Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto (näkövammaiset)

18.9.2024

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kussakin kohdassa (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Hindulaisuuden vanhin pyhä teksti on 1 p.

  • Tripitaka.  (-1 p.)
  • Rigveda.  (1 p.)
  • Bhagavadgita.  (-1 p.)

1.2 Hindujen syksyisin viettämä valon juhla on nimeltään 1 p.

  • ramadan.  (-1 p.)
  • holi.  (-1 p.)
  • diwali.  (1 p.)

1.3 Hinduille tärkeä pyhä kaupunki on 1 p.

  • Varanasi.  (1 p.)
  • Karbala.  (-1 p.)
  • Bodh Gaya.  (-1 p.)

1.4 Hindujen keskuudessa suosittu norsupäinen jumala on nimeltään 1 p.

  • Ganeša.  (1 p.)
  • Krišna.  (-1 p.)
  • Hanuman.  (-1 p.)

1.5 Buddhalaisia pyhiä kirjoituksia kutsutaan nimellä 1 p.

  • suufi.  (-1 p.)
  • sutra.  (1 p.)
  • samsara.  (-1 p.)

1.6 Buddhalaisuudessa bodhisattvat ovat 1 p.

  • munkkeja, jotka elävät kerjäämällä.  (-1 p.)
  • Gautama Buddhan ensimmäisiä seuraajia ja oppilaita.  (-1 p.)
  • valaistumisolentoja, jotka auttavat muita valaistumaan.  (1 p.)

1.7 Valaistumisen tilaa kutsutaan buddhalaisuudessa nimellä 1 p.

  • atman.  (-1 p.)
  • nirvana.  (1 p.)
  • inkarnaatio.  (-1 p.)

1.8 Gautama Buddha opetti seuraajilleen 1 p.

  • hedonismia eli nautinnon ja mielihyvän tavoittelua.  (-1 p.)
  • kultaista keskitietä eli kohtuullisuutta.  (1 p.)
  • äärimmäistä askeesia eli itsekuria ja aineellisista nautinnoista pidättäytymistä.  (-1 p.)

1.9 Juutalaisuudessa tärkeä eettisten sääntöjen kokoelma on 1 p.

  • kymmenen käskyä.  (1 p.)
  • vuorisaarna.  (-1 p.)
  • jalo kahdeksanosainen polku.  (-1 p.)

1.10 Juutalaisuudessa tärkeä siirtymäriitti on 1 p.

  • suuri sovituspäivä.  (-1 p.)
  • bar mitsva.  (1 p.)
  • seder-ateria.  (-1 p.)

1.11 Juutalaisen vuodenkierron juhliin kuuluu 1 p.

  • joulu.  (-1 p.)
  • hanami.  (-1 p.)
  • hanukka.  (1 p.)

1.12 Juutalaiseen jumalakäsitykseen kuuluu 1 p.

  • kolminaisuusoppi.  (-1 p.)
  • monoteismi.  (1 p.)
  • animismi.  (-1 p.)

1.13 Islam opettaa, että Allah on 1 p.

  • sama kuin Raamatun ilmoittama Abrahamin Jumala.  (1 p.)
  • vain arabien Jumala.  (-1 p.)
  • korkein taivaan enkeleistä.  (-1 p.)

1.14 Yksi islamin viidestä peruspilarista on 1 p.

  • poikien ympärileikkaus.  (-1 p.)
  • almuveron maksaminen.  (1 p.)
  • avioliitto.  (-1 p.)

1.15 Islamilaisessa laissa teot jaetaan 1 p.

  • dharman mukaisiin ja dharmaan kuulumattomiin.  (-1 p.)
  • pakollisiin, suositeltaviin, luvallisiin, vältettäviin ja kiellettyihin.  (1 p.)
  • taitaviin ja taitamattomiin.  (-1 p.)

1.16 Sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eron aiheutti eroava näkemys 1 p.

  • Koraanin alkuperästä.  (-1 p.)
  • profeetta Muhammadin syntymään liittyvistä tapahtumista.  (-1 p.)
  • profeetta Muhammadin seuraajasta.  (1 p.)

1.17 Sikhiläisyydessä arvostetaan erityisesti 1 p.

  • askeettista elämäntapaa ja yhteiskunnasta eristäytymistä.  (-1 p.)
  • työntekoa ja muiden ihmisten palvelemista.  (1 p.)
  • äkillisen valaistumisen tavoittelua.  (-1 p.)

1.18 Sikhiläisyys on jumalakäsitykseltään 1 p.

  • monoteistinen.  (1 p.)
  • polyteistinen.  (-1 p.)
  • ateistinen.  (-1 p.)

1.19 Sikhiläisyydessä uskotaan 1 p.

  • sielun jälleensyntymiseen uudessa ruumiissa.  (1 p.)
  • sielun ainutkertaiseen elämään.  (-1 p.)
  • siihen, että sielua ei ole.  (-1 p.)

