Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
27.3.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.5.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Lapsikuolleisuus esimodernissa Euroopassa 20 p.
Antiikin ja keskiajan yhteiskunnassa lapsia syntyi paljon, mutta se ei vielä taannut, että perheen lapsiluku olisi ollut suuri. Lapsikuolleisuus oli yleistä, eivätkä edes hallitsijat voineet välttää lastensa kuolemaa. Esimerkiksi Rooman keisari Marcus Aureliuksella (hallitsi 161–180 jaa.) ja hänen vaimollaan Faustinalla oli yhteensä ehkä kolmetoista lasta. Näistä korkeintaan viisi eli yli kymmenvuotiaiksi. Englannin kuningashuoneen vuosina 1150–1540 syntyneistä lapsista kolmasosa kuoli ennen aikuistumista.
Erittele, mitkä tekijät selittävät antiikin ja keskiajan suurta lapsikuolleisuutta ja mitä seurauksia sillä oli.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä lapsikuolleisuudella tarkoitetaan. Hän esittää joitakin syitä lapsikuolleisuuteen: puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolosuhteet, puutteellinen ravinto sekä kulkutaudit. Kokelas esittää joitakin oikeita seurauksia lapsikuolleisuudesta. Keskeinen makrotason seuraus oli väestönkasvun hitaus esimodernina aikana. Mikrotasolla lasten kuolema saattoi johtaa vanhempien toimeentulon vaarantumiseen. Vanhusten hoito ja elätys olivat lasten velvollisuuksia, eikä yhteiskunnan turvaverkkoa ollut olemassa. Lapsettomat vanhukset jäivät usein ilman turvaa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää monipuolisesti ja kattavasti syitä korkeaan lapsikuolleisuuteen. Hän voi myös esittää lähdekriittisiä huomioita, jotka liittyvät historiallisen demografian ongelmiin käsiteltäessä aikaa ennen väestökirjanpidon vakiintumista. Ei voida tarkasti tietää, kuinka suuri lapsikuolleisuus todellisuudessa oli. Kokelas pohtii lapsikuolleisuuden seurauksia monipuolisesti ja analyyttisesti sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta.
2. Dresdenin pommitukset 20 p.
Vuonna 1945 helmikuun 13.–15. päivinä Yhdysvaltain ja Ison-Britannian ilmavoimat pudottivat saksalaiseen Dresdenin kaupunkiin 3 907 tonnia pommeja. Tavoitteena oli lamauttaa sotaa käyvän Saksan taistelutahto. Kaupungissa oli Dresdenin asukkaiden lisäksi paljon Neuvostoliiton armeijan hyökkäyksen tieltä paenneita pakolaisia. Pommituksissa menehtyi yli 20 000 siviiliä.
Videossa muistellaan omakohtaista kokemusta Dresdenin pommituksista. Dresdenin pommituksia on Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa alettu 2000-luvulla arvostella laajemmin. Pohdi, miksi laajempi keskustelu asiasta syntyi vasta kauan tapahtumien jälkeen.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Dresdeniä pommittivat toisen maailmansodan voittajat, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Sodan aikana ja välittömästi sen jälkeen huomio kiinnittyi ensisijaisesti sodan hävinneen osapuolen sotarikoksiin. Silloinkin kun voittajan tekoja pidettiin väärinä tai arveluttavina, ne todettiin välttämättömiksi tai niitä pidettiin Saksan sotarikoksiin nähden vähäpätöisinä. Kokelas hyödyntää tehtävän aineistoa vastauksessaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii tarkemmin sodankäynnin etiikkaa. Hän huomioi yleisellä tasolla sen, että yleensä sotien historiankirjoitusta ainakin aluksi hallitsevat voittajien tekemät moraaliset arvioinnit. Ei ole koettu tarpeelliseksi kyseenalaistaa liittoutuneiden taistelua Saksaa ja natsismia vastaan nostamalla esiin voittajien ylilyöntejä. Kokelas voi pohtia, oliko Dresdenin pommitus sotarikos ja miksi kukaan ei joutunut siitä vastuuseen. Sotarikoksista tuomittiin sodan jälkeen vain häviäjien edustajia. Kokelas esittää perustellun tulkinnan siitä, miksi pommitukset jäivät vähälle huomiolle sotaa välittömästi seuranneina vuosina ja miksi tutkijat ja journalistit ovat myöhemmin nostaneet ne keskusteluun. Ajan kuluminen on mahdollistanut avoimemman keskustelun, ja käsitykset sodankäynnin säännöistä ja etiikasta ovat muuttuneet. Pidemmällä aikavälillä suhtautuminen Dresdenin siviilien pommituksiin on muuttunut negatiivisemmaksi. Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi aineistoa tarkemmin ja esimerkiksi havaitsee, että näkökulma on saksalaisen ja video avaa tapahtumaa yksilön ja sodassa kärsineen siviilin näkökulmasta.
