Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
22.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Enemmistö- ja vähemmistöhallitukset 20 p.
Suomessa hallitukset ovat 1970-luvun lopulta lähtien olleet enemmistöhallituksia, kun taas esimerkiksi Ruotsissa on tänä aikana toiminut myös vähemmistöhallituksia. Suomessakin on viime aikoina pohdittu vähemmistöhallituksen muodostamista varteenotettavana vaihtoehtona.
Selitä enemmistö- ja vähemmistöhallituksen ero ja analysoi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia näillä kahdella eri hallitustyypillä on.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä käsitteiden välisen eron merkityksen parlamentaarisessa demokratiassa. Kyseessä on enemmistöhallitus, kun enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, kun taas vähemmistöhallituksen muodostavien puolueiden kansanedustajat ovat eduskunnassa vähemmistönä.
Parlamentarismissa hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta. Jos hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät hallituksen esitysten puolesta, enemmistöhallitus voittaa aina äänestykset, myös epäluottamuslauseäänestykset. Enemmistöhallitus on siten vakaampi, ja hallitus voi toteuttaa sopimaansa ohjelmaa. Siksi puolueet tavoittelevat enemmistöhallitusten muodostamista. Monipuoluejärjestelmissä puolueet joutuvat enemmistöhallituksessa tekemään kannaltaan vaikeitakin kompromisseja. Vähemmistöhallituksessa puolueet voivat helpommin löytää yhteisen linjan, mutta saadakseen eduskunnan enemmistön taakseen vähemmistöhallitus joutuu hakemaan tukea oppositiosta.
Kiitettävässä vastauksessa kuvataan monipuolisemmin enemmistö- ja vähemmistöhallituksen vahvuuksia ja heikkouksia. Kokelas voi arvioida politiikan teon aikajännettä. Enemmistöhallitus voi toimia pitkäjänteisemmin oman ohjelman toteuttamiseksi kuin vähemmistöhallitus. Lisäksi jokainen hallituspuolue voi enemmistöhallituksen valtakaudella pyrkiä toteuttamaan joitakin tavoitteitaan. Kokelas huomaa, että vähemmistöhallituskin voi nauttia eduskunnan luottamusta, jos se saa eduskunnassa esityksilleen riittävästi tukea muilta kuin hallituspuolueilta. Sen asema on silti jatkuvasti epävakaa. Kokelas voi luonnehtia epävakaata tilannetta tarkemmin spekuloimalla puolueille avautuvilla vaihtoehdoilla. Hallitus joutuu hakemaan tukea a) tapaus kerrallaan eri puolueilta tai b) hallitus voi sopia jonkin oppositiopuolueen kanssa pysyvämmästä yhteistyöstä.
Olennaista on huomata, että vähemmistöhallitus joutuu neuvottelemaan joidenkin oppositiopuolueiden kanssa, joten poliittisten neuvottelujen areena ulottuu hallituksesta eduskuntaan. Oppositiopuolueillekin voi syntyä vaikutusvaltaa hallituskauden aikana. Kokelas voi myös verrata Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja ja vähemmistöhallitukset ovat olleet yleisempiä.
