Hyvän vastauksen piirteet: FI – Pohjoissaame, lyhyt oppimäärä

30.9.2024

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.

Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.

Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun

Kirjoitustehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu kriteeritaulukossa, joka on Ylioppilastutkintolautakunnan antamissa toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeita koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/toisen-kotimaisen

Kirjoitustehtävien arvostelussa noudatetaan pääpiirteissään samoja arvosteluperiaatteita kuin muissa kielten kokeissa. Arvostelussa painotetaan kuitenkin vielä enemmän kuin muissa kielissä kriteeriä ”viestinnällisyys”. Arvostelua täydentävistä kriteereistä puolestaan painotetaan vähemmän kriteeriä ”kielellinen laajuus ja tarkkuus” kuin kriteeriä ”tekstin sisältö ja rakenne”. Tätä päätöstä on perusteltu sillä, että pohjoissaamen kirjakieli on melko nuori, sekä sillä, että sen jatkuvan, laadukkaan ja kokonaisvaltaisen opettamisen järjestämisessä on vielä haasteita.

Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.

Osa 1: Teavstta ipmirdeapmi

1. Gii gurrii Ántá-ádjá vitriinna? 30 p.

Käännä tekstin Gii gurrii Ántá-ádjá vitriinna? alleviivatut osuudet suomeksi siten, että tekstin sisältö välittyy mahdollisimman hyvin.

Tehtävässä 1 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Täydet pisteet voi saada vain vastauksesta, joka on sisällöltään täydellinen tai lähes täydellinen. Yksittäisestä virheestä vähennetään tyypillisesti 1 p. Pisteitä vieviksi puutteiksi katsotaan aina seuraavat:

Sana on kokonaan kääntämättä, jolloin se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
Sana on käännetty aivan väärin. Lähimerkitysvariaatio kuitenkin sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu merkittävästi.
Verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa. Jos sama virhe on kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran.

Virheet verbissä, subjektissa ja objektissa katsotaan merkittävämmiksi kuin vähemmän keskeisissä lauseenjäsenissä, ja siksi vähäiset virheet muissa lauseenjäsenissä on mahdollista sallia tai niistä voidaan vähentää vain puoli pistettä.

Vaikka käännöksessä on useita virheitä, voidaan siitä kuitenkin antaa 1 p., jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt käännettävän kohdan. Pistevähennyksiä ei tehdä esimerkiksi suomen kielelle epätavallisesta sanajärjestyksestä tai muista sellaisista kielenpiirteistä, jos kieli on kuitenkin muuten moitteetonta tai lähes moitteetonta. Murreilmaisuja hyväksytään tapauskohtaisesti, tyypillisesti silloin, jos saamenkieliselle sanalle ei ole selvää tai laajalti tunnettua vastinetta yleiskielessä.

1.1 Käännä kohta 1.1 suomeksi. 3 p.

Jori asui (1 p.) kunnan rivitalon (1 p.) päätyasunnossa (1 p.).

1.2 Käännä kohta 1.2 suomeksi. 3 p.

joka haukkui (1 p.) kovaan ääneen (1 p.), kun he avasivat oven (1 p.).

1.3 Käännä kohta 1.3 suomeksi. 3 p.

On mukavaa/hauskaa/somaa (1 p.), kun noin nuoria (1 p.) ihmisiä tulee (1 p.).

1.4 Käännä kohta 1.4 suomeksi. 3 p.

siellä tuoksui puhtaalta (1 p.) eikä näkynyt edes (1 p.) likaisia astioita (1 p.).

1.5 Käännä kohta 1.5 suomeksi. 3 p.

kun haistaa paperirahaa (1 p.), se nousee seisomaan (1 p.) takajaloilleen (1 p.)

1.6 Käännä kohta 1.6 suomeksi. 3 p.

Tätä se Loarfi hakee (1 p.), mutta syö sen rahankin (1 p.), jos annat (1 p.)

1.7 Käännä kohta 1.7 suomeksi. 3 p.

Minulla on tapana (1 p.) pitää taskussa (1 p.) karkkipussia sille (1 p.).

1.8 Käännä kohta 1.8 suomeksi. 3 p.

Kuka uskoisi (1 p.), että näin syrjässäkin (1 p.) on varkaita (1 p.).

1.9 Käännä kohta 1.9 suomeksi. 3 p.

Näitkö eilen (1 p.) aamupäivällä (1 p.) mitään erikoista (1 p.)

1.10 Käännä kohta 1.10 suomeksi. 3 p.

auto olikin jo mennyt (1 p.), kun ehdimme (1 p.) tien tuolle puolen (1 p.)

2. Ránes feaskkir 30 p.

Käännä tekstin Ránes feaskkir alleviivatut osuudet suomeksi siten, että tekstin sisältö välittyy mahdollisimman hyvin.

