Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

22.3.2024

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää. Valitse kussakin kohdassa (1.1 – 1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Ennen toista maailmansotaa Suomen ortodoksisen arkkipiispan istuin sijaitsi 1 p.

  • Kuopiossa.  (-1 p.)
  • Haminassa.  (-1 p.)
  • Sortavalassa.  (1 p.)

1.2 Vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksen seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon hallintaan siirtyi 1 p.

  • Lintulan luostari.  (-1 p.)
  • Laatokan Valamon luostari.  (-1 p.)
  • Petsamon luostari.  (1 p.)

1.3 Rovasti Sergei Okulov vaikutti merkittävästi 1 p.

  • kirkon jälleenrakennustyöhön 1950-luvulla.  (-1 p.)
  • kirkon lähetystyöhön Afrikassa.  (-1 p.)
  • Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunnan toimintaan.  (1 p.)

1.4 Ensimmäiset suomenkieliset ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset pidettiin 1 p.

  • 1600-luvulla.  (-1 p.)
  • 1800-luvulla.  (1 p.)
  • 1900-luvulla.  (-1 p.)

1.5 Uspenskin katedraali edustaa 1 p.

  • venäläistä kirkkoarkkitehtuuria.  (1 p.)
  • bysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria.  (-1 p.)
  • pohjoismaista kirkkoarkkitehtuuria.  (-1 p.)

1.6 Romanos Melodos oli henkilö, jota pidetään 1 p.

  • paastoelämän kehittäjänä.  (-1 p.)
  • katumusharjoitusten kehittäjänä.  (-1 p.)
  • kirkkorunouden kehittäjänä.  (1 p.)

1.7 Pakhomios Suuri laati 1 p.

  • ensimmäiset ohjeet seurakuntaelämälle.  (-1 p.)
  • ensimmäiset ohjeet luostarikilvoittelulle.  (1 p.)
  • ensimmäiset ohjeet ikonimaalaukseen.  (-1 p.)

1.8 Gregorios Palamas puolusti aikanaan 1 p.

  • hesykasmia.  (1 p.)
  • jälleensyntymisoppia.  (-1 p.)
  • ehtoollisyhteyttä kaikkien kristittyjen kesken.  (-1 p.)

1.9 Johannes Damaskolainen puolusti opetuksissaan 1 p.

  • ortodoksisen kirkon naispappeutta.  (-1 p.)
  • ikonien asemaa ortodoksisessa kirkossa.  (1 p.)
  • patsaiden asemaa ortodoksisessa kirkossa.  (-1 p.)

1.10 Johannes Krysostomos tuli kuuluisaksi 1 p.

  • upeasta piispallisesta asustaan.  (-1 p.)
  • loistavista saarnoistaan.  (1 p.)
  • laajasta kotikirjastostaan.  (-1 p.)

1.11 Apokryfikirjat 1 p.

  • ovat osa synoptisia evankeliumeja.  (-1 p.)
  • ovat osa Raamatun kaanonin ulkopuolelle jääneitä tekstejä.  (1 p.)
  • ovat Raamatun vanhimpia kirjoja.  (-1 p.)

1.12 Johanneksen evankeliumi 1 p.

  • on lyhin evankeliumeista.  (-1 p.)
  • ei kuulu synoptisiin evankeliumeihin.  (1 p.)
  • on apostoli Luukkaan kirjoittama.  (-1 p.)

1.13 Raamatun tutkimukseen liittyvä teologian ala on 1 p.

  • liturgiikka.  (-1 p.)
  • eksegetiikka.  (1 p.)
  • dogmatiikka.  (-1 p.)

1.14 Paavalin kirjeet 1 p.

  • ovat osa Apostolien tekojen kirjaa.  (-1 p.)
  • ovat osa Vanhaa testamenttia.  (-1 p.)
  • ovat osa Uutta testamenttia.  (1 p.)

1.15 Uuden testamentin kirjojen alkukieli on 1 p.

  • heprea.  (-1 p.)
  • kreikka.  (1 p.)
  • latina.  (-1 p.)

1.16 Kanadassa kannattajamäärältään suurin kirkkokunta on 1 p.

  • katolinen kirkko.  (1 p.)
  • luterilainen kirkko.  (-1 p.)
  • ortodoksinen kirkko.  (-1 p.)

1.17 Jamaikalla syntynyt uskonto on 1 p.

  • rastafari.  (1 p.)
  • skientologia.  (-1 p.)
  • moonilaisuus.  (-1 p.)

1.18 Maailman uskontoperinteistä Kiinassa on syntynyt 1 p.

  • buddhalaisuus.  (-1 p.)
  • taolaisuus.  (1 p.)
  • šintolaisuus.  (-1 p.)

1.19 Islamin merkittävimmät pyhiinvaelluskohteet sijaitsevat 1 p.

  • Syyriassa.  (-1 p.)
  • Egyptissä.  (-1 p.)
  • Saudi-Arabiassa.  (1 p.)

1.20 Bahá’í-uskon juuret ovat 1 p.

  • islamin šiialaisuudessa.  (1 p.)
  • ortodoksisessa kristillisyydessä.  (-1 p.)
  • juutalaisessa hasidismissa.  (-1 p.)

2. Uskonnottomuuden määrittely ja yleisyys 20 p.

Määrittele uskonnottomuus ja pohdi, mitä ongelmia uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyy.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta kokelas esittää ja miten monipuolisesti hän pohtii uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää hyvin kuvaavan määritelmän uskonnottomuudesta. Lisäksi hän esittää vähintään yhden uskonnottomuuden määrittelemiseen ja yhden uskonnottomuuden yleisyyden arvioimiseen liittyvän ongelman.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta ja pohtii monipuolisesti sen määrittelemiseen ja yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia.

