohjelman rokotteet antavat laumasuojan. 1 p.
- Väärin (1 p.)
2. Flunssa ja influenssa 20 p.
Vertaa flunssaa ja influenssaa toisiinsa. Laadi vastauksesi mallitaulukon mukaiseen taulukkopohjaan. Merkitse taulukkoon selkeästi näkyviin, miten flunssa ja influenssa eroavat toisistaan. Liitä kuvakaappaus taulukostasi vastauskenttään.
| Flunssa | Influenssa | |
|---|---|---|
| Määritelmä ja aiheuttaja 2 + 2 p. | Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan äkillistä ylähengitysteiden tulehdusta. Flunssaa aiheuttavat sadat eri virukset, kuten rinovirukset (> 50 %), koronavirukset ja RS-virukset. | Influenssa on flunssaa rankempi ja pitkäkestoisempi virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Influenssavirukset jaotellaan A- ja B-tyyppeihin. |
| Yleisyys 2 + 2 p. | Flunssat ovat hyvin yleisiä. Alle kouluikäiset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 ja aikuiset 2–3 flunssaa. | Influenssaepidemioita esiintyy joka vuosi. Tartunnan saaneiden määrät vaihtelevat kausittain. Arvioiden mukaan noin 10 % väestöstä sairastuu kausi-influenssaan 6–8 viikon influenssa-aallon aikana. |
| Oireet 2 + 2 p. | Flunssa alkaa yleisoireilla eli päänsäryllä, vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja kuumeella (erityisesti lapset). Myöhemmin esiintyy nuhaa ja/tai yskää. Oireet kestävät 1–2 viikkoa. Oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä toiseen. | Vaikka influenssan oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin tavallisessa flunssassa, oireet ovat useimmiten ankarammat. Tyypillisiä influenssan oireita ovat myös lihaskivut ja korkea kuume. Influenssan oireet kestävät yleensä reilun viikon pidempään kuin flunssan, ja toipuminen voi viedä pitempään. Oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tauti voi olla myös oireeton. |
| Hoito 2 + 2 p. | Tärkeintä flunssan itsehoidossa on levätä ja välttää fyysistä rasitusta. Apteekista saatavilla kipu- ja kuumelääkkeillä voidaan lievittää oireita. Flunssa paranee itsekseen. | Flunssan tavoin influenssan hoitona on yleensä itsehoito. Useimmiten myös influenssa paranee itsestään, kun puolustusjärjestelmä saa influenssaviruksen nujerrettua. Toipumisen kannalta on tärkeää levätä ja välttää rasitusta. Terve aikuinen toipuu influenssasta parissa viikossa. Nykyisin influenssaa voidaan hoitaa ja lievittää lääkärin harkinnan mukaan influenssaviruslääkkeellä sairastumisen ensimmäisinä päivinä. |
| Ehkäisy 2 + 2 p. | Tärkeä flunssan ehkäisy- eli preventiokeino on estää epidemian leviämistä monin eri tavoin:
Flunssaan ei ole rokotetta. | Influenssaa ehkäisevät samat keinot, jotka ehkäisevät flunssaa. Influenssarokote ehkäisee tehokkaasti influenssakuolemia ja taudin leviämistä väestössä. |
Pisteitys
Täydet 2 + 2 pistettä kustakin näkökulmasta (määritelmä ja aiheuttaja, yleisyys, oireet, hoito, ehkäisy) saa, kun yhteneväisyydet ja erot flunssan ja influenssan välillä tulevat selkeästi esiin. Jos on vain yhteneväisyyksiä voi saada enintään 3 pistettä.
Jos vastauksessa ei noudateta tehtävänantoa eli jos vertailua ei esitetä taulukkomuodossa, enimmäispistemäärä on 10 p.
3. Sairauksien selitysmallit 20 p.
Merkitse taulukkoon seuraavat sairauksien selitysmallit vanhimmasta uusimpaan: monietiologinen teoria, miasmateoria, demonologinen selitysmalli ja humoraalioppi. Kuvaile lyhyesti näiden selitysmallien mukaisia käsityksiä sairauksien syistä ja hoitomuodoista. Laadi vastauksesi mallitaulukon mukaiseen taulukkopohjaan. Liitä kuvakaappaus taulukostasi vastauskenttään.
| Selitysmalli | Sairauksien syitä | Hoitomuodot |
|---|---|---|
| Demonologinen selitysmalli | Noituus tai pahojen henkien vaikutus, tabujen rikkominen | Suojaavat amuletit, yrtit ja šamaanien tai poppamiesten loitsut, rukoukset |
| Humoraalioppi | Elimistössä vallitsevien perusnesteiden (veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima) epätasapaino | Tasapainon palautus esimerkiksi suoneniskennällä, kuppauksella, kylvyillä ja ruokavaliolla |
| Miasmateoria | Ilmassa leijailevat, mätänevässä aineessa kehittyvät myrkylliset huurut, jotka leviävät tuulten mukana | Asuntojen savustaminen yrttejä polttamalla, sairaiden karkottaminen, hygienian parantaminen |
| Monietiologinen teoria | Monien eri tekijöiden, kuten perimän ja elintapojen, yhteisvaikutus | Diagnoosin mukainen näyttöön perustuva hoito |
Pisteitys
Jokaisesta selitysmallista voi saada yhteensä 5 pistettä (1 p. oikeasta ajoituksesta, 2 p. sairauksien syistä, 2 p. hoitomuodoista).
Jos vastauksessa ei noudateta tehtävänantoa eli jos kuvailua ei esitetä taulukkomuodossa, enimmäispistemäärä on 10 p.
Osa 2: 20 pisteen tehtävät
4. Ympäristöterveysriski 20 p.
Kuva esittää radonin aiheuttamaa ympäristöterveysriskiä. Radon (Rn) on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu. Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Radonia voi erittyä huonetilaan maaperästä ja mineraalipohjaisista rakennusmateriaaleista, kuten betonista. Myös radonpitoinen pohjavesi voi olla radonin lähde.