1.20 Sikhiläisyyden pyhät kirjoitukset tunnetaan nimellä 1 p.

  • Sri Guru Granth Sahib (Adi Granth).  (1 p.)
  • Daodejing (Tao Teh Ching).  (-1 p.)
  • Kallisarvoinen helmi (Pearl of Great Price).  (-1 p.)

2. Lähi-idän uskontojen käsitteitä 20 p.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa-antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä. Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas selittää asianmukaisia termejä käyttäen, mitä tehtävänannossa mainitut käsitteet tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. Kussakin kohdassa käsitteiden avaamisesta voi saada yhden pisteen per käsite ja käsitteiden välisen suhteen selittämisestä korkeintaan kolme pistettä.

2.1 Selitä lyhyesti, mitä käsitteet Uusi testamentti ja Vanha testamentti tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kristittyjen pyhä kirja Raamattu koostuu kahdesta osasta: Vanhasta ja Uudesta testamentista. Vaikka Vanhan ja Uuden testamentin kirjat ovat syntyneet monen sadan vuoden kuluessa ennen ja jälkeen Jeesuksen syntymän, kristityt uskovat kirjakokoelman sisältävän yhtenäisen sanoman: se kertoo Jumalan pelastussuunnitelmasta, ennustaa Kristuksesta, kertoo hänen elämästään maan päällä sekä uskosta häneen. Uuden testamentin tekstit viittaavat usein Vanhaan testamenttiin.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2 Selitä lyhyesti, mitä käsitteet Koraani ja suura tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Muslimien pyhä kirja Koraani muodostuu 114 suurasta eli luvusta. Koraani alkaa Avauksen suuralla. Suurat on järjestetty Koraanissa pääosin pisimmästä lyhyimpään. Lyhyemmät suurat ovat yleensä vanhempia kuin pidemmät suurat. Suurat voidaan jakaa kahteen ryhmään myös sen perusteella, ovatko ne Muhammadin saamia ilmoituksia Mekan vai Medinan kaudelta. Koraanin kieli on arabia. Islamilaisessa kulttuurissa Koraanin resitoimista ja suurien osaamista ulkoa arvostetaan suuresti.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3 Selitä lyhyesti, mitä käsitteet Toora ja Talmud tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Toora on juutalaisten pyhän kirjan Tanakin ensimmäinen ja tärkein osa, jota Talmud täydentää. Talmud on juutalaisen lain selitysteos, johon monet juutalaiset tavat perustuvat. Talmud sisältää suullista perimätietoa, jota kutsutaan suulliseksi tooraksi. Talmud ja Toora käsittelevät samoja teemoja, kuten avioliittoa ja rituaalista puhtautta. Talmudin tunnetuin versio, babylonialainen Talmud, on Tooraa huomattavasti laajempi. Talmudin arvovalta vaihtelee juutalaisuuden eri suuntausten välillä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Selitä lyhyesti, mitä käsitteet Raamattu ja eksegetiikka tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Raamattu (Vanha testamentti ja Uusi testamentti) on kristittyjen pyhä kirja ja heprealainen Raamattu (Tanak) on juutalaisten pyhä kirja. Eksegetiikka on Raamattua tutkiva tieteenala. Tieteellinen raamatuntutkimus sai alkunsa 1700- ja 1800-luvuilla. Tutkijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi Raamatun syntyhistoriasta sekä kulttuureista, joissa Raamatun kirjat ovat syntyneet. Nykyään tieteellisessä tutkimuksessa suhtaudutaan Raamattuun usein samalla tavoin kuin muuhunkin muinaiseen kirjallisuuteen.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

3. Tekoälyn kuvaus hindulaisuudesta 20 p.

Arvioi tekoälyn tuottaman hindulaisuuden kuvauksen (aineisto 3.A) painotuksia. Kerro myös, miten muokkaisit tai täydentäisit tätä lyhyttä kuvausta.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka oivaltavasti kokelas arvioi tekoälyn tuottaman hindulaisuuden kuvauksen painotuksia ja miten osuvasti kokelas muokkaisi tai täydentäisi kuvausta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi tekoälyn tuottaman hindulaisuuden kuvauksen painotuksia esittämällä vähintään yhden olennaisen näkökohdan. Lisäksi kokelas kertoo vähintään kaksi asiaa, joilla hän muokkaisi tai täydentäisi kuvausta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi oivaltavasti tekoälyn tuottaman hindulaisuuden kuvauksen painotuksia esittämällä vähintään kaksi olennaista näkökohtaa. Lisäksi kokelas esittää vähintään kolme olennaista muokkausta tai täydennystä kuvaukseen.

