Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto
18.9.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Syksyn 2024 elämänkatsomustiedon kokeen laadinnassa on otettu huomioon Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 (LOPS15) ja Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019 (LOPS19).
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.
Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä. On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen pistemäärät
Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista saa 0–30 pistettä kustakin. Osan 1 tehtävistä voi vastata 3:sta 5:een ja osan 2 tehtävistä 0:sta 2:een. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Hyvän vastauksen piirteiden pisteohjeissa mainitaan kaksi tai kolme erillistä arvioinnin kiintopistettä eli pistekynnystä, joiden on tarkoitus helpottaa arviointia. Kynnysten lukumäärä riippuu tehtäväosion enimmäispistemäärästä, joka on kaikissa tapauksissa viidellä jaollinen. Suppeimmassa eli 5 pisteen tehtäväosiossa on kaksi kynnystä, jotka ovat 2:n ja 4:n pisteen eli 40 %:n ja 80 %:n kohdalla. Jos tehtävästä tai sen osasta annettava pistemäärä on 10 tai enemmän, käytetään kolmea kiintopistettä: 25–30 %, 50–60 % ja 75–80 %. Jos tehtävästä tai sen osasta annetaan yli 10 pistettä, on esitetty myös luonnehdinta huippupisteistä. Sen tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, jotka helpottavat vastauksen sijoittamista ylimmän pisteluokan (75–100 %) sisällä.
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Ihmiskäsitykset 20 p.
Aineistossa on esitelty neljä ihmiskäsitystä, joita voisi kutsua olemukselliseksi, ei-olemukselliseksi, biologiseksi ja kulttuuriseksi. Erottelu perustuu väljästi Heikki Kanniston nelijakoon: essentialistinen, eksistentialistinen, naturalistinen ja kulturalistinen ihmiskäsitys artikkelissa Ihminen ja normatiivinen järjestys: ehdotus filosofisten ihmiskäsitysten typologiaksi (1994).
Olemuksellinen ihmiskäsitys on tyypillinen esimerkiksi monissa uskonnoissa, joissa ajatellaan jumalan luoneen ihmisen. Korkeampi voima antoi samalla ihmiselle muuttumattoman olemuksen ja tarkoituksen. Ei-olemuksellinen ihmiskäsitys on olemuksellisen ihmiskäsityksen vastakohta. Sen mukaan ihmisellä ei ole valmista olemusta tai tarkoitusta, vaan jokaisen on itse muotoiltava tarkoituksensa. Esimerkiksi eksistentialistit ovat tyypillisiä ei-olemuksellisen ihmiskäsityksen kannattajia. Heidän mukaansa ihminen muotoilee itse sen, mitä hän on, omien valintojensa ja tekojensa kautta.
Biologisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on osa luontoa. Monesti tämän ihmiskäsityksen kannattajat ajattelevat, että lähtökohtaisesti geneettinen perimä määrittää sen, millainen olento ihminen on, mutta siihen vaikuttaa myös ympäristö. Voidaan argumentoida, että esimerkiksi filosofi Aristoteles kannatti tällaista käsitystä. Monet luonnontieteitä korostavat maailmankatsomukset kannattavat biologista ihmiskäsitystä.
Kulttuurisen ihmiskäsityksen mukaan riippuu ympäröivästä kulttuurista, millainen ihmisestä muotoutuu. Kulttuurisen ihmiskäsityksen kannattajat yleensä ajattelevat, että tavat ajatella ja toimia ovat oppimisen ja sosialisaation tulosta. Ihmiset voivat tämän käsityksen mukaan olla hyvin erilaisia eri kulttuureissa.
Vastaus kysymykseen on essee, jossa kokelaan pitää arvioida, mikä aineiston neljästä ihmiskäsityksestä vastaa parhaiten hänen omaa käsitystään, ja perustella valintansa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvaa, mikä aineiston neljästä ihmiskäsityksestä vastaa parhaiten hänen omaa käsitystään, ja esittää jonkinlaisen perustelun.
10 pisteen vastauksessa kokelas arvioi, mikä aineiston neljästä ihmiskäsityksestä vastaa parhaiten hänen omaa käsitystään, ja perustelee valintansa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan arvio osoittaa erinomaista ymmärrystä hänen valitsemastaan ihmiskäsityksestä, ja valinnan monipuoliset perustelut on esitetty johdonmukaisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi syventää käsittelyä esimerkiksi tarkastelemalla valitsemaansa ihmiskäsitystä vastaan esitettyä arvostelua ja kumoamalla sen.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöihin ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöihin ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”.
2. Mediakriittisyys 20 p.
Mediakriittisyys on nykymaailmassa yksi kansalaisen perustaidoista. Informaatiotulvan keskellä median kuluttajan on ymmärrettävä, mihin informaatioon voi luottaa ja millä perusteilla. Myös ymmärrys informaation muodostamisesta on siis olennaista.
Osa tästä ymmärryksestä on myös tieto siitä, että kaikki välineet eivät ole yhtä hyviä kaikkien väärän informaation tapausten tunnistamiseen. Esimerkiksi saman asian tarkistaminen eri lähteistä ei enää riitä tiedon oikeellisuuden tarkistamiseen aikana, jolloin virheellinen informaatio voi levitä nopeasti eri medioihin. Se voi kuitenkin auttaa, kun kyseessä on tärkeä asia ja iso uutinen. Jos yksi lehti kertoo valtavasta uutisesta, jolla olisi iso uutisarvo, mutta mitkään muut, varsinkaan tunnetut ja luotettavat lehdet ja uutistoimistot, eivät uutisoi aiheesta, kyseessä on todennäköisesti niin sanottu valeuutinen.