Uskonnottomuuden määritelmä voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • kognitiivinen ulottuvuus: uskonnollisten käsitysten puuttuminen
  • toiminnallinen ulottuvuus: uskonnon harjoittamattomuus
  • institutionaalinen ulottuvuus: uskontokuntaan kuulumattomuus
  • identiteettiin ja itseymmärrykseen liittyvä ulottuvuus: subjektiivinen identifioituminen uskonnottomaksi.

Kokelas voi rakentaa esittämänsä uskonnottomuuden määritelmän yhden tai useamman edellä esitetyn näkökohdan varaan. Myös muut uskottavat luonnehdinnat ovat mahdollisia.

Uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Se, ettei kuulu johonkin uskontokuntaan, ei merkitse välttämättä uskonnottomuutta.
  • Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka eivät harjoita aktiivisesti uskontoa.
  • Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka identifioituvat uskonnottomaksi. Uskontokuntaan kuulumiseen voi olla muita syitä kuin uskonnollinen vakaumus.
  • Uskontokuntiin kuulumattomien joukossa on myös sellaisia ihmisiä, joiden uskonnollisuudessa on elementtejä useista eri uskontotraditioista.
  • Monet uskonnolliset ryhmät eivät ole rekisteröityneet uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, vaan ne toimivat vapaamuotoisina yhteenliittyminä tai yhdistyksinä. Virallisissa tilastoissa tällaisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset saatetaan tulkita uskonnottomiksi.
  • Uskonnollisuuden yksilöllistymisen myötä esimerkiksi Suomessa yhä suurempi osa uskonnollisena tai hengellisenä itseään pitävistä ihmisistä ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai yhdyskuntaan.
  • Monissa kulttuureissa yksi tai useampi uskonto vaikuttaa laajasti kulttuurisiin käsityksiin ja käytäntöihin. Tästä näkökulmasta voidaan puhua esimerkiksi ”kristityistä ateisteista” tai ”kulttuuriltaan kristityistä”.
  • Osa ihmisistä pitää itseään sekä uskonnottomana että esimerkiksi luterilaisena tai henkisenä. Nämä identiteetit eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
  • Uskonnon ja kulttuurisen taustan erottaminen toisistaan on usein vaikeaa. Esimerkiksi islamilaisista maista Suomeen muuttaneita pidetään usein automaattisesti muslimeina, vaikka he eivät olisi uskonnollisesti aktiivisia.
  • Maista, joissa negatiivinen uskonnonvapaus ei toteudu, on vaikea saada luotettavaa tietoa uskonnottomien määrästä.
  • Uskonnottomuuden määrittelyyn ja uskonnottomaksi identifioitumiseen voivat vaikuttaa erilaiset sosiokulttuuriset normit, esimerkiksi käsitykset siitä, mikä tietyssä kulttuurissa ja yhteiskunnassa on sallittua tai soveliasta.
  • Uskonnottomuus määrittyy uskonnon ja uskonnollisuuden vastakohtana. Se on sananmukaisesti uskonnon tai uskonnollisuuden puuttumista. Tämän vuoksi uskonnottomuuden määrittelyyn vaikuttaa olennaisesti myös se, miten uskonto määritellään ja uskonnon määrittelemiseen liittyvät ongelmat koskevat usein myös uskonnottomuuden määrittelyä. Uskonnon käsitteen määrittelemiseen liittyy monia ongelmia: esimerkiksi perinteinen ajatus siitä, että uskontoon kuuluu usko jumaluuteen tai yliluonnolliseen, ei päde kaikkiin maailmanuskontoina pidettyihin katsomuksiin.
  • Monia sekulaareja katsomuksia tarkastellaan uskontotieteessä uskonnon kaltaisina ilmiöinä, mikä haastaa uskonnon ja uskonnottomuuden välistä erontekoa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kaikissa yhteisöä koossa pitävissä käytänteissä on uskonnon kaltaisia piirteitä.

3. Hiljentymisen perinteet 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

3.1 Analysoi, mitä uskonnollisia vaikutteita sarjakuva 3.A sisältää. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Tehtävässä arvioidaan, kuinka jäsentyneesti kokelas analysoi sarjakuvan sisältämiä uskonnollisia vaikutteita.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tunnistaa sarjakuvan henkilön meditoivan eli mietiskelevän. Hän tunnistaa sarjakuvahenkilön meditaatioasennon. Hän osoittaa tietävänsä, miten om-tavu liittyy meditaatioon.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti sarjakuvan sisältämiä uskonnollisia vaikutteita.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Meditaatio liittyy etenkin hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen.
  • Om-tavu on pyhin sanskritinkielinen tavu ja yleisin meditaatiossa käytetty mantra.
  • Om-tavu symboloi Brahmania.
  • Sarjakuvan henkilö istuu lootusasennossa, joka on yksi jooga-asanoista eli -asennoista.
  • Sarjakuvahenkilö pyrkii meditoimalla tyhjentämään mielensä, mutta suklaanhimo sotkee harjoitusta.
  • Sarjakuvassa voidaan kuvata myös jotakin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvaa meditaatioharjoitusta.
  • Hindulaistaustaisia uususkontoja ovat esimerkiksi äiti Amman liike, Krishna-liike ja transsendenttinen meditaatio.
  • Kokelas voi myös pohtia, kuinka hyvin sarjakuvahenkilön meditaatio toimii apuna hänen pyrkiessään kurinalaisuuteen (hallitsemaan suklaanhimoa).

