Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

• Liian väljässä kaupungissa tulee enemmän päästöjä liikenteestä ja energiasta,(koska etäisyydet ovat pitkiä).

• Liian tiiviissä kaupungissa

  • tulee helposti tulvaongelmia, koska vesi ei pääse imeytymään maahan

  • voi lämpimällä säällä olla tukalan kuumaa, koska ympäristö on kokonaan rakennettua eikä huokoista maata ja viheralueita ole riittävästi.

• Pitkään tärkeintä on ollut päästöjen nopea vähentäminen.

• Nykyään ympäristöasioita ja päästöjen vähentämistä tarkastellaan pidemmällä tähtäimellä ja kokonaisvaltaisemmin (– puhutaan planetaarisesta suunnittelusta).

• (Plussaa voi saada mainitsemalla jonkin seuraavista asioista.) Päästövähennysten rinnalla mietitään mm.

  • miten kehitetään kaupunkien sopeutumista muutoksiin

  • millä tavalla vastataan luontokatoon

  • miten huomioidaan oikeudenmukaisuusnäkökulmat

  • miten huomioidaan materiaalien rajallisuus.

• Puut parantavat kaupunkien ilmanlaatua.

• Puut lisäävät hyvinvointia ja tekevät kaupungista mukavamman asuinpaikan.

• Kaupunkiluonto vaikuttaa positiivisesti ihmisten fyysiseen hyvinvointiin ja vastustuskykyyn.

• Hiilensidonnan kannalta kaupunkiluonnon (puiden) merkitys on vähäinen.

• Jos kaupungissa viihdytään, sieltä liikutaan vähemmän (asukkaat eivät halua kaupungista pois).

• 3 p. perusteluista (1 p. / oikea perustelu)

Perustelu voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

• Tiivis kaupunki säästää energiaa ja päästöjä. Kaupungissa tarvitaan myös luontoa lisäämään ihmisten hyvinvointia ja ehkäisemään esimerkiksi tulvavahinkoja.

Perusteluissa on mahdollista hyödyntää myös muuta videolla esitettyä. Perusteluissa täytyy näkyä jokin vaikutus ihmisiin ja jokin vaikutus luontoon.

• Kaivos on edelleen taakka ympäristölle (vaaditaan tälle perustelu): Yksi perustelu riittää.

• Aiheuttaa ongelmia vesistölle: kaivoksesta valuu edelleen raskasmetalleja lähivesiin ja Suomenlahteen.

• (Kaivannasjätteet aiheuttavat ympäristölle haittaa: väärin sijoitettu kaivannasjäte saastuttaa ympäristöä.)

• Kaivoksen perustamisen ja käytön aikana ei ollut vakuussysteemiä: lasku lankeaa tavallisille kansalaisille / ympäristöongelmien korjaamisesta tulee kuluja.

• Ei voitu tietää, millaisia ympäristöongelmia kaivoksesta myöhemmin aiheutuu.

• Voimassa oleva laki aiheuttaa epävarmuutta maanomistajille. Aiemmin:

• Kaivosyhtiö voi pyytää malminetsintälupaa ja saada sen ilman, että maanomistaja voi vaikuttaa luvan saamiseen(, vaikka alue olisi luonnonsuojelualuetta).

• Etsintälupa voi olla voimassa 15 vuotta, eikä maanomistaja voi tietää, etsitäänkö hänen mailtaan malmia tuona aikana.

• Uudella kaivoslailla halutaan parantaa ympäristönsuojelua ja maanomistajien oikeuksia.

• Laki koskee suurta alaa ja isoa joukkoa ihmisiä, esim. Etsintävarauksia on Suomessa valtava määrä: uudistus koskee isoa, noin 41 367 neliökilometrin aluetta. [vastauksessa ei tarvita tarkkaa lukua] / Etsintälupia on viimeisten kymmenen vuoden aikana myönnetty 600, mutta yhtään kaivosta ei ole perustettu (eli etsinnässä on tuhoutunut luontoa).

• Maanomistaja voisi uuden lain mukaan saada tietoa siitä, miten malminetsintä etenee.