On tärkeää tunnistaa, mitkä lähteet ovat minkäkin informaation kannalta luotettavia. Esimerkiksi muotibloggarin blogi ei ole luotettava lähde tieteellisille faktoille, mutta se on todennäköisesti luotettavampi lähde bloggarin omista näkemyksistä kuin samaisesta bloggarista uutisoiva iltapäivälehti.
Journalismin eettiset säännöt sitoutuvat totuudellisuuteen, minkä takia toimitettu materiaali on lähtökohtaisesti luotettavampaa kuin somessa vastaantuleva. Virheitä kuitenkin sattuu. Lukijan pitäisi pystyä tarkistamaan esimerkiksi lehden tai uutistoimiston verkkosivuilta, ilmoittaako lehti sitoutuvansa journalismin eettisiin sääntöihin tai mitkä ovat lehden periaatteet. Jos lehti ei ilmoita sitoutuvansa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin tai totuudellisuuteen, lehti on jo sinänsä episteemisesti ja eettisestikin epäilyttävä.
Aineistossa viitataan inhimillisiin tekijöihin, jotka voivat johtaa virheellisen informaation levittämiseen: tarina on niin hyvä, että sen haluaa olevan totta. Lisäksi journalismissa hyvillä tarinoilla on myös uutis- ja viihdearvoa, jolla saadaan lukijoita. Tämä voi osaltaan vaikuttaa hyvien tarinoiden julkaisemiseen tosina. Valveutunut lukija tunnistaa tämän tavan houkutella lukijoita ja suhtautuu varauksella tällaisten tarinoiden todenperäisyyteen.
Muita vastaavia, informaation välittämistä vääristäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi journalistin tai lukijan vahvistusharha, ennakko-oletukset ja stereotypiat. Valveutunut lukija tietää näistä mahdollisuuksista ja osaa ideaalitilanteessa tunnistaa ajatusvinoutumista johtuvan valheellisen tai osittain virheellisen tiedon.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, millaiset tekijät voivat vaikuttaa väärän informaation julkaisemiseen ja mitä tapoja lukijalla on arvioida informaation luotettavuutta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittelee jonkin väärän informaation julkaisemiseen vaikuttavan tekijän tai jonkin tavan arvioida informaation luotettavuutta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, millaiset tekijät voivat vaikuttaa väärän informaation julkaisemiseen ja mitä tapoja lukijalla on arvioida informaation luotettavuutta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi erotella erilaisia virheellisen informaation tyyppejä, kuten roskapuhe, mielipiteen esittäminen tietona, suoranaiset valeuutiset ja valheet sekä vahingossa esitetty virheellinen informaatio. Kokelas voi myös pohtia kriittisesti journalismin eettisten ohjeiden toteutumista.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöihin “median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöihin ”tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa” ja ”median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista”.
3. Kulttuuri jäävuorena 20 p.
Jos kokelas on valinnut tarkasteltavaksi jonkin juhlan, sen näkyvien piirteiden kuvaamisen lisäksi olennaista on selittää, miksi juhlaa vietetään. Syvempi taso edellyttää pohdintaa myös juhlan vieton katsomuksellisista ja yhteiskunnallisista tai muista kulttuurisista syistä. Juhlan merkitys voi myös vaihdella eri aikoina ja eri alakulttuureissa.
Ruokakulttuuria koskevan esimerkin voi valita monista eri kulttuureista. Useimmissa kulttuureissa ruokailussa ei ole kysymys vain ravinnon nauttimisesta, vaan ruokailuun liittyy monia tapakulttuurin piirteitä, esimerkiksi erilaisten perheiden kokoontumista yhteen. Joitain tekijöitä:
- Mitä voidaan syödä: eri kulttuureissa paheksutaan hevosten, koirien, nautojen, sikojen tai minkä tahansa eläimen lihan syömistä.
- Millaisia rituaaleja, esimerkiksi rukouksia, ruokailuun liittyy.
- Ketkä laittavat ruuan, ja syövätkö kaikki samaa ruokaa, samaan aikaan ja samassa paikassa; kuinka usein ja mihin aikaan ruokailu tapahtuu.
- Millaisia ruokailuvälineitä käytetään, onko ruualla tyypillisiä makuja ja mitä ruokailtaessa juodaan.
Kaikkien näiden näkyvien tapojen taustalla voi olla monenlaisia katsomuksellisia, yhteiskunnallisia tai muita kulttuurisia syitä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää valita jostakin kulttuurista yksi tapakulttuurin osa-alue ja aineiston jäävuori-metaforaa hyödyntäen kuvailla valitsemansa osa-alueen näkyviä piirteitä ja pohtia siihen liittyviä piiloon jääviä tekijöitä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhden tapakulttuurin osa-alueen näkyviä piirteitä tai pohtii siihen liittyviä piiloon jääviä tekijöitä.
10 pisteen vastauksessa kokelas valitsee jostakin kulttuurista yhden tapakulttuurin osa-alueen ja aineiston jäävuori-metaforaa hyödyntäen kuvailee valitsemansa osa-alueen näkyviä piirteitä ja pohtii siihen liittyviä piiloon jääviä tekijöitä.
15 pisteen vastauksessa kokelaan kuvailu on monipuolista ja hänen pohdintansa laaja-alaista ja oivaltavaa.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi laajentaa ja syventää tarkasteluaan esimerkiksi valitun kulttuurin antropologisella tai uskontotieteellisellä tarkastelulla tai kulttuurin piilevien osatekijöiden keskinäisvaikutuksen erittelyllä.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Kulttuurit (ET3) kohtaan ”Kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana...”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) samansisältöiseen kohtaan.
