Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi (näkövammaiset)
18.9.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Perusoikeudet 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tietävänsä, mitä perusoikeudet ovat, ja hän mainitsee niistä esimerkkejä. Lisäksi kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille Suomessa oleville ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia, joista osa koskee vain Suomen kansalaisia, kuten äänioikeus eduskuntavaaleissa. Perusoikeudet suojaavat ihmisiä julkisen vallan edustajien mielivallalta. Ne on kirjattu perustuslakiin, jotta niiden muuttaminen olisi vaikeaa. Perusoikeudet ovat sisällöltään hyvin lähellä ihmisoikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkkejä perusoikeuksista ovat yhdenvertaisuus muun muassa sukupuolesta, iästä, alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta, sananvapaus ja oikeusturva.
Kiitettävässä vastauksessa kokelaan perusoikeuksia koskevat esimerkit ovat perusteltuja. Hän pohtii tarkemmin syitä siihen, miksi perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin ja miksi tavallisia lakeja säädettäessä ei voida säätää perusoikeuksien vastaisia säädöksiä. Keskeistä on ymmärtää, että perustuslain muuttaminen on vaikeaa ja vaatii pääsääntöisesti kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän ja määräenemmistön. Tällä pyritään turvaamaan se, ettei perusoikeuksia ja muita perustuslakiin kirjattuja asioita muuteta kevyin perustein tai harkitsemattomien poliittisten vaatimusten vuoksi. Kokelas ymmärtää, että perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista vain rajatuissa poikkeustilanteissa (esimerkiksi valmiuslaki koronaviruspandemian aikana).
2. Ansiosidonnainen työttömyysturva 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan periaatteen ja tarkastelee joitain sen lyhentämisen vaikutuksia yksilön ja julkisen talouden kannalta. Vastauksessa on hyödynnetty aineistoa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada, jos kuuluu työttömyyskassaan ja täyttää niin sanotun työssäoloehdon eli henkilöllä on riittävän pitkä työhistoria. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrä perustuu työttömän aiempaan palkkatasoon, ja korvaus on suurempi kuin kaikille taattu työttömyysturva. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta maksetaan tietty ajanjakso työttömäksi jäämisen jälkeen.
Yksilölle ansiosidonnainen työttömyysturva antaa suojaa tulojen äkilliseltä pienentymiseltä työttömyyden uhatessa. Julkiselle taloudelle ansiosidonnainen työttömyysturva on kuluerä, sillä työttömyyskassojen jäsenmaksut eivät kata ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksia kokonaan. Julkisen talouden kannalta ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lyhentäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa, koska se saattaa vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja ja lisätä verotuloja. Yksilölle ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen merkitsee tulojen nopeampaa pienentymistä, mikä luo paineen etsiä uutta työtä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisen vaikutukset eivät ole välttämättä suoraviivaisia, ja hän tuo aineistoon nojautuen esiin erilaisia näkökulmia. Nopeampi työllistyminen saattaa tarkoittaa työllistymistä muuhun kuin koulutusta vastaavaan työhön ja pienentää verotuloja, jos uudesta työstä saatava palkka on huonompi kuin entisessä työssä. Yksilölle koulutusta vastaamaton työ voi olla muutos huonompaan. Ansiosidonnaisen korvauksen pidempi kesto voi siis hyödyttää yksilöä mutta myös yhteiskuntaa, toisaalta se saattaa hidastaa työllistymistä. Tehtävässä on mahdollista osoittaa lähdekriittisyyttä pohtimalla, miksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti saattaa olla luotettavampi kuin poliitikkojen tai etujärjestön kannanotot.
3. Euroopan unionin jäsenyyden kriteerit 20 p.
2020-luvulla Euroopan unionin eli EU:n piirissä on kritisoitu joitain unionin jäsenmaita siitä, että ne rikkovat jäsenyyden kriteerejä.
Mitkä ovat EU-jäsenyyden kriteerit ja millä keinoin EU voi vaikuttaa kriteereitä rikkoviin jäsenmaihin?
Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että päästäkseen Euroopan unionin jäseneksi valtion tulee olla eurooppalainen ja demokraattinen. Vastauksessa kuvataan EU:n periaatteiden ja EU-jäsenyyden kriteerien pääpiirteet. Esimerkiksi valtiolla tulee olla vakaat demokratian takaavat instituutiot ja sen tulee taata oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu. Valtion on myös toimittava markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Kokelas antaa esimerkkejä jäsenvaltioista, joita on arvosteltu periaatteiden rikkomisesta; esimerkiksi Puolaa ja Unkaria on kritisoitu muun muassa oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Unionin periaatteita selvästi rikkovaa jäsenmaata ei voida sulkea pois unionista, mutta hyvästä vastauksesta käy ilmi, että tällaista maata voidaan rangaista esimerkiksi äänioikeuden poistamisella tai karsimalla maan saamia EU-tukia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää ja konkretisoi pohdintaansa. Unionin jäsenyyttä hakevan valtion tulee täyttää Kööpenhaminan kriteerit (1993). Demokratian ja oikeusvaltion toteutuksen lisäksi edellytetään vakaata julkista taloutta. Hakijamaan on lisäksi hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö ja EU:n jäsenvaltioiden on yksimielisesti hyväksyttävä sen jäsenyys. Kokelas voi tarkentaa esitystä esimerkeillä Itä-Euroopan maiden tai Turkin kanssa käydyistä neuvotteluista. Myös jäsenmaissa, esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa, on havaittu oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia. On havaittu, että tuomioistuimet eivät ole olleet riippumattomia, lehdistönvapautta ei ole taattu valtion rajoitusten takia ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ei ole turvattu. Kokelas kuvaa tarkemmin jäsenyyskriteerien laiminlyönnistä syntyviä seuraamuksia, joista voidaan päättää EU:n sopimuksen 7. artiklan mukaisesti. Esimerkiksi komissio voi antaa virallisen huomautuksen, mikä voi johtaa kanteeseen unionin tuomioistuimessa. Eurooppa-neuvoston on ryhdyttävä selvittämään sääntöjen mahdollista loukkausta, jos vähintään 1/3 jäsenvaltioista tai komissio tai parlamentti pyytää sitä. Eurooppa-neuvoston on kuultava kritisoitua jäsenmaata ja annettava suositus siitä, miten sen tulisi korjata käytäntöjään. Jos konkreettista parannusta ei tapahdu, Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta sääntöjen loukkauksen jatkuvan ja se voi päättää sanktioista määräenemmistöllä. Se voi evätä väliaikaisesti joitakin kyseisen jäsenvaltion oikeuksia, esimerkiksi poistaa äänioikeuden neuvostossa tai pienentää EU:n taloudellisia tukia tai keskeyttää rahoituksen kokonaan. Kokelas voi kuvata EU:n kunkin instituution roolia päätösmenettelyssä, mutta kokelaalta edellytetään tietoa menettelyn yleislinjasta ja EU:n käytettävissä olevista toimenpiteistä.
4. Erilaisten kuntien vahvuudet ja haasteet 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi väkiluvun muutos, lasten ja vanhusten väestöosuus ja työpaikkaomavaraisuus ovat merkityksellisiä tekijöitä kuntien elinvoimaisuutta arvioitaessa. Vastauksessa esitetään jokin yleistävä huomio tekstin kunnista ja niiden vahvuuksista ja haasteista. Voidaan esimerkiksi todeta, että Itäsalmi näyttää taantuvalta kunnalta ja Länsi- ja Eteläsalmi vaikuttavat vireästi kehittyviltä kunnilta, kun taas Pohjoissalmen tilanne on näiden napojen välissä. Näitä päätelmiä voi perustella viittaamalla väkiluvun kehitykseen sekä lasten ja vanhusten osuuksiin kunnan väestössä. Lasten suuri väestöosuus kertoo, että kunta on vetovoimainen lapsiperheille ja työikäisille. Vanhusten suuri väestöosuus taas kielii siitä, että nuoret ja työikäiset ovat muuttaneet pois kunnasta. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miten suuria päivähoito- ja koulupalveluiden tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannuspaineet sekä toisaalta verotulot ovat kunnassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tekstin tietoja monipuolisesti ja esittää tasapainoisen arvion kuntien tilanteesta. Kokelas myös vertailee kuntia keskenään tulevaisuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Kokelas voi todeta, että teksti on poikkileikkaus yhdeltä vuodelta, mutta sen antama kuva kuntien tilanteesta on todennäköisesti silti oikeansuuntainen. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä asioiden monitahoisuuden: esimerkiksi lasten suuri väestöosuus merkitsee päivähoito- ja koulupalvelujen tarvetta, mutta lapsiperheet ovat myös tärkeä kuluttajaryhmä, joka tukee elinkeinoelämää. Kokelas tuo ilmi, että työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttavat kunnan oma työpaikkatarjonta yrityksissä ja julkisella sektorilla sekä naapurikuntien työpaikkatarjonta. Pieni työvoimaomavaraisuus ei ole yksiselitteisesti huono asia. Kokelas voi huomioida, että työpaikat voivat sijaita suuremman maakuntakeskuksen työssäkäyntialueella. Tekstissä Itäsalmi vaikuttaa taantuvalta ja Eteläsalmi vireältä, mutta kuntien työpaikkaomavaraisuus on samaa tasoa. Kokelas selittää, että Pohjoissalmi imee työntekijöitä kunnan ulkopuolelta ja siksi sen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia.