3. Kotitaloustyön kehitys Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä kotitaloustyöllä tarkoitetaan, ja tietää, että se on ollut historiallisesti sukupuolittunutta. Kokelas tunnistaa 1800–1900-lukujen yhteiskunnallisia ongelmia, kuten epätasa-arvo ja sääty-yhteiskunta, tilattomuus, suuret perheet, matala elintaso, koulutuksen puute ja lapsityövoiman käyttö. Kokelas havaitsee aineistosta ”piikayhteiskunnan” katoamisen ja kotitaloustyöhön liittyvien asenteiden muutoksen, osaa sijoittaa ne osaksi pohjoismaista tasa-arvokeskustelua ja hyvinvointivaltion kehitystä sekä valtion pyrkimyksiä edistää kotitaloustöiden teettämistä ulkopuolisilla tahoilla.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi aineistoja ja pitkän aikavälin kehityslinjoja systemaattisemmin ja analyyttisemmin, esimerkiksi suhteuttamalla niitä koulutuksen tai muiden yhteiskunnallisten olojen muutoksiin. Koulutuksen muutoksia olivat kansakoulujen ja maaseudulla kiertokoulujen vähittäinen yleistyminen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä oppivelvollisuuslaki. Muita yhteiskunnallisia muutoksia olivat esimerkiksi lapsityövoiman kieltäminen, naisten aseman muutos ja yleinen äänioikeus, torpparilaki, kaupungistuminen, kansantalouden vaurastuminen, työpaikkojen lisääntyminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden väheneminen. Lisäksi kokelas voi pohtia kotitalousvähennykseen liittyviä poliittisia tavoitteita ja kiistoja.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee tekstikatkelmia ja huomioi niiden ajallisen kontekstin ja intention. Hän osaa sijoittaa ”piikayhteiskunnan” katoamisen hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn ja tasa-arvokeskusteluun. Hän ymmärtää, että yhteiskunnallisten turvaverkkojen laajentaminen ja kunnille säädetyt uudet velvoitteet (päivähoito, vanhusten hoito) paransivat naisten työssäkäyntimahdollisuuksia. Kokelas havaitsee myös teknologian kehityksen vaikutuksen (kunnallistekniikka, kodinkoneet) kotitaloustyön määrän vähenemiseen sekä yleisen elintason nousun.
4. Sosiaaliset ongelmat 1900-luvun alkupuolella 20 p.
Emma Goldman (1869–1940) oli syntyjään liettualais-venäläinen poliittinen aktivisti ja kirjailija. Hän pakeni järjestettyä avioliittoa Yhdysvaltoihin, missä hänet tuomittiin useita kertoja vankeuteen muun muassa työläisten yllyttämisestä sekä ehkäisykirjallisuuden levittämisestä. Goldman karkotettiin anarkistina vuonna 1918 takaisin Venäjälle, missä hän työskenteli tehtaassa ja tuki bolševikkeja. Vallankumouksen kokemukset sekä poliittisen sorron, byrokratian ja pakkotyön näkeminen Venäjällä saivat hänet pettymään. Goldman kuoli vuonna 1940 Torontossa.