4. Katsomukset 20 p.
Alla on 20 kysymystä tai väittämää katsomuksista. Valitse kussakin osatehtävässä (4.1–4.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
Vastattuasi osatehtävään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää osatehtävää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen osatehtävään vaihtoehto ”En vastaa”.
4.1 Eri katsomuskäsitteillä on moninaisia keskinäisiä suhteita. Mikä seuraavista suhteista pitää paikkansa? 1 p.
- Maailmankuva on maailmankatsomuksen osa. (1 p.)
Maailmankatsomukseen kuuluvat maailmankuva, etiikka ja jonkinlainen tiedollinen käsitys siitä, mihin maailmankatsomus perustuu.
4.2 Katsomukset voivat olla vakiintuneita ja laajasti jaettuja, tai ne voivat olla henkilökohtaisia ja yksityisiä. Henkilökohtaista katsomusta kuvaava termi on 1 p.
- elämänkatsomus. (1 p.)
Sanalla ”maailmankatsomus” viitataan elämänkatsomustiedossa vakiintuneisiin ja jaettuihin katsomuksiin, sanalla ”elämänkatsomus” taas henkilökohtaisiin katsomuksiin.
4.3 Poliittisia katsomuksia kutsutaan usein ideologioiksi. Niihin kuuluu esimerkiksi 1 p.
- maolaisuus. (1 p.)
Maolaisuus on Kiinan entisen johtajan Mao Zedongin marksismi-leninismin pohjalta kehittämä ideologia.
4.4 Suuri osa katsomuksista on uskontoja. Yksi niistä on 1 p.
- šintolaisuus. (1 p.)
Šintolaisuus on Japanin kansallisuskonto, jota harjoitetaan Japanissa laajalti, vaikka monet japanilaiset luokittelevat itsensä ennemmin uskonnottomiksi tai buddhalaisiksi.
4.5 Suhtautuminen maailmaan voi olla maailmankatsomus vain, jos se sisältää 1 p.
- etiikkaa. (1 p.)
Etiikka on välttämätön osa maailmankatsomusta, ilman sitä kyse voi olla esimerkiksi vain maailmankuvasta tai elämäntavasta.
4.6 Katsomukselliset kysymykset ovat aina 1 p.
- luonteeltaan perustavia. (1 p.)
Katsomukselliset kysymykset ovat perustavia. Katsomusten pohjalta voidaan yleensä määrittää kanta useimpiin elämän kysymyksiin. Katsomukselliset kysymykset eivät ole puhtaita mielipidekysymyksiä, vaikka yleensä niihin on useita oikeita vastauksia toisin kuin tieteessä.
4.7 Kaksi maailman selvästi suurinta katsomusryhmää ovat monoteistiset uskonnot kristinusko ja islam. Kolmannesta sijasta kilpailevat melko tasapäisesti 1 p.
- hindut ja uskonnottomat. (1 p.)
Kristittyjä on yli 2,3 miljardia ja muslimeja yli 1,9 miljardia. Hinduja ja erilaisia uskonnottomia on kumpiakin noin 1,2 miljardia, mutta viidennellä sijalla olevia buddhalaisia “vain” reilu 500 miljoonaa.
4.8 Maailmankatsomukset ovat sekulaareja, jos 1 p.
- niiden maailmankuvaan ei kuulu yliluonnollisia aineksia. (1 p.)
Sekulaari tarkoittaa maallista, kun taas yliluonnolliset ainekset tekevät maailmankatsomuksesta uskonnollisen, vaikka kaikkiin uskontoihin ei sisällykään yliluonnollisia aineksia.
4.9 Tieteellisessä maailmankuvassa olennaisinta on, että se perustuu 1 p.
- kriittiseen tutkimukseen. (1 p.)
Olennaista on kriittinen tutkimus, johon liittyy tiedollisia arvoja ja tieteen teorioiden kunnioitus. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että nämä välttämättä johtaisivat materialistiseen ontologiaan tai demokraattisiin arvoihin.
4.10 Maailman humanistikongressi antoi vuonna 2022 Modernin humanismin julistuksen, joka on niin sanotun Amsterdamin julistuksen päivitys. Sen mukaan humanistit pyrkivät eettisyyden ja järkiperäisyyden lisäksi 1 p.
- elämään täyttä elämää itseään toteuttamalla. (1 p.)
Tämä on yksi julistuksen neljästä pääperiaatteesta. Julistuksen mukaan humanistit ymmärtävät, että kukaan ei ole erehtymätön, eivätkä he tyrkytä omaa katsomustaan koko ihmiskunnalle.
4.11 Veganismi maailmankatsomuksena 1 p.
- torjuu eläimiin kohdistuvan hyväksikäytön ja pyrkii siksi eläinperäisten tuotteiden korvaamiseen. (1 p.)
Vegetarismi ja fruitarismi ovat vegaaniutta vanhempia ruokailuun liittyviä elämäntapoja, joista edellinen usein sallii eläinperäisten tuotteiden, kuten kananmunien ja maitotuotteiden, käytön ja jälkimmäinen ei salli kaikkien kasvispohjaisten tuotteiden käyttöä, esimerkiksi viljoja vältetään. Veganismi pyrkii välttämään kaikkea eläinperäisiä tuotteita niin ruokailussa kuin muussakin toiminnassa.
4.12 Eksistentialistista maailmankatsomusta kuvastaa lausuma 1 p.
- ”ihmisen oleminen edeltää hänen olemustaan”. (1 p.)