2. Kuluttajahintojen muutos 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää kuvion informaation oikein siten, että kuvaajien ylä- ja alamäet osoittavat inflaation kiihtymistä ja hidastumista. Kuluttajahinnat ovat nousseet vuosina 2014–2022, paitsi 2015, 2016 ja 2020, jolloin kuvaajissa ollaan nollatason alapuolella eli hintataso on laskenut (deflaatio). Kokelas havaitsee olennaiset piirteet: enimmän aikaa vuosi-inflaatio oli 1–2 prosenttia, mutta vuosina 2021–2022 hinnat nousivat paljon nopeammin. Talouspolitiikassa noin kahden prosentin vuosi-inflaatio on katsottu tavoiteltavaksi, ja keskuspankit pyrkivät siihen. Kokelas voi selityksessään viitata tähän rahapolitiikkaan. Matalan inflaation voidaan katsoa johtuneen myös siitä, että talouskasvu oli vuosina 2014–2020 kituliasta. Kokelas esittää jonkin arvion inflaation kiihtymisen syistä vuonna 2021. Inflaation kiihtymistä vuonna 2021 voidaan selittää esimerkiksi sillä, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa pyrittiin elvyttävällä talouspolitiikalla pienentämään koronaviruspandemian taloudelle aiheuttamia vahinkoja. Kansantalouden kiertokulkuun lisätty raha ylläpiti kulutuskysyntää, mikä alkoi pandemian pahimman vaiheen mentyä nostaa kuluttajahintoja. Lisäksi inflaatiopainetta aiheuttivat koronapandemian häiritsemät globaalit logistiikka- ja tuotantoketjut ja pandemian aikana patoutunut kulutuskysyntä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä inflaatioon vaikuttavat tekijät sekä globaalin talouskehityksen yleiset linjat kuvion osoittamana aikana. Kokelas osaa arvioida, että kuvaajien väliset erot ovat pienet eli Suomen, euroalueen ja Yhdysvaltain inflaatiokehitys on ollut melko samanlaista. Taustalla on maailman hyödykemarkkinoiden yhdistyminen ja globaali kilpailu. Yhdysvalloissa inflaatio on ollut nopeampaa ja yleensä alkanut kiihtyä aikaisemmin kuin Suomessa ja euroalueella. Tätä selittää esimerkiksi Yhdysvaltain parempi talouden kehitys. Euroopassa on jääty jopa alle keskuspankin inflaatiotavoitteen, vaikka korot ovat olleet nollassa.
Kokelas tarkastelee myös niitä kuvion kohtia, joissa kuvaaja on nollatason alapuolella. Näitä jaksoja selittää se, että tuolloin talouskehitys on ollut heikkoa ja (kulutus)kysyntä vaimeaa. Näissä oloissa kuluttajahinnat eivät juurikaan nouse vaan saattavat jopa laskea. Myös koronakriisi aiheutti hetkellisen deflaation.
3. Eurooppalaiset arvot 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää arvion eurooppalaisten arvojen yhtenäisyydestä sen pohjalta, miten maat ryhmittyvät suhteessa perhettä koskeviin väittämiin. Kokelas voi esimerkiksi todeta, että Pohjoismaat ja Alankomaat muodostavat selkeän liberaalin ryhmän ja Länsi-Euroopan maat (mm. Iso-Britannia, Ranska, Espanja) puolestaan asettuvat Pohjoismaiden ja konservatiivisempien Itä-Euroopan maiden sekä Italian välille. Eniten hajontaa maiden välillä on vastauksessa väittämään, joka koskee aikuisen lapsen velvollisuutta huolehtia vanhemmistaan. Selityksenä maiden välisiin eroihin kokelas voi tarkastella esimerkiksi joitakin seuraavista selityksistä: käsitykset sukupuolirooleista ja perheestä, maiden elintaso sekä hyvinvointivaltiomallien erot, Euroopan eri maiden elinkeinorakenne sekä päivähoito- ja koulujärjestelmä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi eurooppalaisen arvomaailman yhtenäisyyden astetta, pohtii useampia mahdollisia taustatekijöitä aineistossa näkyville eroille ja avaa eri hyvinvointivaltiomalleja. Kokelas voi tarkastella koulutuksen ja esimerkiksi historian ja uskonnon aseman vaikutusta maiden eroihin etenkin Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kohdalla (mm. Albania, Serbia, Venäjä). Kokelas voi pohtia myös liberaalisten ja konservatiivisten arvojen jakaumaa sekä poliittisen populismin nousua ja sen merkitystä.
4. Koulutustason muutokset Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa tuodaan esille koulutustason muutoksen pääpiirteet. Naisten ja miesten koulutustaso on laskenut vuosina 2011–2021. Naiset hankkivat korkeakoulutuksen keskimäärin useammin kuin miehet. Korkeakoulutuksen vähentymiseen on esitetty jokin perusteltu selitys, esimerkiksi epävarmuus omasta alan valinnasta, opiskelumotivaation lasku, keskeyttämiset ja korkeakoulupaikkojen vähentyminen. Vaikutusta on pohdittu jostakin näkökulmasta, esimerkiksi siitä, mitä korkeakoulutettujen määrä merkitsee elinkeinoelämälle.