• Kaivoksilta vaaditaan takuusummaa, joka on tarkoitettu kaivoksesta aiheutuvien haittojen korjaamiseen.
• Vakuussysteemin avulla halutaan varmistaa, etteivät kaivoksesta aiheutuvat kulut tule veronmaksajien maksettaviksi, kun kaivos suljetaan.
• Vakuussumman määritteleminen on vaikeaa, koska ei voida tietää, millaisia ympäristöhaittoja kaivoksesta tulevaisuudessa aiheutuu ja kuinka paljon niiden korjaaminen maksaa. (Vakuussummat eivät todennäköisesti riitä tulevaisuudessa ongelmien korjaamiseen.)

Uutisen sisältöä ei arvioida.

• epämuodollinen ja helppotajuinen kieli

• rento juontaja

• musiikki

• käsitteiden määritteleminen

• tiheät leikkaukset / paljon leikkauksia

• monipuoliset havainnollistamiskeinot, esimerkiksi:

  • kuva vanhasta kaivoksesta ja sen saastuneesta ympäristöstä eli kivikasoista ja vedestä

  • kartta, joka näyttää, miten saasteet leviävät kaivoksesta mereen

  • kartat ja ilmakuvat, joissa näkyy ongelmia aiheuttavia kaivoksia tai entisiä kaivoksia

  • kartta, joka havainnollistaa, miten suuri on kokonaisala, jolle malminetsintävarauksia on tehty

  • kuva laittomasta tiestä, joka on tehty saastuneesta kaivosjätteestä

  • kuva lakitekstistä, joka kertoo, miten helppoa malmin etsiminen luonnosta on

  • uutisklippejä, jotka kertovat

    • Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista

    • miten vaikeaa esimerkiksi toimittajien on saada tietoa kaivosten aiheuttamista ympäristöongelmista.

Malminiemen artikkelista:

• Ensimmäiset pohjoismaalaiset elivät luonnosta kalastaen, metsästäen ja keräillen.

• Maanviljelyä varten luontoa alettiin muokata ja käyttää hyödyksi maanviljelyssä.

• Samaan aikaan suurpetoja alettiin metsästää kotieläinten suojelemiseksi enemmän kuin ennen.

• Teollistumisen myötä luonnon hyväksikäyttö kiihtyi.

• Kaupungistuminen heikensi luontosuhdetta niin, että

  • erämaat alettiin nähdä pelottavampina kuin ennen

  • metsien virkistyskäyttö vapaa-ajalla lisääntyi

  • metsissä ei käyty enää hakemassa elantoa, vaan niistä haettiin aineetonta hyvinvointia (mielenrauhaa, virkistymistä, energiaa, seikkailuja, kokemuksia), joskus koko perheen voimin.

• Luonnon arvo on kuitenkin ymmärretty aina, vaikka luonnosta on etäännytty ja sitä mystifioidaan.

Koistisen ym. artikkelista:

• Nykyään luonto on tärkeää lähes kaikille suomalaisille.

• On olemassa erilaisia luontosuhteita.

• Käynnissä oleva muutos luonnon ja ihmisen erityisyydestä siten, että ihminsen ymmärretään olevan riippuvainen luonnon järjestelmästä.

Neljän kohdan pitää liittyä tiettyyn ajankohtaan. Vastauksesta hahmottuu, että on ymmärretty muutos.

• Kaupungistumisen jälkeen luontosuhde on heikentynyt.

  • erämaat alettiin nähdä pelottavampina kuin ennen

  • metsien virkistyskäyttö vapaa-ajalla lisääntyi

  • metsissä ei käyty enää hakemassa elantoa, vaan niistä haettiin aineetonta hyvinvointia (mielenrauhaa, virkistymistä, energiaa, seikkailuja, kokemuksia), joskus koko perheen voimin.

• Luonto ei ole enää elintärkeä, joten suhde luontoon ei ole enää yhtä vakava asia kuin ennen.

• Luonto liittyy lähinnä vapaa-ajan viettoon, rentoutumiseen ja eräänlaiseen seikkailuun.

• Luontosuhde ei ole kokonaan katkennut, koska luonto elintärkeä.

  • Kaupunkilaisille luonto on yhtä tärkeä kuin maaseudulla asuville.