Eksistentialismin mukaan ihminen on vapaa, eikä hänellä ole ennalta määrättyä olemusta.
4.13 Pasifismi on aate, jonka ensisijaisena tavoitteena on 1 p.
- rauha. (1 p.)
Pasifismi on aate, jonka tavoittelee rauhaa ja usein myös yleistä väkivallattomuutta.
4.14 Konservatiivinen maailmankatsomus korostaa 1 p.
- perinteisiä arvoja. (1 p.)
Konservatiivisuus voidaan usein suomentaa vanhoillisuudeksi. Perinteet ja niiden vaaliminen korostuvat konservatiivisessa maailmankatsomuksessa.
4.15 Punk-rockiin liittyvän maailmankatsomuksen poliittinen ulottuvuus on tyypillisimmin 1 p.
- anarkismi. (1 p.)
Punkiin liittyvä kapinointi vastustaa perinteisiä valta-asetelmia, mikä on ominaista anarkismille.
4.16 Kreationismi on 1 p.
- uskonnolliseen maailmankatsomukseen kuuluva käsitys, joka ei kuulu tieteelliseen maailmankuvaan. (1 p.)
Kreationismin mukaan maailma on jumalan luoma ja luominen on tapahtunut, kuten pyhissä kirjoissa on kuvattu.
4.17 Seuraavien katsomusten syntyajankohtien järjestys vanhimmasta viimeisenä syntyneeseen on 1 p.
- stoalaisuus, kristinusko, sikhiläisyys. (1 p.)
Stoalaisuus syntyi filosofikouluna antiikin Kreikassa n. 300 eaa., kristinusko itsenäisenä uskontona Palestiinassa n. 50 jaa. ja sikhiläisyys itsenäisenä uskontona islamin ja hindulaisuuden välimaastossa nykyisen Intian ja Pakistanin alueilla 1500-luvulla.
4.18 Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa kärsimyksen minimoimiseen pyrkivä maailmankatsomus ja elämäntapa oli 1 p.
- epikurolaisuus. (1 p.)
Epikuroksen n. 300 eaa. perustamassa filosofikoulussa pyrittiin luonnollisia nautintoja maltillisesti tavoittelemalla välttämään kärsimystä ja saavuttamaan mielenrauha.
4.19 Valistus-aatteeseen kuuluu arvostaa 1 p.
- järkeä. (1 p.)
Valistusaate syntyi Euroopassa 1700-luvulla ja siinä arvostetaan järkeä ja ihmisen kykyä ajatella itse.
4.20 Yksi 2000-luvun kehityslinjoista demokratioiden politiikassa on ollut 1 p.
- nationalismin vahvistuminen. (1 p.)
Nationalismi eli kansallisuusaate on eri muodoissa laajentanut merkittävästi suosiotaan ja poliittista merkitystään useissa demokratioissa 2000-luvulla.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy useisiin kohtiin moduuleissa Katsomukset (ET4) sekä Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5).
LOPS15:ssä tehtävä liittyy useisiin kohtiin kursseissa Katsomusten maailma (ET5) sekä Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1).
5. Uskonnollinen ja uskonnoton maailmankatsomus 20 p.
Sekä maailmankatsomuksen että uskonnon käsite voidaan määritellä monella tavoin. Elämänkatsomustiedossa maailmankatsomuksen käsite ymmärretään laajasti siten, että uskonnot ovat uskonnollisia maailmankatsomuksia.
Valitse yksi uskonnollinen ja yksi uskonnoton maailmankatsomus ja vertaa niitä maailmankatsomuksina.
Uskontoja on hyvin monenlaisia, ja monet niistä ovat sisäisesti hyvin moninaisia. Yksi uskonto voikin sisältää erilaisia uskonnollisia maailmankatsomuksia. Tehtävässä valittavaa uskonnollista maailmankatsomusta ei ole rajattu, vaan tarkasteluun kelpaavat myös pienet uskonnot tai uskontojen sisällä olevat pienet ryhmät. Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien perusteissa erikseen nimeltä mainitut kristinusko, islam, juutalaisuus, buddhalaisuus ja hindulaisuus sisältävät kukin monenlaisia uskonnollisia maailmankatsomuksia. Uskonnottomana maailmankatsomuksena on opetussuunnitelmien perusteissa erikseen nimeltä mainittu sekulaari humanismi, ja sen lisäksi muita uskonnottomia maailmankatsomuksia ovat esimerkiksi marxismi-leninismi ja eksistentialismi.
Olennaista sekä uskonnollisen että uskonnottoman maailmankatsomuksen osalta on, että kyse on jollain tavoin selkeästi tunnistettavasta ja yhteisöllisesti organisoituneesta maailmankatsomuksesta eikä esimerkiksi yksilön elämänkatsomuksesta. Rajanveto-ongelmia voi ehkä ilmetä esimerkiksi uushenkisyyden tai yleisen ateistisen orientaation yhteydessä. Jotta kyseessä olisi maailmankatsomus, katsomuksen pitää määrittää joitain perustavia piirteitä siitä, miten maailma hahmotetaan ja miten siinä toimitaan. Tyypillisiä kuvattavia ulottuvuuksia ovat esimerkiksi Niiniluodon mallin mukaiset maailmankuva, etiikka ja tieto-oppi.
