Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

27.9.2024

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.

Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.

Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun

Tehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/suomi-tai-ruotsi

Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.

Osa 1: Kuunteleminen

1. Äänitetehtävä 10 p.

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin katkelma jaksosta Kenellä on vastuu kuluttamisesta? Katkelmassa Julia Thurén haastattelee Maija Lummetta Eetti ry:stä.

Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin valitsemalla parhaiten sopiva vastausvaihtoehto.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

1.1 Miksi Julia Thurén kaipaa välillä vanhoja aikoja? 2 p.

Hän ei harkinnut ostostensa järkevyyttä. (2 p.)

1.2 Miksi Juliasta on vaikea sanoa ääneen omia pohdintojaan? 2 p.

muut ajattelevat hänen asettuvan toisten yläpuolelle. (2 p.)

1.3 Miksi asiantuntijan mukaan vastuullisesta kuluttamisesta on vaikea puhua? 2 p.

Ihmiset pelkäävät epäonnistumista. (2 p.)

1.4 Mitä Maija Lumme kertoo omasta urastaan? 2 p.

Hän on ajautunut palkkatyöhönsä. (2 p.)

1.5 Mitä Eetti ry:stä todetaan? 2 p.

Se on monialainen toimija. (2 p.)

2. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Osuuspankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkonen sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Eero Kitunen keskustelevat nuorten taloustaidoista Ylen Aamu-TV:ssä.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

2.1 Millaisia ovat nuorten taloustaidot Suomessa ja kansainvälisesti? Anna myös yksi esimerkki jommasta kummasta. 5 p.

Suomen sisällä on eroja taloustaidoissa:
- Nuorten joukossa on eroja taloustaitojen suhteen (suurin osa nuorista hallitsee taloustaidot hyvin, mutta pieni joukko ei).
- Nuoret erottuvat muusta väestöstä koko maassa siinä, että heillä on enemmän vaikeuksia taloudessa kuin muilla ryhmillä.
Viimeisimmät tiedot kertovat, että nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat vähenemässä.

(täytyy olla tieto, että viime aikoina)
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten taloustaidot ovat hyvät.

HUOMIO. Mainittava vähintään kaksi pääkohtaa sekä ensimmäisestä pääkohdasta yksi esimerkki

tai konkretisointi.

Voi olla myös, että nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet, mutta samassa vastauksessa ei voi olla, että ovat sekä vähentyneet että kasvaneet ilman vastauksen kehittelyä.

2.2 Miksi nuorilla on enemmän maksuhäiriöitä kuin vanhemmilla ihmisillä? Mainitse kolme syytä. 5 p.

Nuori ikä. / Nuoret vasta harjoittelevat taloustaitoja.
Nuoret ovat vielä impulsiivisia.
Nuorilla ei ole välttämättä realistista käsitystä omasta taloudestaan (ollaan liian positiivisia).
Vanhemmat henkilöt ovat oppineet taloustaitoja elämänsä aikana ja tehneet (aikoinaan) omat virheensä.
Elämänhallinan haasteet
Kavereilta saadut mallit

2.3 Miksi kodin rooli on tärkeä taloustaitojen oppimisessa, ja mihin kodeissa pitäisi kiinnittää huomiota? Mainitse kolme asiaa. 5 p.

Kotoa saadaan malli siihen, miten rahaa käytetään.
Kotoa opitaan rahaan liittyviä asenteita (joita ei välttämättä tiedosteta).
Kotona olisi tärkeä puhua rahasta, vaikka asiat olisivat hyvin.

2.4 Kerro koko videon perusteella, mitkä asiat vaikuttavat taloustaitojen osaamiseen. Mainitse vähintään kolme asiaa. 5 p.

taloustiedon tuntemus
elämänhallinnan taidot
kotoa saadut mallit ja asenteet
kavereilta saadut mallit
kokemus / kokemukset rahankäytöstä
henkilön psykologiset piirteet
itsensä ymmärtäminen, miten käyttää rahaa erilaisissa tilanteissa.

3. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Startup-yrittäjä Elizabeth Holmes ja hänen Theranos-yhtiönsä olivat vielä joitain vuosia sitten juhlittuja menestystarinoita. Nyt Holmes on tuomittu rikoksesta. Mitä oikein tapahtui? Yle Kioskin toimittaja Matti Riitakorpi yrittää tiivistää animoituihin sarjakuvastrippeihin kiinnostavia tositarinoita nykymaailmasta.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

3.1 Miksi Elizabeth Holmesin alkuperäinen laastari-idea ja hänen yrityksensä myöhemmin kehittelemä Edison-laite eivät voi toimia? 5 p.