Suomen graniittisen kallio- ja maaperän uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi kuin muualla maailmassa. Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman lähde. Radonpitoisuus on suurin kohomuotoisilla ja jyrkkärinteisillä soraharjuilla, kuten Pispalanharjulla Tampereella ja eräillä Salpausselän alueilla. Näillä alueilla, erityisesti harjuilla tai Salpausselkä-muodostumilla, sijaitsee lähes 80 % kaikista rakennuksista, joissa radonin sallittu enimmäisarvo ylittyy. Radonriskin suuruuteen vaikuttavat myös rakennusmateriaalit, rakennustekniset ratkaisut ja sisäilman huono ilmanvaihto. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asunnon sisäilman radonpitoisuudelle suositeltavat viitearvot. Suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta vähennettäisiin kaikkein tehokkaimmin pienentämällä sisäilman radonpitoisuutta.
Ulkoilmassa radon ei ole vaarallista, koska se laimenee nopeasti. Radon on haitallista terveydelle, jos sitä kerääntyy paljon sisäilmaan. Pitkäaikainen oleskelu tilassa, jossa on suuri radonpitoisuus, lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Huoneilmassa oleva radon siirtyy hengitettäessä keuhkoihin. Huoneilmassa on radonin lisäksi sen kiinteitä hajoamistuotteita. Kun nämä radonin hajoamistuotteet joutuvat keuhkoihin, ne jäävät kiinni keuhkojen sisäpintaan ja lähettävät alfasäteilyä. Säteily voi rikkoa DNA:n ja aiheuttaa mutaation, joka johtaa syöpäsolun syntymiseen. Myös raja-arvoja pienempi radonpitoisuus voi aiheuttaa keuhkosyövän, erityisesti tupakoitsijalle. Juomavedessä oleva radon altistaa säteilylle sekä mahalaukun että keuhkot. Kun vettä käytetään, osa sen sisältämästä radonista vapautuu hengitysilmaan.
Muihin ympäristöterveysriskeihin verrattuna radoniin liittyy paljon tietämättömyyttä.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa ympäristöterveysriski on nimetty radoniksi ja sitä on kuvailtu yhden tekijän avulla. Vastauksessa on tarkasteltu yhtä tekijää, joka liittyy radonin terveysvaikutuksen suuruuteen (maaperä, sisäilma, ilmanvaihto, rakennustekniikka ja -materiaalit, altistuksen kesto, pitoisuuden määrä, tupakointi).
6 pistettä
Vastauksessa ympäristöterveysriski on nimetty radoniksi ja sitä on kuvailtu kolmen tekijän avulla. Vastauksessa on kuvattu oikein yhtä terveysvaikutusta. Vastauksessa on tarkasteltu kahta tekijää, jotka liittyvät radonin terveysvaikutuksen suuruuteen (maaperä, sisäilma, ilmanvaihto, rakennustekniikka ja -materiaalit, altistuksen kesto, pitoisuuden määrä, tupakointi).
9 pistettä
Vastauksessa ympäristöterveysriski on nimetty radoniksi ja sitä on kuvailtu viiden tekijän avulla. Vastauksessa on kuvattu oikein kahta terveysvaikutusta. Vastauksessa on tarkasteltu kolmea tekijää, jotka liittyvät radonin terveysvaikutuksen suuruuteen (maaperä, sisäilma, ilmanvaihto, rakennustekniikka ja -materiaalit, altistuksen kesto, pitoisuuden määrä, tupakointi).
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
5. Seksuaalioikeudet 20 p.
Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (WAS) ja WHO:n mukaan seksuaalioikeuksilla pyritään turvaamaan jokaisen ihmisen oikeus määritellä seksuaalisuutensa omista lähtökohdistaan. Lisäksi jokaisella on oikeus tietoon seksuaalisuudesta ja suojaamattoman seksin haitoista, oikeus elää ympäristössä, joka edistää seksuaaliterveyttä, sekä oikeus saada seksuaaliterveyspalveluja. Seksuaalioikeuksiin kuuluu velvollisuus kunnioittaa toisten ihmisten seksuaalioikeuksia. Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia.
| Seksuaalioikeus | Esimerkkejä opiskelijoiden seksuaalioikeuksien toteutumisen tukemisesta oppilaitoksessa |
|---|---|
| Oikeus omaan seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen | Oppilaitoksen ilmapiiri ja toimintakulttuuri tukevat muun muassa mahdollisuutta ilmaista vapaasti tai olla ilmaisematta seksuaalista suuntautumista ja sukupuolta (esimerkiksi kiusaamattomuus, kiusaamiseen tai häirintään puuttuminen, oikeus tulla kutsutuksi valitsemallaan nimellä), jolloin jokainen opiskelija voi määritellä seksuaalisuutensa ja sen merkityksen omassa elämässään. Oppilaitoksen opetussuunnitelman tavoitteena on vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja ohjata oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen.Lisäksi oppilaitoksen opetussuunnitelma tukee huolenpitoa itsestä ja muista. Seksuaalioikeuksien ohittaminen opetuksessa voi antaa nuorelle käsityksen, ettei seksuaalisuudella ja seksuaalioikeuksilla ole merkitystä. Jos opintoihin sisältyy työharjoittelua, on oppilaitoksen tuettava yhteistyössä työharjoittelupaikkojen kanssa opiskelijoiden seksuaalioikeuksien toteutumista työharjoittelun aikana. Myös yhteistyö vanhempien kanssa (esimerkiksi jakamalla tietoa seksuaalioikeuksista ja suomalaisen yhteiskunnan lainsäädännöstä) tukee oikeuden toteutumista. |
| Oikeus tietoon seksuaalisuudesta | Jokaisella opiskelijalla on oikeus ajantasaiseen ja tutkimusperustaiseen, seksuaalioikeuksia kunnioittavaan ja syrjimättömään seksuaaliopetukseen (esimerkiksi lukiossa kaikille yhteinen terveystiedon 1. kurssi) ja seksuaalikasvatukseen (opiskelijaterveydenhuolto). Opetuksen sisältö sekä opetus- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön asenteet vaikuttavat siihen, miten nuori kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi ja miten hänen tiedontarpeeseensa vastataan. Opettajien, opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tasa-arvo tukee opetus- ja työmenetelmiä, jotka auttavat oikeuden toteutumista. Esimerkiksi seksuaaliopetus ja -kasvatus on parhaimmillaan osallistavaa ja monisuuntaista (opiskelijalähtöiset ja vuorovaikutteiset työtavat), ihmisoikeusperustaista ja kriittiseen ajatteluun kannustavaa (esimerkiksi mediakriittisyys: syrjivän ja väärän tiedon analysointi). |
| Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi | Opiskelijoiden oikeutta keholliseen koskemattomuuteen, väkivallattomuuteen (fyysinen tai henkinen seksuaali- tai sukupuolittunut väkivallalta) ja avun ja tuen saamiseen tukevat muun muassa oppilaitoksen turvalliset tilat (opetustilat, sosiaalitilat) ja oppilaitoksen toimintakulttuuri, jossa puututaan välittömästi havaittuihin tai opiskelijoiden ilmoittamiin epäkohtiin (suorat kanavat epäkohdista ilmoittamiseen). Lisäksi oppilaitoksen on turvattava oikeus terveyspalveluihin, mikä edellyttää muun muassa opiskelijaterveydenhuollon riittäviä resursseja. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tietoa raskauden ja seksitautien ehkäisystä ja myös käytännön apua ehkäisyyn. Yhteistyö vanhempien, muiden oppilaitosten ja työelämän (kaksoistutkinto, työharjoittelu) kanssa tulee rakentaa siten, että se sisällöltään ja toteuttamistavoiltaan tukee opiskelijoiden oikeuksia. Terveystiedon opetuksessa muun muassa sosiaalisen median taidot ja mediakriittisyys ovat tärkeitä sisältöjä, jotka voivat auttaa opiskelijaa suojelemaan omia seksuaalioikeuksiaan ja seksuaalisuuttaan. Kaikki seksuaalioikeudet ovat riippumattomia opiskelijan iästä, esimerkiksi lukiossa osa opiskelijoista on alaikäisiä, osa täysi-ikäisiä. Lainsäädännössä iällä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi translain (2023) muutos mahdollisti oman sukupuolen ei-lääketieteellisen vahvistamismenettelyn täysi-ikäisille. |
| Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin | Oikeuden toteutumista tukevat kaikille opiskelijoille kuuluvat helposti saavutettavat, riittävät ja seksuaalioikeuksia kunnioittavat opiskelijaterveydenhuollon palvelut (psykologi, kuraattori, terveydenhuoltohenkilöstö), joista tiedotetaan hyvin. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lisäksi niiden tulee olla turvallisia, luottamuksellisia ja korkeatasoisia opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Erityisesti ennaltaehkäisevät palvelut tukevat seksuaalioikeuksien toteutumista. |
| Oikeus tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen | Oppilaitoksen opetussuunnitelma ja toimintakulttuuri tukevat tämän oikeuden toteutumista. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus opetukseen ja ohjaukseen toimintaympäristössä, joka tukee tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tehdä omaan seksuaalisuuteensa liittyviä yksilöllisiä päätöksiä ilman pelkoa esimerkiksi sosiaalisesta painostuksesta, kiusaamisesta tai vihapuheesta. Lisäksi lukio-opetuksen tulee tukea eettisesti vastuullista toimijuutta, lujittaa opiskelijan mahdollisuuksia rakentaa omaa identiteettiään ja ohjata oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Oikeuden toteutumista tukee yhteistyö kotien kanssa, jolloin on tärkeää ottaa huomioon perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Tasa-arvon ja syrjimättömyyden kuten muidenkin seksuaalioikeuksien toteutumista on tarpeen seurata esimerkiksi Kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaisten tulosten avulla. Lakisääteinen oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelma. |
| Oikeus yksityisyyteen | Oppilaitos huolehtii tiedon, toimintakulttuurin ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen avulla, että jokainen opiskelija saa tukea pohdintoihinsa ja voi tehdä omaan seksuaalisuuteensa liittyvät päätökset yksilöllisesti ja yksityisesti (yksityisyyden turvaaminen esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa) ilman painostusta. Oppilaitoksen henkilökunnalla on velvollisuus suojella opiskelijoiden yksityisyyttä, eikä opettaja saa jakaa mitään tietoja opiskelijoiden terveydestä. |
| Oikeus vaikuttaa | Oppilaitos tukee oikeutta vaikuttaa seksuaalioikeuksien toteutumiseen mahdollistamalla monin eri tavoin opiskelijoiden mielipiteiden, ehdotusten ja kokemusten kuulemisen. Vaikuttamisen lähtökohtana on se, että opiskelijat tietävät seksuaalioikeuksista ja kanavista vaikuttaa seksuaalioikeuksiin oppilaitoksessaan, sekä se, että heillä on käytössään keinoja tuoda esille ehdotuksia ja epäkohtia. Oppilaitoksen johdon tulee puuttua todettuihin epäkohtiin tai rikkomuksiin. |
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10 p.
3 pistettä
Vastauksessa on selitetty kahden seksuaalioikeuden toteutumisen tukemista oppilaitoksessa yhteensä kahden esimerkin avulla.
6 pistettä
Vastauksessa on selitetty neljän seksuaalioikeuden toteutumisen tukemista oppilaitoksessa yhteensä viiden esimerkin avulla. Seksuaalioikeudet on nimetty.
9 pistettä
Vastauksessa on selitetty kuuden seksuaalioikeuden toteutumisen tukemista oppilaitoksessa yhteensä vähintään seitsemän esimerkin avulla. Seksuaalioikeudet on nimetty.
Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, soveltaminen, kokonaisuus).
6. Terveyteen liittyvä ilmiö 20 p.
Medikalisaatio tarkoittaa lääketieteellistymistä. Se on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa uusia ja aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja jossa niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä. Medikalisaation vuoksi aikaisemmin normaaleina tai tavallisina pidettyjä tiloja saatetaan hoitaa sairauksina.