Kiitettävässä vastauksessa on vastattu perusteellisemmin kaikkiin kolmeen kysymykseen. Kuvion suhteellisuus on tuotu vastauksessa esiin: kuviosta ei käy ilmi korkeasti koulutettujen ikäluokkien absoluuttinen määrä vaan suhteellinen määrä sekä jakautuminen naisten ja miesten kesken eri ikäryhmissä. Vuonna 1985 syntyneiden vähäistä määrää korkeakoulutetuista vuosina 2011–2013 voi selittää se, että he ovat juuri silloin vasta valmistumassa korkeakoulusta.
Syitä muutoksiin pohditaan kattavammin. Naisten osuuden suhteellinen kasvu on jo pitkään jatkunut trendi. Koulutuksen arvoa on korostettu naisten tasa-arvoa ajettaessa. Naisten kouluttautuminen pitkälle yleistyi yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena, ja työelämän vaatimukset näkyvät myös heidän valinnoissaan. Vastauksessa voidaan pohtia myös sitä, että tytöt pärjäävät koulussa keskimääräistä paremmin, mikä heijastuu myös korkeakouluihin hakeutumisessa.
Myös seurauksia on pohdittu kattavammin, esimerkiksi syntyvyyden lasku naisten kouluttautumisen yhteydessä. Koulutustaso vaikuttaa myös Suomen kansainväliseen kilpailukykykyyn.
5. Kansalaisen oikeusturvakeinot 20 p.
Terttu on harmikseen huomannut, että uusi pyörätie on kaavoitettu kulkemaan osittain hänen puutarhansa ja sen omenapuiden päältä. Hän haluaa kyseenalaistaa tämän kaavapäätöksen. Parin kilometrin päässä samassa kunnassa asuva Tertun serkku Topi on myös pahoillaan serkun omenapuiden kohtalosta.
Mitä oikeusturvakeinoja kansalaisilla on, jos he ovat tyytymättömiä viranomaisten päätökseen? Mitä näistä keinoista Tertun ja Topin olisi tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista käyttää, ja miten heidän tulisi edetä asiassa?
Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että viranomaisten päätöksiä koskevia oikeusturvakeinoja ovat ensin mahdollinen oikaisuvaatimus ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalitus. Kokelas ymmärtää oikein, että näiden välinen ero liittyy siihen, kuka voi tehdä valituksen ja koskeeko valitus valtion vai kunnan viranomaisen tekemää päätöstä. Valtion viranomaisen päätöksestä tehdään hallintovalitus, kunnan viranomaisen päätöksestä taas hallinto- tai pääsääntöisesti kunnallisvalitus. Ennen kunnallisvalituksen tekemistä täytyy asiasta tehdä oikaisuvaatimus kunnan viranomaiselle. Jos vastaus ei ole valittajalle edullinen, hän voi tehdä kunnallisvalituksen. Sekä hallinto- että kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeuteen. Kunnallisvalituksen voi tehdä kuka vain kuntalainen.
Kokelas voi vastauksessaan päätellä, että Tertulla on mahdollisuus ensin oikaisuvaatimukseen ja sitten mahdollisesti sekä hallinto- että kunnallisvalitukseen, koska kaavoituksessa on kyseessä kunnallisen viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi hänen oikeuksiinsa. Topin etuihin ja oikeuksiin tulevalla pyörätiellä ei näytä olevan suoraan vaikutusta, mutta hän voi miettiä, onko hänellä perusteita kunnallisvalituksen tekemiseen. Hallinto-oikeuden päätökseen voi puolestaan hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Oikaisupyynnön ja valituksen on oltava perusteltuja.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee kysymystä käsitteellisesti täsmällisesti ja punnitsee hyvin sitä, missä määrin viranomaispäätös koskee esimerkkitapauksen henkilöiden etuja ja oikeuksia. Lisäksi kokelas pohtii monipuolisesti ja kattavasti, millaisia perusteita oikaisuvaatimuksessa (tehtävä 14 päivän kuluessa) ja kunnallisvalituksessa voisi esimerkkitapauksessa ehkä käyttää. Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja auttaa asiassa hyvän hallintomenettelyn mukaisesti. Hallintovalituksen voi tehdä ainoastaan henkilö tai yhteisö, joka on päätöksen vaikutusten suhteen asianosainen, eli päätös koskee valittajan etuja ja oikeuksia.