Ideassa on mittakaavaongelma:
- Laastariin ei pysty saamaan riittävää määrää lääkeainetta, jotta esimerkiksi antibiootit voisivat tehota.
- Sormenpäästä otettava verimäärä on liian pieni: siitä ei ole mahdollista tehdä riittävän monipuolisia analyyseja, ja siksi testit ovat liian epätarkkoja.

3.2 Mitkä tahot epäilivät vuosien varrella Elizabeth Holmesin keksintöä ja miksi? 5 p.

Ideaa epäilivät asiantuntijat.
- Lääketieteilijät
  
  / muut tutkijat
  - Jo yliopiston lääketieteen professori (Phyllis Gardner) kertoi, että sormenpäätesti ei ole luotettava, koska verta on liian vähän.
  - Edison-laitteen toimivuudesta ei ollut vertaisarvioituja tutkimuksia.
- Yhtiön omat työntekijat:
  - Muun muassa korkeassa asemassa oleva biokemisti (Ian Gibbons) näki, että laite ei toimi kuten väitetään.

Nimiä ei tarvitse mainita.

3.3 Miksi Elizabeth Holmes onnistui saamaan ideansa taakse niin paljon sijoittajia ja rahaa? Kerro kolme asiaa. 5 p.

Vaikutusvaltainen ja nimekäs tukija (kemiantekniikan professori) lisäsi idean uskottavuutta.
Holmes myi omaa ideaansa taitavasti:
- hän muun muassa käytti tunteisiin vetoavia tarinoita.
Holmes sai runsaasti julkisuutta:
- hän sai arvovaltaista medianäkyvyyttä (mm. Fortune-lehden juttu).
Holmesista syntyi kuva ihmelapsena, (mikä kiinnosti ihmisiä).
Piilaakson ”yksisarvisjahti” eli ahneus ja laumakäyttäytyminen sokaisivat sijoittajat: sijoittajat haluavat löytää Theranosin kaltaisia startup-yrityksiä, jotka kasvavat nopeasti miljardiluokan yrityksiksi.

3.4 Mikä tekee Elizabeth Holmesin tapauksesta niin hyvän ja kiinnostavan tarinan? 5 p.

Samat asiat, jotka tekivät Holmesista sankarin, myös kaatoivat hänet. / Tapauksessa on kaikki hyvän tarinan elementit:
- Nuori, koulun keskeyttänyt nainen tekee mullistavan keksinnön (nuori nero, ihmelapsi).
- Yritys kerää paljon sijoittajia, jotka uskovat keksintöön; menestys ja rikastuminen.
- Koko yritys paljastuu huijaukseksi, ja tarinan sankarista tulee konna.
(Tarina noudattaa klassista draaman kaarta: lähtötilanne, odotuksia luova toiminta eli keksintö, menestys, käänne eli paljastuminen, lopputilanne.)

Suluissa olevaa ei vaadita täysiin pisteisiin, mutta on plussaa, jos kaaren tunnistaa.

Osa 2: Lukutaito

4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.

Lue katkelmat Sixten Korkmanin teoksesta Talous ja humanismi. Vastaa sen perusteella kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200–450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

4.1 Ihmiskunnan varhaisissa vaiheissa ihmiskuva oli yhteisöllinen. Mistä Sixten Korkman selittää sen johtuvan? Mitä seurauksia siitä oli ihmisille? Mainitse yksi syy ja kolme seurausta. 10 p.

Syy (esimerkiksi toinen seuraavista):

Evoluutio suosii yhteistyötä.
Ihmiskuva oli yhteisöllinen, koska ymmärrettiin, että ihmiset tarvitsevat toisiaan.
Yhdessä ihmiset pystyivät järjestämään hyvän ja turvallisen elämän.

Seuraukset:

Ihmiset kunnioittivat ja noudattivat yhteisön tapoja ja sääntöjä.
Yhteisöön kuulumisen avulla ihmiset saivat arvostusta toisilta ihmisiltä.
Sitoutuminen yhteisöön kehitti ihmisissä yhteistyötaitoja ja kykyä arvioida asioita moraalisesti.

Syitä ja seurauksia ei tarvitse eksplikoida.

4.2 Miten kapitalistinen talousjärjestelmä on muuttanut käsitystä ihmisestä? Minkä vuoksi Sixten Korkman pitää sitä ongelmallisena? Mainitse kolme asiaa. 10 p.

Käsitys ihmisestä on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Sen mukaan ihminen itse luo oman menestyksensä eikä yhteiskunnan haluta puuttuvan siihen.