Vertailussa on tarkoitus hahmottaa jonkinlainen kokonaiskuva valittujen maailmankatsomusten eroista ja yhtäläisyyksistä. Ei ole tarpeen erityisesti korostaa sitä, mikä tekee toisen maailmankatsomuksen uskonnolliseksi ja toisen uskonnottomaksi. Tämä ero toki useissa tapauksissa tarjoaa luonnollisen lähtökohdan eroille esimerkiksi maailmankuvan suhtautumisessa tuonpuoleiseen (transsendenttiin) tai uskomusten perustassa (jumalallinen ilmoitus vai ei). Useiden katsomusten eettisissä toimintaohjeissa on paljon samaa, esimerkiksi kultainen sääntö. Maailmankatsomusten välillä voi ilmetä eroja silloinkin, kun eettiset ohjeet ovat pitkälle samanlaisia. Eroja voi olla sekä siinä, miten eettisten ohjeiden asema metaeettisesti ymmärretään, että siinä, kuinka tarkkoja muita sääntöjä kyseinen maailmankatsomus sisältää vaikkapa ruokailusta tai uskonnollisista toimituksista, kuten rukoilusta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää verrata yhtä uskonnollista ja yhtä uskonnotonta maailmankatsomusta maailmankatsomuksina. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita yhdestä uskonnollisesta ja yhdestä uskonnottomasta maailmankatsomuksesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas valitsee yhden uskonnollisen ja yhden uskonnottoman maailmankatsomuksen ja vertaa niitä maailmankatsomuksina.
15 pisteen vastauksessa kokelaan vertailu on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vertailuaan esimerkiksi tarkastelemalla valittujen maailmankatsomusten sisäistä vaihtelua joidenkin vertailun kannalta relevanttien erojen ja yhtäläisyyksien suhteen.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) kohtiin ”uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden – – määritteleminen ja selittäminen”, ”kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden – – peruspiirteet” ja ”ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet”; moduulin Katsomukset (ET4) kohtaan ”katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne” sekä moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) kohtaan ”maailmankatsomus ja maailmankuva”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Katsomusten maailma (ET5) kohtiin ”uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden – – määritteleminen ja selittäminen”, ”kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien – – pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan” sekä ”ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet”; ja kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) kohtaan ”maailmankatsomuksen, maailmankuvan – – käsitteet”.
6. Demokratian tulevaisuus ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot 20 p.
Demokratia ja demokraattiset instituutiot ovat avoimen ja vapaan yhteiskunnan perusta. Demokratian nykymuotoja ovat viime vuosina haastaneet erilaiset populistiset ja autoritääriset liikkeet. Samanaikaisesti myös poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttä on muuttunut erityisesti sosiaalisen median myötä.
Kuvittele 2030-luvun suomalaista yhteiskuntaa ja pohdi, millaisessa demokratiassa tuolloin elät ja millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja on käytössäsi.
2020-luvun alkupuoliskon aikana demokratia ja demokraattiset instituutiot ovat kohdanneet useita haasteita ja uhkia. Erilaiset populistiset, nationalistiset ja autoritääriset suuntaukset haastavat demokraattista järjestelmää ja demokraattisia instituutioita myös perinteisissä demokraattisissa yhteiskunnissa. Maailmanlaajuisesti tarkastellen aidosti vapaiden ja avointen demokratioiden määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa.
Toisaalta demokraattisissa yhteiskunnissa on pyritty myös tukemaan demokratiaa ja lisäämään kansalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomessa aktiivisen kansalaisen taitoja opetellaan jo varhaiskasvatuksesta alkaen, ja kansalaisvaikuttamiselle on luotu uusia kanavia. Tällaisia ovat muun muassa kansalaisaloite ja Ota kantaa -sivusto.
Myös poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttä on muuttunut erityisesti sosiaalisen median myötä. Viime vuosina paljon huomiota ovat saaneet sosiaalisessa mediassa käyty kärjistynyt keskustelu ja sen lietsoma yhteiskunnallinen polarisaatio. Nykyisellään some näyttää paljolti välineeltä, jossa levitetään disinformaatiota ja jossa kärkevä kielenkäyttö ja erilainen törky- ja vihapuhe vie tilan asialliselta keskustelulta ja tiedonvälitykseltä.
Toisaalta sosiaalinen media on erityisesti alkuaikoinaan tarjonnut autoritääristen ja totalitaaristen valtioiden kansalaisille pääsyn tiedon äärelle ja kanavan tiedonvälitykseen. Nykyisinkin yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikuttaminen tapahtuu paljolti sosiaalisessa mediassa, ja tästä hyötyvät ne, jotka osaavat käyttää välinettä tehokkaasti – silloinkin, kun se tapahtuu sisällön kustannuksella. Sosiaalinen media kenties myös tuo yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisenkin piiriin sellaisia kansalaisia, jotka muuten eivät siihen osallistuisi.
Tehtävään on mahdollista vastata monella eri tavalla. Asiaa voi tarkastella kuvittelemalla tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa nykypäivän uhkakuvat ja negatiiviset kehityskulut ovat toteutuneet. Vaihtoehtoisesti tulevaisuuden voi nähdä positiivisena ja kuvata yhteiskuntaa, jossa demokratia kukoistaa ja kansalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat laajoja. Vastauksen voi rakentaa myös kuvaamalla sekä negatiivisia että positiivisia seikkoja ja niihin johtaneita kehityskulkuja. Olipa valittu tarkastelutapa tai vastauslinja mikä tahansa, olennaista on esittää perusteltu kuvaus tilanteesta ja pohtia myös niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet kuvattuun tilanteeseen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää kuvitella 2030-luvun suomalaista yhteiskuntaa ja pohtia, millaisessa demokratiassa hän tuolloin elää ja millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja hänellä on käytössään. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää huomioita kuvittelemastaan 2030-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas kuvittelee 2030-luvun suomalaista yhteiskuntaa ja pohtii, millaisessa demokratiassa hän tuolloin elää ja millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja hänellä on käytössään.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää aiheen käsittelyä esimerkiksi liittämällä siihen ansiokkaasti yhden tai useamman yhteiskunnallisen ilmiön, suuntauksen, tapahtuman tai keskustelun. Vastausta voi syventää myös pohtimalla esimerkiksi sitä, mitä demokratian tukeminen ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden kokemuksen lisääminen edellyttää yhteiskunnan instituutioilta tai vaikkapa koulutukselta ja kasvatukselta.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö: mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita” sekä ”erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja utopiat”. Tehtävä liittyy myös moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöihin ”kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät” sekä ”yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöön ”tulevaisuuden tutkimus”. Tehtävä liittyy myös kurssin Yksilö ja yhteisö (ET3) sisältöön ”yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Influensserin valta 30 p.