Mitkä seikat johtivat Emma Goldmanin mukaan () sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen ja kärjistymiseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa? Pohdi hänen näkemyksensä osuvuutta.
Hyvässä vastauksessa kokelas sijoittaa Goldmanin näkemykset aikalaiskontekstiin, kuten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja työväen asemaan. Vastauksessa annetaan esimerkkejä Goldmanin esille nostamista yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten alhaisesta palkkatasosta, sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta, työttömyydestä ja teollisuuskaupunkien slummeista, joissa ongelmina olivat ahtaus ja rikollisuus. Kokelas huomioi kirjoittajan poliittiset tarkoitusperät.
Kokelas antaa esimerkkejä siitä, miten teollistuminen muutti 1800-luvulta lähtien yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi väestöä siirtyi maataloudesta teollisuustöihin kaupunkeihin, ja kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti. Työväen vuokratalojen hallitsemissa slummeissa asuttiin ahtaasti, ja huonon hygienian vuoksi sairaudet levisivät. Köyhyys sekä työn ja koulutuksen puute aiheuttivat rikollisuutta. Toisaalta kasvanut tuotanto vaurastutti joitain luokkia kuten porvaristoa. Työväenliike pyrki parantamaan työväestön asemaa, mitä Goldman ei pidä riittävänä, koska tekstistä ilmenee hänen kriittinen ja vallankumouksellinen suuntauksensa. Hyvässä vastauksessa kokelas arvioi kriittisesti joidenkin seikkojen paikkansapitävyyttä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee kriittisesti Goldmanin tekstiä sekä arvioi hänen näkemystään syvällisemmin. Hän ymmärtää Goldmanin aseman ideologialtaan vasemmistolaisena aktivistina, jonka mielestä työväestön palkat ja hyvinvointi eivät ole riittäviä, vaikka yhteiskunta on vaurastunut ja eletään edistyksellisenä pidettyä ajanjaksoa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hän kyseenalaistaa vaurastumisenkin, koska työtä ja ruokaa ei riitä kaikille ja työväen asuinolot ovat huonot. Kokelas havaitsee esimerkiksi, että Goldman tuo esiin erityisesti rikollisuuden köyhyyden seurauksena tai jopa siitä johtuvan alennustilan vaihtoehtona. Kokelas voi liittää tämän anarkismiin tai kärjistämiseen, jolla Goldman pyrki saamaan epäkohdille huomiota. Kokelas voi analysoida tekstiä kritiikkinä yhdysvaltalaista kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan.
5. Sosiaalinen liikkuvuus 1600-luvun Ruotsissa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tunnistavansa, että 1600-luvun Ruotsi oli sääty-yhteiskunta, mutta ymmärtää, että siinä oli myös liikkuvuutta. Kokelas havaitsee tehtävän aineistosta, mikä oli armeijauran merkitys liikkuvuudessa omasta säädystä ylöspäin, ja ymmärtää, että aateluus privilegioineen (esim. arvo, maaomaisuus, verovapaus, veronkanto-oikeus, perinnöllisyys, korkeimmat virat) oli hallitsijan myöntämä palkkio sotapalveluksesta. Kokelas yhdistää ilmiön Ruotsin suurvalta-aikaan ja sotiin Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Kokelas ymmärtää myös virkamiesten ja oikeuslaitoksen piiristä aateloitujen kytkeytymisen valtakunnan keskus- ja paikallishallinnon vahvistamiseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee aatelin määrän ja merkityksen kasvua laajemmin hyödyntäen tehtävän aineistoa. Näkökulmana voi olla hallitsijoiden (Kustaa II Aadolf, Kristiina, Kaarle X Kustaa tai Kaarle XI) valtapolitiikka, valtakunnan laajeneminen tai hallinnon ja keskusvallan kehittäminen. Kokelas voi ottaa näkökulmaksi myös henkilökohtaisiin suhteisiin ja palkitsemiseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän, joka vaikuttaa kaikkiin tilastossa mainittuihin ryhmiin, tai pohtia sen vaikutuksia, että aatelissäätyyn saattoi nousta vain miesten välityksellä. Kokelas voi myös huomioida, että aineiston perusteella sosiaalinen liikkuvuus talonpoikaissäädystä oli harvinaista. Kokelas voi myös käsitellä ilmiön joitakin seurauksia, esimerkiksi kasvavan aatelin riippuvuutta ja jännitteitä suhteessa kuninkaaseen sekä pienen, mutta määräävän eliitin asemaa yhteiskunnassa tai aatelin elämäntapaa, esimerkiksi hovi- tai kartanokulttuuria.