Tehtävässä 2 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Sana on kokonaan kääntämättä, jolloin se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
Sana on käännetty aivan väärin. Lähimerkitysvariaatio kuitenkin sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu merkittävästi.
Verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa. Jos sama virhe on kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran.

2.1 Käännä kohta 2.1 suomeksi. 3 p.

He olivat (1 p.) pienemmänpuoleisessa (1 p.) eteisessä (1 p.).

2.2 Käännä kohta 2.2 suomeksi. 3 p.

Riisukaa takkinne (1 p.) ja laittakaa ne (1 p.) tuohon kaappiin (1 p.).

2.3 Käännä kohta 2.3 suomeksi. 3 p.

Kun olivat riisuneet (1 p.), mies pyysi heitä (1 p.) seuraamaan häntä (1 p.).

2.4 Käännä kohta 2.4 suomeksi. 3 p.

Matin mielestä ääni (1 p.) oli ikävä (1 p.). [Eteinen] kaikui. (1 p.)

2.5 Käännä kohta 2.5 suomeksi. 3 p.

Mattia pelotti. (1 p.) Hänen teki mieli kääntyä (1 p.), juosta ulos (1 p.).

2.6 Käännä kohta 2.6 suomeksi. 3 p.

Heidän piti mennä (1 p.) johonkin huoneeseen odottamaan (1 p.), itse [hän] kyllä kääntyi [pois] (1 p.)

2.7 Käännä kohta 2.7 suomeksi. 3 p.

Siellä oli vihreä sohva (1 p.), pieni pöytä (1 p.) ja kaksi tuolia (1 p.).

2.8 Käännä kohta 2.8 suomeksi. 3 p.

Hänen vatsansa oli kipeä (1 p.), kun [hän] mietti (1 p.), että täältä ei pääse pois (1 p.)

2.9 Käännä kohta 2.9 suomeksi. 3 p.

Hän kuuli (1 p.) ihmisten tulevan (1 p.) yhä lähemmäksi (1 p.).

2.10 Käännä kohta 2.10 suomeksi. 3 p.

Matin sydän (1 p.) alkoi hakata (1 p.) nopeammin (1 p.).

3. Dego bárbmolottit, maiddái sámenuorat fárrejit čakčat oahpuid maŋis máttás: ”Go šaddá ruovttuahkit, galgá riŋget váhnemiidda dahje áhkkui ja áddjái” 18 p.

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Tehtävässä 3 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Alla on määritelty kussakin tehtävässä vaadittavat tiedot ja siitä saatava pistemäärä. Jos vastauksen jonkin osan sisältö on joltain osin vajaa, voidaan siitä vähentää pisteitä. Vastauksen tulee olla virkkeen tai vähintään lausekkeen muodossa, joten yksittäiset sanat eivät yleensä ole täysiin pisteisiin oikeuttava vastaus. Tehtävässä vaaditun yli menevästä tiedosta ei rangaista. Vastauksesta voidaan antaa 1 p., jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt tekstikohdan, josta kysytään, muttei ole onnistunut tuottamaan kunnollista vastausta.

3.1 Mitä Juuso Vallen opinnoista kerrotaan? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Hän opiskelee toista vuotta (1 p.) englannin kieltä (1 p.).

3.2 Miksi Oulu on saamelaisnuorten suosima opiskelukaupunki? (3 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Oulussa on Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella saamen kieltä tai kulttuuria (1 p.).
Kaupungissa on muita saamelaisnuoria (1 p.), ja se tuntuu turvalliselta (1 p.).

3.3 Mitä Juuso ja Sanna kertovat kaupungissa liikkumisesta? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Kaupungissa on vaikeampaa suunnistaa kuin metsässä. (1 p.)
Kumpikin käyttää navigaattoria [kaupungissa liikkumiseen]. (1 p.)

3.4 Mitkä ovat Juuson mielestä kaupungissa asumisen hyviä puolia? (3 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Sieltä löytyy monenlaisia palveluja. (1 p.)
Kaikki on lähellä. (1 p.)
Sairaalaan pääsee kymmenessä minuutissa, jos on tarve. (1 p.)

3.5 Mitä Merjan lapsista kerrotaan? (4 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 4 p.

Merjalla on viisi lasta. (1 p.)
Kaikki ovat muuttaneet [pois] kotoa peruskoulun jälkeen. (1 p.)
Vanhin/Yksi kävi lukion Rovaniemellä. (1 p.)
Kaikki muut lapset ovat muuttaneet Helsinkiin. (1 p.)
Kaikki ovat päässeet opiskelemaan mitä haluavat. (1 p.)

3.6 Kauanko Merjan mielestä menee tottua lapsen poismuuttoon? Vastaa lyhyesti suomeksi. 1 p.

Puoli vuotta. (1 p.)