5. Kuluttajansuoja 20 p.
Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää kuluttajansuojan suojaavan yksityishenkilöä elinkeinonharjoittajan kanssa tehdyissä kaupoissa. Kokelas osaa kuvata, milloin tuotteessa tai palvelussa on kuluttajansuojalain mukainen virhe. Vastauksessa käsitellään etenkin virheen seurauksia. Vastauksessa kuvataan esimerkkien avulla joitakin tapoja korjata ostajalle syntynyt ongelma: tuote tai palvelu voidaan korjata, ostajalle voidaan antaa uusi vastaava tuote, tuotteesta voidaan antaa hinnanalennus tai kauppa voidaan purkaa. Kokelas kertoo jonkin kuluttajalle tarjolla olevan vaihtoehdon oikeuksiensa ajamiseen. Kuluttajan tulee ensin ottaa yhteyttä tuotteen myyjään tai palvelun tarjoajaan. Mikäli asia ei ratkea, hän voi esimerkiksi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, kuluttajariitalautakuntaan ja viedä asiansa käräjäoikeuteen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee kattavammin edellä mainittuja vaihtoehtoja ja eri keinoja, joilla kuluttaja voi ajaa oikeuksiaan. Kuluttaja voi vedota esimerkiksi harhauttavaan markkinointiin hyvitysvaatimuksen perusteena. Yritykselle on tehtävä hyvitysvaatimus eli reklamaatio kohtuullisessa ajassa. Kuluttaja voi ottaa ensin yhteyttä kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan ja saada tietoa tarjolla olevista keinoista. Kuluttajariitalautakunnan päätös on vain suositus. Käräjäoikeus voi riita-asiassa päätyä ostajan kannalle ja määrätä yrityksen toimimaan lain mukaan. Käräjäoikeuden päätökseen on mahdollista hakea muutosta korkeammissa oikeusasteissa. Kokelas ymmärtää, että virhevastuu ja takuu ovat erillisiä.
Kiitettävässä vastauksessa voidaan käsitellä esimerkiksi sellaisia virheellisen tuotteen hyvittämiseen liittyviä asioita kuin tuotteen oletetun käyttöiän vaikutus siihen, miten pitkän ajan päästä voi vielä vaatia hyvitystä virheellisestä tuotteesta. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käyttää asianmukaisia käsitteitä. Vastauksesta käy ilmi, että liikeyrityksellä voi olla oikeus vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä muodossa hyvitys annetaan ostajalle. Virhetilanteessa kuluttaja voi yleensä valita oikaisutavan (korjaaminen tai vaihtaminen). Koska tehtävänannossa ei määritellä liikeyrityksen ja kaupankäynnin muotoa, on ansiokasta, jos kokelas kertoo etämyyntiin liittyvästä vaihto- ja palautusoikeudesta.
6. Perintöasiat 20 p.
Hulda ja Matias ovat solmineet avioliiton, ja he asuvat yhteisesti omistetussa asunnossa. Hulda omistaa myös kesämökin. Heillä on kaksi yhteistä lasta, ja Huldalla on lisäksi lapsi aiemmasta avioliitosta.