6. Afrikan tähden Afrikka-kuva 20 p.
Syksyllä 2021 syntyi kohu Kari Mannerlan (1930–2006) vuonna 1951 suunnittelemasta Afrikan tähti -pelistä. Analysoi, millaisen kuvan Afrikan tähden pelilauta () antaa Afrikasta ja afrikkalaisista.
Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi, minkälaisen kuvan Afrikan tähden pelilauta mantereesta ja sen asukkaista antaa. Hän huomaa, että pelilaudan Afrikka koostuu alueista, joiden tuottamia rikkauksia valkoihoiset aarteenetsijät hyödyntävät. Näiden lisäksi pelilaudan Afrikassa on läpitunkemattomia sademetsiä ja aavikoita. Molempia asuttavat eksoottiset eläimet. Afrikan asukkaat kuvataan joko Pohjois-Afrikan beduiineina tai mustina villeinä, jotka tanssivat kilpiä ja keihäitä heilutellen. Kokelas hyödyntää vastauksessaan kulttuurien kohtaamisen käsitteistöä ja havaitsee pelilaudan antaman kolonialistisen kuvan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi kattavasti yksityiskohtia. Hän havaitsee, että Afrikka nähdään raaka-ainevarastona, jota eurooppalaiset voivat vapaasti hyödyntää, esimerkkeinä Kultarannikon kullankaivaja ja Etelä-Afrikan timanttikaivokset. Afrikkaa pidetään alikehittyneenä, sitä eksotisoidaan ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan asukkaat kuvataan stereotyyppisinä villeinä. Afrikassa ei ole rautateitä, ja ainoat modernit kulkuvälineet on sijoitettu pelilaudalla Euroopan puolelle. Kokelas pohtii kriittisesti, mihin ja mistä saatuun tietoon Mannerlan romanttinen käsitys Afrikasta perustuu. Se peilaa omalle ajalleen tyypillistä länsimaista ja eurooppalaista näkemystä, joka sai vaikutteita sen aikaisesta nuortenkirjallisuudesta ja seikkailuelokuvista. Afrikka-käsityksen takana oli rasismia ja kolonialistista ideologiaa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Pyhä Birgitta keskiajan uskonelämän ilmentäjänä 30 p.
Birgitta Birgerintytär (1303–1373) kuului Ruotsin ylhäisaateliin. Birgitta avioitui niin ikään ylhäisaateliin kuuluneen Ulf Gudmarinpojan kanssa 13-vuotiaana. Pariskunta sai kahdeksan lasta. Birgitan aviomies menehtyi vuonna 1344 pariskunnan ollessa paluumatkalla pyhiinvaellukselta nykyisen Espanjan Santiago de Compostelaan. Leskeksi jäätyään Birgitta aloitti uransa näkyjen näkijänä, profeettana ja luostarijärjestön perustajana. Viimeiset vuotensa Birgitta asui Roomassa. Hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391.