Influensserit ovat erityisesti 2010- ja 2020-lukujen ilmiö. Influensseri on henkilö, joka käyttää seuraajaverkostoaan esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa tai TikTokissa levittääkseen sanomaa tai markkinoidakseen tuotteita. Termi influensseri tulee englanninkielen vaikuttamista tarkoittavasta sanasta. Käytännössä influensserin aiheet voivat olla mitä vain. Varsinkin elämäntapa- ja muoti-influensserit usein markkinoivat yhteistyökumppaniensa tuotteita omassa sisällössään eli käytännössä mainostavat näitä tuotteita joko ilmaisia tuotteita tai rahaa vastaan.
7.1 Pohdi influenssereita katsomuksellisina vaikuttajina. 15 p.
Influenssereiden seuraajamäärät vaihtelevat muutamista tuhansista miljooniin, ja sisällöt voivat vaikuttaa seuraajiin monilla tavoilla. Influensserin arvot näkyvät välttämättä hänen toiminnassaan, joskus vaivihkaisemmin, joskus selkeämmin. Esimerkiksi muoti- ja matkailuinfluensserin arvoina saattavat välittyä yltäkylläisyyden ja ylellisyyden haaliminen, kun taas luontoretkeilyinfluensserin arvoista saattavat välittyä luonnon itseisarvo ja elämän rauhallisuus, vaikka he eivät sanoisikaan arvojaan ääneen. On myös poliittisesti aktiivisia influenssereita, jotka jopa kehottavat äänestämään tiettyjä puolueita tai osallistumaan kansalaisaktivismiin. Jos ihminen ihailee influensseria ja hänen toimintaansa, vaikutus on todennäköisesti suurempi kuin jos ihminen suhtautuisi seuraamansa influensserin toimintaan kriittisesti.
Jos henkilö seuraa influenssereita, heidän tekemänsä sisältö todennäköisesti vaikuttaa häneen jollain tavalla. Kyse voi olla lisääntyneestä tiedosta jostakin asiasta, kuten vieraista kulttuureista, terveydestä tai yhteiskunnan rakenteista. Kyse voi myös olla arvoista ja asenteista. Ei ole kuitenkaan annettua, että influensserit vaikuttaisivat seuraajiinsa juuri jollain tietyllä tavalla, sillä jokainen seuraa sisällöntuottajia omista syistään, ja jokainen valitsee itse ne, joita seuraa. Siksi influensserit voivat vaikuttaa seuraajien elämänkatsomukseen monilla eri tavoilla.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia influenssereita katsomuksellisina vaikuttajina. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion influenssereista katsomuksellisina vaikuttajina.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii influenssereita katsomuksellisina vaikuttajina.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi pohtimalla influenssereiden vaikutusta omaan elämänkatsomukseensa tai hyödyntämällä oivaltavasti elämänkatsomustiedon käsitteitä.
7.2 Pohdi, mikä influensseri-ilmiössä on ongelmallista. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa . 15 p.
Aineistossa 7A käsitellään influenssereita, jotka mainostavat kulttuurituotteita, kuten Savonlinnan oopperajuhlia, joko rahaa tai ilmaista sisäänpääsyä vastaan. Aineistossa tämä ilmiö esitetään ongelmana. Kun varsinkin nuoremmat sukupolvet käyttävät enemmän aikaa influenssereiden seuraamiseen kuin sanomalehtien kulttuurikritiikkien lukemiseen, ymmärrys kulttuurituotantojen laadusta ja laadun arvioinnista voi heikentyä. Influenssereiden viehätys on usein siinä, että heidän sisältönsä vaikuttavat aidoilta, eikä seuraaja voi aina tietää, milloin sisällössä on kyse maksetuista mainoksista ja milloin kyseisen henkilön aidoista näkemyksistä, tekemisistä ja mielipiteistä. Influensserin tuottama sisältö ei kuitenkaan välttämättä ole rehellistä, eikä heillä ole velvollisuutta antaa seuraajilleen oikeaa informaatiota.
Joskus raja influensserin ja esimerkiksi toimittajan, poliitikon tai artistin välillä ei ole selvä. Ongelmalliseksi rajanvedon hankaluus voi tulla siinä kohtaa, kun henkilö on yhteiskunnallisesti merkittävässä tehtävässä esimerkiksi politiikassa tai julkisrahoitteisessa mediassa.