Korkmanin kritiikki (esimerkiksi kolme asiaa seuraavista):

Kilpailu on lisääntynyt koko yhteiskunnassa.
Kuilu hyvin ja huonosti menestyvien välllä on kasvanut. / Eriarvoisuus on lisääntynyt yhteiskunnassa.
Suorituspaineet menestymisestä ovat lisänneet ahdistusta ja mielenterveysongelmia.
Tuloerot ovat kasvaneet.
Eri väestöryhmien välinen keskinäinen ymmärrys on vähentynyt.
Koulutuksesta on tullut eriarvoistumista edistävä tekijä yhteiskunnassa.
Hyväosaisten perheiden lapsillla on paremmat mahdollisuudet menestyä kuin köyhempien perheiden lapsilla.

Jälkimmäiseen kysymykseen riittää kaksi kohtaa.

4.3 Miksi polarisaatio tekee erityisesti heikosti koulutetuista ihmisistä haavoittuvaisen väestönosan? Mitä poliittisia seurauksia siitä on nähtävissä? Mainitse kaksi syytä ja yksi seuraus. 10 p.

Syyt:

Heikosti koulutetut

evoluutio suosii yhteistyötä
eivät pärjää kilpailussa, koska koulutuksen merkitys on kasvanut.
saattavat menettää työpaikkansa.
eivät saa riittävää arvostusta yhteiskunnassa.

Poliittiset seuraukset:

Heikosti koulutetut kannattavat populistisia suuntauksia.

4.4 Mitä ongelmia ja mitä toiveikkuutta Sixten Korkman tunnistaa nykynuorten elämässä? Mainitse kaksi ongelmaa ja kaksi toiveikkuutta herättävää asiaa. 10 p.

Ongelmat:

Menestymisen paineet ulottuvat kaikille elämänalueille.
Kilpailu koulutuspaikoista on lisääntynyt.
Suorituspaineet aiheuttavat ahdistusta ja mielenterveysongelmia.
Menestymisen lähtökohdat eivät ole tasavertaiset.
Keskinäisen ymmärryksen ja solidaarisuuden väheneminen.

Toiveikkuutta herättävät asiat:

Raha ei ole tärkein arvo kaikkien nuorten elämässä.
Nuoret pitävät työn mielekkyyttää palkkaa tärkeämpänä.
Taloudellista menestystä voi saavuttaa ilman, että taloudellista voittoa pidetään ylimpänä arvona.

4.5 Mitä Francis Fukuyaman näkemystä Sixten Korkman hyödyntää tekstissään? Mitä poliittisia seurauksia siitä voi olla? Miten Fukuyaman näkemys liittyy Donald Trumpiin ja Hillary Clintoniin? 10 p.

Fukuyaman näkemys:

Kaikki ihmiset tarvitsevat arvostusta. / Arvostus on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä.

Poliittiset seuraukset:

Arvostuksen puute voi johtaa katkeruuteen.
Katkeruus voi johtaa identiteettipolitiikkaan ja populististen liikkeiden syntyyn.

Yhteys Donald Trumpiin ja Hillary Clintoniin:

Donald Trump osasi hyödyntää ihmisten kokemaa arvostuksen puutetta omassa vaalikampanjassaan.
Hillary Clintonin käyttämä sana “surkuteltavat” ei osoittanut arvostusta huonossa asemassa olevia kohtaan, minkä takia hän menetti kannattajia.

Osa 3: Kirjoitustaito

5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.

Tutustut lukion yhteiskuntaopin opintojaksolla valtion verorahojen käyttöä esittelevään tilastoon. Kirjoita opintojakson verkko-oppimisympäristöön kommentti, jossa kerrot, mitkä ovat sinun mielestäsi kolme tärkeintä verorahojen käyttökohdetta, ja perustele ne.

Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Tehtävä arvioidaan hyvän vastauksen piirteiden ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteerien perusteella.

Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:

Kommentti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
Kommentti on yleiskielinen ja asiatyylinen.
Kommentissa on monipuoliset perustelut.
Vastaus ei saa olla listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).

Kommenttiin ei vaadita aloitusta eikä lopetusta. Nämä eivät kuitenkaan vähennä pisteitä.

6. Kirjoitelma 99 p.

Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 6.1–6.5 ovat aineistotehtäviä, ja niissä aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.

Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.