7.1 Erittele, miten uskonto ilmeni keskiajan yhteiskunnassa. 15 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä uskonnon roolin olleen keskiajan yhteiskunnassa varsin merkittävä ja käsittelee joitakin kristillisen uskonelämän ilmenemismuotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi pyhimyskultti, usko pyhimysten kykyyn auttaa erilaisissa hätätilanteissa ja parantaa sairauksia, pyhiinvaellukset, ristiretket, kirkon ja luostarilaitoksen rooli yhteiskunnassa ja suvaitsemattomuus toisin uskovia kohtaan. Kokelas voi käsitellä myös esimerkiksi maailmankuvaan, koulutukseen, tieteeseen tai taiteeseen liittyviä esimerkkejä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti ja analyyttisesti mainittuja uskonelämän muotoja. Kokelas voi myös käsitellä uskonnollisten vähemmistöjen roolia keskiajan yhteiskunnassa sekä kristinoppiin kuulumattomia kansanuskon ominaispiirteitä ja niiden pysymistä ihmisten uskomusmaailmassa kristinuskon rinnalla. Kokelas voi esittää lähdekriittisiä huomioita kristinuskon ja uskonnon kaikenkattavuudesta ihmisten elämässä. Keskiajan lähteet ovat suurelta osin papiston laatimia, ja niissä yliarvioidaan kristinuskon merkitystä. Myös keskiajalla oli ihmisiä, jotka eivät uskoneet tai uskoivat omalla tavallaan.
7.2 Pohdi, mitkä seikat mahdollistivat sen, että Birgitta Birgerintyttärestä tuli koko Euroopan tasolla merkittävä vaikuttaja. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia ja sekä kuvaa . 15 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas huomioi, että Birgitta kuului ylhäisaateliin ja että Birgitalla oli sen mukaiset verkostot. Birgitalla oli mahdollisuus neuvoa Ruotsin kuningasta, ja tämä jopa kuunteli annettuja neuvoja. Birgitta vaikutti kotimaansa lisäksi katolisen kirkon keskuksessa Roomassa ja perusti sääntökunnan, joka oli tarkoitettu myös naisille. Hänellä oli pyhyyden maine, mikä lisäsi olennaisesti hänen puheidensa ja kirjoituksiensa painoarvoa. Kokelas hyödyntää tehtävän aineistoja vastauksessaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi edellä esitettyjä ominaisuuksia kattavasti ja analyyttisesti sekä käyttää tehtävän aineistoja oivaltavasti ja lähdekriittisesti. Esimerkiksi kuvasta 7.C kokelas voi päätellä, että Birgitta oli oppinut, sillä kuva esittää häntä kirjoittamassa luostarisääntöä. Kokelas voi myös päätellä Birgitan perustaman sääntökunnan laajenneen Pohjoismaiden ulkopuolelle, sillä kuva on peräisin nykyisen Belgian alueella sijainneesta Dendermonden birgittalaisluostarista. Kuvassa Birgitan korvaan kuiskuttava enkeli ilmentää Birgitan asemaa pyhimyksenä ja antaa ymmärtää, että hänen luostarisääntönsä on kirjoitettu jumalallisen inspiraation vallassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi tuoda esiin, että sukupuoli oli merkittävä, mutta ei suinkaan ainoa ihmisen vaikutusmahdollisuuksia määrittävä tekijä. Sen vuoksi ylhäisaateliin kuuluvalla naisella oli paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin miespuolisella talonpojalla.
8. Naton laajeneminen 30 p.
8.1 Varsovan liiton sopimus () solmittiin vuonna 1955. Mitkä olivat syyt siihen, että sosialistisen itäblokin valtiot solmivat keskenään puolustusliiton? 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas asettaa Varsovan liiton perustamisen sen kylmän sodan aikaiseen kontekstiin ja esittää kylmän sodan taustat lyhyesti. Varsovan liiton perustamissopimuksesta kokelas osaa päätellä, että se oli reaktio Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton perustamiseen vuonna 1949.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee syvällisemmin idän ja lännen välisen sotilaallisen jännitteen syntyä kylmän sodan alussa. Kokelas voi esimerkiksi mainita, että Naton lisäksi länsimaat tiivistivät yhteistyötään Marshallin-suunnitelman avulla. Myös Neuvostoliitto tiivisti otettaan itäisen Keski-Euroopan maista.