3.2 Esittele ortodoksiseen kristillisyyteen kuuluvaa hiljentymisen perinnettä. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Tehtävässä arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas esittelee ortodoksiseen kristillisyyteen kuuluvaa hiljentymisen perinnettä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee hiljaisuuden (hesykhia) perinteen ja sen yhteyden ortodoksiseen kristillisyyteen. Hän tarkastelee pääpiirteissään perinteeseen kuuluvia toimintatapoja sekä niiden toteuttamista yksilön ja yhteisön elämässä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kuvaa monipuolisesti ja oivaltavasti hesykhiaa ja siihen liittyviä harjoituksia. Hän tarkastelee sekä perinteen syntyhistoriaa että sen olennaisinta tavoitetta.

Vastauksen lisäansiona pidetään hesykastiseen perinteeseen kuuluneiden henkilöiden nimeämistä.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Sana hesykhia tarkoittaa syvää hiljaisuutta, ja se liittyy ortodoksisuuden mystiikkaan.
  • Hesykasmissa korostetaan syvää hiljaisuutta, sisäistä rauhaa ja sydämen rukousta.
  • Hesykasmi on osa askeettista elämäntapaa, jota esiintyi jo kristillisyyden ensimmäisinä vuosisatoina.
  • Hesykasmi voimistui ortodoksisen kristillisyyden kilvoittelun muotona 1000–1300-luvuilla.
  • Etenkin erämaaisät pyrkivät eroamaan yhteiskunnasta ja vapautumaan maallisista huolista.
  • Hesykasmissa mieltä rauhoitetaan hengityksen tahtiin toistuvalla rukouksella: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.
  • Yksittäinen ihminen voi harjoittaa hiljaisuutta rukousnauhan ja Jeesuksen rukouksen avulla.
  • Myös paastoaminen ja hengitysharjoitukset kuuluvat hesykastiseen kilvoitteluun.
  • Rukousta toistetaan hiljaa, kunnes rukous on aina läsnä, minkä kautta päämääränä on saavuttaa theosis eli jumaloituminen.
  • Hesykasmia harjoitetaan edelleen esimerkiksi Athos-vuoren luostareissa.
  • Jumalanpalvelukset ja rukoukset ovat osa hiljentymistä.
  • Seurakunnissa voidaan toimittaa ns. Jeesuksen rukouspalvelusta, jossa lukijan ääneen luku ja kirkkokansan hiljainen rukous toistuvat.
  • Tunnettuja hesykasmin edustajia ovat Simeon Uusteologi, Theodoros Studites, Gregorios Palamas ja Johannes Valamolainen.

4. Väittämiä ortodoksisen kirkon opista 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Tehtävissä arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas pohtii väittämää ja miten uskottavasti hän perustelee, pitääkö väite paikkansa.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

4.1 Mirhavoitelun mysteerio, joka toimitetaan kasteen jälkeen, on ortodoksien konfirmaatio. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö väite paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän pohtii väittämää avaamalla mysteerion merkitystä: kaste on kirkkoon liittäminen, ja mirhavoitelu on kasteen vahvistaminen. Kokelas mainitsee ainakin yhden asian kummastakin toimituksesta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa, perustelee asian jäsentyneesti ja pohtii monipuolisesti mirhavoiteluun ja kasteeseen liittyviä asioita.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Raamatullinen tausta: "Totisesti minä sanon teille, jota ei kasteta vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh. 3:5); Kristuksen kastekäsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19)
  • Lapsikasteessa kummi vastaa kastettavan puolesta papin esittämiin kysymyksiin.
  • Myös lapsikasteessa luetaan eksorkismirukoukset (luopuminen pahasta).
  • Kastettava upotetaan veteen kolmesti, mistä seuraa hengellinen syntymä.
  • Kaste ei ole nimenantotilaisuus, vaan lapselle on annettu nimi jo ennen kastetta.
  • Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi, ja siksi kaste toimitetaan yleensä kirkossa.
  • Mirhavoitelu on lapsikasteessa käytännössä kasteen mysteerion osa.
  • Ennen kasteen vahvistamisen suoritti piispa, mutta nykyisin vahvistaminen tapahtuu piispan siunaaman mirhavoiteen välityksellä.
  • Pappi voitelee mirhavoiteella kastetun otsan, silmät, sieraimet, suun, korvat, rinnan, kädet ja jalat lausuen kullakin kerralla ”Pyhän Hengen lahjan sinetti”. Tähän kummi ja muut paikallaolijat vastaavat ”amen”.
  • Mirhavoitelu on kastetulle kuten helluntai opetuslapsille.
  • Jos aikuinen, joka on kastettu jonkin kristillisen kirkon jäseneksi, liittyy ortodoksisen kirkon jäseneksi, hänelle suoritetaan vain mirhavoitelu.
  • Kastettu ja mirhalla voideltu lapsi on täysivaltainen kirkon jäsen, hänelle annetaan ehtoollista, ja hän voi toimia kummina. Vain äänestäminen seurakunnan vaaleissa vaatii 16 vuoden iän.
  • Konfirmaatio tarkoittaa kasteen vahvistamista.
  • Katolisilla kasteen vahvistaminen on yksi seitsemästä sakramentista, kuten ortodokseillakin, ja sen suorittaa yleensä piispa, kun lapsi on noin 8–9-vuotias.
  • Evankelisluterilaisissa ja muissa protestanttisissa kirkoissa ei konfirmaatio eli kasteen vahvistaminen ole sakramentti. Suomessa konfirmaatio on yleensä sinä vuonna, jolloin nuori täyttää 15 vuotta.