Millaisin oikeudellisin keinoin Hulda ja Matias voivat halutessaan ohjata omaisuutensa siirtymistä kuoleman jälkeen? Miten Huldan ja Matiaksen omaisuus jaetaan, kun Matias kuolee?
Hyvästä vastauksesta käyvät ilmi avioparin omaisuuden jaon pääperiaatteet Matiaksen kuoleman jälkeen. Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ja sen nojalla leskelle kuuluu puolet parin yhteenlasketusta nettovarallisuudesta; muu osa kuuluu vainajan rintaperillisille, Matiaksen lapsille. Huldan lapsi ei ole Matiaksen perillinen perintökaaren mukaan. Tehtävänannon mukaan Hulda vaikuttaa varakkaammalta puolisolta ja hänellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Kokelas esittelee jonkin juridisen keinon ohjata Huldan ja Matiaksen omaisuuden jakoa. Näitä ovat puolisoiden välinen avioehto ja testamentin tekeminen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee kattavasti ja täsmällisesti asianmukaisin käsittein Huldan ja Matiaksen omaisuuden jakamista. Puolisoiden avio-oikeus astuu voimaan Matiaksen kuoltua. Ensiksi toimitetaan omaisuuden ositus, jossa puolisoiden yhteiset ja kummankin omat varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi. Mikäli Matias oli puolisoista varakkaampi, Hulda on oikeutettu saamaan tasingon. Matiaksen perintö kuuluu rintaperillisille (leski ei peri), Matiaksen kahdelle lapselle, jotka ovat oikeutettuja keskenään yhtä suureen perintöön. Puolisojen on mahdollista laatia avioehto, jolla poistetaan avio-oikeus kokonaan tai osittain. Perinnöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentinsaaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan testamentista huolimatta. Lakiosaa pitää vaatia, jos testamentti syrjäyttää rintaperilliset, he voivat myös hyväksyä testamentin mukaisen jaon. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus parin yhteisessä kodissa. Perilliset voivat halutessaan realisoida osuutensa asunnosta vasta, kun lesken asumisoikeus päättyy. Perilliset voivat halutessaan pitää kuolinpesän jakamattomana.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Hedelmällisyyden muutos Suomessa 30 p.
7.1 Hyödynnä tekstien ja tietoja ja pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa naisten hedelmällisyyteen ja miksi hedelmällisyys on Suomessa muuttunut vuosina 2006–2020 siten kuin aineistoista käy ilmi. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tekee joitain perusteltuja huomioita aineistoista. Hän voi esimerkiksi todeta aineiston 7.A pohjalta, että kokonaishedelmällisyys väheni vuodesta 2006 vuoteen 2020 kaikissa koulutustaustoissa. Korkeasti koulutettujen naisten ryhmässä kokonaishedelmällisyysluku on ollut suurin. Toisen asteen koulutuksen saaneiden naisten ryhmällä on ollut sekä 2006 että 2020 korkeampi kokonaishedelmällisyys kuin korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneilla. Aineistosta 7.B käy ilmi, että 20–34-vuotiaiden naisten hedelmällisyys on laskenut selvimmin vuosina 1965–2020. Yli 34-vuotiaiden hedelmällisyys ei ole laskenut yhtä paljon tuona ajanjaksona.