Influensseri-ilmiössä on monia muitakin ongelmia. Moni influensseri kehottaa kuluttamaan pikamuotia tai lentämään ympäri maailmaa ympäristöstä tai paikallisista oloista välittämättä. On myös influenssereita, joiden sisältö on joitakin ihmisryhmiä kohtaan selkeästi vihamielistä, esimerkiksi rasistista tai misogyynista. Kukaan ei välttämättä moderoi sisältöjä, ja yksittäisillä sosiaalisen median alustoilla on omat sääntönsä sen suhteen, minkälaista sisältöä siellä saa olla. Säännöt eivät välttämättä liity moraaliin tai lakiin, vaan alustan omistajien omiin mieltymyksiin. Myös influenssereiden kautta mainostavien yritysten toiminta voi olla ongelmallista, sillä he saattavat teettää yksittäisellä influensserilla paljon töitä kohtuuttoman pientä korvausta vastaan. Joskus mainostamisesta annettava korvaus on pelkät tuotteet, joita influensseri on mainostanut.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, mikä influensseri-ilmiössä on ongelmallista. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion influensseri-ilmiön ongelmista.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, mikä influensseri-ilmiössä on ongelmallista. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa 7.A.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi liittämällä influensseri-ilmiön ongelmia muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöön “aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) sisältöön ”koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen” sekä kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöön ”luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita”.
8. Ihmisluonnon tehostaminen 30 p.
Sitran kuunnelmassa ”Yli nykyihmisyyden rajojen” eletään kuvitteellisessa maailmassa, jossa ihmisen henkisten ominaisuuksien ja kykyjen paranteleminen teknologian avulla on arkipäiväistä. Ihmiskehon parantelu ja fyysisten ominaisuuksien muokkaaminen on jo nykyisellään mahdollista, ja tätä hyödynnetään muun muassa lääketieteessä.
Myös henkisiä ominaisuuksia tai kykyjä kuten keskittymis- tai suorituskykyä voidaan parantaa esimerkiksi lääkeaineiden ja erilaisten piristeiden avulla. Pitkällä aikavälillä tällaisesta kemiallisesta tehostamisesta näyttää olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä käytetyt aineet toimivat huumeiden tavoin ja toivotun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää annosmäärän kasvattamista. Kuunnelman kuvitteellisessa maailmassa muokkaus tapahtuu teknologian avulla.
8.1 Pohdi ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yksilön näkökulmasta. Hyödynnä vastauksessasi kuunnelmatekstiä (). 15 p.
Yksilön kannalta ihmisen henkisten kykyjen parantaminen voi lisätä valinnan mahdollisuuksia elämässä. Henkilölle voi olla tarjolla enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi hänen suunnitellessaan uraansa. Näin henkisten kykyjen tehostaminen saattaa johtaa elämänlaadun paranemiseen samalla tavalla kuin fyysistä toimintakykyä parantavat tekniset apuvälineet tekevät.
Mahdollisena haittapuolena voi mainita yksilön elämän ja yksityisen elämänalueen kapeutumisen. Mikäli odotusarvona on tiettyjen ominaisuuksien tehostaminen, kuten kuunnelman tilanteessa, yksilöllä ei enää välttämättä ole todellista vapautta jättää tarjolla olevia mahdollisuuksia käyttämättä, jos hän haluaa olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Riskinä on se, että kaikki valinnat tehdään esimerkiksi työelämän tai yhteiskunnallisen hyödyn ja odotusten näkökulmasta. Yhteiskunta voi myös määritellä, millaisia kykyjä ja ominaisuuksia yksilöiltä odotetaan. Näin yksilön elämä määrittyy yhteiskunnan tarpeiden, eikä omien, hyvää elämää koskevien valintojen näkökulmasta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yksilön näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita ihmisluonnon tehostamisen hyvistä ja huonoista puolista yksilön näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti hän tarkastelee perusteellisemmin jotain hyvää tai huonoa puolta.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yksilön näkökulmasta. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa liittämällä sen esimerkiksi aihetta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, hyvän elämän tematiikkaan tai teknologian tulevaisuutta koskeviin toiveisiin ja uhkakuviin.
8.2 Pohdi ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnan näkökulmasta. Hyödynnä vastauksessasi kuunnelmatekstiä (). 15 p.
Yhteiskunnan näkökulmasta ilmeisiä hyötyjä ovat tehokkuuden kasvaminen ja inhimillisten resurssien varmistaminen erilaisiin tehtäviin. Henkisten kykyjen ja ominaisuuksien tehostaminen voi myös lisätä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, jos samat tehostamisen mahdollisuudet tarjotaan kaikille. Toisaalta tuloksena voi olla myös eriarvoisuuden lisääntyminen, mikäli kykyjen parantaminen on mahdollista vain joillekin ja riippuu esimerkiksi taloudellisista resursseista.
Tehokkuusajattelun korostuminen saattaa johtaa ihmiskäsityksen yksipuolistumiseen tai kapeutumiseen, mikä ei välttämättä ole yhteiskunnankaan näkökulmasta toivottavaa. Liian yksipuolinen näkemys ihmisestä ja yksilöiltä toivottavista tai jopa vaadittavista ominaisuuksista saattaa kääntyä tehokkuustavoitteita vastaan. Menestyvä yhteiskunta tarvitsee monenlaisia ihmisiä. Teknologinen kehitys on usein myös tuonut mukanaan yllättäviä ja ennalta arvaamattomia seurauksia tai sivuvaikutuksia, jotka eivät aina ole myönteisiä.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnan näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita ihmisluonnon tehostamisen hyvistä ja huonoista puolista yhteiskunnan näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti hän tarkastelee perusteellisemmin jotain hyvää tai huonoa puolta.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii ihmisluonnon tehostamisen hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnan näkökulmasta. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa liittämällä sen esimerkiksi aihetta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, hyvän elämän tematiikkaan tai teknologian tulevaisuutta koskeviin toiveisiin ja uhkakuviin.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen” sekä ”ihmiskäsitysten ja hyvän elämän ihanteiden mahdollinen muutos: esimerkiksi kyborgit, transhumanismi, geeniteknologia”. Tehtävä liittyy myös moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöön ”ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) sisältöön ”tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa”. Tehtävä liittyy myös kurssin Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) sisältöihin ”ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä” ja ”identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot”.