Medikalisaatioon liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia niin yhteiskunnan ja terveydenhuollon kuin yksilönkin kannalta.
| Kielteisiä vaikutuksia | ||
|---|---|---|
| Näkökulmia | Yhteiskunnan ja terveydenhuollon kannalta | Yksilön kannalta |
Ylitutkiminen – Tehdään lääketieteellisiä testejä, seulontoja, tarkastuksia ja seurantoja, joista ei todennäköisesti ole potilaalle terveyshyötyä. | Vie terveydenhuollolta resursseja, aikaa ja rahaa. Heikentää siten mahdollisuuksia tarjota palveluja niitä oikeasti tarvitseville. | Odotusaika tutkimuksiin pitenee. Mahdollisuudet saada tarpeellisia tutkimuksia heikkenevät. |
Ylidiagnostiikka – Todetaan sellaisia sairauksia tai riskejä, joista potilaalle ei olisi aiheutunut haittaa tai oireita. | Terveyden kannalta merkityksettömät satunnaislöydökset tuottavat tarpeettomia lisätutkimuksia. | Satunnaislöydökset lisäävät huolta ja odotuksia lisätutkimuksista. |
Ylihoito – Potilasta hoidetaan liikaa tai tarpeettomasti. | Vie terveydenhuollolta resursseja, aikaa ja rahaa. Heikentää siten mahdollisuuksia tarjota palveluja niitä oikeasti tarvitseville. | Potilas ei hyödy hoidoista, ja hän saattaa saada niistä haittavaikutuksia. Turhat hoidot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. |
| Sairauden riskit muuttuvat sairauksiksi. | Vievät resursseja, aikaa ja rahaa. Heikentävät siten mahdollisuuksia tarjota palveluja niitä oikeasti tarvitseville. | Potilas ei hyödy hoidoista, ja hän saattaa saada niistä haittavaikutuksia. Turhat hoidot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Turhat hoidot luovat perusteettomia odotuksia lääketieteen mahdollisuuksista. Ne voivat myös lisätä hoitoihin liittyviä pelkoja ja ahdistusta. Kyky kohdata ja ratkaista elämään kuuluvia vaikeuksia heikkenee. |
| Sairauksien kriteerit laventuvat perusteettomasti. | ||
| Kalliita hoitoja käytetään perusteettomasti. | ||
| Tavanomaisia ikääntymismuutoksia korostetaan ja hoidetaan tarpeettomasti. | ||
| Sairauksia keksitään markkinointimielessä. | ||
| Mediassa viestitään kritiikittömästi terveyteen liittyvistä asioista. | ||
| Luontaistuotteita tai -hoitoja myydään katteettomilla väittämillä. | Haittavaikutusten hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. | Vaikuttavaa lääketieteellistä hoitoa ei käytetä. Terveydelle voi seurata haittoja. Sairauden ennuste huononee. |
| Lääketieteen ulkopuoliset terveyskäsitykset ja hoitomenetelmät yleistyvät sairauksien määrittelyssä ja hoidossa. | Terveydenhuoltoon kohdistuu yhä enemmän perusteettomia odotuksia. Haittavaikutusten hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. | Vaikuttavaa lääketieteellistä hoitoa ei käytetä. Hoidoista voi olla haittaa terveydelle. Sairauden ennuste huononee. |
| Kaupallisten intressien perusteella luodaan mielikuvia ongelmailmiöiden lääkkeellisistä hoidoista, vaikka paras ratkaisu olisi elämänmuutos. | Terveydenhuoltoon kohdistuu yhä enemmän perusteettomia odotuksia. Vie resursseja, aikaa ja rahaa. Heikentää mahdollisuuksia tarjota palveluja niitä oikeasti tarvitseville. | Potilas ei hyödy hoidoista, ja hän saattaa saada niistä haittavaikutuksia. Turhat hoidot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Turhat hoidot luovat perusteettomia odotuksia, ja ne voivat lisätä hoitoihin liittyviä pelkoja ja ahdistusta. |
| Lääketieteellistä lähestymistapaa ja termejä sovelletaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkomiseen. | Terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuu perusteettomia odotuksia ratkaista ongelmat. | Tervekin voi leimautua sairaaksi (stigman kokemus). Syntyy perusteettomia odotuksia saada ongelmiin ratkaisuja terveydenhuoltojärjestelmältä. |
Medikalisoitumisen vaikutukset voivat olla myös myönteisiä.
| Myönteisiä vaikutuksia | ||
|---|---|---|
| Näkökulmia | Yhteiskunnan ja terveydenhuollon kannalta | Yksilön kannalta |
| Lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvien ongelmien ennakoiminen on vähentänyt haittojen vaaraa. | Resursseja säästyy. Hoitotulokset parantuvat, ja haittoja esiintyy vähemmän. | Hoidon tulokset ovat parempia ja toimenpiteiden riskit pienempiä. |
| Lääketieteelliset tutkimus- ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. | Hoidot ovat vaikuttavampia, ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän. | Hoidot ovat vaikuttavampia, ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän. |
| Tiettyihin sairauksiin liittyvä leimaavuus on lieventynyt, kun niitä käsitellään sairauksina muiden joukossa. | Sairauksien syistä ja ehkäisymahdollisuuksista käydään avointa keskustelua. | Tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen on helpompaa. |
| Kansanterveys on parantunut sairauksille altistavien tekijöiden varhaisen hoitamisen ansiosta. | Resursseja säästyy. | Hoitotulokset ovat parempia. |
Pisteitys (20 p.)
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10 p.
3 pistettä
Vastauksesta käy ilmi, että aineiston ilmiö on tunnistettu oikein. Ilmiötä on kuvailtu yhden tekijän avulla. Vastauksessa on pohdittu kahta vaikutusta.
6 pistettä
Vastauksesta käy ilmi, että aineiston ilmiö on tunnistettu oikein ja nimetty medikalisaatioksi (lääketieteellistymiseksi). Medikalisaatiota on kuvailtu kahden tekijän avulla. Vastauksessa on pohdittu neljää vaikutusta. Vaikutuksissa tulee olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Vastauksessa huomioidaan sekä yhteiskunnan ja terveydenhuollon että yksilön näkökulma.