Hyvässä vastauksessa voidaan pohtia syinä kehitykseen esimerkiksi sitä, että nuorimmissa ikäluokissa opiskelun ja työuran paine usein lykkäävät lasten hankintaa. Kokelas tarkastelee joitakin talouteen, sosiaaliseen elämään ja tulevaisuuden odotuksiin liittyviä tekijöitä, jotka saattavat olla syntyvyydessä tapahtuneiden muutosten taustalla. Taloudellisina seikkoina kokelas voi tarkastella esimerkiksi perhepolitiikan kysymyksiä, kuten perheiden saamia tukia sekä niiden riittävyyttä. Talouteen liittyviä seikkoja ovat myös perheiden heikentyneet mahdollisuudet lasten hankintaan asumisen kalleuden ja pätkätöiden yleisyyden vuoksi. Sosiaalisina syinä kokelas voi mainita kumppanin löytämisen vaikeudet, parisuhteessa elävien eriävät toiveet lasten hankkimisesta, tukiverkostojen saatavuuden ja lasten hankintaan liittyvän sosiaalisen paineen vähentymisen. Ihmisten arvomaailmassa saattavat perheen sijaan korostua esimerkiksi vapaa-aika ja työuralla onnistuminen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee aineistojen antamaa informaatiota lähemmin ja voi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että 35–39-vuotiaiden hedelmällisyys on noussut ajanjaksolla 1965–2020 ja että hedelmällisyysluvut ovat alittaneet ajanjaksolla 2006–2020 väestön uusiutumistason selvästi. Syinä kehitykseen kokelas voi pohtia muun muassa, että nuorten aikuisten elämäntavassa lasten hankkiminen on sivummalla kuin edeltäneissä sukupolvissa, mutta keski-ikäisten naisten elämäntilanteessa lasten hankkiminen on nykyisin helpommin toteutettavissa kuin kaksi sukupolvea sitten. Hedelmällisyyden alenemisen syinä kokelas tarkastelee kattavammin hyvän vastauksen kohdalla mainittuja selitysmahdollisuuksia.
7.2 Pohdi keinoja, joilla hedelmällisyyttä voitaisiin lisätä. Pohdi myös, mitä yhteiskunnallisia ja eettisiä perusteita voisi liittyä yritykseen lisätä hedelmällisyyttä. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas voi pohtia esimerkiksi lapsiperheiden taloudellisen tuen lisäämistä ja työelämän vaatimusten keventämistä pienten lasten äitien kohdalla. Yhteiskunnallisina perusteina kokelas voi pohtia muun muassa kestävyysvajeen asettamia haasteita eli huoltosuhteen heikentymistä: palveluiden saatavuus ja riittävyys myös tulevaisuudessa edellyttää riittävää väestöpohjaa. Eettisenä perusteluna voi pohtia muun muassa sitä, että monet nuoret suomalaiset toivovat perheeseensä enemmän lapsia kuin tosiasiassa hankkivat ja vanhemmuuden mahdollistaminen heille olisi hyvää yhteiskuntapolitiikkaa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi pohtia myös esimerkiksi erilaisten neuvontapalveluiden lisäämisen mahdollista vaikutusta lasten hankkimiseen sekä eritellä, minkätyyppiset ratkaisut työelämässä ja sosiaaliturvassa olisivat eniten lasten hankkimista tukevia toimenpiteitä. Eettisiä perusteluja kokelas voi tarkastella esimerkiksi sen kannalta, mitä pidetään hyvänä elämänä, mitä arvoja suomalaisilla on ja miten perhe ja lasten kasvattaminen sijoittuvat näihin nähden.
8. Ruoka- ja asumismenot Suomessa 30 p.
8.1 Erittele ja vertaa, mitkä syy-seuraussuhteet Seppo Konttisen ja Ari Akselin mukaan (aineistot ja ) selittävät ruoan hintatasoa Suomessa. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa hahmottavansa, että Seppo Konttinen pitää poliittisia päätöksentekijöitä vastuullisina siitä, että ruoka on Suomessa kallista: päättäjät ovat Konttisen tulkinnan mukaan läheisesti kytköksissä kahteen suureen kaupan keskusliikkeeseen ja edistävät niiden etuja. Suuret keskusliikkeet voivat Konttisen mukaan säädellä ruokatuotteiden hintoja. Ari Akselin kolumnista kokelas tuo esiin esimerkiksi, että kauppaliikkeen edustajan mukaan energian ynnä muiden kustannusten nousu rasittaa elintarvikeketjun kaikkia osia, mutta ruoan tuottajille on luvassa aiempaa suurempi osuus tuotteen myyntihinnasta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa ruoan tuotanto- ja jakeluketjua tarkemmin. Hän huomaa, että Konttisen mielestä myös ruoan tuotanto on Suomessa hyvin keskittynyttä, mutta sekään ei Konttisen mielestä horjuta kauppaliikkeiden määräävää asemaa. Konttisen mukaan kauppa pystyy säätelemään tuottajille maksettavia hintoja ja tarjolle tulevia tuotteita. Poliitikot, erityisesti kunta- ja paikallistasolla, voivat vaikuttaa kauppaliikkeen perustamisedellytyksiin muun muassa kaavoituspäätöksillä. Vastauksesta välittyy hyvin ymmärrys liiketalouden toimintaperiaatteista, hintojen määräytymisestä ja kilpailun merkityksestä. Muutaman suuren keskusliikkeen hallitseva asema vähentää kilpailua ja vaikuttaa siten hintoihin ja tuotevalikoimaan. Kokelas erittelee tarkemmin Akselin mainitsemia osatekijöitä elintarviketuotannossa ja sitä, miten niiden kustannukset heijastuvat kuluttajahintoihin. Kaupan liikkeiden välinen kilpailu on seikka, joka haastaa Konttisen näkemyksen kauppojen välisen kilpailun vähäisyydestä. Kokelas ymmärtää, että Konttinen esittää kolumnissaan omia näkemyksiään. Hän ymmärtää myös, että Akseli kirjoittaa tekstinsä erään suuren kauppaliikkeen työntekijänä, mikä saattaa heijastua hänen tilannekuvaukseensa.