Kunnallisvalituksen voi tehdä (30 päivän kuluessa) ja sen voi tehdä vain laillisuusperusteella eli jos päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, päätöksenteossa on ylitetty viranomaisen toimivalta tai päätös on lainvastainen. Topin tapauksessa mikään näistä perusteista ei tunnu täyttyvän, paha mieli ei riitä perusteeksi.
6. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että työsopimuksen voi irtisanoa tai purkaa joko työntekijä tai työnantaja. Työsopimuksen purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja purettu työsuhde ja palkanmaksu päättyvät heti. Irtisanomisessa puolestaan on irtisanomisaika, jonka pituus riippuu siitä, kuinka kauan työsuhde on kestänyt. Kun työnantaja irtisanoo sopimuksen, tarvitaan perusteet ja irtisanomisaika on pitempi; työntekijän irtisanoutuessa ei tarvita erityisiä perusteita ja irtisanomisaika on lyhyempi. Määräaikaista työsuhdetta ei voida irtisanoa.
Työnantaja voi irtisanoa työntekijän henkilöön liittyvistä tai taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Henkilöön liittyvä syy voi olla esimerkiksi työvelvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti. Taloudelliset ja tuotannolliset syyt tulkitaan yleensä niin, että yrityksellä menee taloudellisesti huonosti tai työn tarve yrityksessä on olennaisesti ja pysyvästi pienentynyt eikä yritys voi osoittaa työntekijälle uutta tehtävää. Työsuhteen purkamisen peruste voi olla työnantajan puolelta muun muassa se, että työntekijä vaarantaa toistuvasti työturvallisuuden eikä suorita tehtäviään tai syyllistyy tekoon, jonka jälkeen ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista eikä irtisanomisaikaa. Työntekijän puolelta purkamisen peruste voi olla esimerkiksi palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot.
Kiitettävässä vastauksessa edellä mainittuja näkökohtia on käsitelty tarkemmin ja kattavammin. Kokelas voi esimerkiksi huomioida, että henkilöön liittyvät asialliset ja painavat irtisanomisperusteet eivät saa liittyä raskauteen tai sairauteen tai olla syrjiviä eli perustua esimerkiksi sukupuoleen, ihonväriin tai uskontoon. Henkilöön liittyvän syyn perusteella tapahtuvaa irtisanomista yleensä edeltää kuuleminen, varoitus ja työntekijän mahdollisuus korjata toimintansa. Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos purkaminen on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Koeaikana työsopimus voidaan kummankin osapuolen toimesta purkaa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Vihapuhe ja sananvapaus 30 p.
7.1 Erittele tekstikatkelmien , ja avulla, mitä tarkoitetaan käsitteillä vihapuhe ja sananvapaus. 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas määrittelee, mitä tarkoitetaan vihapuheella ja sananvapaudella. Suomessa on lähtökohtaisesti sananvapaus eli ihminen saa vapaasti ilmaista mielipiteensä. Vihapuhe on yleisnimitys sellaiselle puheelle, joka lietsoo vihaa ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Kokelas käyttää tehtävän aineistoa vastauksessaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esiin sen, että Suomessa vihapuhetta ei ole laissa suoraan kielletty, mutta kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus ovat rangaistavia tekoja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vihapuhe ja sananvapaus eivät ole merkitykseltään selviä, vaan se, miten ne ymmärretään, riippuu siitä, kuka asiaa käsittelee ja missä kontekstissa. Kokelas sitoo vastauksensa monipuolisesti tehtävän aineistoon.