9 pistettä
Vastauksesta käy ilmi, että aineiston ilmiö on tunnistettu oikein ja nimetty medikalisaatioksi. Medikalisaatiota on kuvailtu kolmen tekijän avulla. Vastauksessa on pohdittu kuutta vaikutusta tehtävänanto monipuolisesti huomioiden. Vaikutuksissa tulee olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.
Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentointi, kokonaisuus).
Osa 3: 30 pisteen tehtävät
7. Sienestyksen terveysvaikutukset 30 p.
Sienestys on etenkin ruoaksi kelpaavien sienten keräämistä luonnosta. Sientenkeruu on Suomessa jokaisenoikeus. Sienten myynnistä saatavat tulot ovat verottomia.
Myös muut kuin hyvän vastauksen piirteissä mainitut asianmukaiset vaikutukset hyväksytään.
Fyysinen terveys
- + Metsässä ja epätasaisessa maastossa liikkuminen voi kohottaa kuntoa (alaraajojen lihasvoima, verenkierto- ja hengityselimistö).
- +Edistää tasapainoa ja kehon hallintaa.
- +Kyykistyminen ja kumartelu ylläpitävät kehon liikkuvuutta.
- + Sienien ravintoarvo: Sienet ovat suojaravintoainetiheitä. Ne sisältävät proteiinia, paljon kivennäis- ja hivenaineita, kuten kuparia, seleeniä ja sinkkiä, sekä A-, B- ja D-vitamiineja.
- + Sienet sisältävät vähän energiaa, etenkin rasvaa, joten ne voivat auttaa painonhallinnassa.
- – Sienien myrkyllisyys: Suomen metsissä kasvaa joitakin hyvin myrkyllisiä sieniä, kuten suippumyrkkyseitikki tai valkokärpässieni, jotka vaurioittavat etenkin munuaisia ja maksaa. Osa sienistä on käsittelemättömänä myrkyllisiä, kuten korvasieni tai huhtasieni.
- – Jotkut sienilajit keräävät itseensä terveydelle haitallisia raskasmetalleja (esimerkiksi lyijy, elohopea, kadmium, cesium), joten keräyspaikan tulee olla riittävän kaukana teistä ja teollisuuslaitoksista.
- – Sienestykseen liittyy punkin pureman, ampiaisen piston ja käärmeen pureman riski.
- – Sienestykseen liittyvä tapaturmariski: Metsässä voi kaatua tai nyrjäyttää nilkkansa. Sieniveitsi voi livetä.
- –Metsään saattaa eksyä, ja vaarana on uupuminen. Paleltumisriski kasvaa varsinkin myöhään syksyllä.
Psyykkinen terveys
- + virkistyminen
- + stressin väheneminen
- + mielihyvä luonnossa liikkumisesta
- + edistää mielenterveyttä esimerkiksi vähentämällä oireilua
- + rauhoittuminen, vahvistaa tietoista läsnäoloa
- + löytämisen ilo (uudet sienipaikat, runsaat saaliit)
- + uuden oppiminen (uusien sienilajien tunnistaminen, erilaiset ruokakokeilut, sienivärjäykset, sienien viljely)
- – pettymys ja turhautuminen siitä, ettei löydä sieniä
- – sienimyrkytyksen tai luonnossa liikkumiseen liittyvien vaarojen pelko
Sosiaalinen terveys
- + sienestys ystävien, naapureiden tai perheen yhteisenä harrastuksena
- + terveellisen ja kestävän elämäntavan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle
- + sosiaalisen tuen antaminen ja vastaanottaminen
- + uusien samanhenkisten ystävien löytäminen esimerkiksi sienestyskurssilta
Lisäksi vastauksessa voidaan huomioida muita luokitteluja kuten henkinen terveys
- + elämänilon ja voimavarojen löytäminen luonnosta
- + puhtaan luonnon tärkeyden huomaaminen, arvot
- + luonnonsuojelu
- + oma aika pohtimiseen
- + hiljaisuus ja rauha
- – Jotkin sienet on Suomessa luokiteltu huumeiksi, joten niiden kerääjä voi syyllistyä rikokseen.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0−15.
4 pistettä
Vastauksessa on analysoitu yhteensä viittä sienestyksen terveysvaikutusta.
7 pistettä
Vastauksessa on analysoitu yhteensä seitsemää sienestyksen terveysvaikutusta ja siinä on huomioitu kaksi nimettyä terveyden osa-aluetta. Vastauksessa on käsitelty myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.
10 pistettä
Vastauksessa on analysoitu yhteensä yhdeksää sienestyksen terveysvaikutusta ja siinä on huomioitu kolme nimettyä terveyden osa-aluetta. Vastauksessa on käsitelty myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.
13 pistettä
Vastauksessa on analysoitu yhteensä 12 sienestyksen terveysvaikutusta ja siinä on huomioitu kolme nimettyä terveyden osa-aluetta sekä sienestyksen myönteiset ja kielteiset terveysvaikutukset.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
Jos aineistoon ei ole viitattu, vähennetään kokonaispistemäärästä viisi pistettä.
8. Biopankki 30 p.
Biopankkiin kootaan näytteitä ja tietoja suostumuksensa antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Biopankkinäytteitä voidaan käyttää myös tulevissa tutkimusprojekteissa. Näytteitä kerätään terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä tai tieteellisissä tutkimuksissa esimerkiksi veri- tai kudosnäytettä otettaessa. Näytetietoon voidaan yhdistää potilastietoja ja näytteen luovuttajaan liittyvää, muista rekistereistä saatavaa tietoa. Biopankkitoimintaa sitovat tutkimuseettiset hyvän tieteellisen käytännön periaatteet tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa, terveydenhuollon eettiset periaatteet sekä tietosuojaan liittyvä lainsäädäntö. Biopankkitoimintaa voi analysoida eettisestä näkökulmasta esimerkiksi arvojen, hyveiden, seurauksien, oikeuksien, velvollisuuksien, motiivien ja normien avulla. Toimintaa on mahdollista tarkastella huomioiden näytettä antavan kansalaisen, terveydenhuollon, yhteiskunnan ja globaalin tason sekä biopankkitoiminnan järjestäjän näkökulmat.