8.2
Ruokamenojen osuus suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta pienentyi selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvulla osuus on pysynyt ennallaan. Sen sijaan asumisen osuus kulutusmenoista kasvoi 1990-luvulla ja vielä lisää 2010-luvulla.
Pohdi, mitkä seikat selittävät näitä muutoksia ruoka- ja asumismenojen osuuksissa.
18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas yhdistelee omiin taustatietoihinsa Konttisen ja Akselin kolumneissa esitettyä tulkintaa ruoan hintaan vaikuttavista tekijöistä sekä aineiston tietoja ruoka- ja asumismenojen osuuden kehityksestä. Asumismenojen osuuden suurentumista kokelas voi selittää pohtimalla esimerkiksi asuntojen koon ja varustelun vaikutusta asuntojen hintoihin, korkotason muutoksia, energiakulujen ynnä muiden vastaavien kulujen vaikutusta asumiskustannuksiin sekä asuntojen kysynnän vaikutusta asuntojen hintoihin kasvukeskuksissa. Vastauksessa on mahdollista pohtia esimerkiksi ruoan tuotannon ja kaupan sekä toisaalta asuntorakentamisen ja asuntokaupan yhtäläisyyksiä ja eroja: tähän liittyy esimerkiksi kysymys, millainen asema on oligopoleilla eli muutaman ison toimijan hallitsemilla markkinoilla näillä kahdella kentällä. Kokelas voi pohtia myös Konttisen mainitsemaa kysymystä, miten kaavoituspäätökset vaikuttavat asuntojen ja liiketilojen rakentamisen markkinoihin. Kokelas voi myös pohtia Akselin mainitsemaa lisääntyneen kilpailun vaikutusta ruoan hintojen laskuun.
Kiitettävässä vastauksessa faktat ja argumentit ruoka- ja asuntotuotannosta sekä ruoka- ja asuntokaupasta Suomessa ovat päteviä ja osoittavat, että kokelas hahmottaa hyvin Suomen elinkeinoelämän toimintaa. Vastauksesta käy ilmi ymmärrys siitä, että talous- ja liike-elämä voi usein kytkeytyä eri tavoin poliittiseen päätöksentekoon etenkin paikallistasolla. Kokelas voi pohtia myös esimerkiksi Euroopan unionin jäsenyyden vaikutusta sekä ruoan raaka-aineiden että kaupan kuluttajahintojen laskuun.