4.2 Kiovan ruhtinas Vladimiria pidetään Venäjän ortodoksisuuden isänä. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö väite paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän osoittaa tuntevansa kertomuksen ruhtinas Vladimirin kasteesta. Hän tietää, että Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan ortodoksit pitävät Vladimiria kirkkonsa isänä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän kertoo monipuolisesti, kuinka Venäjän valtiollinen kehitys (Kiovan Rus) alkoi ja kuinka siihen liittyy nykyinen Ukrainan alue. Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa monipuolisemmin kuvata ruhtinas Vladimirin kasteeseen liittyviä tapahtumia. Lisäansioksi katsotaan, mikäli kokelas tuntee Ukrainan alueen ortodoksisten kirkkojen nykytilan.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kiovan ruhtinas Vladimirin äitiä Olgaa (k. 964) kunnioitetaan arvonimellä ”apostolien vertainen”.
  • Ruhtinas Vladimirin kastetta vauhdittivat avioliittoaikeet Bysantin keisarin tyttären Annan kanssa (noin vuonna 988).
  • Ruhtinaan kasteesta seurasivat niin sanotut Kiovan joukkokasteet.
  • Kiova oli tuolloin Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa, mutta slaavin kielen avulla se saavutti tavallisen kansan. Tämä on aiheuttanut vielä nykyäänkin esillä olevan kiistan Kiovan valtion olemuksesta: ukrainalainen vai venäläinen?
  • Ukrainassa toimii kaksi ortodoksisen kirkon jurisdiktiota: Ukrainan ortodoksinen autokefaalinen kirkko (Konstantinopolin patriarkaatin vuonna 2019 myöntämä asema) ja Ukrainan ortodoksinen autonominen kirkko (Moskovan patriarkaatin alainen). Lisäksi Ukrainassa toimii Rooman paavin alaisuudessa oleva kreikkalaiskatolinen uniaattikirkko.

5. Neitsyt Maria ikoneissa 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

5.1 Esittele Neitsyt Marian ikoneita yhdistävät tunnuspiirteet. 5 p.

Tehtävässä arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas esittelee Neitsyt Marian ikoneita yhdistävät tunnuspiirteet. Jokaisesta tunnuspiirteestä saa yhden pisteen siten, että tehtävän enimmäispistemäärä on 5.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Ikonissa on kolme tähteä, joista kaksi sijaitsee Neitsyt Marian olkapäillä ja yksi otsassa.
  • Tähdet symboloivat Neitsyt Marian ikuista neitsyyttä: ennen synnytystä, sen aikana ja sen jälkeen.
  • Neitsyt Marian Hellyyden Jumalanäiti -ikonissa tähdistä näkyy vain kaksi ikonin asetelman takia.
  • Esimerkiksi Neitsyt Marian Tiennäyttäjä- ja Ennusmerkki-ikoneissa näkyvät kaikki kolme tähteä.
  • Ikonissa on kreikankieliset kirjaimet ΜΠ ΘΥ, jotka ovat lyhennys sanoista Mitr Theou, Jumalan äiti.
  • Ikonissa Neitsyt Marialla on tavallisesti punainen tai punasävyinen päällysviitta, joka symboloi hänen pyhää tehtäväänsä jumalansynnyttäjänä, kun taas vähemmän näkyvissä oleva sininen viitta kuvastaa hänen ihmisyyttään.
  • Värien symboliikka on päinvastainen kuin Kristuksen ikoneissa.
  • Neitsyt Marian ikoneissa hänet kuvataan tavallisesti Kristus-lapsen kanssa.
  • Ikonin sädekehä kuvaa Neitsyt Marian pyhyyttä.