3.7 Mitä Juuso ja Sanna ajattelevat pohjoiseen palaamisesta? (3 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Juusolle on ollut selvää, että hän muuttaa takaisin pohjoiseen opintojen jälkeen. (1 p.)
Sanna arvelee jäävänsä vielä joksikin aikaa Ouluun (1 p.), mutta hän voisi joskus työskennellä Saamenmaalla (1 p.).

4. – Nuorat heitet gáiddusoahpahusa geažil 12 p.

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin lyhyesti suomeksi.

Tehtävässä 4 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

4.1 Mitä ongelmia äitien mielestä on Tromssan lukioiden saamen kielen opetuksessa? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Lukioihin ei palkata saamen kielen opettajia. (1 p.)
Etäopetus ei toimi. (1 p.)
Tarpeeksi hyvää saamenkielistä opetusta on vaikea saada. (1 p.)

4.2 Mitä Gunn Evertsen kertoo poikansa saamen opinnoista? (3 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Poika oli etäopetuksessa kaksi vuotta. (1 p.)
Pojalle oli raskasta seurata opetusta. (1 p.)
Poika halusi lopettaa opinnot. (1 p.)

4.3 Miksi monet lopettavat saamen opiskelun? Vastaa lyhyesti suomeksi. 1 p.

Koska se on useimmiten helpoin ratkaisu. (1 p.)

4.4 Miten Evertsenin tyttären saamen opetus on järjestetty nyt? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Etäopetusta on kerran viikossa ilta-aikaan (1 p.), neljä tuntia kerrallaan (1 p.).

4.5 Mitä Tromssan saamelaisten määrästä kerrotaan? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Saamelaisten määrä lisääntyy. (1 p.)
Vain Koutokeinossa on enemmän saamelaisia [äänioikeutettuja]. (1 p.)

4.6 Mitä äidit lopussa toivovat? Vastaa lyhyesti suomeksi. 1 p.

Että tilanne paranisi ennen kuin heidän tyttärensä aloittavat lukion. (1 p.)

4.7 Miksi Sjøblom kertoo asiasta medialle? Vastaa lyhyesti suomeksi. 1 p.

Koska poika ei halua riidellä koulun kanssa. (1 p.)

Osa 2: Ráhkadus ja sátnerádju

5. Jierpmástalli beaivegirji 10 p.

Valitse annetuista vaihtoehdoista tekstiin sopiva muoto.

5.1 1 p.

álggán (1 p.)

5.2 1 p.

uksii (1 p.)

5.3 1 p.

juhket (1 p.)

5.4 1 p.

čiehkáda (1 p.)

5.5 1 p.

jurdaga (1 p.)

5.6 1 p.

iđii (1 p.)

5.7 1 p.

biktasiid (1 p.)

5.8 1 p.

gobmevissui (1 p.)

5.9 1 p.

eahpidišgohten (1 p.)

5.10 1 p.

balddonasat (1 p.)

6. Deaivvadeapmi 10 p.

Täydennä seuraavaan keskusteluun puuttuvat kohdat vihjeiden mukaan saameksi.

6.1 En ole, olen hänen pikkuveljensä. 3 p.

In leat (1 p.), mun lean (1 p.) su uhca-/unnaviellja (1 p.).

6.2 Kuinka vanha olet? 1 p.

Man boaris don leat? (1 p.)

6.3 Olen lähes kolme vuotta nuorempi kuin Ovllá. 2 p.

Mun lean lagabuid/measta (1 p.) golbma jagi nuorat go Ovllá (1 p.).

6.4 Mitä aiot tehdä lukion jälkeen? 2 p.

Maid áiggut bargat (1 p.) logahaga maŋŋá (1 p.)?

6.5 Haluan opiskella eläinlääkäriksi tai saamen kielen opettajaksi. 2 p.

Mun áiggun studeret šibitdoavttirin (1 p.) dahje sámegiela oahpaheaddjin (1 p.).

Osa 3: Čálus

7. Oanehis čálus 33 p.

Valitse seuraavista kohdista vain toinen, johon vastaat saameksi.

Kirjoitussuorituksen pituus: 200–350 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.

Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.