7.2 Esitä tekstikatkelmia , ja hyödyntäen perusteltu arvio siitä, pitäisikö Suomessa rajoittaa vihapuhetta nykyistä enemmän lainsäädännön avulla. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin perustellun arvion vihapuheen rajoittamisesta. Arvion perustana kokelas käyttää tehtävän aineistoa. Hyvässä vastauksessa ei ole mukana tunnepitoisia yksipuolisia kannanottoja.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti, mitä hyötyjä ja haittoja on vihapuheen rajoittamisessa lainsäädännöllä, sekä esittää hyvin perustellun analyysin pohjalta oman arvionsa asiasta. Kokelas käyttää vastauksessaan tehtävän aineistoa monipuolisesti. Tutkija esimerkiksi pelkää, että vihapuheen rajoittaminen vähentää kansalaiskeskustelua. Rajoittaminen voisi olla myös vaikeaa globaalin sosiaalisen median vuoksi. Toisaalta vihapuhe voi olla ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa. Kokelas arvioi aineistoja lähdekriittisesti huomioiden keskustelun yhteiskunnallisen kontekstin, esimerkiksi puhujien aseman.
8. Suomen yrityskenttä 30 p.
8.1 Millaisia yritysmuotoja ovat toiminimi, osakeyhtiö ja osuuskunta? Millaiseen yritystoimintaan kukin näistä muodoista ensisijaisesti soveltuu ja miksi? 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas selostaa asiasisällöltään oikein kunkin kolmen yritysmuodon olennaiset piirteet. Toiminimi on tyypillisesti pienehkö palvelu- tai esimerkiksi rakennusalan yritys, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa. Osakeyhtiö perustetaan usein silloin, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, jollainen saadaan keräämällä varoja useilta sijoittajilta. Osuuskunta perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, ja sen toiminnassa voitto ei siten ole ensisijainen tavoite. Kokelas voi pohtia myös esimerkiksi sitä, että toiminimi sopii etenkin aloittaville yksinyrittäjille ja pienyrittäjille.
Kiitettävässä vastauksessa käsitellään tarkemmin ja kattavammin, miten nämä yritysmuodot eroavat toisistaan vastuukysymysten ja päätöksenteon osalta. Yritysmuotojen sopivuutta eri tarkoituksiin käsitellään konkreettisten esimerkkien avulla ja siten, että kokelas osoittaa ymmärtävänsä kullakin yritysmuodolla olevan sekä vahvuuksia että rajoituksia. Esimerkiksi osakeyhtiössä hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat kuin toiminimiyrittäjillä, mutta toisaalta yrittäjä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön veloista. Osuuskunnassa puolestaan kaikki omistajat ovat yhdenvertaisessa asemassa.
8.2 Analysoi suomalaisen yrityskentän piirteitä tekstikatkelman ja taulukon tietojen pohjalta ja pohdi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia suomalaisessa yrityskentässä on kansantalouden kannalta. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kansantalouden käsite on ymmärretty oikein ja yrityskenttää kuvataan osana kansantaloutta. Yritykset ovat pieniä: vain harvat työllistävät yli 250 henkeä. Vastauksessa tuodaan esiin, että PK-yrityskentällä työntekijämäärältään pienten yritysten osuus yrityksistä on suuri, kun taas niiden osuus työntekijöiden kokonaismäärästä on suhteellisen pieni. Syinä pienten yritysten suosioon kokelas voi pohtia sekä yrityksen perustamiseen että toimintaan liittyviä näkökohtia: esimerkiksi miksi pieni yritys on helppo perustaa, ja toisaalta miksi monet pienyritykset eivät ala kasvaa. Suomen tilanteen vahvuuksien ja heikkouksien osalta kokelas voi pohtia muun muassa sitä, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat myös tärkeä osa palveluketjuja ja että nämä yritykset voivat toimia rohkaisevana esimerkkinä yrityksen perustamisesta kiinnostuneille.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee syvällisemmin yrityskenttää osana suomalaista kansantaloutta. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityssektorin rooli verojen maksajana, työpaikkojen tarjoajana ja innovaatioiden synnyttäjänä. Kokelas ymmärtää, että aineiston kuvaamat PK-yritykset ovat vain osa yrityskenttää, jossa varsinkin suuryritysten toimintaa seurataan julkisuudessa usein enemmän kuin PK-yritysten. PK-yrityksissä on paljon palveluyrityksiä. Teollisuusyritykset ovat yleensä verrattain suuria, mikä selittää niiden pienempää lukumäärää palveluyrityksiin verrattuna. Palveluyritysten suuri määrä kertoo myös siitä, että Suomi on moderni palveluyhteiskunta.