5.2 Nimeä Neitsyt Marian ikonit 5.A, 5.B ja 5.C ja selitä kunkin ikonin sisältöä ja opillista sanomaa. 15 p.

Tehtävässä arvioidaan, miten kokelas tunnistaa ja nimeää aineistossa olevat kolme Neitsyt Marian ikonia ja kuinka jäsentyneesti hän selittää kunkin ikonin sisältöä ja opillista sanomaa.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas nimeää aineistossa olevat kolme Neitsyt Marian ikonia ja kuvaa pääpiirteissään niiden sisältöä ja opillista sanomaa.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas nimeää aineistossa olevat kolme Neitsyt Marian ikonia ja selittää jäsentyneesti niiden sisältöä ja opillista sanomaa.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Neitsyt Marian syntymä
  • Aineisto 5.A on tapahtumaikoni, jossa kuvataan Jumalansynnyttäjän syntymä.
  • Tapahtumaa muistellaan kirkkovuodessa 8.9.
  • Ikonin keskellä on pyhä Anna. Hänen nöyryytensä osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta.
  • Neitsyt Maria on sivussa, mutta hänen viittansa väri on jo tässä punainen, mikä kuvastaa hänen tulevaa tehtäväänsä Jumalansynnyttäjänä.
  • Yläkerran huoneesta katsova henkilö on pyhä Joakim.
  • Ikonissa on käytäntöön liittyviä yksityiskohtia: lapsen peseminen ja hoitaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta.
  • Ikonissa kattojen yllä oleva vaate kuvastaa sitä, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin.
  • Ikoni kuvastaa Jumalan pelastushistoriallisen suunnitelman keskeistä vaihetta.
  • Ikoni tuo esille sen, että pitkään odotettu lapsi tuo ilon vanhemmilleen, pitkään jatkunut lapsettomuuden häpeä on poistunut ja lapsen syntymä on osoitus Jumalan johdatuksesta ja siunauksesta.
Neitsyt Marian temppeliintuominen
  • Aineisto 5.B on tapahtumaikoni, joka esittää Neitsyt Marian temppeliintuomista.
  • Neitsyt Maria vietiin Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimpään, mikä ennakoi hänen tulevaa tehtäväänsä kaikkein pyhimmän Jumalan synnyttäjänä.
  • Neitsyt Marian temppeliintuomista muistellaan kirkkovuodessa 21.11.
  • Neitsyt Marian vanhemmat Joakim ja Anna veivät Jumalalle antamansa lupauksen mukaisesti kolmivuotiaan lapsensa Jerusalemin temppeliin kasvatettavaksi.
  • Jerusalemin temppelissä ylipappi Sakaria otti Neitsyt Marian vastaan ja vei hänet siellä kaikkein pyhimpään paikkaan, jossa säilytetään liitonarkkia.
  • Kaikkein pyhimpään sai ylipappikin mennä vain kerran vuodessa.
  • Tapahtuman sanoma on, että Maria tuli Jumalan palvelukseen temppelissä, jotta hän aikanaan tulisi itse Jumalan temppeliksi, Vapahtajan synnyttäväksi arkiksi.
  • Ikonissa nuoret naiset palavat kynttilät käsissään ovat merkkinä Jumalalle omistautumisesta.
  • Neitsyt Maria kuvataan aikuisena, mikä kuvastaa hänen tulevaa tehtäväänsä Jumalan äitinä.
  • Marian temppeliintuominen aloitti hänen suuren tehtävänsä Jumalan pelastushistorian toteutumisessa.
Neitsyt Marian ilmestys
  • Aineisto 5.C on tapahtumaikoni, joka esittää ylienkeli Gabrielin vierailua Neitsyt Marian luona kertomassa, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle annetaan nimi Jeesus.
  • Neitsyt Marian ilmestystä muistellaan kirkkovuodessa 25.3.
  • Neitsyt Marian ilmestyksen ikoni tunnetaan myös juhlan kreikankielisen nimen (Evangelismos) mukaan ilosanoman juhlana.
  • Ylienkeli Gabriel ilmestyi Neitsyt Marialle Galilean Nasaretissa.
  • Ylienkeli Gabrielin viitan sinertävä väri viittaa hänen tehtäväänsä tavanomaisena viestinviejänä, jonka tunnusmerkkejä on mm. matkasauva.
  • Neitsyt Maria on valtaistuimella, mikä korostaa hänen tulevaa asemaansa.
  • Hänen päänsä kumartunut asento osoittaa nöyryyttä, suostumista ja tottelevaisuutta hämmästyksestä huolimatta.
  • Neitsyt Marian sinivihreä alusviitta on vertauskuva hänen ihmisyydestään ja punainen päällysviitta viittaa hänen tulevaan tehtäväänsä.
  • Ikonissa valonsäde kuvastaa Pyhän Hengen läsnäoloa.
  • Tapahtuma on Jumalan pelastushistorian toteutumisen yksi vaihe.

6. Suomen ortodoksisen kirkon haasteet 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

6.1 Erittele, mitä haasteita Suomen ortodoksinen kirkko kohtasi toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Tehtävässä arvioidaan, miten jäsentyneesti kokelas erittelee Suomen ortodoksisen kirkon haasteita toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas erittelee Suomen ortodoksisen kirkon haasteita toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella tarkastellen jälleenrakentamiseen liittyviä haasteita vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas erittelee jäsentyneesti Suomen ortodoksisen kirkon haasteita toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Haasteet olivat sekä materiaalisia että hengellisiä.
  • Sotien seurauksena suurin osa Suomen ortodoksisesta väestöstä joutui lähtemään Karjalan alueelta evakkoon.
  • Kirkko menetti omaisuudestaan 90 %, ja Karjalan alueella sijainneet seurakunnat lakkautettiin.
  • Kirkko tarvitsi uusia tiloja, sillä Suomessa ei ollut riittävästi ortodoksisia kirkkorakennuksia jumalanpalvelusten toimittamiseen.
  • Kirkon hallinnollinen rakenne piti organisoida uudelleen perustamalla uusia seurakuntia.
  • Ortodoksisen siirtokarjalaisväestön kirkollinen elämä piti järjestää uudelleen.
  • Neuvostoliiton puolelle jääneiden suomalaisten luostareiden (Valamo, Konevitsa, Lintula ja Petsamo) asukkaat ja rakennukset oli sjoitettava uudelleen.
  • Pappiskoulutuksen käynnistäminen uudelleen Sortavalan seminaarin menetyksen vuoksi.
  • Kirkon sisälähetystoimintaan kuuluvaa järjestötoimintaa kehitettiin käynnistämällä kirkon nuorisotyö: Ortodoksisten Nuorten liitto perustettiin vuonna 1943.
  • Aloitettiin ortodoksista uskontoa opettavien opettajien kouluttaminen opettajaseminaareissa. Uskonnonopetuksen ja opettajankoulutuksen seuraamista varten perustettiin Ortodoksisten opettajien liitto vuonna 1951.
  • Kirkon hallinnollisesta suhteesta käytiin Moskovan patriarkaatin kanssa 1950-luvun taitteessa kiista, johon liittyi myös kysymys Valamon luostarin käytössä olevasta kirkollisesta ajanlaskusta.