Ansiona pidetään, mikäli kokelas pohtii kriittisesti hindulaisuuden käsitettä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia huomioita tekoälyn tuottaman hindulaisuuden kuvauksen painotuksista:

  • Tekoälyn kuvauksessa painottuu hindulaisuuden moninaisuus.
  • Tekoäly yhdistää hindulaisuuden nimenomaisesti Intiaan ja sen historiaan.
  • Tekoäly esittää keskeisiksi hindulaisuuden käsitteiksi karman, mokšan ja dharman sekä viittaa reinkarnaatioon käyttämättä sanaa samsara.
  • Tekoälyn kuvauksessa painottuu hindulaisuuden opillinen näkökulma esimerkiksi eettisen näkökulman tai eletyn uskonnon näkökulman sijaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia muokkaus- tai täydennysehdotuksia tekoälyn tuottamaan hindulaisuuden kuvaukseen:

  • Kokelas voi pohtia tarkemmin, mitä tarkoittaa, että hindulaisuus on yhtäältä monoteistinen ja toisaalta polyteistinen. Esimerkiksi: Jumala/brahman on yksi, mutta hän manifestoituu lukemattomilla tavoilla.
  • Hindulaisuuden piirissä esiintyy myös monistista jumalakäsitystä ja monolatriaa.
  • Keskeisistä hindulaisuuden käsitteistä jäävät mainitsematta esimerkiksi brahman ja atman, joiden välinen suhde on keskeinen kysymys hindulaisissa vedanta-filosofioissa.
  • Tekoäly mainitsee vain yleisesti ”monet erilaiset jumalat ja jumalattaret”, joten listaa voi täydentää mainitsemalla esimerkiksi joitain seuraavista: Višnu, Lakšmi, Šiva, Parvati, Ganeša, Hanuman, Rama, Krišna, Durga, Kali.
  • Tekoäly antaa hindulaisuuden pyhistä kirjoista esimerkkinä Vedat ja Upanisadit, vaikka Upanisadien katsotaan yleisesti kuuluvan Vedoihin. Sen sijaan tekoäly ei mainitse esimerkiksi Puranoita tai suuria eepoksia Ramayanaa ja Mahabharataa, joista jälkimmäiseen sisältyy nykyhindulaisuudessa merkittävä Bhagavadgita.
  • Kuvausta voi täydentää tuomalla esiin esimerkiksi hindulaisuuden eettisiä periaatteita, kastiin ja puhtauteen liittyviä asioita, rituaaleja ja muita uskonnon harjoittamisen muotoja.

4. Kristinuskoon liittyvä vastamainos 20 p.

Lue vastamainoksia käsittelevä tekstikatkelma 4.A ja ideoi kristinuskoon liittyvä vastamainos. Esittele ideasi ja perustele, mikä tekee siitä vastamainoksen.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavan vastamainoksen kokelas ideoi ja miten jäsentyneesti hän perustelee sen olevan vastamainos.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee ideansa kristinuskoon liittyvästä vastamainoksesta. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää, mikä on vastamainos.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee oivaltavan idean kristinuskoon liittyvästä vastamainoksesta ja perustelee jäsentyneesti, miksi kyseessä on vastamainos. Kokelas tuo perusteluissaan esille, mitä kätkettyä vastamainoksen on tarkoitus tuoda esille tai miten vastamainos tutkii aihetta parodian keinoin.

Kokelaan esittelemä vastamainoksen idea voi liittyä mihin tahansa kristinuskoon kytkeytyvään teemaan.

5. Uushenkisyys 20 p.

Esittele uushenkisyyden keskeisiä piirteitä ja pohdi, mikä uushenkisyydessä on uutta ja mikä vanhaa.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee uushenkisyyden keskeisiä piirteitä ja miten oivaltavasti hän pohtii, mikä uushenkisyydessä on uutta ja mikä vanhaa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään kaksi uushenkisyyden keskeistä piirrettä. Lisäksi kokelas pohtii, mikä uushenkisyydessä on uutta ja mikä vanhaa, ja antaa molemmista vähintään yhden esimerkin. Nämä esimerkit voivat olla päällekkäisiä esiteltyjen keskeisten piirteiden kanssa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti uushenkisyyden keskeisiä piirteitä ja pohtii oivaltavasti, mikä uushenkisyydessä on uutta ja mikä vanhaa. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas hahmottaa uushenkisyyden viittaavan monimuotoiseen uskonnolliseen ilmiöön.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että uushenkisyys käyttää esimerkiksi monia Aasian uskontojen käsitteitä ja tekniikoita, jotka itsessään eivät edusta uushenkisyyttä (muun muassa karma, jooga).

Ansiona pidetään viittaamista uushenkisyyden länsimaisiin juuriin, esimerkiksi keskiajan alkemiaan ja astrologiaan sekä 1800–1900-lukujen vaihteen länsimaiseen esoteriaan, teosofiaan, antroposofiaan ja okkultismiin.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia uushenkisyyden keskeisiä piirteitä:

  • Uushenkisyyttä kutsutaan joskus New Age -uskonnollisuudeksi ja sitä voidaan pitää synkretistisenä uskonnollisuutena, koska se yhdistää eri uskontojen aineksia.
  • Uushenkisyyttä on vaikea rajata ja yksiselitteisesti määritellä, mutta esimerkiksi seuraavat asiat esiintyvät sen piirissä: itämainen henkisyys, usko jälleensyntymiseen, siirtyminen vesimiehen aikaan, kanavointi, manifestointi, tarot-kortit ja muut itsensä kehittämisen sekä ennustamisen apuvälineet, parapsykologian ja rajatiedon ilmiöt sekä sellaiset historialliset ajatussuunnat kuin magia, kabbala, tantra ja mystiikka yleisemmin.
  • Uushenkisyyteen kuuluu tyypillisesti yksilöllisyyden ja tämänpuoleisen korostaminen.
  • Uushenkisyydessä korostetaan huolenpitoa sekä mielestä että kehosta, ja siinä korostuu tekeminen uskomisen sijaan, esimerkiksi jooga ja meditaatio sekä vaihtoehtoiset hoitomuodot.
  • Uushenkisyys ammentaa vaikutteita alkuperäiskansoilta ja korostaa autenttisuuden merkitystä.
  • Uushenkisyyden kentällä ovat vahvasti läsnä populaarikulttuuri, kaupallisuus, palvelut ja materiaalisuus, esimerkiksi kirjat, suitsukkeet, unisiepparit, kivet, kristallit, messut ja myymälät.
  • Uushenkisyys ilmeni vielä esimerkiksi 1960–1970-luvuilla vastakulttuurina (hippiliike), mutta on sittemmin valtavirtaistunut: tutkimusten mukaan vuosituhannen vaihteessa syntyneen z-sukupolven keskuudessa on monia merkkejä esimerkiksi tarot-korttien ja muiden uushenkisyyden piiriin luettavien ilmiöiden suosiosta.

Pohtiessaan sitä, mikä uushenkisyydessä on uutta ja mikä vanhaa, kokelas voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Uushenkisyyden vanhoina piirteinä voi pitää sellaisia ajatusmalleja ja käytänteitä, jotka tunnetaan uskontohistoriasta: esimerkiksi usko jälleensyntymiseen, karman laki, meediot, samanismi, noituus, mystiikka.
  • Uushenkisyyden uusina piirteinä voi pitää sellaisia ajatusmalleja ja käytänteitä, jotka ovat leimallisesti moderneja ja heijastelevat omaa aikaamme: esimerkiksi kaupallistuminen, erilaiset tekniset ratkaisut, internetin vaikutus, mahdollisuus valita ja koota oma uskontonsa itsensä näköiseksi.
  • Uushenkisyyden uusina piirteinä voi pitää myös asioita, jotka haastavat länsimaissa perinteisen kristillisen maailmankuvan. Tällaisia ovat esimerkiksi sielunvaellus, persoonallisen jumalan korvautuminen ”universumilla” tai ”energialla”.

6. Kristinusko ja rasismi 20 p.

Pohdi rasismia Raamatun tulkinnan ja kristillisen etiikan näkökulmista. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 6.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii rasismia Raamatun tulkinnan ja kristillisen etiikan näkökulmista.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii rasismia vähintään yhdestä Raamatun tulkintaan ja yhdestä kristilliseen etiikkaan liittyvästä näkökulmasta. Pelkkä aineiston referointi ei riitä hyviin pisteisiin.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii rasismia monipuolisesti ja syvällisesti sekä Raamatun tulkinnan että kristillisen etiikan näkökulmasta. Vastaus sisältää pohdintaa Raamatun ja sen tulkinnan aika- ja kulttuurisidonnaisuudesta. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia Raamatun tulkinnasta:

  • Raamattua on mahdollista käyttää sekä rasismin vastustamiseen että rasismin perustelemiseen.
  • Erilaiset Raamatun tulkintatavat avaavat erilaisia näkökulmia (esim. allegorinen, pelastushistoriallinen, fundamentalistinen tulkinta).
  • Yleisesti ottaen Vanhan testamentin ja Uuden testamentin painoarvot eroavat toisistaan kristillisessä Raamatun tulkinnassa.
  • Raamatun tekstit ovat syntyneet tiettynä aikana tietyssä kulttuurisessa kontekstissa. Tämä näkyy myös suhtautumisessa eri ilmiöihin ja ihmisryhmiin.
  • Raamatun mukaan jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siksi jokainen on korvaamattoman arvokas eikä ketään ihmistä tulisi asettaa alempiarvoiseen asemaan esimerkiksi etnisyyden perusteella.
  • Joissakin raamatunkohdissa korostuu oman kansan merkitys ja jopa vihamielinen suhtautuminen muita kansoja ja uskontokuntia kohtaan.
  • Raamatussa muistutetaan, että muihin kansoihin kuuluvia ei saa sortaa, ja kannustetaan olemaan vieraanvaraisia muukalaisia kohtaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia kristillisestä etiikasta:

  • Kristillinen etiikan perusperiaatteena on lähimmäisenrakkaus.
  • Kristillisen käsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä toisilleen. Siksi jokaiseen ihmiseen tulisi suhtautua lähimmäisenä.
  • Kristillisen etiikan lähtökohtana on ajatus siitä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia ja siksi yhtä arvokkaita.
  • Jeesuksen opetukset ja toiminta ovat merkittävä kristillisen etiikan lähtökohta (esim. vertaus laupiaasta samarialaisesta ja Vuorisaarna, joka sisältää ns. kultaisen säännön: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”)
  • Raamatun mukaan Jumalan laki voidaan tiivistää rakkauden kaksoiskäskyksi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
  • Kymmenen käskyn kolme ensimmäistä käskyä liittyvät Jumalan rakastamiseen ja loput seitsemän käskyä ohjaavat rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä.
  • Useimpien kristillisten kirkkojen opetuksen mukaan rasismi on syntiä.
  • Osa kristityistä on eri aikoina kannattanut erilaisia hierarkkisia ja rasistisia ideologioita, jotka ovat vaikuttaneet myös heidän tapaansa tulkita kristinuskoa ja Raamattua (esim. kolonialismi, kansallissosialismi, arjalainen teologia, apartheid-teologia).
  • Erilaiset kontekstuaaliset teologiat ovat nostaneet eri väestöryhmien näkökulmia esille (esim. vapautuksen teologia, musta teologia, dalit-teologia).

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Globaali ja paikallinen katolinen kirkko 30 p.

7.1 Katolinen kirkko on yhtä aikaa globaali ja paikallinen. Pohdi, mitä tämä tarkoittaa ja miten se ilmenee. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii sitä, miten katolinen kirkko on samanaikaisesti globaali ja paikallinen ja miten tämä ilmenee.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas havainnollistaa, mitä katolisen kirkon globaalius ja paikallisuus tarkoittavat, esittämällä kummastakin vähintään kaksi esimerkkiä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti, miten katolisen kirkon samanaikainen globaalius ja paikallisuus ilmenee.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esiin esimerkiksi seuraavia katolisen kirkon globaaliutta ilmentäviä seikkoja:

  • Katolinen kirkko on kannattajamäärältään suurin ja maantieteellisesti laajimmalle levinnyt kristillinen kirkko.
  • Termi ”katolinen” merkitsee yleistä ja yhteistä; katolinen kirkko on itseymmärryksensä mukaan universaali ja kaikkialle ulottuva.
  • Katolisen kirkon oppi, moraaliopetus ja opillinen traditio ovat maailmanlaajuisesti jaettuja ja yhteisiä kaikille kirkon jäsenille.
  • Kirkon globaali keskushallinto sijaitsee Vatikaanivaltiossa. Paavi on sekä kirkon johtaja että kaikkien katolilaisten hengellinen johtaja. Katolinen kirkko on globaali kansainvälinen toimija, jonka toiminta ylittää valtioiden rajat (esim. Pyhän istuimen diplomatia).
  • Katolisen kirkon sisällä toimii ylirajaisia, globaaleja instituutioita, kuten sääntökunnat (esim. fransiskaanit, dominikaanit, benediktiinit, karmeliitat) ja hyväntekeväisyysjärjestöt (esim. Caritas Internationalis).
  • Papisto, piispat ja sääntökuntalaiset voivat työskennellä globaalin kirkon palveluksessa useissa eri maissa.
  • Katolisen kirkon jäsenet kokevat kuuluvansa maailmanlaajuiseen kirkkoon ja olevansa osa globaalia uskovien verkostoa. Kokemusta ylläpitävät yhdistävät tekijät, kuten kirkon oppi ja paavin asema. Vaikutteet eri maiden välillä liikkuvat ja siirtyvät muuan muassa muuttoliikkeiden myötä. Tästä syystä katolista kirkkoa ja uskoa voidaan pitää myös transnationaalisena eli ylirajaisena.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esiin esimerkiksi seuraavia katolisen kirkon paikallisuutta ilmentäviä seikkoja:

  • Kussakin maassa kirkolla on oma paikallinen johtonsa, kuten piispainkokous ja piispat. He ovat samaan aikaan osa globaalin kirkon hallintoa ja paikallisen kirkon johtajia.
  • Vaikka katolisen kirkon oppi ja traditiot ovat globaaleja, ne saavat usein paikallisia korostuksia. Teologiassa esimerkiksi kontekstuaaliset teologiat ja erilaiset yhteiskunnalliset tulkinnat heijastelevat paikallisia kysymyksiä ja erityispiirteitä.
  • Katolisuuden ilmenemismuodot vaihtelevat maantieteellisen sijainnin, historian ja kulttuurin mukaan. Uskonnon harjoittamisen, hengellisyyden ja katolisen kansanhurskauden muodot vaihtelevat paikallisen kulttuurin, perinteiden ja yhteiskunnallisten olojen mukaisesti. Esimerkiksi pyhimysten kunnioittamiseen liittyy usein vahvoja paikallisia korostuksia (Guadalupe Latinalaisessa Amerikassa, Fatima Portugalissa, Padre Pio Italiassa, Johannes Paavali II Puolassa).
  • Kirkolla on kussakin maassa paikallisten lakien mukaan määrittyvä yhteiskunnallinen asema.
  • Katolinen kirkko sallii paikallisuuteen perustuvan vaihtelun ja monimuotoisuuden, esimerkiksi paikallisen musiikki- ja kulttuuriperinteen huomioimisen jumalanpalveluselämässä. Latina yleisenä ja yhteisenä jumalanpalveluskielenä korvattiin alueiden omilla kielillä 1960-luvulla.
  • Globaalin ja paikallisen välillä voi ilmetä jännitteitä. Esimerkiksi suhtautuminen paaviin voi vaihdella paikallisesti riippuen maan poliittisista ja yhteiskunnallisista painotuksista sekä kirkollisesta kulttuurista.