Aineistosta käy ilmi, että Varsovan liittoa perustellaan Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan muodostamalla uhalla. Sopijakumppanit lupaavat auttaa toisiaan, mikäli yksikin niistä joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Samanlaiset turvatakuut ovat myös Naton perustamissopimuksessa. Varsovan liitto sitoi sosialistiset maat aiempaa tiiviimmin toistensa kumppaneiksi Neuvostoliiton johdolla.
Kokelas voi myös huomioida kylmän sodan varhaisia kriisejä, kuten Berliinin saarron ja Korean sodan. Sotilaallinen polarisaatio johti kilpavarusteluun ja tilanteeseen, jota kutsuttiin kauhun tasapainoksi.
8.2 Pohdi historioitsija Mark J. Ricen analyysin () perusteella, kuinka turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut Euroopassa kylmän sodan päättymisen jälkeen ja miten muutos on vaikuttanut kansainvälisiin suhteisiin Euroopassa. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas oivaltaa, että Berliinin muurin kaatumisen ja Neuvostoliiton romahtamisen myötä sotilaallinen vastakkainasettelu idän ja lännen välillä käytännöllisesti katsoen katosi. Varsovan liitto hajotettiin, mutta Nato pyrki määrittelemään oman roolinsa uudelleen. Nato etsi uutta tarkoitusta kansainvälisestä kriisinhallinnasta. Kokelas kommentoi historioitsija Ricen kuvausta Naton valinnoista kylmän sodan lopussa. Hyvässä vastauksessa ymmärretään Naton sotilaallisen ja poliittisen ulottuvuuden välinen ero. Esimerkiksi keskustelu Naton itälaajentumisesta liittyi usein enemmän entisten itäblokin valtioiden haluun integroitua länteen kuin Naton jäsenten haluun laajentaa sotilaallista vaikutustaan idän suuntaan. Hyvässä vastauksessa käsitellään myös Venäjän suhtautumista Naton laajentumiseen.
Kiitettävässä vastauksessa syvennetään Naton itälaajentumisen käsittelyä niin sotilaallisten kuin poliittistenkin tekijöiden osalta. Rice toteaa Naton tehtäväkentän ja toimien muuttuneen enemmän poliittisista kuin sotilaallisista syistä. Lännen näkemys on ollut se, että kaikilla Euroopan valtioilla on oikeus päättää itse liittoutumisestaan. Venäjän kanssa pyrittiin yhteistyöhön, mutta se jäi lyhytaikaiseksi. Kokelas antaa myös aineiston ulkopuolisia esimerkkejä Naton uusista jäsenvaltioista kylmän sodan päättymisen jälkeen. Kokelas voi mainita, että Euroopan mailla on ollut eroja suhtautumisessa maanosaan kohdistuviin uhkiin.
Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan yksityiskohtaisemmin Venäjän politiikkaa Natoa kohtaan 1990-luvulta nykyhetkeen. Venäjä ei hyväksy Naton itälaajenemista ja se on käyttänyt sitä perusteluna täysimittaiselle sodalle Ukrainassa. Kokelas voi myös pohtia Euroopan unionin roolia ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana.
Vastauksessa voidaan perustellusti nostaa esille myös erilaisia kylmän sodan jälkeisiä kansainvälisten suhteiden murroskohtia Euroopassa sekä kiinnittää huomiota Ricen tekstin julkaisuajankohtaan.