Riittää, jos luontosuhteen heikentymistä perustellaan.

• Suomalaisten kulttuuri on kehittynyt suhteessa luontoon. Siitä ovat todisteena jokamiehenoikeudet ja erilaiset luontokohteet myös lähellä asutusta.

• Lapset saavat leikkiä luonnossa, ja kouluissakin opetetaan luontoon liittyviä taitoja.

• Myös vapaa-ajanasunnot sijaitsevat lähellä luontoa.

• Metsistä saadaan edelleen puuta (metsiä käytetään edelleen).

• Ihmiset ovat kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta.

• Ihminen nähdään entistä useammin osana luontoa, ei siis luonnosta irrallisena (”länsimainen luontokäsitys ihmisen ja luonnon erillisyydestä on muuttumassa”)

• Luonto tarjoaa ihmisille aineetonta hyvinvointia kuten mielenrauhaa, virkistystä ja energiaa sekä apua palautumiseen ja rentoutumiseen.

• Luonto on ihmisille tärkeä harrastamisen ja tutkimisen kohde.

  • Ihmiset marjastavat, sienestävät, metsästävät ja kalastavat.

  • Luontoa kuvataan.

  • Ihmiset perehtyvät luontotietoon tietokirjojen ja luontodokumenttien avulla.

  • Luontomatkailu eri maissa on suosittua.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen:

• Yhtä tiettyä luontosuhdetta ei suomalaisilla ole.

• Suurin osa suomalaisista (87 %) pitää luontoa kuitenkin erittäin tai melko tärkeänä itselleen.

• Erot eri ryhmien välillä ovat melko pieniä, eli luontosuhteeseen eivät vaikuta esimerkiksi taloudelliset seikat tai asuinpaikka. Luonto on kuitenkin hieman tärkeämpi iäkkäämmille, naisille sekä korkeasti koulutetuille kuin muille ryhmille.

• Iso osa suomalaisista on jossain määrin huolissaan luonnon tilasta.

Vastaus toiseen kysymykseen:

• Luonnon koetaan parantavan hyvinvointia.

• Lähiluonnon havainnointi.

• Tärkeitä ovat myös luontokuvat, luontotieto ja luontodokumentit.

• Luonto tuo myös toimeentuloa.

• Lähiluonnon lisäksi nykyään nautitaan myös muiden maiden luonnosta.

• Luonnon antimet.

Kaksi asiaa tarkennettuina molempiin kysymyksiin.

Relevantit arviot molempien artikkelien luotettavuudesta. (4 p.) Perustelut molemmille arviolle. (6 p.) Relevantit arviot voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

Suomalaisten mystifioitu luontosuhde:

• Artikkelia voi pitää melko luotettavana esimerkiksi seuraavista syistä: kirjoittaja

  • referoi historioitsijalta kuulemaansa tietoa

  • osoittaa viittauksilla yleistiedon (“suomalaisia on perinteisesti kuvattu”)

  • hyödyntää Metlan kyselytutkimusta.

Artikkelin julkaisupaikan (retkeilysivusto) perusteella ei pysty suoraan arvioimaan artikkelin objektiivisuutta.

• Historioitsijan nimeä ei kerrota.

• Teksti on blogimainen.

• Subjektiivisuutta artikkeliin tuovat muun muassa kirjoittajan henkilökohtaiset näkemykset (esim. “Uskon, että...”) ja kirjoittajan arvottavat ilmaukset (“On mahtavaa, että...”)

Kantar TNS: kyselytutkimus

• Artikkelia voi pitää luotettavana, koska

  • se perustuu kyselytutkimukseen

  • artikkelissa kerrotaan, miten kyselytutkimus on tehty

  • asiantuntijat kommentoivat kyselyn tuloksia

  • kirjoittajat ovat asiantuntiijoita.

• Plussaa, jos tunnistaa, että julkaisupaikka on Sitran sivusto ja että sitä voi pitää luotettavana lähteenä.

Olennaista, että kyselytutkimus tunnistetaan luotettavaksi.

Arvioinnissa on mahdollista hyödyntää myös muita tekstin piirteitä.