7.2 Lue teksti Pyhän Antoniuksen juhlan vietosta Bostonissa (aineisto 7.A) ja pohdi, millaisia uskonnollisia, kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia juhlassa on. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii Pyhän Antoniuksen katujuhlan uskonnollisia, kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii Pyhän Antoniuksen katujuhlan uskonnollisia, kulttuurisia tai sosiaalisia ulottuvuuksia esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti Pyhän Antoniuksen katujuhlan uskonnollisia, kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Vastauksessa huomioidaan nämä kaikki ulottuvuudet.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Juhla on samaan aikaan uskonnollinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö. Nämä eri ulottuvuudet liittyvät toisiinsa ja ovat päällekkäisiä.
  • Uskonnollisen ulottuvuuden näkökulmasta kyseessä on katolinen juhla ja hengellisyyden ilmaisu. Juhlassa korostuu maallikoiden rooli papiston sijaan. Kulkueen aikana pyhimyksen ylle puetaan seteleitä. Rahat käytetään katolisen kirkon kautta hyväntekeväisyyteen.
  • Kulttuurisen ulottuvuuden näkökulmasta juhlassa on kyse identiteetin rakentamisesta: se on amerikanitalialainen juhla Yhdysvalloissa. Juhliva yhteisö on italialaistaustaisia Yhdysvaltojen kansalaisia, jotka haluavat muistaa juurensa ja pitää yllä niihin liittyvää kulttuuria. Pyhimyksen kunnioittamisen lisäksi juhlaan kuuluvat italialainen katuruoka, Italiaan liittyvät matkamuistot ja tuotteet sekä italialainen musiikki.
  • Juhlalla on vahva sosiaalinen ulottuvuus, joka suuntautuu niin yhteisöön itseensä kuin sen ulkopuolelle. Juhlalla on ylisukupolvinen merkitys, ja se liittyy perinteiden ylläpitämiseen sekä niiden välittämiseen ja siirtämiseen seuraaville sukupolville. Juhlan kautta yhteisö muistaa omaa maahanmuuttokokemustaan ja sen pohjalta rakentuvaa identiteettiä.
  • Perimmiltään amerikanitalialaiselle yhteisölle kyse on uskonnollisesta juhlasta; monille muille osallistujille juhlassa korostuu sen luonne katufestivaalina, jossa pääosassa ovat ruoka, musiikkitarjonta ja viihde. Juhla on tärkeä tulonlähde turismin näkökulmasta. Nämä heijastavat myös juhlan amerikkalaistumista ja läheistä kytköstä amerikkalaiseen kulutuskulttuuriin. Viittauksen kapitalismiin voi nähdä myös pyhimyksen ylle puettavissa seteleissä.

8. Uskonto ja politiikka Suomessa 30 p.

8.1 Lue teksti 8.A ja vertaile suomalaisten poliittisten puolueiden kannattajien näkemyksiä siitä, tulisiko valtion lakien perustua uskontoon. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas vertailee aineiston 8.A pohjalta suomalaisten poliittisten puolueiden kannattajien näkemyksiä siitä, tulisiko valtion lakien perustua uskontoon.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas vertailee poliittisten puolueiden kannattajien näkemyksiä tuoden esiin vähintään yhden eron ja yhden samankaltaisuuden. Pelkkä aineiston esittely ei riitä hyviin pisteisiin.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas vertailee poliittisten puolueiden kannattajien näkemyksiä jäsentyneesti ja monipuolisesti tuoden esiin näkemysten taustalla olevia tekijöitä.