9. Geopoliittinen muutos ja Eurooppa 30 p.
9.1 Analysoi, millaisen kuvan Ylen A-Talk-ohjelman () haastateltavat antavat meneillään olevista geopoliittisista muutoksista. Arvioi myös, mitkä seikat puoltavat haastateltavien esittämiä näkemyksiä tai puhuvat niitä vastaan. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa haastateltavat asiantuntijoiksi ja tarkastelee joitakin keskeisiä haastattelussa esiin nousseita geopolitiikan ilmiöitä, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen suhdetta, joka on kärjistynyt, koska Venäjän kansainvälinen asema on romahtanut sen hyökättyä Ukrainaan. Vaikka maailmanpolitiikan kaksinapaisuus (USA–Kiina) on tämän seurauksena korostunut, ei kuitenkaan voida puhua kahdesta leiristä, sillä alueellisiakin valtakeskuksia on. Näitä ovat etenkin Brasilia, Venäjä, Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ajavat omia etujaan suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan sekä hyödyntävät niiden jännitteitä omaksi edukseen. Vastauksessa käsitellään joitain ajankohtaisia tapahtumia kansainvälisessä politiikassa, kuten Venäjän hyökkäyssota, Kiinan tuki Venäjälle, Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle, Taiwanin tilanne sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteiden heikentyminen. Näistä kysymyksistä A-Talkin haastateltavat ovat suhteellisen yksimielisiä painotuseroista huolimatta. Kokelas esittää jonkinlaisen arvion haastateltujen esittämistä tulkinnoista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas laajentaa ja syventää geopoliittisen muutoksen käsittelyä. Vastauksessa tarkastellaan haastattelussa esitettyä kuvausta Kiinan ulkopolitiikasta, jolla Kiinan itsensä mukaan ei tavoitella hegemoniaa. Kiina pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan välityksellä. Kokelas tarkastelee myös eri maiden poliittista liikkumatilaa kaupallisesti ja teknologisesti yhteen kietoutuneessa maailmassa; asetelma lisää Kiinan ja Yhdysvaltojen voimaa ja vähentää alueellisten valtakeskusten itsenäisyyttä. Esimerkkeinä kehityskulusta voidaan mainita muun muassa Kiinan sijoitukset, kuten uusi silkkitie ja isot infrastruktuurihankkeet Afrikassa, sekä toisaalta Yhdysvaltojen valta-asema tekoälyteknologiassa, joka antaa sille etumatkaa suhteessa muihin. Kokelas arvioi vastauksessaan myös, mitkä seikat puoltavat esitettyjä näkemyksiä tai puhuvat niitä vastaan.
9.2 Pohdi, miten Ylen A-Talk-ohjelmassa () esille tulevat muutokset vaikuttavat Euroopan geopoliittiseen asemaan. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tekee joitain huomioita muutoksista, joita on tapahtunut Euroopan geopoliittisessa, taloudellisessa ja teknologisessa asemassa. Hän voi tarkastella esimerkiksi geopolitiikan painopisteen siirtymistä Tyynelle valtamerelle ja sen heijastusvaikutusta Euroopan turvallisuuteen. Tähän liittyvät muun muassa kysymykset Naton tulevaisuudesta ja Yhdysvaltojen läsnäolosta Euroopassa. Muita tarkasteltavia geopoliittisia kysymyksiä voivat olla suhtautuminen autoritaarisiin valtioihin, kuten useisiin BRICS-maihin, Venäjän hyökkäyssodan nostattamat haasteet Euroopassa, suhde Venäjää tukeviin maihin, pakolaisuus ja sen talousvaikutukset sekä Ukrainan tukeminen sodan pitkittyessä. Talouden näkökulmasta kokelas voi tarkastella Euroopan kansainvälisen aseman muutosta, kuten pitkään kasvanutta riippuvuutta Kiinasta. Teknologisesta näkökulmasta on mahdollista pohtia Euroopan teknologista asemaa ja sen muutoksia suhteessa keskeisiin kilpailijoihin Yhdysvaltoihin ja Kiinaan ja muutoksen merkitystä Euroopan kannalta. Kokelas voi myös ottaa kantaa, mitä vaikutuksia geopoliittisilla muutoksilla voi olla Euroopan unionin integraatiokehitykseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee monipuolisesti ja analyyttisesti Euroopan aseman muutosta osana ajankohtaista geopoliittista muutosta ja punnitsee tasapainoisesti poliittisia, taloudellisia ja teknologisia ulottuvuuksia ja niiden kytköksiä. Hän arvioi haastateltujen tulkintoja kriittisesti ja pohtii esimerkiksi, onko geopoliittinen painopiste todella siirtymässä Tyynelle valtamerelle Ukrainan sodan ja Lähi-idän konfliktien varjossa tai onko Kiina vastuullinen suurvalta.