6.2 Pohdi, mitkä ovat Suomen ortodoksisen kirkon haasteet 2020-luvulla. Hyödynnä vastauksessasi kuvaa 6.A. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Tehtävässä arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas pohtii Suomen ortodoksisen kirkon haasteita 2020-luvulla.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii Suomen ortodoksisen kirkon haasteita 2020-luvulla vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti Suomen ortodoksisen kirkon haasteita 2020-luvulla.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • kirkkokunnan väestöpohjan ikääntyminen ja väheneminen
  • kirkkokunnan jäsenmäärän vähenemisestä johtuva verotulojen väheneminen
  • väestön keskittyminen kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen
  • kirkkorakennusten käyminen tarpeettomiksi osassa Suomea muuttoliikkeen vuoksi
  • palvelujen järjestäminen maahanmuuttajille
  • kulttuuriperinnön vaaliminen: kirkkorakennusten ja kiinteistöjen kunnosta ja käytöstä huolehtiminen
  • kirkon jäsenmäärän vähenemisen pysäyttäminen
  • kirkon hallintoon ja johtamiseen liittyvät haasteet
  • median esille tuomat negatiiviset ilmiöt kirkon piirissä
  • toisten ortodoksisten kirkkojen organisoituminen erillisiksi toimijoiksi Suomessa
  • sielunhoito väestötappioalueilla.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Luostarilaitos ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Luostarilaitos on sekä ortodoksisessa että katolisessa kirkossa tärkeässä asemassa. Tarkastele luostarilaitoksen syntyä ja kehitystä 500-luvun lopulle asti. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, miten jäsentyneesti kokelas tarkastelee luostarilaitoksen syntyä ja kehitystä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tarkastelee luostarilaitoksen syntyä ja kehitystä käsittelemällä vähintään kolmea olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas tarkastelee jäsentyneesti luostarilaitoksen syntyä ja kehitystä.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kirkon alkuvuosisatoina tuli esille tarve viettää kristillistä elämää seurakunnan ulkopuolella erakkona ikään kuin kristillisen hengellisyyden protestiliikkeenä.
  • Erakkoelämään kuului rukoileminen ja paastoaminen.
  • Myöhemmin useampia erakkoja sijoittui samoille seuduille ja he muodostivat pieniä yhteisöjä.
  • Luostarilaitoksen syntymisen taustalla on 300-luvulla Egyptissä elänyt Antonios Suuri, jonka antama esimerkki kokosi muita erakkoja hänen luokseen.
  • Varsinaisen luostarilaitoksen perustajana pidetään pyhää Pakhomios Suurta, joka perusti organisoidun yhteisön eli luostarin vuonna 320 Egyptiin, nykyisen Luxorin liepeille.
  • Pakhomios laati luostarisäännöt (köyhyys, kuuliaisuus, naimattomuus), joita myöhemmin kehitti Basileios Suuri.
  • 300-luvulla saivat alkunsa myös naisluostarit, sillä Pakhomioksen sisar Maria alkoi johtaa sellaista.
  • Kinobiittisessä luostarissa, joita luostareista on valtaosa, asutaan omissa keljoissa ja kaikki kokoontuvat yhteisiin palveluksiin, ruokailuihin ja työtehtäviin.
  • Idiorytmisessä luostarissa ei ole vastaavia kokoontumisia jumalanpalveluksia lukuun ottamatta, vaan kilvoittelu ja muu toiminta tapahtuu yksin.
  • Luostareiden yhteydessä toimii myös skiittoja (erakkola), joissa munkit asuvat pääsiassa yksin. Erakkomunkit käyvät pääluostarissa harvoin.
  • Luostarielämää harjoittelevaa kutsutaan noviisiksi tai viitankantajaksi.
  • Luostarin miespuolista johtajaa kutsutaan igumeniksi (katolisessa luostarissa: apotti) ja naispuolista johtajaa igumeniaksi (katolisessa luostarissa: abbedissa).
  • Benedictus Nursialainen kehitti Pakhomios Suuren luostarisääntöjä 400-luvulla. Hän korosti työnteon merkitystä ja kehitti uuden luostarisäännnön ”rukoile ja tee työtä” (ora & labora).
  • Katolinen luostarilaitos kehittyi myöhemmin siten, että luostarit alkoivat toimia mm. kouluina ja yliopistoina.

7.2 Arvioi ortodoksisten ja katolisten luostarien merkitystä ja asemaa tämän päivän Euroopassa. Hyödynnä vastauksessasi kuvia 7.A ja 7.B. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas arvioi ortodoksisten ja katolisten luostarien merkitystä ja asemaa tämän päivän Euroopassa.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas arvioi ortodoksisten ja katolisten luostarien merkitystä ja asemaa tämän päivän Euroopassa vähintään kahdesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas arvioi monipuolisesti ortodoksisten ja katolisten luostarien merkitystä ja asemaa tämän päivän Euroopassa.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Luostarit tarjoavat tavanomaiselle elämälle vaihtoehdoksi hiljentymisen ja kiireettömän elämän arjen yhteiskunnan ulkopuolella.
  • Ortodoksiset luostarit ovat luonteeltaan kilvoitteluelämään ja rukoukseen painottuvia.
  • Katoliset luostarit jakautuvat eri sääntökuntiin.
  • Yleisesti ottaen katoliset luostarit ovat enemmän yhteiskuntaan suuntautuneita ja toiminnoiltaan monipuolisempia. Ne toimivat varsinkin koulutuksen ja terveydenhoidon alalla. Katolinen luostarielämä muotoutui käytännöllisemmäksi idän kirkon luostarielämään verrattuna ja on sitä edelleenkin.
  • Katoliset luostarit sijaitsevat usein kaupungeissa ja vaikuttavat näkyvästi sijaintiseutunsa elämässä ortodoksisiin luostareihin verrattuna.
  • Molempien kirkkokuntien luostareihin tehdään pyhiinvaelluksia, ja ne ovat myös suosittuja nähtävyyksiä ja turistikohteita.