9. Rasisminvastainen toiminta 30 p.
9.1 Pohdi, miksi on tärkeää ymmärtää rasismin ja rasismin vastaisen toiminnan historiaa. 15 p.
Rasismin muodot vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa. Niille yhteistä on kuitenkin jonkin tai joidenkin ihmisryhmien rodullistaminen ja toiseuttaminen sekä asettaminen hierarkiaan. Usein rasismilla on myös poliittisia tavoitteita, kuten kolonialistinen hyväksikäyttö tai populistinen viholliskuvan rakentaminen omien valtapyrkimysten edistämiseksi.
Tieto ja ymmärrys rasisminvastaisen toiminnan historiasta auttavat ymmärtämään nykypäivän rasistisia ilmiöitä ja sitä, mistä ne johtuvat, miten ne ovat saaneet alkunsa ja mitkä tekijät ovat nykyisten ilmiöiden taustalla. Esimerkiksi tieto Etelä-Afrikan rasisminvastaisen toiminnan historiasta auttaa ymmärtämään Etelä-Afrikan tilannetta nykyään, joidenkin Euroopan valtioiden vastuuta sekä YK:n ja kansainvälisen politiikan merkitystä rasisminvastaisessa työssä nykypäivänäkin.
Vastaukseen voi myös liittää pohdintaa rasisminvastaisen aktivismin merkityksestä ihmisoikeuksien toteutumiselle laajemmin: syrjimättömyydelle, yhtäläisille oikeuksille ihonväristä, etnisestä taustasta yms. riippumatta, tasavertaisuudelle lain edessä, vapaudelle jne.
Olennaista on ymmärtää, että rasismi perustuu sosiaaliseen konstruktioon, joka tässä tapauksessa on ajatus ihmisroduista. Biologiasta ei löydy perusteita ihmisrotujen olemassaololle. Joskus rasismista voidaan puhua myös eri etnisten ryhmien syrjinnän tai vainoamisen yhteydessä, vaikka etnistä ryhmää ei pidettäisikään eri ”rotuna”.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia, miksi on tärkeää ymmärtää rasismin ja rasismin vastaisen toiminnan historiaa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion rasismin tai rasisminvastaisen aktivismin historian ymmärtämisestä.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii, miksi on tärkeää ymmärtää rasismin ja rasisminvastaisen aktivismin historiaa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi laajentaa Etelä-Afrikan tai muun rasistisen hallinnon historian käsittelyään.
9.2 Pohdi populaarikulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia rasismin vastaisessa toiminnassa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 15 p.
Rasismin historiasta kertovien populaarikulttuurituotteiden tehtävänä on tuoda kyseistä historiaa suuren yleisön tietoisuuteen sekä herättää keskustelua rasismin historiasta ja nykyisyydestä. Musiikki, elokuvat, kirjat ja muut kulttuurituotteet voivat saada ihmisiä kiinnostumaan aiheesta. Tehtävän aineistot ovat hyvä esimerkki populaarikulttuurin mahdollisuuksista levittää tietoa ja herättää ajatuksia ihmisissä ympäri maailmaa. Etelä-Afrikka on Suomesta maantieteellisesti hyvin kaukana, mutta Jainin musiikin ja Kaurismäen elokuvien kaltaisten kulttuurituotteiden ansiosta Etelä-Afrikan ja apartheidin historia tulee täälläkin tutummaksi. Pelkän faktan lisäksi musiikin ja elokuvan avulla on mahdollista välittää myös historian ja rasismin aiheuttamia tunteita ja vaikutuksia. Kenties siten rasismia kokeneiden ihmisten ja yhteisöjen todellisuus tulee kuulijaa tai katsojaa lähemmäs kuin pelkän faktan avulla.
Jainin kappaleen keskeinen merkitys on antirasistisen sanoman levittäminen populaarimusiikin kautta. Ranskalaisen artistin kappaleena Makeba on myös kannanotto oman maan kolonialistiseen historiaan ja keskusteluun siitä. Kaurismäen dokumenttielokuvan keskeinen tavoite on muistuttaa Makeban työstä ja sen tärkeydestä rasisminvastaisessa työssä 1900-luvulla ja analysoida sitä. Taiteen tai populaarikulttuurin mahdollisuuksiin voi myös ottaa kriittisen näkökulman.
Kappaleen ja dokumenttielokuvan aiheen kannalta olennaisia ovat apartheidin historia ja Makeban merkitys muun maailman tietoisuudelle apartheidista. Tilanteesta voi esittää analogioita muun maailman kanssa: rodullistaminen ja kolonialismi, Yhdysvaltojen historia ja Euroopan kolonialismi yleisemmin.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia populaarikulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia rasismin vastaisessa toiminnassa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin huomion populaarikulttuurin tai taiteen roolista rasisminvastaisessa toiminnassa.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii populaarikulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia rasismin vastaisessa toiminnassa. Hän hyödyntää vastauksessaan aineistoja.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on monipuolista ja johdonmukaista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi pohtia omia kokemuksiaan rasisminvastaisesta taiteesta tai populaarikulttuurista tai molemmista.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Kulttuurit (ET3) sisältöön ”etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa”.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) sisältöön ”etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa”.