Hyvän vastauksen piirteet: FI – Latina, lyhyt oppimäärä
30.9.2024
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 14.11.2024
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun
Osa 1: Suomentaminen
1. Antiikin ajattelijat ystävyydestä 90 p.
Marcus Tullius Cicero (106–43 eaa.) sijoitti dialogimuotoisen teoksensa Ystävyydestä (De amicitia) vuoteen 129 eaa., ja keskustelijoina siinä ovat Scipion piirissä vaikuttaneet arvovaltaiset henkilöt. Cicero siteeraa useita varhaisempia ajattelijoita, ja teoksen alussa hän avaakin valitsemaansa kerrontatapaa näin: ”Tällainen keskustelutyyli, joka nojaa muinaisajan miesten, nimenomaan maineikkaiden, arvovaltaan, vaikuttaa jollakin tavoin painokkaammalta” (suom. Marja Itkonen-Kaila). Teos on ollut halki vuosisatojen suosittua lukemistoa.
Käännä aineistossa oleva tekstiote asiatarkasti sujuvalle suomen kielelle.
Muuan oppinut mies sanoi muinoin kreikkalaisissa runoissaan ystävyydestä näin: (6 p.) ”Koko maailmassa ystävyys sitoo ihmisiä yhteen, epäsopu erottaa heidät (8 p.), minkä kaikki kuolevaiset ymmärtävät ja hyväksyvät (4 p.).” Antiikin filosofit väittelivät/keskustelivat usein ystävyydestä. (4 p.) Platon on kirjoittanut: ”Emme ole syntyneet vain itseämme varten. (6 p.) Osansa meistä vaatii isänmaa, osansa ystävät. (6 p.)” Samoin Cicero on kirjoittanut: ”Luonto, joka on juuri ystävyyden synnyttänyt (4 p.), ei rakasta mitään yksinäistä (4 p.). Olemme syntyneet niin, että kaikkien kesken olisi yhteys (6 p.), ja luonto on paras opas hyvään elämään (4 p.).”
”On totta se”, Cicero kirjoitti, ”minkä olen kuullut vanhustemme sanovan. (8 p.) Arkhytas, tuo tarentumilainen viisas, on usein sanonut (4 p.): ’Jos nousisin taivaalle ja maailman luontoa (6 p.) ja tähtien kauneutta voisin tarkastella (4 p.), tuo ihailu/ihmettely ei olisi minulle mieluisaa (4 p.), ellei minulla olisi jotakuta, jolle tästä ihailustani kertoisin (6 p.), mutta erittäin mieluisaa se olisi ystävieni seurassa (6 p.).’”
Osa 2: Luetun ymmärtäminen
2. Cicero ystävyydestä 80 p.
Lue aineistosta tekstiote ja vastaa kysymyksiin sen pohjalta suomeksi.
2.1 Mitä kaikkea kuuluu ystävyyteen? 4 p.
2.2 Mitä ajatuksia Enniuksen kerrotaan esittäneen ystävyydestä? (3 asiaa) 12 p.
- Ystävän kanssa voi keskustella kaikesta (kuten itsensä kanssa). (4/0 p.)
- Ystävä iloitsee toisen/ystävänsä menestyksestä. (4/0 p.)
- Ilman ystävyyttä vastoinkäymisiä on vaikea kestää. (4/0 p.)
2.3 Mitä ihminen tekee luonnostaan? (2 asiaa) 8 p.
2.4 Mitä kerrotaan eläimistä? 4 p.
2.5 Mitkä kaksi kysymystä Cicero esittää? 8 p.
- Kuka haluaisi elää ylellisyyden keskellä ilman ystävää, jota rakastaa / joka rakastaa häntä? (4/0 p.)
- Kuka voisi rakastaa sitä, jota pelkää? (4/0 p.)
2.6 Mitä Cicero vastaa näihin kahteen kysymykseen? (3 asiaa) 12 p.
- Sellaista on tyrannien elämä. (4/0 p.)
- Siinä ei ole mitään tilaa ystävyydelle. (4/0 p.)
- Sellaisessa elämässä ei ole mitään luottamusta eikä rakkautta. (4/0 p.)
2.7 Mitä Cicero sanoo hyödyn tavoittelusta (1 asia) ja ystävyydestä (2 asiaa)? 12 p.
- Hyötyä tavoitellaan teeskentelemällä ystävyyttä. (4/0 p.)
- Ystävyydessä ei ole mitään teeskentelyä. (4/0 p.)