Ansiona pidetään, jos kokelas laajentaa näkökulmaansa myös Euroopan ulkopuolelle.

8. Panortodoksinen synodi ja pakolaisuus 30 p.

Kesäkuussa 2016 Kreetalla kokoontui panortodoksinen synodi. Siellä hyväksyttiin Maailman elämän edestä – For the Life of the World -dokumentti (aineisto 8.A).

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Selitä, mikä on panortodoksinen synodi ja mikä on sen merkitys ortodoksiselle maailmalle nykyään. 15 p.

Tehtävässä arvioidaan, miten jäsentyneesti kokelas selittää, mikä on panortodoksinen synodi, ja miten monipuolisesti hän avaa sen merkitystä ortodoksiselle maailmalle nykyään.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää termin panortodoksinen eli yleisortodoksinen synodi tarkoittavan jakamattoman kirkon aikaisia ekumeenisia kirkolliskokouksia. Vastaus sisältää huomion siitä, että moniin muutoksiin tai kannanottoihin tarvitaan koko ortodoksisen maailman hyväksyntä eikä yksittäinen kirkko voi tehdä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uuden teknologian tuomat kysymykset ja ilmastokriisi.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas selittää jäsentyneesti, mitä panortodoksisella synodilla tarkoitetaan, ja avaa monipuolisesti sen merkitystä ortodoksiselle maailmalle nykyään. Vastaus sisältää kuvausta nykyhetken kirkkopolitiikasta ja sen tuottamista haasteista panortodoksiselle synodille.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Panortodoksiseen kokoukseen voivat osallistua kaikkien ortodoksisten kirkkojen päämiehet tai heidän edustajansa, ja synodin esikuvana ovat ekumeeniset kirkolliskokoukset.
  • Kokouksen koollekutsuja on ekumeeninen patriarkka.
  • Ortodoksinen maailma muodostuu itsenäisistä patriarkaateista tai autokefaalisista kirkoista.
  • Ekumeenista patriarkkaa pidetään ”ensimmäisenä vertaistensa joukossa” (primus inter pares).
  • Moskovan patriarkka ei tunnusta ekumeenisen patriarkan johtoasemaa, joten hän ei osallistunut vuoden 2016 kokoukseen.
  • Moskovan patriarkaatti on väkimäärältään suurin, ja siksi sen pitäisi oman näkemyksensä mukaan olla puheenjohtajan paikalla.
  • Synodin mukaan ortodoksisen maailman tulisi yhdessä laatia kannanottoja moniin nykyajan kysymyksiin, kuten teknologian käyttöön, erilaisiin hallintojärjestelmiin, ihmisoikeuksiin ja etnofyletismiin.
  • Panortodoksinen synodi laatii ohjeita tai kannanottoja, jotka velvoittavat kaikkia ortodoksia kirkkoja. Moskovan patriarkaatin puuttuminen kokouksesta vesitti tätä periaatetta, mutta silti synodi laati yhteisen lausuman.

8.2 Pohdi, miten Suomen ortodoksinen kirkko toteuttaa työssään panortodoksisen synodin vuonna 2016 antamaa lausumaa (aineisto 8.A). 15 p.

Tehtävässä arvioidaan, kuinka monipuolisesti kokelas pohtii sitä, miten Suomen ortodoksinen kirkko toteuttaa työssään vuonna 2019 julkaistua Maailman elämän edestä -asiakirjan yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkastelevaa tekstiä.

Hyvässä vastauksessa (8 p.) kokelas osaa kuvailla asiakirjan tekstin pohjalta Suomen ortodoksisen kirkon diakoniatoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Hän mainitsee konkreettisia esimerkkejä auttamistyöstä ja hyödyntää vastauksessaan aineistona olevaa tekstiä.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas pohtii monipuolisesti sitä, miten Suomen ortodoksinen kirkko toteuttaa työssään vuonna 2019 julkaistua Maailman elämän edestä -asiakirjan yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkastelevaa tekstiä. Kokelas kertoo diakoniatyön perinteestä ja sanan alkuperästä. Hän tuntee nimeltä Suomen ortodoksisen kirkon kansallisen tai kansainvälisen diakoniajärjestön.