9. Euroopan unioni turvallisuuspoliittisena toimijana 30 p.
9.1 Analysoi Euroopan unionin turvallisuuspoliittiseen toimintaan liittyviä vahvuuksia ja haasteita. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia ja sekä kuvaa . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että EU:n turvallisuuspolitiikassa sovitellaan yhteen eri jäsenmaiden intressejä ja haetaan unionille liikkumatilaa suhteessa maailman muihin valtakeskuksiin, joiden kanssa unionilla on sekä kilpailua että yhteistyömahdollisuuksia. Kokelas ymmärtää, että turvallisuudella on useita ulottuvuuksia, ja mainitsee esimerkiksi energia-, ympäristö- tai siirtolaispolitiikan turvallisuuspolitiikan osana. Vastauksessa tehdään oikeita huomioita aineistossa esitetyistä arvioista, jotka koskevat EU:n turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja voimavaroja. Hyvässä vastauksessa kokelas tuo muutamia konkreettisia esimerkkejä vahvuuksista ja heikkouksista. Vahvuuksina voi mainita esimerkiksi kriisinhallinnan tai yhteisen energiaunionin. Heikkouksina voi mainita esimerkiksi päätösten yksimielisyyden vaatimuksen, energiariippuvuuden tai EU:n yhtenäisen puolustuspolitiikan puuttumisen.
Kiitettävässä vastauksessa syvennetään analyysiä EU:sta turvallisuuspoliittisena toimijana huomioiden turvallisuuden laaja tulkinta. Kokelas hyödyntää tehtävän aineistoja analyyttisesti ja esimerkiksi huomaa Ojasen arvion EU:n mahdollisuuksista integroida turvallisuus- ja muita politiikan lohkoja. Kokelas pohtii myös aineiston laatijoiden motiiveja ja niiden mahdollisia heijastuksia laatijoiden omiin päätelmiin. Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi EU:n turvallisuuspolitiikan vahvuuksia ja heikkouksia laajasti ja monipuolisesti.
9.2 Esitä perusteltu näkemys siitä, miten Euroopan unionin rooli turvallisuuspoliittisena toimijana kehittyy lähitulevaisuudessa. 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin skenaarion EU:n tulevaisuudesta ja sille uskottavan perustelun. Perustelu voi koskea EU:n sisäistä tai kansainvälistä kehitystä, ja keskiössä voi olla jokin yksittäinen turvallisuuden osa-alue, esimerkiksi sotilaallista turvallisuutta koskevat seikat.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi EU:n turvallisuuspoliittisen toimijan rooliin ja asemaan vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisemmin eli kokelas pohtii esimerkiksi sitä, miten ympäristö- ja siirtolaiskysymyksiin liittyvät muutokset vaikuttavat Euroopan unioniin ja sen tapaan tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Vastauksessa EU voidaan nähdä niin muutosten tekijänä kuin niiden kohteena. Vastauksessa otetaan huomioon kehityksen suuntaa koskevien arvioiden epävarmuus ja osataan esittää varaumia tai ehtoja skenaarion toteutumiselle. Ansioksi voidaan lukea konkreettiset esimerkit, jotka voivat vaikuttaa Euroopan unionin lähitulevaisuuteen, muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaalit tai Ukrainan sodan lopputulos.