Arvot: Biopankin arvoina ovat avoimuus, luottamus, ihmisen oikeuksien kunnioitus, korkea laatu ja jokaisen näytteenantajan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Antamalla näytteen biopankkiin voi tukea kansallisesti arvokasta tietokokoelmaa ja olla mukana kehittämässä terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä ja hoitoa.
Hyveet: Lääketieteen ja sitä lähellä olevien tieteenalojen tutkimuksen ja kehityksen tukemista voi pitää hyveellisenä tekona, joka edistää tiedettä ja terveyttä sekä ehkäisee sairauksia, kuolemia ja niihin liittyvää inhimillistä kärsimystä.
Seuraukset: Laadukas ja merkittävä näyteaineisto mahdollistaa lääketieteellisen tutkimuksen, jolla voidaan selvittää sairauksien syitä ja diagnostisia menetelmiä sekä kehittää parempia hoitoja, hoitopolkuja ja lääkkeitä. Hyöty tästä tulee kaikille. Biopankista valmiina saatu tutkimusaineisto helpottaa ja nopeuttaa tutkimusaineiston keräämistä, johon usein kuluu paljon aikaa ja voimavaroja. Tekoäly voi mahdollistaa laajan tutkimusaineiston käytön monimutkaisissa analyyseissä. Näytteestä mahdollisesti analysoitava perimään liittyvä tai muu tieto saattaa olla merkityksellistä myös näytteenantajalle. Biopankkien avulla voidaan tutkia ja kehittää esimerkiksi yksilöllisempää sairauksien ehkäisyä ja hoitoa.
Oikeudet: Jokaisella suomalaisella on oikeus antaa näyte biopankkiin. Näytteen luovuttaminen biopankkiin on vapaaehtoista, ja siitä on oikeus kieltäytyä milloin tahansa. Suostumusasiakirja kertoo yleisellä tasolla siitä, mihin näytettä käytetään, ja antaa mahdollisuuden kysyä lisätietoja. Yleisellä tasolla annetussa luvassa ei eritellä näytteen tarkkaa tutkimuskäyttöä. Halutessaan näytteenantajalla on myös oikeus saada hänen terveydentilaansa merkittävästi vaikuttavia tietoja, jotka saattavat selvitä tutkimuksessa. Hänellä on myös oikeus tietää, mihin tutkimukseen hänestä otettuja näytteitä on käytetty. Näytteenantajalla on myös oikeus myöhemmin peruuttaa biopankkisuostumuksensa. Biopankin tietoja ei ole lupa hyödyntää esimerkiksi rikostutkinnassa tai näytteenantajan vakuutussopimusta arvioitaessa.
Velvollisuudet: Näytteenannon ja suostumuksen pyytämisen yhteydessä toimitaan terveydenhuollon ammattieettisten toimintaohjeiden mukaisesti asiakasta kuunnellen ja tietoa antaen. Näytteitä luovutetaan ainoastaan korkeatasoiseen, hyvän tieteellisen tutkimustavan mukaiseen tutkimukseen. Tutkijan velvollisuus on vaalia yksityisyyden suojaa ja tietojen luottamuksellisuutta. Yksilön tietosuoja on hyvä, koska tunnistetiedot on tutkimuskäytössä korvattu koodilla. Tietojärjestelmien ylläpidossa noudatetaan laatuvaatimuksia. Jos näytteenantaja peruuttaa suostumuksensa, biopankin ylläpitäjä ei voi käyttää tai luovuttaa hänen näytteitään ja tietojaan uusiin tutkimuksiin. Tämä varmistetaan tekemällä asiaa koskevat merkinnät biopankin rekistereihin.
Motiivit: Monille ihmisille lääketieteen edistäminen on tärkeää. Biopankit eivät hyödy taloudellisesti keräämistään tiedoista. Tietoa voivat saada tutkimuskäyttöön myös kaupalliset tahot, kuten lääkeyhtiöt.
Normit: Biopankkitoimintaa ohjaavat biopankkilaki (Finlex 688/2012) ja muut säädökset. Toimintaa valvovat viranomaiset. Tietosuojavaltuutettu valvoo tietosuojasäännösten noudattamista.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15.
4 pistettä
Vastauksessa on analysoitu biopankkitoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä yhdestä näkökulmasta.
7 pistettä
Vastauksessa on analysoitu biopankkitoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä kahdesta näkökulmasta.
10 pistettä
Vastauksessa on analysoitu biopankkitoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä kolmesta nimetystä näkökulmasta.
13 pistettä
Vastauksessa on analysoitu biopankkitoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä neljästä nimetystä näkökulmasta.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteet, analysointi, kokonaisuus).
Jos aineistoon ei ole viitattu vähennetään kokonaispistemäärästä viisi pistettä.
9. Lihavuuden yleisyys Suomessa 30 p.
Taulukko kuvaa lihavuuden yleisyyttä (%) eri ikäryhmissä Suomessa vuosina 2015–2021/2022.
9.1 Laadi taulukon tietojen avulla lihavuutta eri ikäryhmissä kuvaava viivadiagrammi ja liitä se vastauskenttään. Selitä lyhyesti havaitsemasi päätulokset. 10 p.
Aikuisväestön lihavuus luokitellaan painoindeksin (BMI) mukaan. Painoindeksi saadaan, kun paino (kg) jaetaan pituuden (m) neliöllä. Painoindeksi 30 kg/m2 on kansainvälisesti hyväksytty terveyden kannalta merkittävän lihavuuden raja-arvo.
Lapsilla lihavuuden määrittelyssä käytetään raja-arvoina ISO-BMI-arvoa eli aikuisen painoindeksiä vastaavaa lapsen painoindeksiä. Lihavuuden raja-arvo lapsilla on ISO-BMI 30 kg/m2 tai enemmän.