Ansiona pidetään kyselytutkimuksiin liittyvää kriittistä pohdintaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Valtaosalla puolueiden kannattajista on vastausten mukaan yhtäläinen kanta: valtion lakien ei tulisi perustua mihinkään uskontoon. Väite näyttää ylittävän puoluerajoja, sillä vastaajat ovat puoluekannasta riippumatta laajasti samaa mieltä väitteen kanssa eli suhtautuvat torjuvasti ajatukseen uskonnosta valtion lakien perustana.
  • Vastaukset kuvaavat paitsi poliittista kenttää myös sitä, että suomalainen uskonnollisuus on enemmän yksityinen kuin julkinen ilmiö.
  • Liberaaleiksi vasemmistopuolueiksi luonnehdittujen puolueiden, kuten sosiaalidemokraattien (SDP) ja varsinkin vasemmistoliiton (Vas.), kannattajat näyttävät olevan väitteen kanssa vahvasti samaa mieltä.
  • Myös enemmistö oikeistopuolueiden, kuten kokoomuksen (Kok.) ja perussuomalaisten (PS), kannattajista on väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
  • Kristillisdemokraattien kannattajien vastaukset poikkeavat selvästi muiden puolueiden kannattajien vastauksista. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on ainoastaan 32,1 % kristillisdemokraattien kannattajista.
  • Vaikka eri puolueiden kannattajien näkemyserot ovat suhteellisen pieniä, vastausjakaumassa voidaan tulkita näkyvän arvokonservatiivien ja -liberaalien välinen ero. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat kaikista vahvimmin esitetyn väitteen kannalla.
  • On huomattava, että esimerkiksi ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ei esiinny aineistossa omana puolueenaan vaan se sisältyy osioon ”muut puolueet”.
  • Väitteessä otetaan kantaa nykypäivään. Historiallisesti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan juurien katsotaan palautuvan luterilaiseen sosiaalieettiseen ajatteluun. Luterilaisuus vaikuttaa valtion lakien taustalla, ja luterilaisuudella on ollut vahva rooli suomalaisen yhteiskunnan ja poliittisen elämän kehityksessä.

8.2 Pohdi esimerkkien avulla, millaisissa kysymyksissä ja miten uskonto voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja uskottavasti kokelas pohtii esimerkkien avulla, millaisissa kysymyksissä ja miten uskonto voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään kaksi esimerkkiä esittäen, millaisissa kysymyksissä ja miten uskonto voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja uskottavasti esimerkkien avulla, millaisissa kysymyksissä ja miten uskonto voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Uskonto voidaan ymmärtää tietynlaista politiikkaa oikeuttavana asiana. Toisaalta politiikan keinoin voidaan oikeuttaa uskonnon sekä uskonnollisten yhteisöjen asemaa ja roolia.
  • Poliittisten puolueiden ohjelmiin ja tavoitteisiin saattaa olla kirjattuna uskontoon liittyviä näkökohtia. Ne voivat ulottua sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden alueelle.
  • Yksittäiset kansanedustajat saattavat toimia oman vakaumuksensa mukaisesti, ryhmäkurista huolimatta, esimerkiksi äänestystilanteissa.
  • Uskonnollinen vakaumus tai katsomus voi vaikuttaa kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen, ja se voi heijastua myös poliitikkojen kantoihin.
  • Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon katsomustensa mukaisesti tai uskontoon liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi lobbaamalla, osoittamalla mieltään tai laatimalla kansalaisaloitteita.
  • Uskonnolliset instituutiot ja yhteisöt voivat tehdä poliittisiin päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä, jolla pyritään ajamaan niiden näkökulmasta tärkeitä asioita.
  • Poliittiset ja uskonnolliset toimijat tekevät usein yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan, kansalaisyhteiskunnan ja yhteiskuntarauhan parissa.
  • Uskonto näkyy Suomessa julkisessa poliittisessa keskustelussa erityisesti arvokysymyksissä, kuten perhe- ja seksuaalietiikan kysymyksissä. Lisäksi se näkyy usein keskustelussa katsomusaineiden opetuksesta.
  • Uskontoon liittyvää poliittista keskustelua käydään esimerkiksi uskonnonvapaudesta, katsomusopetuksesta ja kirkollisverosta.