Tehtävässä 7 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):

Annetun aiheen noudattamatta jättämisestä, myös osittaisesta, jos se on merkittävää, vähennetään aina 5 p.
Yli- tai alipitkien tekstien arvostelussa noudatetaan aina samoja pisteiden vähentämisen periaatteita kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
Vaikeaselkoisesta tai samoja asioita toistavasta sisällöstä voidaan vähentää pisteitä.
Väärässä merkityksessä (myös esim. adverbijohdos adjektiivin predikatiivimuodon sijaan) tai sopimattomassa kontekstissa käytetyistä sanoista vähennetään 1 p./tapaus.
Suomen kielen fraasien suorasta kääntämisestä vähennetään 1–2 p./tapaus laajuuden ja ymmärrettävyysongelman mukaan. Fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
Sanastollisesti rikkaasta, rakenteeltaan hyvästä tai sisällöltään positiivisesti persoonallisesta aiheesta tai tyylistä voidaan antaa lisää 1–5 p.
Kieliopillisista seikoista 1 p:n menetykseen johtavat ainakin seuraavat väärät taivutusmuodot:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin); predikaatin osalta huomioidaan myös sen infiniittiset osat ja niiden oikeellisuus
- subjektin, erityisesti pronominin, väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- numeraalin pääsanan väärä sijamuoto
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- postposition tms. määrite muussa sijamuodossa kuin genetiivissä.

Sensori voi oman harkintansa mukaan vähentää vain 1 p:n, jos hän katsoo muun kuin edellä mainitun taivutusmuotovirheen olevan merkitykseltään vähäisempi ja se on muussa kuin keskeisimmissä lauseenjäsenissä. Jos samassa sanassa on useita virheitä, huomioidaan näistä kuitenkin vain vakavin eikä muista virheistä vähennetä enää pisteitä.

Yksittäiset kirjainvirheet (esim. á ~ a, astevaihtelu) eivät vaikuta arvosteluun tilanteissa, joissa on ilmeistä, että kokelas on tuntenut käyttämänsä sanan. Näin on erityisesti silloin, jos toisaalla samassa tekstissä kirjain tai merkki on oikein. Kirjainvirheet kuitenkin vaikuttavat arvosteluun, jos sanan taivutustyyppi on selvästi ymmärretty väärin.

7.1 Studeantaiskkus 33 p.

Saat ystävältäsi seuraavanlaisen viestin WhatsAppissa:

Hei! Gullen oambealis/oarpmealis, ahte don áiggut čállit sámegiela studeantačállosiin dán čavčča. Somá! 😊 Mo don leat ráhkkanan iskkosii ja mo du mielas lea orron lohkat sámegiela?

Kirjoita ystävällesi vastausviesti saameksi.

Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

7.2 Láhppon studeanta 33 p.

Olet ollut luokkasi kanssa tutustumassa NRK Sápmin toimitukseen Kaarasjoella. Olet eksynyt muusta ryhmästä ja joudut kysymään apua käytävällä vastaan tulevalta toimittajalta. Kirjoita vastauskenttään saameksi, kuinka esittelet itsesi ja asiasi toimittajalle ja miten pyydät apua ryhmäsi löytämiseen.

Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

8. Guhkit čálus 66 p.

Valitse seuraavista kohdista vain toinen, johon vastaat saameksi.

Kirjoitussuorituksen pituus: 400–600 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.

Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.

Tehtävässä 8 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):

Annetun aiheen noudattamatta jättämisestä, myös osittaisesta, jos se on merkittävää, vähennetään aina 10 p.
Yli- tai alipitkien tekstien arvostelussa noudatetaan aina samoja pisteiden vähentämisen periaatteita kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
Vaikeaselkoisesta tai samoja asioita toistavasta sisällöstä voidaan vähentää pisteitä.
Väärässä merkityksessä (myös esim. adverbijohdos adjektiivin predikatiivimuodon sijaan) tai sopimattomassa kontekstissa käytetyistä sanoista vähennetään 1 p./tapaus.
Suomen kielen fraasien suorasta kääntämisestä vähennetään 1–2 p./tapaus laajuuden ja ymmärrettävyysongelman mukaan. Fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
Sanastollisesti rikkaasta, rakenteeltaan hyvästä tai sisällöltään positiivisesti persoonallisesta aiheesta tai tyylistä voidaan antaa lisää 1–10 p.
Kieliopillisista seikoista 1 p:n menetykseen johtavat ainakin seuraavat väärät taivutusmuodot:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin); predikaatin osalta huomioidaan myös sen infiniittiset osat ja niiden oikeellisuus
- subjektin, erityisesti pronominin, väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- numeraalin pääsanan väärä sijamuoto
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- postposition tms. määrite muussa sijamuodossa kuin genetiivissä.

8.1 Filbmaárvvoštallan 66 p.

Kirjoita saamenkieliseen blogiisi jostakin elokuvasta tai dokumentista, jonka olet katsonut. Kerro blogisi lukijoille myös, suositteletko elokuvaa heille vai et. Perustele näkemyksesi!

Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

8.2 Friija čálus 66 p.

Kirjoita saamenkielinen yhtenäinen teksti, jossa käytät alla olevista sanoista vähintään kuutta. Tekstilajin, aiheen ja otsikon saat päättää itse. Muista taivuttaa sanat oikeassa muodossa.

čakča
ruški
muohta
skábma
ruohčat
buolaštit
vássit
savdnjit
seavdnjat

Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.