Sukupuolen mukaiset erot
Työikäisten miesten lihavuus on ollut yleisempää kuin naisten lukuun ottamatta vuosia 2017 ja 2019. Vuonna 2022 lihavuus oli lähes yhtä yleistä miehillä ja naisilla (n. 24 %).
Poikien lihavuus oli molemmissa ikäryhmissä yleisempää kuin tyttöjen. Vuonna 2021 poikien lihavuus oli kaksi kertaa niin yleistä kuin tyttöjen. Ylä- ja alakouluikäisistä pojista lihavia oli 10 prosenttia. Yläkouluikäisistä tytöistä lihavia oli 5 prosenttia ja alakouluikäisistä tytöistä 4 prosenttia.
Ajallinen muutos
Miesten lihavuus yleistyi viisi prosenttiyksikköä ja naisten kuusi prosenttiyksikköä vuosien 2015–2022 aikana. Yläkouluikäisten (13–16-vuotiaat) poikien lihavuus lisääntyi kaksi prosenttiyksikköä ja samanikäisten tyttöjen yhden prosenttiyksikön seuranta-aikana. Samaan aikaan alakouluikäisten (7–12-vuotiaat) poikien lihavuus yleistyi kolme prosenttiyksikköä ja tyttöjen yhden prosenttiyksikön.
Mikäli lihavuus yleistyy viime vuosien vauhdilla, lähivuosina useampi kuin joka neljäs on lihava.
Ikäryhmien mukaiset erot
Työikäisillä lihavuus oli yleisintä ja alakouluikäisillä harvinaisinta. Suurin muutos lihavuuden yleisyydessä oli siirryttäessä ikävuosista 13–16 ikävuosiin 20–64. Naisilla muutos on ollut huomattavasti suurempi kuin miehillä. Yläkoulu- ja alakouluikäisten välillä lihavuuden yleisyyden muutos on ollut vähäistä sekä pojilla että tytöillä.
Pisteitys
Kuvio ja päätulokset lyhyesti 0–10 p.
Kun viivadiagrammi on täysin oikein (4 p). Viivadiagrammissa on puutteita (2 p), viivadiagrammia ei ole (0 p). Virheiden vähentäminen kohdistuu koko tehtävään.
Jokaisesta oikein kuvatusta päätuloksesta (sukupuolen mukaiset erot, ajallinen muutos, ikäryhmien mukaiset erot) saa kaksi pistettä.
Esimerkkikuvaaja
Kuvio. Lihavuuden yleisyys (%) eri ikäryhmissä Suomessa vuosina 2015–2021/2022
9.2 Minkälaisilla yhteiskunnallisilla keinoilla painonhallintaa voidaan edistää ja lihavuutta vähentää? 20 p.
Painonhallinnan edistämisen ja lihavuuden vähentämisen yhteiskunnallisia keinoja voidaan tarkastella WHO:n terveyden edistämisen mallin viiden toimintatavan mukaan. Niitä ovat yhteiskunnallinen terveyttä edistävä päätöksenteko, terveyttä edistävät ympäristöt, yhteisöjen toiminnan vahvistaminen, terveysosaamisen vahvistaminen ja terveyspalvelujen kehittäminen.
Terveyttä edistävä päätöksenteko
Painonhallinnan edistämiseen ja lihavuuden vähentämiseen tarvitaan terveellisiin elintapoihin kannustavia yhteiskunnallisia päätöksiä, lainsäädäntöä sekä valtakunnallisia ravitsemus- ja liikuntasuosituksia. Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että epäterveellisten elintarvikkeiden verotus vähentää tehokkaasti niiden kulutusta. Suomessa terveysperusteinen verotus tulee kohdistaa sokeriin, tyydyttyneeseen rasvaan ja suolaan. Veronalaiset tuotteet määriteltäisiin sen perusteella, edistääkö niiden verottaminen terveellistä ravitsemusta. Terveysperusteinen verotus muuttaa parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekee saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisempiä. Terveellisten elintarvikkeiden, kuten kasvisten ja hedelmien, kulutusta on mahdollista lisätä alemmalla arvonlisäverokannalla.
Verotuksen lisäksi yhteiskuntatasolla on mahdollista puuttua myös epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin ja kulutukseen. Erityisesti lapsia tulee suojella säädöksillä epäterveellisiltä ja lihottavilta elintarvikkeilta ja niiden markkinoinnilta, joka on siirtynyt pääosin internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Lasten suosimien pelien ja verkkosivujen yhteydessä mainostetaan epäterveellisiä ruokia ja juomia.
Päiväkodeissa, peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ruokailu tulee järjestää ravitsemussuositusten mukaisesti. Ravinnon laadun kriteereitä tulee käyttää ateriapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa. Terveyttä edistäviä elintapoja voidaan tukea myös mahdollistamalla yksityisten liikuntapalvelujen oston verohyvitys.
Terveyttä edistävät ympäristöt
Kuluttajien painonhallintaa edistäviä ja lihavuutta vähentäviä valintoja helpottavat pienemmät pakkaus- ja annoskoot sekä selkeät ravintoarvomerkinnät. Isoissa pakkauksissa myytävien sokeripitoisten virvoitusjuomien, makeisten ja suolaisten naposteltavien paljousalennukset tulee poistaa esimerkiksi sopimuksilla kaupan kanssa. Tämä vähentäisi isojen pakkausten houkuttelevuutta. Elintarvikepakkauksissa voidaan käyttää myös suositusmerkkejä, joiden avulla kerrotaan terveellisistä vaihtoehdoista. Suomessa käytössä oleva Sydänmerkki on selkeä ja yksinkertainen tapa ohjata valitsemaan terveellisiä ruokia. Kauppojen myymäläsuunnittelulla, esimerkiksi sijoittamalla painonhallintaa tukevia tuotteita entistä paremmin esille, voidaan tukea kuluttajien painonhallinta- ja hyvinvointitavoitteita.