6.1 Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on kaksi mainosvideota. Katso videot ja kirjoita pohtiva kirjoitelma siitä, miten mainokset yrittävät houkutella asiakkaita. Voit käsitellä yhtä mainosta tai verrata mainoksia keskenään. Voit pohtia kirjoitelmassasi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä yritys yrittää saada katsojan ostamaan? Mihin unelmiin ja tarpeisiin mainos viittaa? Onnistuuko mainos houkuttelemaan kohderyhmäänsä ostamaan palvelun tai tuotteen? Otsikoi itse tai valitse jompikumpi seuraavista vaihtoehdoista:

Mainonnan maailmassa kaikki on mahdollista
Voiko rahalla ostaa onnea?

6.2 Kirjoitelma 99 p.

Osa nuorista ja lapsista himoitsee jopa 1 000 euroa maksavia t-paitoja. Miksi? Millaiset asiat saavat jotkut nuoret haluamaan kalliita merkkivaatteita? Jotkut toiset haluavat sitä vastoin kuluttaa vaatteisiin ja elämiseen mahdollisimman vähän. Katso aineistossa oleva Paljon SUN OUTFIT maksaa? -video ja kirjoita sen pohjalta pohtiva kirjoitelma. Voit käsitellä esimerkiksi sitä, miksi haluamme käyttää isojakin summia vaatteisiin tai elämäntyyliimme. Mitkä asiat ajavat nuoria haluamaan kalliita merkkivaatteita tai luomaan tyyliä muilla keinoin? Otsikoi itse tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Vaatteet on mun aatteet
Mistä maksamme, kun maksamme brändeistä?

6.3 Kirjoitelma 99 p.

Lue aineistossa oleva Nadja Sumasen novelli Siivooja. Kirjoita sen pohjalta pohtiva kirjoitelma. Voit ideoida kirjoitelmaasi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Millainen kuva Miinasta syntyy? Miten Miinan ja hänen työnantajansa maailmat ja arvot eroavat toisistaan? Miksi työnantajan nimeä ei kerrota? Miten kertoja suhtautuu novellin kahteen henkilöön? Onko novellilla yhteyttä nyky-Suomen sosiaaliseen ja taloudelliseen todellisuuteen? Otsikoi itse tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Vastakkaiset maailmat kohtaavat
Miinan kapinallisuus – oikein vai väärin?

6.4 Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on Antti Tuiskun Rahan takii -laulunsanoitus, jonka voit myös kuunnella. Analysoi sanoitusta tai pohdi aineiston perusteella esimerkiksi rahan merkitystä ja sen vaikutusta elämään ja valintoihimme. Otsikoi itse tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Rahan takii
Rahan rooli elämässä

6.5 Kirjoitelma 99 p.

Lue aineistossa oleva katkelma artikkelista, jossa esitellään Ylen kyselyä suomalaisten huippu-urheilijoiden toimeentulosta. Urheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi taiteilijat, muusikot ja kirjailijat joutuvat tekemään unelmiensa saavuttamiseksi kovaa työtä ja myös taloudellisia uhrauksia. Kirjoita aineiston tekstin ja omien tietojesi tai kokemustesi pohjalta pohtiva kirjoitelma tai mielipidekirjoitus unelmien tavoittelusta. Otsikoi itse tai valitse jompikumpi seuraavista otsikoista:

Tähtää tähtiin – onko se sen arvoista?
Rahaa vai intohimoa – vai molempia?

6.6 Kirjoitelma 99 p.

Maailman kymmenen rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman 3,1 miljardia köyhintä ihmistä yhteensä, kertoo kansalaisjärjestö Oxfamin raportti vuodelta 2023. Superrikkaiden ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kasvanut samanaikaisesti ensi kertaa 25 vuoteen.

Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti ja käsittele esimerkiksi eriarvoistumisen syitä tai yksilön ja yhteiskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Otsikoi itse näkökulmasi mukaan tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Onko jokainen oman onnensa seppä?
Voiko varallisuutta tasata?

6.7 Kirjoitelma 99 p.

Yhteiskunnassa tehdään paljon palkkatyöhön vertautuvia tehtäviä, joista ei saa taloudellista korvausta. Näitä ovat esimerkiksi kotityöt sekä erilaiset vapaaehtoistehtävät, joissa toimitaan jonkin hyvän asian vuoksi (kuten hyväntekeväisyys- ja urheilutoiminta). Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa käsittelet tällaisia työtehtäviä. Ovatko nämä tehtävät vähemmän tärkeitä? Onko oikein, että kaikesta työstä ei saa korvausta? Voit hyödyntää myös omia kokemuksiasi palkatta tehtävästä työstä. Otsikoi itse tai valitse otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Miksi vapaaehtoistyö on tärkeää
Pitäisikö kaikesta työstä saada palkkaa?