Ansiona pidetään, mikäli kokelas osaa kuvailla Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa ekumeenisten ja monikulttuuristen järjestöjen osana esim. rasismin vastaisessa toiminnassa.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua.
  • Diakonin tehtävä mainitaan Uudessa testamentissa (Apostolien teot, 6. luku).
  • Ensimmäinen diakoni oli Stefanos.
  • Diakoni oli alkuseurakunnassa pöytäpalvelija, joka auttoi apostoleja jakamaan ruokaa köyhille.
  • Diakonien joukossa oli myös diakonissoja, jotka auttoivat köyhiä ja sairaita.
  • Diakoniatyö on fyysistä apua laajempaa, se merkitsee myös ihmisen kohtaamista.
  • Seurakunnissa diakoniatyön muotoja ovat mm. ruokajakelut, työttömien ruokailut, vähävaraisille suunnatut aamiaistapahtumat, joululahjakeräykset, auttava puhelin, vankilavierailut, sairaalavierailut ja diakonialeirit.
  • Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnan (PSHV) toiminnassa on paljon ikääntyviä ihmisiä, joille PSHV:n alajärjestöt ovat kohtaamispaikkoja.
  • Filantropia on Suomen ortodoksisen kirkon auttamisjärjestö, joka toimii pääasiassa Suomen rajojen ulkopuolella.
  • Filantropia toteuttaa kansainvälisiä hankkeita ja järjestää koulutuksia ja diakoniaan liittyviä keräyksiä vähävaraisten auttamiseksi.
  • Filantropia on ollut mukana avustamassa Venäjän hyökkäyssodan uhreja Ukrainassa.
  • Suomen ortodoksinen kirkko toimii jäsenenä Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa ja USKOT-foorumissa ja on ollut mukana erilaisissa rasismin vastaisissa hankkeissa.

9. Hiljainen tila lentokentällä 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Tarkastele kuvia 9.A ja 9.B ja arvioi, miten Helsinki-Vantaan lentokentän hiljainen tila soveltuu eri uskontojen edustajien käytettäväksi. Havainnollista tarkasteluasi esimerkeillä. 20 p.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii Helsinki-Vantaan lentokentän hiljaisen tilan soveltuvuutta eri uskontojen edustajien käyttöön.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään kolme huomiota tilan soveltuvuudesta eri uskontojen edustajien käyttöön. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

Kiitettävässä (16 p.) vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja oivaltavasti tilan soveltuvuutta eri uskontojen edustajien käyttöön. Vastaus sisältää arviointia ja esimerkkejä vähintään kolmesta eri uskonnosta.

Kokelas voi arvioida tilan soveltuvuutta hyödyntämällä esimerkiksi seuraavia näkökulmia ja huomioita:

  • Tilan arkkitehtuurin ja koristelun suhde uskonnon oppiin ja käytänteisiin voi vaihdella sen mukaan, mikä uskonto on kyseessä.
  • Tilassa voi olla usean eri uskonnon edustajia samaan aikaan, mikä tulee ottaa huomioon, kun pohditaan tilan soveltuvuutta uskonnon harjoittamiseen.
  • Koska tilassa ei ole uskonnollisia symboleja esillä, sen ajatellaan soveltuvan monien eri uskontojen edustajien käyttöön.
  • Joillekin uskonnollisten symbolien tai esineiden puuttuminen saattaa kuitenkin olla ongelma (esim. jumalpatsaiden tai ikonien puuttuminen). Hyvin pelkistetty tyyli ei siis välttämättä palvele kaikkien uskontojen edustajia.
  • Koska tilassa ei ole esillä uskonnollisia symboleja, se soveltuu kaikille hiljentymistä kaipaaville.
  • Tilan värit ovat rauhalliset eivätkä sulje pois mitään uskontokuntaa. Toisaalta vihreä väri saatetaan liittää vahvasti esimerkiksi islamiin.
  • Lattiaan kiinnitetyn kompassilevyn avulla eri uskontojen edustajat voivat tarkistaa rukoussuunnat. Tästä on apua esimerkiksi muslimeille.
  • Tilan sisustuksessa näkyvien luontoelementtien voidaan ajatella sopivan monen eri uskonnon harjoittamiseen.
  • Tilan seinällä on joogaliikkeiden ohjeita, jotka yhtäältä soveltuvat hyvin eri uskontojen käyttöön ja toisaalta voivat häiritä joidenkin uskontojen edustajia.
  • Tilan lattian peittää matto, jonka päällä eri uskontojen edustajat voivat rukoilla.

Helsinki-Vantaan lentokentän hiljainen tila Olohuone Maja koostuu kolmesta erillisestä huoneesta, joissa voi rentoutua, hiljentyä ja verrytellä. Kokelaalta ei kuitenkaan edellytetä tietoa tilan kokonaisrakenteesta.

9.2 Pohdi, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja uskonnon harjoittamista varten.

Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii vähintään kahdesta näkökulmasta, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Uskonnolliset velvollisuudet ja mahdollisuus niiden noudattamiseen.
  • Uskonnonvapaus: oikeus harjoittaa uskontoa, positiivinen uskonnonvapaus ja uskonnon näkyminen julkisessa tilassa.
  • Uskontodialogin näkökulma: uskontojen rinnakkaisuus samassa tilassa.
  • Uskontojen näkyvyys ja merkitys: yli 80 % maailman väestöstä kuuluu johonkin uskontokuntaan, ja ennusteiden mukaan prosenttiosuus on kasvussa.
  • Uskonnon rooli matkalla: uskonto on olennainen osa monien ihmisten elämää myös silloin, kun he matkustavat; uskonnon harjoittaminen saattaa tuolloin jopa korostua riippuen matkan syistä.
  • Lentokentän brändi: halu palvella matkustajia mahdollisimman monipuolisesti.
  • Matkustajien hyvinvointi ja sen tukeminen.
  • Hiljainen tila asiakaspalveluna: tila on kaikille, jotka kaipaavat hiljaisuutta – ei ainoastaan niille, jotka haluavat harjoittaa uskontoaan.