9. Uskonnolliset uskomukset eri puolilla maailmaa 30 p.

9.1 Tutki tilastoa 9.A ja pohdi syitä uskonnollisten uskomusten eroihin eri maiden välillä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii aineiston pohjalta syitä uskonnollisten uskomusten eroihin eri maiden välillä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii syitä uskonnollisten uskomusten eroihin eri maiden välillä esittämällä vähintään kolme olennaista huomiota.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti syitä uskonnollisten uskomusten eroihin eri maiden välillä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Tilastossa esitettyihin uskonnollisiin uskomuksiin uskoi eniten vastaajia Turkissa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Uskovien suureen osuuteen mainituissa kolmessa valtiossa vaikuttaa uskonnon huomattava merkitys näissä maissa. (Tilastojen mukaan 99 % Turkin väestöstä on muslimeja. Brasilian suurin uskontokunta on puolestaan kristinusko, johon kuuluu yli 80 % väestöstä. Kristinusko on suurin uskontokunta myös Etelä-Afrikassa, jossa noin 80 % väestöstä on kristittyjä.)
  • Tilastossa esitettyihin uskonnollisiin uskomuksiin uskoi vähiten vastaajia Belgiassa, Espanjassa ja Japanissa. Uskovien pieneen osuuteen Belgiassa ja Espanjassa vaikuttaa vahva maallistumiskehitys. (Belgian suurin uskontokunta on kristinusko, johon kuuluu 49 % väestöstä. Kuitenkin 41 % belgialaisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Yli puolet espanjalaisista identifioituu kristityiksi, mutta vain alle 20 % väestöstä harjoittaa kristillistä uskoa, ja yli 40 % espanjalaisista on agnostikkoja, ateisteja tai uskonnollisesti välinpitämättömiä.) Japanissa suurimmat uskontokunnat ovat shintolaisuus ja buddhalaisuus, joita monet japanilaiset harjoittavat samanaikaisesti.
  • Ihmisten arjen uskonnollisuus ja uskomukset eivät useinkaan vastaa tarkasti institutionaalisen uskonnon määrittelemiä oppeja.
  • Tilastossa näkyy myös uskontojen sisäinen monimuotoisuus; esimerkiksi brasilialainen ja belgialainen kristillisyys eroavat toisistaan.
  • Tilasto heijastaa osaltaan kulttuurien ja yhteiskuntien erilaisuutta, eikä uskonto ole ainoa tuloksia selittävä tekijä: henkiolentoihin uskominen on vahva kulttuurinen piirre esimerkiksi Etelä-Afrikassa.
  • Taivaaseen uskovien osuus on suurin Brasiliassa, Perussa, Kolumbiassa, Etelä-Afrikassa ja Turkissa. Yliluonnollisiin henkiin uskovia on eniten Etelä-Afrikassa, Turkissa ja Kolumbiassa. Helvettiin uskovien osuus on suurin Turkissa, Brasiliassa ja Thaimaassa. Näistä Brasilia, Peru ja Kolumbia ovat kaikki historiallisesti katolisia maita. Turkki on kyselytutkimuksessa ainoa enemmistöltään islamilainen maa. Etelä-Afrikassa puolestaan on monia kristillisiä ryhmiä ja merkittäviä ovat monet itsenäiset, afrikkalaistaustaiset kirkot, joiden uskonkäsitys on karismaattinen. Thaimaa on enemmistöltään buddhalainen: buddhalaisuuteen kuuluu erilaisia käsityksiä paratiiseista ja helveteistä, jotka ovat osa jälleensyntymisen kiertokulkua.
  • Pienin osuus taivaaseen uskovia on Belgiassa, Japanissa ja Ranskassa. Vähiten yliluonnollisiin henkiin uskovia on Belgiassa, Espanjassa ja Alankomaissa. Pienin osuus helvettiin uskovia on Belgiassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Japania lukuun ottamatta kaikki nämä maat ovat maallistuneita eurooppalaisia yhteiskuntia, ja ne edustavat historiallisesti eri kristillisiä suuntauksia (esim. luterilainen Ruotsi, katolinen Espanja). Myös Japania pidetään usein maallistuneena maana, ja usko taivaaseen ei ole olennainen japanilaisessa uskonnollisuudessa.

9.2 Pohdi, mitä haasteita uskonnollisuutta koskevien kyselytutkimusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan liittyy. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii, mitä haasteita uskonnollisuutta koskevien kyselytutkimusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan liittyy.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii vähintään kahta haastetta, jotka liittyvät uskonnollisuutta koskevien kyselytutkimusten tekemiseen tai tulosten tulkintaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja jäsentyneesti uskonnollisuutta koskevien kyselytutkimusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan liittyviä haasteita.

Vastaus voi sisältää esimerkkejä kokeen aineistossa olevista kyselytutkimuksista, mutta sitä ei edellytetä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Tiedonkeruu voi olla monesta syystä haastavaa. Maan uskonnonvapaustilanne voi vaikuttaa siihen, kuinka avoimia vastaajat ovat, kun heiltä kysytään uskontoon liittyviä tietoja.
  • Vastauksiin voi vaikuttaa tiedonkeruutapa: onko vastaukset kerätty esimerkiksi haastattelemalla henkilökohtaisesti, puhelimella vai verkkolomakkeella.
  • Kyselytutkimuksessa vastaajat voivat ymmärtää kysymykset monella tapaa. Esimerkiksi taivaan tai helvetin käsite voidaan ymmärtää eri tavoin eri kulttuureissa ja uskomusperinteissä.
  • Kyselytutkimusten pohjalta syntyvään kuvaan ihmisten uskonnollisuudesta vaikuttaa se, millaisia termejä ja luokitteluita käytetään asioita kysyttäessä ja tietoa kerättäessä.
  • Kyselytutkimusten tuloksiin vaikuttaa se, kuinka edustava otos on. Tutkittavan otoksen tulisi edustaa koko perusjoukkoa. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet voivat olla uskonnollisesti aktiivisempia kuin vastaamatta jättäneet.
  • Uskonnollisuuteen liittyvä tieto on sensitiivistä: vastaajilla voi olla olettamuksia siitä, mikä on sosiaalisesti suotava tai normin mukainen vastaus.
  • Maailmanlaajuisia tilastoja on vaikea laatia: esimerkiksi tehtävän 9.1 aineistona olevassa kyselytutkimuksessa ainoa muslimienemmistöinen maa on Turkki.