9. Urho Kekkonen ja Stalinin historiallinen merkitys 30 p.
9.1 Analysoi, minkälainen kuva Stalinin suhtautumisesta Suomeen välittyy Urho Kekkosen puheesta (). Pohdi, miten osuva Kekkosen näkemys oli. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas huomaa, että Stalin esitetään Kekkosen puheessa suurena Suomen ja suomalaisten ystävänä. Kokelas esittää joitakin perusteluita sille, miksi tämä näkemys ei ole historiallisesti kestävä. Stalin murhautti Suomen sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneita suomalaisia etnisissä puhdistuksissa. Hän aloitti talvisodan, jonka tarkoituksena oli Suomen miehittäminen tai vähintään sen liittäminen Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan jälkeen rauhanehdot, Itä-Euroopan tilanne ja Neuvostoliiton tuki Suomen kommunisteille aiheuttivat suomalaisissa miehityksen pelkoa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee kattavasti ja analyyttisesti perusteluita sille, miksi Stalin ei todellisuudessa ollut suuri Suomen ja suomalaisten ystävä. Kokelas voi myös tuoda esille, ettei Stalinin terrori niinkään perustunut vastenmielisyyteen mitään yksittäistä kansallista ryhmää kohtaan. Stalin arvosti suomalaisten puolustustahtoa ja luopui mahdollisesti siksi ajatuksesta Suomen miehittämisestä sekä tyytyi Suomen hallinnon vaihtamiseen Neuvostoliitolle myötämieliseen. Kokelas voi käsitellä tarkemmin sotien jälkeistä tilannetta, esimerkiksi valvontakomissiota, sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä tai Neuvostoliiton vaatimusta sodanaikaisten poliitikkojen väistymisestä.
9.2 Pohdi, mikä selittää Kekkosen puheessaan () antamaa kuvaa Stalinista vuonna 1953 ja miksi hän halusi julkaista puheen vuonna 1967 ilmestyneessä puhekokoelmassaan. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että tilanne vuonna 1953 välittömästi Stalinin kuoleman jälkeen oli Suomen kannalta vaarallinen. Kukaan ei tiennyt, kuka tai ketkä nousevat Neuvostoliiton johtoon Stalinin jälkeen. Sen vuoksi Kekkonen joutui asettamaan sanansa tarkkaan, ettei Neuvostoliitossa kukaan provosoituisi. Kekkosen puhe edustaa Suomessa sotien jälkeen omaksuttua uutta ulkopoliittista linjaa, jossa pyrittiin pitämään yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon, eli niin sanottua Paasikiven(–Kekkosen) linjaa. Vuonna 1967 tilanne oli sikäli muuttunut, ettei suurta pelkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä ollut. Kekkonen hyödynsi hyviä suhteitaan Neuvostoliittoon valta-asemansa saavuttamisessa ja pitämisessä ja on ehkä siksi halunnut nostaa puheen uudelleen esiin vuonna 1967.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas sijoittaa aineiston 1950- ja 1960-lukujen kontekstiin ja esittää perustellun tulkinnan Kekkosen tavoitteista esimerkkejä käyttäen. Esimerkiksi Stalinin kuolemaa edelsi niin sanotut vaaran vuodet ja pelko Neuvostoliiton miehityksestä. Kokelas voi esimerkiksi mainita, että tuolloin Porkkalan vuokra-aluetta ei vielä ollut palautettu Suomelle, vaan Helsingin välittömässä läheisyydessä oli merkittävä määrä neuvostojoukkoja.
Kokelas voi käsitellä myös Kekkosen harjoittamaa idänpolitiikkaa ja hänen valta-asemaansa vahvistaneita kriisejä, kuten yöpakkasia ja noottikriisiä. Puheen nostamisen uudelleen esiin vuonna 1967 voi liittää vuoden 1968 presidentinvaaleihin tai suomettumiseen (esimerkiksi Neuvostoliiton mielistely, itsesensuuri) kyseisenä aikana. Kekkonen halusi vakuuttaa suomalaiset siitä, että hän on idänsuhteiden takuumies, ja neuvostoliittolaiset puolestaan siitä, että Suomen ulkopoliittinen linja jatkuu.