Ateriapalveluita tarjoavissa yrityksissä tulee lisätä painonhallintaa tukevia, terveellisiä vaihtoehtoja ja parantaa aterioiden ravintoarvomerkintöjä. Terveellistä ruokaa pitäisi saada edullisesti myös pikaruokapaikoissa, baareissa, huoltoasemilla ja kahviloissa. Kouluissa ja oppilaitoksissa huomioidaan, että makeiset ja virvoitus- ja energiajuomat eivät kuulu kouluympäristöön, eikä koulussa sallita makeis- tai virvoitusjuoma-automaatteja. Kouluruokailusuosituksen mukaan oppilaille tulee järjestää mahdollisuus maksuttomaan ravitsevaan välipalaan, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen.
Liikenne- ja yhteiskuntasuunnittelun avulla voidaan edistää aktiivista elämäntapaa ja lisätä liikunnan määrää. Terveyttä edistävän ympäristön luomiseksi kehitetään lähiliikuntapaikkoja ja liikuntamahdollisuuksia (muun muassa kevyen liikenteen väylät, puistot ja leikkikentät, asuinalueet, päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt, liikuntapaikat ja urheilukentät). Kuntien liikuntatoimi voi tukea asukkaiden painonhallintaa ja vähentää lihavuutta helpottamalla liikunnallista elämäntapaa tarjoamalla asukkaiden käyttöön matalan kynnyksen liikuntapalveluita, liikuntaneuvontaa ja ryhmätoimintaa.
Yhteisöjen toiminnan vahvistaminen
Painonhallinnan edistämisessä ja lihavuuden vähentämisessä ja hoidossa on tärkeää luoda kuntien, sote-tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden (esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat, kansanterveysjärjestöt, kansalaisopistot) välille toimivat yhteistyömallit. Yhteisöjen voimavarojen vahvistamista helpottavat avoin tiedonsaanti, oppiminen ja riittävä rahoitus. Tietojärjestelmien tulee tukea tiedon jakamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Terveysviestinnällä sosiaalisen median alustoilla on mahdollista luoda elämäntapamuutosta tukevia yhteisöjä ja vaikuttaa ihmisiin. Terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata asiakasta löytämään luotettavaa terveystietoa verkosta. Mobiilisovellukset voivat tarjota keinoja terveyden edistämiseen. Kyse ei ole vain viestinnästä, vaan myös toiminnasta. Pelillisyys tuo tähän uuden mahdollisuuden. Esimerkiksi Pokémon Go sai suomalaiset liikkeelle tehokkaasti. Mobiilipalvelut voivat myös monipuolistaa vertaisryhmätoimintaa ja asiantuntija-asiakassuhdetta. Tällöin tuki ja apu ovat paremmin saatavilla silloin kun niitä eniten tarvitaan.
Terveysosaamisen vahvistaminen
Terveysosaamista tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla. Lasten ruokakasvatuksessa hyödynnetään tutkittuja ja toimiviksi todettuja eri hankkeissa kehitettyjä menetelmiä, materiaaleja ja käytännön esimerkkejä, jotka ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaan tarpeita kunnioittavia. Terveystiedon opetuksessa ja kouluterveydenhoitajan tai -psykologin vastaanotolla huomioidaan painonhallinta ja lihavuuden vähentäminen. Työterveyshuollossa tuetaan asiakkaan painonhallintaa ja lihavuuden vähentämistä työterveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
Terveyspalvelujen kehittäminen
Painonhallinnan edistämisessä ja lihavuuden vähentämisessä ja hoidossa terveydenhuollon rooli on keskeinen. Painon ja vyötärönympäryksen mittaamista ja kirjaamista potilastietoihin tulee tehostaa. Eri alojen ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen tulee sisältyä terveyden edistäminen, ravitsemus- ja liikuntasuositukset sekä hoitosuositukset. Lasten kasvua seurataan ja otetaan käyttöön elintapojen arviointiin ja ohjaukseen soveltuvia, toimiviksi todettuja työkaluja. Lisätään terveydenhuoltoon ammattilaisia ohjaamaan painonhallintaa. Liiallinen painonnousu tulee ottaa puheeksi mahdollisimman varhain, ja painonhallintaan on tarjottava tukea ja ohjausta. Lapset ja nuoret ovat herkkiä ulkonäköön ja painoon kohdistuville kommenteille. Puuttuminen esimerkiksi painonnousuun teini-iässä saattaa johtaa hallitsemattomaan laihduttamiseen ja altistaa syömishäiriön puhkeamiselle. On tärkeää, että painonhallinnassa edistetään lapsen tai nuoren itsetuntoa ja myönteistä kehonkuvaa.
Perusterveydenhuollossa liikuntaneuvontaa toteutetaan neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Liikkumisresepti on esimerkki terveydenhuollon liikuntaneuvonnasta, jossa lääkäri kirjoittaa liikkumisreseptin lähetteenä terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisen vastaanotolle lisäohjausta varten.
Liikunnallista elämäntapaa edistetään valtakunnallisten liikunnanedistämisohjelmien eli Liikkuvat-kokonaisuuden avulla, johon kuuluvat ohjelmat Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja.
Terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää painonhallinta- ja lihavuustutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä eri alojen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.
Pisteitys
Keinot painonhallinnan edistämiseen ja lihavuuden vähentämiseen 0–10 p.
Lihavuuden (BMI) määrittely huomioidaan myös jos se on kohdassa 9.1.
3 pistettä
Vastauksessa on kuvattu painonhallinnan edistämistä ja lihavuuden vähentämistä kolmen yhteiskunnallisen keinon avulla ja vähintään yhtä terveyden edistämisen toimintatapaa käyttäen.
6 pistettä
Vastauksessa on kuvattu painonhallinnan edistämistä ja lihavuuden vähentämistä kuuden yhteiskunnallisen keinon avulla ja vähintään kolmea nimettyä terveyden edistämisen toimintatapaa käyttäen.
9 pistettä
Vastauksessa on kuvattu painonhallinnan edistämistä ja lihavuuden vähentämistä yhdeksän yhteiskunnallisen keinon avulla ja neljää nimettyä terveyden edistämisen toimintatapaa käyttäen.
Myös jokin muu yhteiskunnallisten keinojen jäsennystapa ja luokkien nimeäminen voidaan hyväksyä.
Tiedonkäsittely 10 p.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).