- Ystävyydessä kaikki on aitoa ja vapaaehtoista. (4/0 p.)
2.8 Mitä Cicero sanoo jumalista? 4 p.
2.9 Ketkä erehtyvät pahasti ja miksi? 8 p.
2.10 Mitä Cicero kehottaa tekemään ja mistä syystä? (2 asiaa) 8 p.
- Hän kehottaa panemaan ystävyyden kaikkien inhimillisten asioiden edelle. (4/0 p.)
- Elämä on onnellista, jos löytää tosiystäviä. (4/0 p.)
Osa 3: Kielioppi
3. Muoto-oppi 16 p.
3.1 Poimi aineistosta yksi passiivin konjunktiivin preesens. 2 p.
3.2 Poimi aineistosta yksi aktiivin konjunktiivin preesens. 2 p.
3.3 Poimi aineistosta yksi ensimmäinen futuuri. 2 p.
3.4 Poimi aineistosta yksi passiivin indikatiivin perfekti. 2 p.
3.5 Poimi aineistosta yksi aktiivin indikatiivin perfekti. 2 p.
3.6 Poimi aineistosta yksi yksikön akkusatiivissa oleva pronomini. 2 p.
3.7 Poimi aineistosta yksi yksikön ablatiivissa oleva pronomini. 2 p.
3.8 Poimi aineistosta yksi monikon akkusatiivissa oleva pronomini. 2 p.
4. Lauseoppi 13 p.
4.1 Poimi aineistosta yksi accusativus cum infinitivo -rakenne. 3 p.
4.2 Valitse alleviivatun sivulauseen tyyppi. 2 p.
Ego vos hortari tantum possum, ut amicitiam omnibus rebus humanis anteponatis.
- finaalinen eli tarkoitusta ilmaiseva sivulause (2 p.)
4.3 Valitse alleviivatun sivulauseen tyyppi. 2 p.
Si invenies amicos veros, vita tua erit beata.
- ehtolause (2 p.)
4.4 Valitse alleviivatun sivulauseen tyyppi. 2 p.
Quis possit eum diligere quem metuat?
- relatiivilause (2 p.)
4.5 Valitse alleviivatun sivulauseen tyyppi. 2 p.
Sic enim nati sumus, ut inter omnes esset societas.
- finaalinen eli tarkoitusta ilmaiseva sivulause (2 p.)
- konsekutiivinen eli seurausta ilmaiseva sivulause (2 p.)
4.6 Valitse alleviivatun sivulauseen tyyppi. 2 p.
Hoc apparet etiam in bestiis feris et volucribus et aliis animalibus, quod faciunt cum similitudine amoris humani.
- selittävä quod-lause (2 p.)
Osa 4: Myöhempää latinaa
5. Avioliiton ylistys 10 p.
Humanisti Erasmus Rotterdamilainen (1466–1535) kirjoitti paremmin tunnetun Tyhmyyden ylistyksen (Moriae encomium, 1511) lisäksi myös Avioliiton ylistyksen (Encomium matrimonii, 1518), joka sekin voidaan nähdä hyökkäyksenä katolista kirkkoa vastaan. Teos on kirjoitettu ohjeeksi avioliittoa harkitsevalle nuorukaiselle. Perustellessaan avioliiton erinomaisuutta Erasmus viittaa paitsi Vanhan testamentin hahmoihin myös filosofi Sokrateeseen:
”Tuskin sinä yrität näyttää 5.1 itseään Abrahamia hurskaammalta? Häntä ei olisi nimitetty monien kansojen 5.2 isäksi, jos hän 5.3 olisi paennut yhteiseloa vaimon kanssa. Tuskin Salomonia viisaammalta? Mutta miten suurta 5.4 vaimojen joukkoa hän elätti kotona? Tuskin Sokratesta siveämmältä? Hänen luetaan sietäneen kotonaan Ksanthippea, hankalaa naista, ei niinkään siksi (kuten hän 5.5 tapansa mukaan vitsaili), että oppisi kotona suvaitsevuutta, vaan ettei hän näyttäisi menneen vikaan luonnollisessa tehtävässään.”
Valitse annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen sopiva muoto.
5.1 2 p.
- ipso (2 p.)
5.2 2 p.
- pater (2 p.)
5.3 2 p.
- refugisset (2 p.)
5.4 2 p.
- uxorum (2 p.)
5.5 2 p.
- suo more (2 p.)